Puupohjaiset tuotteet EU:n standardoinnin keskiössä
Euroopan komissio on julkaissut tuoreen EU:n vuoden 2025 työohjelman eurooppalaista standardointia varten. Työohjelmassa linjataan mihin standardeihin ja standardointitoimiin komissio aikoo erityisesti panostaa tulevana vuonna.
Puutuotteiden kannalta positiivista on, että “Bio-materials, bio-based, and wood-derived products” on nostettu ensimmäiseksi prioriteetiksi. Euroopan komissio viittaa myös aiempiin linjauksiinsa (COM/2018/673 “Kestävä biotalous Euroopalle” ja COM/2021/800 “Kestävä hiilen kierto”), joissa biopohjaiset ratkaisut nähdään keskeisinä ilmastotavoitteiden ja talouden uudistumisen kannalta.
Mitä tämä tarkoittaa meille?
Uusia standardointihankkeita
Euroopan komissio haluaa kehittää ja uudistaa standardeja, jotka koskevat biomateriaaleja, biopohjaisia ja puuperäisiä tuotteita. Tämä pitää sisällään yhteisten termien määrittelyn, testausmenetelmien yhdenmukaistamisen sekä suorituskykykriteerien asettamisen etenkin kestävyyden, kiertotalouden ja resurssitehokkuuden näkökulmista. Samalla on mainittu tarve kehittää tuotekategorian soveltamissääntöjä (PCR) esimerkiksi tukemaan EN 15804 -standardia koskien puutuotteiden ja puulevyjen ympäristövaikutuksia.
Vaikutus puutuoteteollisuuteen
Kun EU rakentaa yhä painavammin biopohjaista ja vähähiilistä tulevaisuutta, puulle ja muille puuperäisille ratkaisuille avautuu uusia markkinoita sekä kasvumahdollisuuksia. Uusien tai päivitettyjen standardien kautta halutaan luoda yhteiset pelisäännöt laadusta, suorituskyvystä ja ympäristövaikutusten arvioinnista, mikä tukee puun käyttöä etenkin rakentamisessa, sisustuksessa ja muissa lopputuotteissa.
Tämä antaa alalle selkänojaa tuoda puupohjaisia ratkaisuja entistä näkyvämmin esiin kestävän kehityksen ja kiertotalouden kärkenä.
Mahdollisuudet ja haasteet
Työsarkaa standardeissa myös yrityksille: Standardointiprosessit ovat hiljaisen jakson jälkeen käynnistymässä uudelleen, ja nyt on oikea hetki vaikuttaa standardien sisältöön. On tärkeää, että olemme mukana työryhmissä mahdollisimman laajalla edustuksella ja teemme aktiivista yhteistyötä muiden sidosryhmien kanssa.
Kannustamme myös jäsenistöämme tarkkailemaan standardointiin liittyviä signaaleja tarkasti ja olemaan aktiivinen. Yritykset ovat tuotteidensa parhaita asiantuntijoita. Yritysedustajien osallistuminen RTT:n koordinoimiin kansallisiin standardoinnin seurantaryhmiin on helppoa ja välttämätöntä.
Lisävaatimukset: Tulevien standardien myötä saattaa syntyä lisävaatimuksia mm. tuotetestausmenetelmiin, ympäristömittareihin tai tuotedokumentointiin. On tärkeää varmistaa, että nämä ovat toteutettavissa ja palvelevat aidosti yritysten kilpailukykyä.
Uudet markkinat: Kestävyyden, kiertotalouden ja ilmakehän hiilen varastoinnin korostuminen avaa uutta liiketoimintaa erityisesti niille, jotka kehittävät ja markkinoivat puupohjaisia ratkaisuja korkean jalostusarvon sektoreille.
Mitä teemme seuraavaksi?
Seuraamme ja vaikutamme: Toimialana meidän on tärkeää seurata työohjelman etenemistä CENin ja muiden standardointijärjestöjen työryhmissä. Aiomme tuoda jäsentemme näkökulmia aktiivisesti esiin, jotta standardeista saadaan tarkoituksenmukaisia ja edistetään puumateriaalien kilpailukykyä.
Tiedotamme: Pidämme jäsenet ajan tasalla standardien valmisteluvaiheista, mahdollisista lausuntokierroksista sekä kommentointitarpeista.
Yhteistyö: Teemme yhteistyötä kotimaassa, Pohjoismaissa ja EU-tasolla muiden järjestöjen kanssa, jotta varmistamme yhteisen äänen esimerkiksi ympäristöindikaattoreihin, tuotedokumentointiin ja lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä.
Yhteenvetona
Tämä standardoinnin vuosiohjelma korostaa biopohjaisten ja erityisesti puuperäisten tuotteiden keskeistä roolia sekä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa että tulevaisuuden teollisuudessa. Meidän on syytä hyödyntää tätä vahvaa EU-tason tukea ja olla aktiivisesti mukana standardointityössä. Näin voimme entisestään parantaa puutuotteiden asemaa vastuullisena, kilpailukykyisenä ja innovatiivisena ratkaisuna useilla eri markkinoilla. Mikäli teillä on kysyttävää tai haluatte lisätietoja näistä standardointisuunnitelmista, olkaa yhteydessä!
Puupohjaiset tuotteet EU:n standardoinnin keskiössä
Euroopan komissio on julkaissut tuoreen EU:n vuoden 2025 työohjelman eurooppalaista standardointia varten. Työohjelmassa linjataan mihin standardeihin ja standardointitoimiin komissio aikoo erityisesti panostaa tulevana vuonna.
Puutuotteiden kannalta positiivista on, että “Bio-materials, bio-based, and wood-derived products” on nostettu ensimmäiseksi prioriteetiksi. Euroopan komissio viittaa myös aiempiin linjauksiinsa (COM/2018/673 “Kestävä biotalous Euroopalle” ja COM/2021/800 “Kestävä hiilen kierto”), joissa biopohjaiset ratkaisut nähdään keskeisinä ilmastotavoitteiden ja talouden uudistumisen kannalta.
Mitä tämä tarkoittaa meille?
Uusia standardointihankkeita
Euroopan komissio haluaa kehittää ja uudistaa standardeja, jotka koskevat biomateriaaleja, biopohjaisia ja puuperäisiä tuotteita. Tämä pitää sisällään yhteisten termien määrittelyn, testausmenetelmien yhdenmukaistamisen sekä suorituskykykriteerien asettamisen etenkin kestävyyden, kiertotalouden ja resurssitehokkuuden näkökulmista. Samalla on mainittu tarve kehittää tuotekategorian soveltamissääntöjä (PCR) esimerkiksi tukemaan EN 15804 -standardia koskien puutuotteiden ja puulevyjen ympäristövaikutuksia.
Vaikutus puutuoteteollisuuteen
Kun EU rakentaa yhä painavammin biopohjaista ja vähähiilistä tulevaisuutta, puulle ja muille puuperäisille ratkaisuille avautuu uusia markkinoita sekä kasvumahdollisuuksia. Uusien tai päivitettyjen standardien kautta halutaan luoda yhteiset pelisäännöt laadusta, suorituskyvystä ja ympäristövaikutusten arvioinnista, mikä tukee puun käyttöä etenkin rakentamisessa, sisustuksessa ja muissa lopputuotteissa.
Tämä antaa alalle selkänojaa tuoda puupohjaisia ratkaisuja entistä näkyvämmin esiin kestävän kehityksen ja kiertotalouden kärkenä.
Mahdollisuudet ja haasteet
Työsarkaa standardeissa myös yrityksille: Standardointiprosessit ovat hiljaisen jakson jälkeen käynnistymässä uudelleen, ja nyt on oikea hetki vaikuttaa standardien sisältöön. On tärkeää, että olemme mukana työryhmissä mahdollisimman laajalla edustuksella ja teemme aktiivista yhteistyötä muiden sidosryhmien kanssa.
Kannustamme myös jäsenistöämme tarkkailemaan standardointiin liittyviä signaaleja tarkasti ja olemaan aktiivinen. Yritykset ovat tuotteidensa parhaita asiantuntijoita. Yritysedustajien osallistuminen RTT:n koordinoimiin kansallisiin standardoinnin seurantaryhmiin on helppoa ja välttämätöntä.
Lisävaatimukset: Tulevien standardien myötä saattaa syntyä lisävaatimuksia mm. tuotetestausmenetelmiin, ympäristömittareihin tai tuotedokumentointiin. On tärkeää varmistaa, että nämä ovat toteutettavissa ja palvelevat aidosti yritysten kilpailukykyä.
Uudet markkinat: Kestävyyden, kiertotalouden ja ilmakehän hiilen varastoinnin korostuminen avaa uutta liiketoimintaa erityisesti niille, jotka kehittävät ja markkinoivat puupohjaisia ratkaisuja korkean jalostusarvon sektoreille.
Mitä teemme seuraavaksi?
Seuraamme ja vaikutamme: Toimialana meidän on tärkeää seurata työohjelman etenemistä CENin ja muiden standardointijärjestöjen työryhmissä. Aiomme tuoda jäsentemme näkökulmia aktiivisesti esiin, jotta standardeista saadaan tarkoituksenmukaisia ja edistetään puumateriaalien kilpailukykyä.
Tiedotamme: Pidämme jäsenet ajan tasalla standardien valmisteluvaiheista, mahdollisista lausuntokierroksista sekä kommentointitarpeista.
Yhteistyö: Teemme yhteistyötä kotimaassa, Pohjoismaissa ja EU-tasolla muiden järjestöjen kanssa, jotta varmistamme yhteisen äänen esimerkiksi ympäristöindikaattoreihin, tuotedokumentointiin ja lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä.
Yhteenvetona
Tämä standardoinnin vuosiohjelma korostaa biopohjaisten ja erityisesti puuperäisten tuotteiden keskeistä roolia sekä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa että tulevaisuuden teollisuudessa. Meidän on syytä hyödyntää tätä vahvaa EU-tason tukea ja olla aktiivisesti mukana standardointityössä. Näin voimme entisestään parantaa puutuotteiden asemaa vastuullisena, kilpailukykyisenä ja innovatiivisena ratkaisuna useilla eri markkinoilla. Mikäli teillä on kysyttävää tai haluatte lisätietoja näistä standardointisuunnitelmista, olkaa yhteydessä!
Puupohjaiset tuotteet EU:n standardoinnin keskiössä
Euroopan komissio on julkaissut tuoreen EU:n vuoden 2025 työohjelman eurooppalaista standardointia varten. Työohjelmassa linjataan mihin standardeihin ja standardointitoimiin komissio aikoo erityisesti panostaa tulevana vuonna.
Puutuotteiden kannalta positiivista on, että “Bio-materials, bio-based, and wood-derived products” on nostettu ensimmäiseksi prioriteetiksi. Euroopan komissio viittaa myös aiempiin linjauksiinsa (COM/2018/673 “Kestävä biotalous Euroopalle” ja COM/2021/800 “Kestävä hiilen kierto”), joissa biopohjaiset ratkaisut nähdään keskeisinä ilmastotavoitteiden ja talouden uudistumisen kannalta.
Mitä tämä tarkoittaa meille?
Uusia standardointihankkeita
Euroopan komissio haluaa kehittää ja uudistaa standardeja, jotka koskevat biomateriaaleja, biopohjaisia ja puuperäisiä tuotteita. Tämä pitää sisällään yhteisten termien määrittelyn, testausmenetelmien yhdenmukaistamisen sekä suorituskykykriteerien asettamisen etenkin kestävyyden, kiertotalouden ja resurssitehokkuuden näkökulmista. Samalla on mainittu tarve kehittää tuotekategorian soveltamissääntöjä (PCR) esimerkiksi tukemaan EN 15804 -standardia koskien puutuotteiden ja puulevyjen ympäristövaikutuksia.
Vaikutus puutuoteteollisuuteen
Kun EU rakentaa yhä painavammin biopohjaista ja vähähiilistä tulevaisuutta, puulle ja muille puuperäisille ratkaisuille avautuu uusia markkinoita sekä kasvumahdollisuuksia. Uusien tai päivitettyjen standardien kautta halutaan luoda yhteiset pelisäännöt laadusta, suorituskyvystä ja ympäristövaikutusten arvioinnista, mikä tukee puun käyttöä etenkin rakentamisessa, sisustuksessa ja muissa lopputuotteissa.
Tämä antaa alalle selkänojaa tuoda puupohjaisia ratkaisuja entistä näkyvämmin esiin kestävän kehityksen ja kiertotalouden kärkenä.
Mahdollisuudet ja haasteet
Työsarkaa standardeissa myös yrityksille: Standardointiprosessit ovat hiljaisen jakson jälkeen käynnistymässä uudelleen, ja nyt on oikea hetki vaikuttaa standardien sisältöön. On tärkeää, että olemme mukana työryhmissä mahdollisimman laajalla edustuksella ja teemme aktiivista yhteistyötä muiden sidosryhmien kanssa.
Kannustamme myös jäsenistöämme tarkkailemaan standardointiin liittyviä signaaleja tarkasti ja olemaan aktiivinen. Yritykset ovat tuotteidensa parhaita asiantuntijoita. Yritysedustajien osallistuminen RTT:n koordinoimiin kansallisiin standardoinnin seurantaryhmiin on helppoa ja välttämätöntä.
Lisävaatimukset: Tulevien standardien myötä saattaa syntyä lisävaatimuksia mm. tuotetestausmenetelmiin, ympäristömittareihin tai tuotedokumentointiin. On tärkeää varmistaa, että nämä ovat toteutettavissa ja palvelevat aidosti yritysten kilpailukykyä.
Uudet markkinat: Kestävyyden, kiertotalouden ja ilmakehän hiilen varastoinnin korostuminen avaa uutta liiketoimintaa erityisesti niille, jotka kehittävät ja markkinoivat puupohjaisia ratkaisuja korkean jalostusarvon sektoreille.
Mitä teemme seuraavaksi?
Seuraamme ja vaikutamme: Toimialana meidän on tärkeää seurata työohjelman etenemistä CENin ja muiden standardointijärjestöjen työryhmissä. Aiomme tuoda jäsentemme näkökulmia aktiivisesti esiin, jotta standardeista saadaan tarkoituksenmukaisia ja edistetään puumateriaalien kilpailukykyä.
Tiedotamme: Pidämme jäsenet ajan tasalla standardien valmisteluvaiheista, mahdollisista lausuntokierroksista sekä kommentointitarpeista.
Yhteistyö: Teemme yhteistyötä kotimaassa, Pohjoismaissa ja EU-tasolla muiden järjestöjen kanssa, jotta varmistamme yhteisen äänen esimerkiksi ympäristöindikaattoreihin, tuotedokumentointiin ja lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä.
Yhteenvetona
Tämä standardoinnin vuosiohjelma korostaa biopohjaisten ja erityisesti puuperäisten tuotteiden keskeistä roolia sekä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa että tulevaisuuden teollisuudessa. Meidän on syytä hyödyntää tätä vahvaa EU-tason tukea ja olla aktiivisesti mukana standardointityössä. Näin voimme entisestään parantaa puutuotteiden asemaa vastuullisena, kilpailukykyisenä ja innovatiivisena ratkaisuna useilla eri markkinoilla. Mikäli teillä on kysyttävää tai haluatte lisätietoja näistä standardointisuunnitelmista, olkaa yhteydessä!
Jäsenwebinaari metsäkatoasetuksen/EUDR toimeenpanosta 22.5. – save the date
Metsäkatoasetuksen noudattamisohjeistus on selkeytynyt. Järjestämme jäsenillemme webinaarin torstaina 22.5. klo 9-11. Webinaariesitykset tallennetaan ja lisäksi teemme kirjallisen yhteenvedon. Varsinainen kutsu lähetetään jäsenille huhtikuussa.
Liimapuukoulutus ja tutustuminen Versowoodin uuden pääkonttorin työmaahan torstaina 8.5.2025
Koulutuksessa käsitellään liimapuun käyttöä rakentamisessa ja sen tarkoituksena on helpottaa liimapuukohteen suunnittelua ja antaa tilaajille ja rakentajille hyviä käytänteitä liimapuun käyttöön omissa kohteissaan. Tilaisuuden päätteeksi tutustutaan uuteen pääkonttorityömaahan.
Osallistuminen tilaisuuteen on ilmaista, ja seminaariosuutta voi seurata myös streamin kautta. Lisätietoa ja ilmoittautuminen tästä linkistä.
Liimaruuviliitosten suunnitteluohje ja mastopilarin laskentaohjeet päivitetty
Suomessa käytetään yleisesti liimaruuveja mastopilareiden kiinnittämisessä perustuksiin. Tämä on yleinen tapa toteuttaa halleja tai muita laajarunkoisia rakennuksia. Liimaruuvien hyödyntäminen tehostaa mitoitusta, parantaa resurssitehokkuutta ja on tuotanto- ja ympäristötehokas tapa rakentaa.
Liimaruuvien mitoittamista varten on laadittu kaksi lausuntoa ja nämä alalla yleisesti käytetyt lausunnot on nyt päivitetty. Ensimmäinen käsittelee liimaruuviliitosten suunnittelua ja toinen liimapuisen mastopilarin nurjahduspituuden laskentaa. Lausuntoja voi käyttää käyttöluokissa 1 ja 2. Lausuntoja käytetään yhdessä voimassa olevan eurokoodin ja sen kansallisten liitteidenmukaisen mitoituksen yhteydessä.
Uutena asiana lausuntoon on lisätty epoksiliimojen lisäksi polyuretaaniliima vaihtoehtoisena tapana toteuttaa liimaus. Liimaruuviliitoksen toteutus valmistetaan erillisellä laadunvarmennusmenettelyllä. Liimauksessa voidaan käyttää mäntyä tai kuusta ja liimapuun pitää olla vähintään GL30c lujuusluokkaan kuuluvaa.
Lausunnot on laatinut Eurofins Expert Services Oy Puutuoteteollisuuden liimapuuryhmän (Versowood Oy, Pölkky Oy, Late- Rakenteet Oy ja Kestopalkki Oy) tilaamana. Lausunnot ovat ladattavissa ilmaiseksi Puuinfon sivulta.
Jäsenwebinaari metsäkatoasetuksen/EUDR toimeenpanosta 22.5. – save the date
Metsäkatoasetuksen noudattamisohjeistus on selkeytynyt. Järjestämme jäsenillemme webinaarin torstaina 22.5. klo 9-11. Webinaariesitykset tallennetaan ja lisäksi teemme kirjallisen yhteenvedon. Varsinainen kutsu lähetetään jäsenille huhtikuussa.
Liimapuukoulutus ja tutustuminen Versowoodin uuden pääkonttorin työmaahan torstaina 8.5.2025
Koulutuksessa käsitellään liimapuun käyttöä rakentamisessa ja sen tarkoituksena on helpottaa liimapuukohteen suunnittelua ja antaa tilaajille ja rakentajille hyviä käytänteitä liimapuun käyttöön omissa kohteissaan. Tilaisuuden päätteeksi tutustutaan uuteen pääkonttorityömaahan.
Osallistuminen tilaisuuteen on ilmaista, ja seminaariosuutta voi seurata myös streamin kautta. Lisätietoa ja ilmoittautuminen tästä linkistä.
Liimaruuviliitosten suunnitteluohje ja mastopilarin laskentaohjeet päivitetty
Suomessa käytetään yleisesti liimaruuveja mastopilareiden kiinnittämisessä perustuksiin. Tämä on yleinen tapa toteuttaa halleja tai muita laajarunkoisia rakennuksia. Liimaruuvien hyödyntäminen tehostaa mitoitusta, parantaa resurssitehokkuutta ja on tuotanto- ja ympäristötehokas tapa rakentaa.
Liimaruuvien mitoittamista varten on laadittu kaksi lausuntoa ja nämä alalla yleisesti käytetyt lausunnot on nyt päivitetty. Ensimmäinen käsittelee liimaruuviliitosten suunnittelua ja toinen liimapuisen mastopilarin nurjahduspituuden laskentaa. Lausuntoja voi käyttää käyttöluokissa 1 ja 2. Lausuntoja käytetään yhdessä voimassa olevan eurokoodin ja sen kansallisten liitteidenmukaisen mitoituksen yhteydessä.
Uutena asiana lausuntoon on lisätty epoksiliimojen lisäksi polyuretaaniliima vaihtoehtoisena tapana toteuttaa liimaus. Liimaruuviliitoksen toteutus valmistetaan erillisellä laadunvarmennusmenettelyllä. Liimauksessa voidaan käyttää mäntyä tai kuusta ja liimapuun pitää olla vähintään GL30c lujuusluokkaan kuuluvaa.
Lausunnot on laatinut Eurofins Expert Services Oy Puutuoteteollisuuden liimapuuryhmän (Versowood Oy, Pölkky Oy, Late- Rakenteet Oy ja Kestopalkki Oy) tilaamana. Lausunnot ovat ladattavissa ilmaiseksi Puuinfon sivulta.
Jäsenwebinaari metsäkatoasetuksen/EUDR toimeenpanosta 22.5. – save the date
Metsäkatoasetuksen noudattamisohjeistus on selkeytynyt. Järjestämme jäsenillemme webinaarin torstaina 22.5. klo 9-11. Webinaariesitykset tallennetaan ja lisäksi teemme kirjallisen yhteenvedon. Varsinainen kutsu lähetetään jäsenille huhtikuussa.
Liimapuukoulutus ja tutustuminen Versowoodin uuden pääkonttorin työmaahan torstaina 8.5.2025
Koulutuksessa käsitellään liimapuun käyttöä rakentamisessa ja sen tarkoituksena on helpottaa liimapuukohteen suunnittelua ja antaa tilaajille ja rakentajille hyviä käytänteitä liimapuun käyttöön omissa kohteissaan. Tilaisuuden päätteeksi tutustutaan uuteen pääkonttorityömaahan.
Osallistuminen tilaisuuteen on ilmaista, ja seminaariosuutta voi seurata myös streamin kautta. Lisätietoa ja ilmoittautuminen tästä linkistä.
Liimaruuviliitosten suunnitteluohje ja mastopilarin laskentaohjeet päivitetty
Suomessa käytetään yleisesti liimaruuveja mastopilareiden kiinnittämisessä perustuksiin. Tämä on yleinen tapa toteuttaa halleja tai muita laajarunkoisia rakennuksia. Liimaruuvien hyödyntäminen tehostaa mitoitusta, parantaa resurssitehokkuutta ja on tuotanto- ja ympäristötehokas tapa rakentaa.
Liimaruuvien mitoittamista varten on laadittu kaksi lausuntoa ja nämä alalla yleisesti käytetyt lausunnot on nyt päivitetty. Ensimmäinen käsittelee liimaruuviliitosten suunnittelua ja toinen liimapuisen mastopilarin nurjahduspituuden laskentaa. Lausuntoja voi käyttää käyttöluokissa 1 ja 2. Lausuntoja käytetään yhdessä voimassa olevan eurokoodin ja sen kansallisten liitteidenmukaisen mitoituksen yhteydessä.
Uutena asiana lausuntoon on lisätty epoksiliimojen lisäksi polyuretaaniliima vaihtoehtoisena tapana toteuttaa liimaus. Liimaruuviliitoksen toteutus valmistetaan erillisellä laadunvarmennusmenettelyllä. Liimauksessa voidaan käyttää mäntyä tai kuusta ja liimapuun pitää olla vähintään GL30c lujuusluokkaan kuuluvaa.
Lausunnot on laatinut Eurofins Expert Services Oy Puutuoteteollisuuden liimapuuryhmän (Versowood Oy, Pölkky Oy, Late- Rakenteet Oy ja Kestopalkki Oy) tilaamana. Lausunnot ovat ladattavissa ilmaiseksi Puuinfon sivulta.
Puualan yritykset arvioivat liikevaihtonsa kasvavan vuoden 2025 aikana. Puutuoteteollisuuden Pulssi-kyselyn indeksipisteluku on kääntynyt varovaisen positiiviseksi (+22). Kesällä 2024 pisteluku oli vielä negatiivinen, joten suhdanteen pohja on yritysten näkemyksen mukaan ohitettu. Puutuoteteollisuuden Pulssi -kysely toteutettiin helmikuussa 2025 ja tulos kuvaa hyvin erityisesti puutuoteteollisuudessa toimivien pk-yritysten näkemystä markkinatilanteesta.
Suurin haaste on edelleen heikko markkina
Yli 60 % vastanneista yrityksistä nosti suurimmaksi haasteeksi heikon markkinan ja kysyntätilanteen. Yli 40 % vastanneista esittikin keskeisimmäksi toimenpiteeksi kysynnän vahvistamisen. Julkisen sektorin tulisikin varmistaa, että investointeja ei lykätä tarpeettomasti ja että kysyntää muuten tukevia toimia ei ainakaan vähennetä nykyisestä.
Yritykset arvioivat liikevaihdon ja käyttöasteiden kasvua vuodelle 2025
Noin puolet vastanneista yrityksistä arvioi liikevaihtonsa kasvavan kuluvana vuonna ja vain 5 % vastanneista arvioi liikevaihdon laskevan. Tarjouskannan kehitys tukee tätä näkemystä. Tarjouskanta on parantunut alkuvuonna lähes puolessa (45 %) vastanneista yrityksistä ja noin 60 % vastanneista arvioi, että heidän tuotantolaitostensa käyttöaste paranee tänä vuonna.
Vaikka yritykset arvioivat tuotantomäärien kasvua vuodelle 2025, niin kasvuun lähdetään hyvin matalalta tasolta. On kuitenkin merkittävää, että suunta on kääntynyt ja tilanteen kehittyminen nähdään positiivisena.
Asiakkaiden tilaa pidetään vakaana vuoteen 2024 verrattuna
Nopeaa toipumista rakentamisessa ei pidetä todennäköisenä, sillä vain 30 % vastanneista yrityksistä uskoo, että heidän asiakkaidensa taloudellinen tilanne olisi parempi, kuin vuonna 2024. Noin puolet vastanneista uskoo asiakkaiden taloudellisen tilanteen pysyvän edellisen vuoden tasolla.
Henkilöstömäärä voi kasvaa varovaisesti tänä vuonna
Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän samana noin 60 % vastanneista yrityksistä. Tässä ei ole muutosta kesän 2024 tuloksien osalta. Positiivisena voidaan nähdä, että henkilöstöä lisäävien yritysten määrä on noussut noin 10 % tasosta noin 30 % tasolle eli yritysten rekrytointien arvioidaan hieman kasvavan vuoden 2025 aikana samaan aikaan, kun henkilöstöä vähentävien yritysten määrä vähenisi.
Noin puolet yrityksistä arvioi kulujensa kasvavan vuoden 2025 aikana. Määrä on noussut merkittävästi kesästä 2024, jolloin vain 30 % vastanneista arvioi kulujen kasvavan. Toisaalta puolet yrityksistä arvioi, että merkittäviä muutoksia kuluihin ei ole näköpiirissä vuoden 2025 aikana.
Puutuoteteollisuuden Pulssi on puolivuosittain toteutettava puutuotealan suhdannekysely. Kyselyn avulla selvitettiin puutuotealan suhdannetilannetta ja yritysten näkemystä lyhyen aikavälin näkymistä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä n. 85 % on alle 50 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviä yrityksiä.
Puualan yritykset arvioivat liikevaihtonsa kasvavan vuoden 2025 aikana. Puutuoteteollisuuden Pulssi-kyselyn indeksipisteluku on kääntynyt varovaisen positiiviseksi (+22). Kesällä 2024 pisteluku oli vielä negatiivinen, joten suhdanteen pohja on yritysten näkemyksen mukaan ohitettu. Puutuoteteollisuuden Pulssi -kysely toteutettiin helmikuussa 2025 ja tulos kuvaa hyvin erityisesti puutuoteteollisuudessa toimivien pk-yritysten näkemystä markkinatilanteesta.
Suurin haaste on edelleen heikko markkina
Yli 60 % vastanneista yrityksistä nosti suurimmaksi haasteeksi heikon markkinan ja kysyntätilanteen. Yli 40 % vastanneista esittikin keskeisimmäksi toimenpiteeksi kysynnän vahvistamisen. Julkisen sektorin tulisikin varmistaa, että investointeja ei lykätä tarpeettomasti ja että kysyntää muuten tukevia toimia ei ainakaan vähennetä nykyisestä.
Yritykset arvioivat liikevaihdon ja käyttöasteiden kasvua vuodelle 2025
Noin puolet vastanneista yrityksistä arvioi liikevaihtonsa kasvavan kuluvana vuonna ja vain 5 % vastanneista arvioi liikevaihdon laskevan. Tarjouskannan kehitys tukee tätä näkemystä. Tarjouskanta on parantunut alkuvuonna lähes puolessa (45 %) vastanneista yrityksistä ja noin 60 % vastanneista arvioi, että heidän tuotantolaitostensa käyttöaste paranee tänä vuonna.
Vaikka yritykset arvioivat tuotantomäärien kasvua vuodelle 2025, niin kasvuun lähdetään hyvin matalalta tasolta. On kuitenkin merkittävää, että suunta on kääntynyt ja tilanteen kehittyminen nähdään positiivisena.
Asiakkaiden tilaa pidetään vakaana vuoteen 2024 verrattuna
Nopeaa toipumista rakentamisessa ei pidetä todennäköisenä, sillä vain 30 % vastanneista yrityksistä uskoo, että heidän asiakkaidensa taloudellinen tilanne olisi parempi, kuin vuonna 2024. Noin puolet vastanneista uskoo asiakkaiden taloudellisen tilanteen pysyvän edellisen vuoden tasolla.
Henkilöstömäärä voi kasvaa varovaisesti tänä vuonna
Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän samana noin 60 % vastanneista yrityksistä. Tässä ei ole muutosta kesän 2024 tuloksien osalta. Positiivisena voidaan nähdä, että henkilöstöä lisäävien yritysten määrä on noussut noin 10 % tasosta noin 30 % tasolle eli yritysten rekrytointien arvioidaan hieman kasvavan vuoden 2025 aikana samaan aikaan, kun henkilöstöä vähentävien yritysten määrä vähenisi.
Noin puolet yrityksistä arvioi kulujensa kasvavan vuoden 2025 aikana. Määrä on noussut merkittävästi kesästä 2024, jolloin vain 30 % vastanneista arvioi kulujen kasvavan. Toisaalta puolet yrityksistä arvioi, että merkittäviä muutoksia kuluihin ei ole näköpiirissä vuoden 2025 aikana.
Puutuoteteollisuuden Pulssi on puolivuosittain toteutettava puutuotealan suhdannekysely. Kyselyn avulla selvitettiin puutuotealan suhdannetilannetta ja yritysten näkemystä lyhyen aikavälin näkymistä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä n. 85 % on alle 50 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviä yrityksiä.
Puualan yritykset arvioivat liikevaihtonsa kasvavan vuoden 2025 aikana. Puutuoteteollisuuden Pulssi-kyselyn indeksipisteluku on kääntynyt varovaisen positiiviseksi (+22). Kesällä 2024 pisteluku oli vielä negatiivinen, joten suhdanteen pohja on yritysten näkemyksen mukaan ohitettu. Puutuoteteollisuuden Pulssi -kysely toteutettiin helmikuussa 2025 ja tulos kuvaa hyvin erityisesti puutuoteteollisuudessa toimivien pk-yritysten näkemystä markkinatilanteesta.
Suurin haaste on edelleen heikko markkina
Yli 60 % vastanneista yrityksistä nosti suurimmaksi haasteeksi heikon markkinan ja kysyntätilanteen. Yli 40 % vastanneista esittikin keskeisimmäksi toimenpiteeksi kysynnän vahvistamisen. Julkisen sektorin tulisikin varmistaa, että investointeja ei lykätä tarpeettomasti ja että kysyntää muuten tukevia toimia ei ainakaan vähennetä nykyisestä.
Yritykset arvioivat liikevaihdon ja käyttöasteiden kasvua vuodelle 2025
Noin puolet vastanneista yrityksistä arvioi liikevaihtonsa kasvavan kuluvana vuonna ja vain 5 % vastanneista arvioi liikevaihdon laskevan. Tarjouskannan kehitys tukee tätä näkemystä. Tarjouskanta on parantunut alkuvuonna lähes puolessa (45 %) vastanneista yrityksistä ja noin 60 % vastanneista arvioi, että heidän tuotantolaitostensa käyttöaste paranee tänä vuonna.
Vaikka yritykset arvioivat tuotantomäärien kasvua vuodelle 2025, niin kasvuun lähdetään hyvin matalalta tasolta. On kuitenkin merkittävää, että suunta on kääntynyt ja tilanteen kehittyminen nähdään positiivisena.
Asiakkaiden tilaa pidetään vakaana vuoteen 2024 verrattuna
Nopeaa toipumista rakentamisessa ei pidetä todennäköisenä, sillä vain 30 % vastanneista yrityksistä uskoo, että heidän asiakkaidensa taloudellinen tilanne olisi parempi, kuin vuonna 2024. Noin puolet vastanneista uskoo asiakkaiden taloudellisen tilanteen pysyvän edellisen vuoden tasolla.
Henkilöstömäärä voi kasvaa varovaisesti tänä vuonna
Henkilöstömäärän arvioidaan pysyvän samana noin 60 % vastanneista yrityksistä. Tässä ei ole muutosta kesän 2024 tuloksien osalta. Positiivisena voidaan nähdä, että henkilöstöä lisäävien yritysten määrä on noussut noin 10 % tasosta noin 30 % tasolle eli yritysten rekrytointien arvioidaan hieman kasvavan vuoden 2025 aikana samaan aikaan, kun henkilöstöä vähentävien yritysten määrä vähenisi.
Noin puolet yrityksistä arvioi kulujensa kasvavan vuoden 2025 aikana. Määrä on noussut merkittävästi kesästä 2024, jolloin vain 30 % vastanneista arvioi kulujen kasvavan. Toisaalta puolet yrityksistä arvioi, että merkittäviä muutoksia kuluihin ei ole näköpiirissä vuoden 2025 aikana.
Puutuoteteollisuuden Pulssi on puolivuosittain toteutettava puutuotealan suhdannekysely. Kyselyn avulla selvitettiin puutuotealan suhdannetilannetta ja yritysten näkemystä lyhyen aikavälin näkymistä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä n. 85 % on alle 50 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviä yrityksiä.
Äskettäin lausuntokierrokselle asetettu luonnos uudisrakentamisen raja-arvoasetuksesta on kunnianhimoton, eikä tule leikkaamaan uudisrakentamisen päästöjä kuluvan vuosikymmenen aikana. Vuosille 2026 ja 2028 esitetyt raja-arvot ovat jo nyt eräissä kaupungeissa käytössä olevia raja-arvoja lievemmät eivätkä edellytä juuri mitään toimia rakentamisessa. Suomi pudottaakin itsensä vapaaehtoisesti vähähiilisen rakentamisen kakkosdivariin ja katsoo sivusta, kun etenkin muut Pohjoismaat, Tanska hyvänä esimerkkinä, kehittävät regulaation tukemana omaa kilpailukykyään kasvavilla vientimarkkinoilla.
Teollisuus tarvitsee investointien suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi näkymää eteenpäin. Raja-arvoja ja niiden kiristämisen aikataulua tulee nopeuttaa ja näkymä kiristyksiin pidemmälle aikajänteelle tulee luoda jo nyt, jotta investoinnit vähähiiliseen rakentamiseen ja samalla kilpailukykyisiin rakennustuotteisiin saadaan käyntiin.
Rakentaminen kasvaa vihdoin tänä vuonna
Forecon Oy ennustaa uudisrakentamiseen noin 10 % kasvua vuoteen 2024 verrattuna. Forecon on tarkentanut ennustettaan, mutta omakotitalorakentamiselle ennustetaan edelleen yli 20 % kasvua. Kerrostalorakentamiselle arvioidaan edelleen vaikeaa vuotta ja vain muutaman prosentin muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Liike- ja toimistorakennusten määrään uskotaan kasvavan edelleen vahvasti (+20 %). Korjausrakentamisen volyymin ennakoidaan pysyvän vuoden 2024 tasolla. On hyvä huomata, että korjausrakentamisen arvo on tällä hetkellä merkittävästi uudisrakentamisen arvoa suurempi.
Markkinan palautuminen on jakautunut voimakkaasti rakennustyypeittäin
Omakotitalojen aloitusten määrä kasvoi yli 10 % viime vuoden viimeisen neljänneksen aikana. Kasvu lienee kestävää, koska myös myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi samana aikana 14 %. Lupia on hyvin varastossa, joten potentiaalia markkinakasvuun on edelleen. Liike- ja toimistorakentamisen määrä kasvoi vahvasti vuoden 2024 aikana. Myös kerrostalojen määrä kasvoi aloituksissa vuoden 2024 aikana, mutta maltillisen 8 % verran. Kokoontumisrakennusten määrä kasvoi voimakkaasti.
Sen sijaan hoivarakennusten rakentamisen määrä yli puolittui vuonna 2024. Myös opetusrakennusten aloitusten määrä laski yli kolmanneksella. Julkisen rakentamisen määrä kokonaisuutena laski viime vuonna 13 % vuoteen 2023 verrattuna, mitä voi pitää yllättävänä tuloksena, koska toteuma näyttää, että julkinen rakennuttaja on siis vähentänyt eikä elvyttänyt rakentamista vuoden 2024 aikana.
Puurakentamisen markkinaosuuksissa merkittäviä muutoksia
Opetusrakennuksissa puurakentamisen markkinaosuus on kasvanut 28 % tasolle ja kasvua voi pitää merkittävänä. Käytännössä osuuden kasvu selittyy sillä, että puisia opetusrakennuksia rakennetaan vastaava määrä kuin aiemmin, mutta kokonaisuutena opetusrakennusten määrä on laskenut merkittävästi. Teollisuusrakennuksissa markkinaosuus kasvaa maltillisesti ja on nyt 13 %. Puun osuus julkisissa rakennuskohteissa kokonaisuutena on noussut hieman ja on nyt 16 %.
Puukerrostalorakentamisen aloitusten vaisu vuosi 2024 päätyi koko vuoden osalta vain noin 2 % markkinaosuuteen. Positiivista värettä toi vuoden 2024 viimeinen neljännes, jolloin puukerrostalojen aloitusten osuus nousi 5 %:iin. Pienkerrostaloissa puun osuus nousi 63 %:iin. Rakentaminen on kokonaisuutena vähäistä, kun kerrostaloasuntoja rakennetaan merkittävästi aikaisempia vuosia vähemmän.
Äskettäin lausuntokierrokselle asetettu luonnos uudisrakentamisen raja-arvoasetuksesta on kunnianhimoton, eikä tule leikkaamaan uudisrakentamisen päästöjä kuluvan vuosikymmenen aikana. Vuosille 2026 ja 2028 esitetyt raja-arvot ovat jo nyt eräissä kaupungeissa käytössä olevia raja-arvoja lievemmät eivätkä edellytä juuri mitään toimia rakentamisessa. Suomi pudottaakin itsensä vapaaehtoisesti vähähiilisen rakentamisen kakkosdivariin ja katsoo sivusta, kun etenkin muut Pohjoismaat, Tanska hyvänä esimerkkinä, kehittävät regulaation tukemana omaa kilpailukykyään kasvavilla vientimarkkinoilla.
Teollisuus tarvitsee investointien suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi näkymää eteenpäin. Raja-arvoja ja niiden kiristämisen aikataulua tulee nopeuttaa ja näkymä kiristyksiin pidemmälle aikajänteelle tulee luoda jo nyt, jotta investoinnit vähähiiliseen rakentamiseen ja samalla kilpailukykyisiin rakennustuotteisiin saadaan käyntiin.
Rakentaminen kasvaa vihdoin tänä vuonna
Forecon Oy ennustaa uudisrakentamiseen noin 10 % kasvua vuoteen 2024 verrattuna. Forecon on tarkentanut ennustettaan, mutta omakotitalorakentamiselle ennustetaan edelleen yli 20 % kasvua. Kerrostalorakentamiselle arvioidaan edelleen vaikeaa vuotta ja vain muutaman prosentin muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Liike- ja toimistorakennusten määrään uskotaan kasvavan edelleen vahvasti (+20 %). Korjausrakentamisen volyymin ennakoidaan pysyvän vuoden 2024 tasolla. On hyvä huomata, että korjausrakentamisen arvo on tällä hetkellä merkittävästi uudisrakentamisen arvoa suurempi.
Markkinan palautuminen on jakautunut voimakkaasti rakennustyypeittäin
Omakotitalojen aloitusten määrä kasvoi yli 10 % viime vuoden viimeisen neljänneksen aikana. Kasvu lienee kestävää, koska myös myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi samana aikana 14 %. Lupia on hyvin varastossa, joten potentiaalia markkinakasvuun on edelleen. Liike- ja toimistorakentamisen määrä kasvoi vahvasti vuoden 2024 aikana. Myös kerrostalojen määrä kasvoi aloituksissa vuoden 2024 aikana, mutta maltillisen 8 % verran. Kokoontumisrakennusten määrä kasvoi voimakkaasti.
Sen sijaan hoivarakennusten rakentamisen määrä yli puolittui vuonna 2024. Myös opetusrakennusten aloitusten määrä laski yli kolmanneksella. Julkisen rakentamisen määrä kokonaisuutena laski viime vuonna 13 % vuoteen 2023 verrattuna, mitä voi pitää yllättävänä tuloksena, koska toteuma näyttää, että julkinen rakennuttaja on siis vähentänyt eikä elvyttänyt rakentamista vuoden 2024 aikana.
Puurakentamisen markkinaosuuksissa merkittäviä muutoksia
Opetusrakennuksissa puurakentamisen markkinaosuus on kasvanut 28 % tasolle ja kasvua voi pitää merkittävänä. Käytännössä osuuden kasvu selittyy sillä, että puisia opetusrakennuksia rakennetaan vastaava määrä kuin aiemmin, mutta kokonaisuutena opetusrakennusten määrä on laskenut merkittävästi. Teollisuusrakennuksissa markkinaosuus kasvaa maltillisesti ja on nyt 13 %. Puun osuus julkisissa rakennuskohteissa kokonaisuutena on noussut hieman ja on nyt 16 %.
Puukerrostalorakentamisen aloitusten vaisu vuosi 2024 päätyi koko vuoden osalta vain noin 2 % markkinaosuuteen. Positiivista värettä toi vuoden 2024 viimeinen neljännes, jolloin puukerrostalojen aloitusten osuus nousi 5 %:iin. Pienkerrostaloissa puun osuus nousi 63 %:iin. Rakentaminen on kokonaisuutena vähäistä, kun kerrostaloasuntoja rakennetaan merkittävästi aikaisempia vuosia vähemmän.
Äskettäin lausuntokierrokselle asetettu luonnos uudisrakentamisen raja-arvoasetuksesta on kunnianhimoton, eikä tule leikkaamaan uudisrakentamisen päästöjä kuluvan vuosikymmenen aikana. Vuosille 2026 ja 2028 esitetyt raja-arvot ovat jo nyt eräissä kaupungeissa käytössä olevia raja-arvoja lievemmät eivätkä edellytä juuri mitään toimia rakentamisessa. Suomi pudottaakin itsensä vapaaehtoisesti vähähiilisen rakentamisen kakkosdivariin ja katsoo sivusta, kun etenkin muut Pohjoismaat, Tanska hyvänä esimerkkinä, kehittävät regulaation tukemana omaa kilpailukykyään kasvavilla vientimarkkinoilla.
Teollisuus tarvitsee investointien suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi näkymää eteenpäin. Raja-arvoja ja niiden kiristämisen aikataulua tulee nopeuttaa ja näkymä kiristyksiin pidemmälle aikajänteelle tulee luoda jo nyt, jotta investoinnit vähähiiliseen rakentamiseen ja samalla kilpailukykyisiin rakennustuotteisiin saadaan käyntiin.
Rakentaminen kasvaa vihdoin tänä vuonna
Forecon Oy ennustaa uudisrakentamiseen noin 10 % kasvua vuoteen 2024 verrattuna. Forecon on tarkentanut ennustettaan, mutta omakotitalorakentamiselle ennustetaan edelleen yli 20 % kasvua. Kerrostalorakentamiselle arvioidaan edelleen vaikeaa vuotta ja vain muutaman prosentin muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Liike- ja toimistorakennusten määrään uskotaan kasvavan edelleen vahvasti (+20 %). Korjausrakentamisen volyymin ennakoidaan pysyvän vuoden 2024 tasolla. On hyvä huomata, että korjausrakentamisen arvo on tällä hetkellä merkittävästi uudisrakentamisen arvoa suurempi.
Markkinan palautuminen on jakautunut voimakkaasti rakennustyypeittäin
Omakotitalojen aloitusten määrä kasvoi yli 10 % viime vuoden viimeisen neljänneksen aikana. Kasvu lienee kestävää, koska myös myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi samana aikana 14 %. Lupia on hyvin varastossa, joten potentiaalia markkinakasvuun on edelleen. Liike- ja toimistorakentamisen määrä kasvoi vahvasti vuoden 2024 aikana. Myös kerrostalojen määrä kasvoi aloituksissa vuoden 2024 aikana, mutta maltillisen 8 % verran. Kokoontumisrakennusten määrä kasvoi voimakkaasti.
Sen sijaan hoivarakennusten rakentamisen määrä yli puolittui vuonna 2024. Myös opetusrakennusten aloitusten määrä laski yli kolmanneksella. Julkisen rakentamisen määrä kokonaisuutena laski viime vuonna 13 % vuoteen 2023 verrattuna, mitä voi pitää yllättävänä tuloksena, koska toteuma näyttää, että julkinen rakennuttaja on siis vähentänyt eikä elvyttänyt rakentamista vuoden 2024 aikana.
Puurakentamisen markkinaosuuksissa merkittäviä muutoksia
Opetusrakennuksissa puurakentamisen markkinaosuus on kasvanut 28 % tasolle ja kasvua voi pitää merkittävänä. Käytännössä osuuden kasvu selittyy sillä, että puisia opetusrakennuksia rakennetaan vastaava määrä kuin aiemmin, mutta kokonaisuutena opetusrakennusten määrä on laskenut merkittävästi. Teollisuusrakennuksissa markkinaosuus kasvaa maltillisesti ja on nyt 13 %. Puun osuus julkisissa rakennuskohteissa kokonaisuutena on noussut hieman ja on nyt 16 %.
Puukerrostalorakentamisen aloitusten vaisu vuosi 2024 päätyi koko vuoden osalta vain noin 2 % markkinaosuuteen. Positiivista värettä toi vuoden 2024 viimeinen neljännes, jolloin puukerrostalojen aloitusten osuus nousi 5 %:iin. Pienkerrostaloissa puun osuus nousi 63 %:iin. Rakentaminen on kokonaisuutena vähäistä, kun kerrostaloasuntoja rakennetaan merkittävästi aikaisempia vuosia vähemmän.
Wood for Youth – koulutusohjelmalla puurakentamiseen nuoria osaajia
Koulutusohjelma tarjoaa 16-25 -vuotiaille nuorille räätälöityä koulutusta. Ohjelma on jaettu ammattikoulutasoiseen ja korkeakoulutasoinen osioon.
Koulutus on erinomainen tapa perehdyttää uusia työntekijöitä puutuoteteollisuuden tehtaille tai tarjota nuorille mielekäs TET-harjoittelu. Koulutus on maksuton ja sisältää teoreettisen verkkokurssin sekä käytännön työssäoppimisjakson.
Oheisia lyhyitä esittelyvideoita voi käyttää myös yritysten perehdytyksessä tai vaikkapa koululaisvierailuiden ohjelmassa.
Hankkeen projektipäällikkönä toimii Sini Koskinen Puutuoteteollisuudesta ja hankkeen sisältöön voi tutustua Wood for Youth -hankkeen sivuilla.
Pätevöittämiskoulutus puurakenteiden työnjohdolle
Puurakenteiden työnjohdolle suunnatulla puurakenteiden pätevyyskoulutuksella voidaan saavuttaa FISE:n hyväksymä puurakenteiden työnjohtaja -pätevyys.
Koulutus on tarkoitettu rakennusalalla toimiville esimiehille, työnjohtajille, tiimivastaaville tai yrittäjille, joilla on teknikon, rakennusmestarin tai näitä korkeampi koulutus sekä työmaajohdon tehtävistä vankka kokemus ja osaaminen. Koulutukseen voivat osallistua myös henkilöt, jotka eivät aio hakea FISE-pätevyyttä, mutta tarvitsevat työssään laaja-alaista tietoa puurakenteiden toteutuksesta.
Kokonaisuus sisältää 7 koulutuspäivää ja sen laajuus on 7 opintopistettä. Koulutuspäivät ovat 3.2.2025 (1 pv), 17.-18.2.2025 (2 pv), 17.-18.3.2025 (2 pv) ja 14.-15.4.2025 (2pv). Yhteyshenkilö on Mauri Konttila TTS Työtehoseuralta.
Puuovien RT-ohjekortti valmis, uusia suunnitteilla
Rakennustieto on joulukuussa julkaissut ohjekortin RT 103755 Puuovet. Ohjekortti käsittelee puusta tai puupohjaisista aineista valmistettuja väliovia, puukarmisia lasiovia ja ulko-ovia. Ohjeita annetaan mitoituksesta, suunnittelusta, heloituksesta, kiinnityksestä ja asennuksesta. Ovityyppien lisäksi esitetään puuoviin kohdistuvia toiminnallisia vaatimuksia ja laatuvaatimuksia. Ohjekortti on tarkoitettu ensisijaisesti suunnittelijoille ja tilaajille.
Seuraavaksi suunnitelmissa on saattaa keittiö- ja kiintokalusteiden RT-ohjekortit tälle vuosituhannelle. Korttien sisällön uudistamisesta kiinnostuneet yritykset voivat olla yhteydessä Aila Janatuiseen.
Wood for Youth – koulutusohjelmalla puurakentamiseen nuoria osaajia
Koulutusohjelma tarjoaa 16-25 -vuotiaille nuorille räätälöityä koulutusta. Ohjelma on jaettu ammattikoulutasoiseen ja korkeakoulutasoinen osioon.
Koulutus on erinomainen tapa perehdyttää uusia työntekijöitä puutuoteteollisuuden tehtaille tai tarjota nuorille mielekäs TET-harjoittelu. Koulutus on maksuton ja sisältää teoreettisen verkkokurssin sekä käytännön työssäoppimisjakson.
Oheisia lyhyitä esittelyvideoita voi käyttää myös yritysten perehdytyksessä tai vaikkapa koululaisvierailuiden ohjelmassa.
Hankkeen projektipäällikkönä toimii Sini Koskinen Puutuoteteollisuudesta ja hankkeen sisältöön voi tutustua Wood for Youth -hankkeen sivuilla.
Pätevöittämiskoulutus puurakenteiden työnjohdolle
Puurakenteiden työnjohdolle suunnatulla puurakenteiden pätevyyskoulutuksella voidaan saavuttaa FISE:n hyväksymä puurakenteiden työnjohtaja -pätevyys.
Koulutus on tarkoitettu rakennusalalla toimiville esimiehille, työnjohtajille, tiimivastaaville tai yrittäjille, joilla on teknikon, rakennusmestarin tai näitä korkeampi koulutus sekä työmaajohdon tehtävistä vankka kokemus ja osaaminen. Koulutukseen voivat osallistua myös henkilöt, jotka eivät aio hakea FISE-pätevyyttä, mutta tarvitsevat työssään laaja-alaista tietoa puurakenteiden toteutuksesta.
Kokonaisuus sisältää 7 koulutuspäivää ja sen laajuus on 7 opintopistettä. Koulutuspäivät ovat 3.2.2025 (1 pv), 17.-18.2.2025 (2 pv), 17.-18.3.2025 (2 pv) ja 14.-15.4.2025 (2pv). Yhteyshenkilö on Mauri Konttila TTS Työtehoseuralta.
Puuovien RT-ohjekortti valmis, uusia suunnitteilla
Rakennustieto on joulukuussa julkaissut ohjekortin RT 103755 Puuovet. Ohjekortti käsittelee puusta tai puupohjaisista aineista valmistettuja väliovia, puukarmisia lasiovia ja ulko-ovia. Ohjeita annetaan mitoituksesta, suunnittelusta, heloituksesta, kiinnityksestä ja asennuksesta. Ovityyppien lisäksi esitetään puuoviin kohdistuvia toiminnallisia vaatimuksia ja laatuvaatimuksia. Ohjekortti on tarkoitettu ensisijaisesti suunnittelijoille ja tilaajille.
Seuraavaksi suunnitelmissa on saattaa keittiö- ja kiintokalusteiden RT-ohjekortit tälle vuosituhannelle. Korttien sisällön uudistamisesta kiinnostuneet yritykset voivat olla yhteydessä Aila Janatuiseen.
Wood for Youth – koulutusohjelmalla puurakentamiseen nuoria osaajia
Koulutusohjelma tarjoaa 16-25 -vuotiaille nuorille räätälöityä koulutusta. Ohjelma on jaettu ammattikoulutasoiseen ja korkeakoulutasoinen osioon.
Koulutus on erinomainen tapa perehdyttää uusia työntekijöitä puutuoteteollisuuden tehtaille tai tarjota nuorille mielekäs TET-harjoittelu. Koulutus on maksuton ja sisältää teoreettisen verkkokurssin sekä käytännön työssäoppimisjakson.
Oheisia lyhyitä esittelyvideoita voi käyttää myös yritysten perehdytyksessä tai vaikkapa koululaisvierailuiden ohjelmassa.
Hankkeen projektipäällikkönä toimii Sini Koskinen Puutuoteteollisuudesta ja hankkeen sisältöön voi tutustua Wood for Youth -hankkeen sivuilla.
Pätevöittämiskoulutus puurakenteiden työnjohdolle
Puurakenteiden työnjohdolle suunnatulla puurakenteiden pätevyyskoulutuksella voidaan saavuttaa FISE:n hyväksymä puurakenteiden työnjohtaja -pätevyys.
Koulutus on tarkoitettu rakennusalalla toimiville esimiehille, työnjohtajille, tiimivastaaville tai yrittäjille, joilla on teknikon, rakennusmestarin tai näitä korkeampi koulutus sekä työmaajohdon tehtävistä vankka kokemus ja osaaminen. Koulutukseen voivat osallistua myös henkilöt, jotka eivät aio hakea FISE-pätevyyttä, mutta tarvitsevat työssään laaja-alaista tietoa puurakenteiden toteutuksesta.
Kokonaisuus sisältää 7 koulutuspäivää ja sen laajuus on 7 opintopistettä. Koulutuspäivät ovat 3.2.2025 (1 pv), 17.-18.2.2025 (2 pv), 17.-18.3.2025 (2 pv) ja 14.-15.4.2025 (2pv). Yhteyshenkilö on Mauri Konttila TTS Työtehoseuralta.
Puuovien RT-ohjekortti valmis, uusia suunnitteilla
Rakennustieto on joulukuussa julkaissut ohjekortin RT 103755 Puuovet. Ohjekortti käsittelee puusta tai puupohjaisista aineista valmistettuja väliovia, puukarmisia lasiovia ja ulko-ovia. Ohjeita annetaan mitoituksesta, suunnittelusta, heloituksesta, kiinnityksestä ja asennuksesta. Ovityyppien lisäksi esitetään puuoviin kohdistuvia toiminnallisia vaatimuksia ja laatuvaatimuksia. Ohjekortti on tarkoitettu ensisijaisesti suunnittelijoille ja tilaajille.
Seuraavaksi suunnitelmissa on saattaa keittiö- ja kiintokalusteiden RT-ohjekortit tälle vuosituhannelle. Korttien sisällön uudistamisesta kiinnostuneet yritykset voivat olla yhteydessä Aila Janatuiseen.
Puutuoteteollisuuden johtava asiantuntija Tomi Toratti siirtyy eläkkeelle
Puutuoteteollisuuden standardoinnin ja määräyskehityksen johtava asiantuntija Tomi Toratti jää 31.12.2024 eläkkeelle. Puutuoteteollisuus ry:n palvelukseen Tomi tuli lähes 13 vuotta sitten, toimien sitä ennen tutkijana VTT:ssä ja Teknillisessä korkeakoulussa.
Tomi on standardoinnin ja puurakenteiden syvällinen asiantuntija, joka on verkostoitunut poikkeuksellisen laajasti alan asiantuntijoiden kanssa niin Euroopassa kuin globaalistikin. Lisäksi hän on ollut mukana rakennusmääräysten kehittämisessä, tutkimusagendan laatimisessa ja tutkimusyhteistyössä.
Viime vuodet Tomi on tehnyt vakuuttavaa työtä Euroopan tasolla tärkeässä roolissa toisen sukupolven puueurokoodien laatimisessa. Koska eurokoodityö siirtyy nyt seuraavaan vaiheeseen ja kasvavassa määrin kotimaahan, osallistuu Tomi vielä ensi vuonna toimeksiantosopimuksella Puutuoteteollisuuden edustajana eurokoodien kansallisten valintojen ja ohjeistuksen laadintaan sekä puutuotteiden standardoinnin acquis-työhön.
Puutuotetoimialalla Tomi tunnetaan helposti lähestyttävänä, seurallisena, osaavana ja luotettavana kollegana. Kielitaitonsa avittamana Tomi on tunnustettu asiantuntija kansainvälisissä piireissä on kyseessä sitten Eurooppa, Etelä-Amerikka tai vaikka Kiina.
Kollegat toivottavat Tomille mukavaa siirtymää lisääntyvän vapaa-ajan pariin Loviisaan, jossa hän viime vuosina on entisöinyt kodikseen vanhan puutalon lukuisine hedelmäpuineen ja marjapensaineen.
Emil Jansson aloittaa 1.1.2025
Emil Jansson nimitetään Puutuoteteollisuus ry:n johtavaksi asiantuntijaksi 1.1.2025 alkaen.
Hänen vastuualueeseensa kuuluu puutuotteiden ja puurakentamisen määräys- ja standardointikehitys. Puutuoteteollisuuteen Emil siirtyy Ramboll Finland Oy:stä.
Emil Jansson on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja tekee työnsä ohella puuliitoksiin keskittyvää väitöskirjatutkimusta Aalto-yliopistossa. Hän on työskennellyt puurakentamisen asiantuntijatehtävissä vuodesta 2015 lähtien ja osallistunut lukuisiin merkittäviin puusuunnittelu- ja rakennekonsultointi-hankkeisiin. Emil on viime vuosina toiminut merkittävässä roolissa myös kehitys- ja konseptointihankkeissa, kuten alan tietomallinnuskäytäntöjä kehittävissä PuuBIM- ja PuuYTV-hankkeissa.
Emil pitää tärkeänä jakaa osaamistaan myös seuraaville sukupolville. Työnsä ohella hän jatkaa puurakenteiden opettamista Novia Ammattikorkeakoulussa, vahvistaen tulevien puurakennesuunnittelijoiden osaamista.
Sääntelyn ja standardoinnin rooli puutuotetoimialalla on merkittävä ja jopa kasvussa. Vuoden 2025 aikana työlistalla on energiatehokkuusdirektiivin kansallista soveltamista, eurokoodien ohjeistusta sekä kansallisia valintoja, rakentamislain korjaussarjan seuraavaa vaihetta ja sääntelyyn sekä standardointiin liittyviä eurooppalaisia aloitteita.
”Emil Jansson tuo mukanaan vuosien kokemuksen puurakentamisen, puumateriaalitekniikan ja rakennekonsultoinnin eri osa-alueilta. Olemme tyytyväisiä, että voimme jatkossa hyödyntää hänen osaamistaan toimialalla käynnissä olevissa ja käynnistyvissä standardointi- ja määräyskehityshankkeissa”, toteaa Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola.
"On ilo liittyä Puutuoteteollisuus ry:n tiimiin edistämään puutuotteiden ja puurakentamisen keskeistä roolia osana kestävää kehitystä. Olen innoissani päästessäni mukaan toimialan tuotteiden ja loppukäytön edistämiseen ja puutuotteiden sekä puurakentamisen sääntelyn ja standardoinnin kehittämiseen. Puu on erityinen materiaali, ja haluan varmistaa, että sen mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti", Emil Jansson kertoo.
Puutuoteteollisuuden johtava asiantuntija Tomi Toratti siirtyy eläkkeelle
Puutuoteteollisuuden standardoinnin ja määräyskehityksen johtava asiantuntija Tomi Toratti jää 31.12.2024 eläkkeelle. Puutuoteteollisuus ry:n palvelukseen Tomi tuli lähes 13 vuotta sitten, toimien sitä ennen tutkijana VTT:ssä ja Teknillisessä korkeakoulussa.
Tomi on standardoinnin ja puurakenteiden syvällinen asiantuntija, joka on verkostoitunut poikkeuksellisen laajasti alan asiantuntijoiden kanssa niin Euroopassa kuin globaalistikin. Lisäksi hän on ollut mukana rakennusmääräysten kehittämisessä, tutkimusagendan laatimisessa ja tutkimusyhteistyössä.
Viime vuodet Tomi on tehnyt vakuuttavaa työtä Euroopan tasolla tärkeässä roolissa toisen sukupolven puueurokoodien laatimisessa. Koska eurokoodityö siirtyy nyt seuraavaan vaiheeseen ja kasvavassa määrin kotimaahan, osallistuu Tomi vielä ensi vuonna toimeksiantosopimuksella Puutuoteteollisuuden edustajana eurokoodien kansallisten valintojen ja ohjeistuksen laadintaan sekä puutuotteiden standardoinnin acquis-työhön.
Puutuotetoimialalla Tomi tunnetaan helposti lähestyttävänä, seurallisena, osaavana ja luotettavana kollegana. Kielitaitonsa avittamana Tomi on tunnustettu asiantuntija kansainvälisissä piireissä on kyseessä sitten Eurooppa, Etelä-Amerikka tai vaikka Kiina.
Kollegat toivottavat Tomille mukavaa siirtymää lisääntyvän vapaa-ajan pariin Loviisaan, jossa hän viime vuosina on entisöinyt kodikseen vanhan puutalon lukuisine hedelmäpuineen ja marjapensaineen.
Emil Jansson aloittaa 1.1.2025
Emil Jansson nimitetään Puutuoteteollisuus ry:n johtavaksi asiantuntijaksi 1.1.2025 alkaen.
Hänen vastuualueeseensa kuuluu puutuotteiden ja puurakentamisen määräys- ja standardointikehitys. Puutuoteteollisuuteen Emil siirtyy Ramboll Finland Oy:stä.
Emil Jansson on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja tekee työnsä ohella puuliitoksiin keskittyvää väitöskirjatutkimusta Aalto-yliopistossa. Hän on työskennellyt puurakentamisen asiantuntijatehtävissä vuodesta 2015 lähtien ja osallistunut lukuisiin merkittäviin puusuunnittelu- ja rakennekonsultointi-hankkeisiin. Emil on viime vuosina toiminut merkittävässä roolissa myös kehitys- ja konseptointihankkeissa, kuten alan tietomallinnuskäytäntöjä kehittävissä PuuBIM- ja PuuYTV-hankkeissa.
Emil pitää tärkeänä jakaa osaamistaan myös seuraaville sukupolville. Työnsä ohella hän jatkaa puurakenteiden opettamista Novia Ammattikorkeakoulussa, vahvistaen tulevien puurakennesuunnittelijoiden osaamista.
Sääntelyn ja standardoinnin rooli puutuotetoimialalla on merkittävä ja jopa kasvussa. Vuoden 2025 aikana työlistalla on energiatehokkuusdirektiivin kansallista soveltamista, eurokoodien ohjeistusta sekä kansallisia valintoja, rakentamislain korjaussarjan seuraavaa vaihetta ja sääntelyyn sekä standardointiin liittyviä eurooppalaisia aloitteita.
”Emil Jansson tuo mukanaan vuosien kokemuksen puurakentamisen, puumateriaalitekniikan ja rakennekonsultoinnin eri osa-alueilta. Olemme tyytyväisiä, että voimme jatkossa hyödyntää hänen osaamistaan toimialalla käynnissä olevissa ja käynnistyvissä standardointi- ja määräyskehityshankkeissa”, toteaa Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola.
"On ilo liittyä Puutuoteteollisuus ry:n tiimiin edistämään puutuotteiden ja puurakentamisen keskeistä roolia osana kestävää kehitystä. Olen innoissani päästessäni mukaan toimialan tuotteiden ja loppukäytön edistämiseen ja puutuotteiden sekä puurakentamisen sääntelyn ja standardoinnin kehittämiseen. Puu on erityinen materiaali, ja haluan varmistaa, että sen mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti", Emil Jansson kertoo.
Puutuoteteollisuuden johtava asiantuntija Tomi Toratti siirtyy eläkkeelle
Puutuoteteollisuuden standardoinnin ja määräyskehityksen johtava asiantuntija Tomi Toratti jää 31.12.2024 eläkkeelle. Puutuoteteollisuus ry:n palvelukseen Tomi tuli lähes 13 vuotta sitten, toimien sitä ennen tutkijana VTT:ssä ja Teknillisessä korkeakoulussa.
Tomi on standardoinnin ja puurakenteiden syvällinen asiantuntija, joka on verkostoitunut poikkeuksellisen laajasti alan asiantuntijoiden kanssa niin Euroopassa kuin globaalistikin. Lisäksi hän on ollut mukana rakennusmääräysten kehittämisessä, tutkimusagendan laatimisessa ja tutkimusyhteistyössä.
Viime vuodet Tomi on tehnyt vakuuttavaa työtä Euroopan tasolla tärkeässä roolissa toisen sukupolven puueurokoodien laatimisessa. Koska eurokoodityö siirtyy nyt seuraavaan vaiheeseen ja kasvavassa määrin kotimaahan, osallistuu Tomi vielä ensi vuonna toimeksiantosopimuksella Puutuoteteollisuuden edustajana eurokoodien kansallisten valintojen ja ohjeistuksen laadintaan sekä puutuotteiden standardoinnin acquis-työhön.
Puutuotetoimialalla Tomi tunnetaan helposti lähestyttävänä, seurallisena, osaavana ja luotettavana kollegana. Kielitaitonsa avittamana Tomi on tunnustettu asiantuntija kansainvälisissä piireissä on kyseessä sitten Eurooppa, Etelä-Amerikka tai vaikka Kiina.
Kollegat toivottavat Tomille mukavaa siirtymää lisääntyvän vapaa-ajan pariin Loviisaan, jossa hän viime vuosina on entisöinyt kodikseen vanhan puutalon lukuisine hedelmäpuineen ja marjapensaineen.
Emil Jansson aloittaa 1.1.2025
Emil Jansson nimitetään Puutuoteteollisuus ry:n johtavaksi asiantuntijaksi 1.1.2025 alkaen.
Hänen vastuualueeseensa kuuluu puutuotteiden ja puurakentamisen määräys- ja standardointikehitys. Puutuoteteollisuuteen Emil siirtyy Ramboll Finland Oy:stä.
Emil Jansson on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja tekee työnsä ohella puuliitoksiin keskittyvää väitöskirjatutkimusta Aalto-yliopistossa. Hän on työskennellyt puurakentamisen asiantuntijatehtävissä vuodesta 2015 lähtien ja osallistunut lukuisiin merkittäviin puusuunnittelu- ja rakennekonsultointi-hankkeisiin. Emil on viime vuosina toiminut merkittävässä roolissa myös kehitys- ja konseptointihankkeissa, kuten alan tietomallinnuskäytäntöjä kehittävissä PuuBIM- ja PuuYTV-hankkeissa.
Emil pitää tärkeänä jakaa osaamistaan myös seuraaville sukupolville. Työnsä ohella hän jatkaa puurakenteiden opettamista Novia Ammattikorkeakoulussa, vahvistaen tulevien puurakennesuunnittelijoiden osaamista.
Sääntelyn ja standardoinnin rooli puutuotetoimialalla on merkittävä ja jopa kasvussa. Vuoden 2025 aikana työlistalla on energiatehokkuusdirektiivin kansallista soveltamista, eurokoodien ohjeistusta sekä kansallisia valintoja, rakentamislain korjaussarjan seuraavaa vaihetta ja sääntelyyn sekä standardointiin liittyviä eurooppalaisia aloitteita.
”Emil Jansson tuo mukanaan vuosien kokemuksen puurakentamisen, puumateriaalitekniikan ja rakennekonsultoinnin eri osa-alueilta. Olemme tyytyväisiä, että voimme jatkossa hyödyntää hänen osaamistaan toimialalla käynnissä olevissa ja käynnistyvissä standardointi- ja määräyskehityshankkeissa”, toteaa Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola.
"On ilo liittyä Puutuoteteollisuus ry:n tiimiin edistämään puutuotteiden ja puurakentamisen keskeistä roolia osana kestävää kehitystä. Olen innoissani päästessäni mukaan toimialan tuotteiden ja loppukäytön edistämiseen ja puutuotteiden sekä puurakentamisen sääntelyn ja standardoinnin kehittämiseen. Puu on erityinen materiaali, ja haluan varmistaa, että sen mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti", Emil Jansson kertoo.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin implementointi alkanut
Uudistetun direktiivin tavoitteena on rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen ja energian loppukulutuksen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä sekä tie kohti EU:n ilmastoneutraaliutta vuonna 2050. Direktiivin toteuttavan kansallisen lainsäädännön valmistelu aloitettiin tänä syksynä ja sen tulee olla voimassa keväällä 2026. Puutuoteteollisuus on mukana kaikissa Ympäristöministeriön energiatehokkuutta koskevien muutosten lainsäädännön valmisteluryhmissä.
Uudistettu direktiivi tähtää rakennusten nollapäästöisyyteen. Pääosin se muodostuu rakennusmateriaalien vähäpäästöisyydestä sekä rakennuksen energian käytön vähentämisestä. Rakennuksen energiatodistukseen lisätään tieto sen 50 vuoden elinkaarisesta hiilijalanjäljestä. Lisäksi rakennuskannan hiilivarastotietoa tulee ryhtyä keräämään. Direktiivin sisältö on laaja, ja muutoksia on tulossa sekä uudis- että korjausrakentamisen säädöksiin.
Korjausrakentamisen osalta direktiivi edellyttää, että jäsenvaltioiden asuinrakennuskannan energiatehokkuuden täytyy parantua keskimääräisesti tietyn verran. Ympäristöministeriö onkin käynnistänyt rakennusten perusparannussuunnitelman laatimisen. Yksittäisille rakennuksille ei aseteta velvoitteita, joten pelätyt pakkoremontit vältettiin. Velvoite energiatehokkuuden parantamisesta koskee jatkossakin tilannetta, jossa rakennusta ryhdytään korjaamaan muusta syystä.
Puutuoteteollisuuden eri tuotteisiin kohdistuvia lain muutospaineita käsitellään kunkin tuoteryhmän kesken.
Rakentamisen ahdinko ei helpota talven aikana
Puutuoteteollisuus esittää ARA:n korkotukivaltuuksien leikkauksen lykkäämistä
Tiedote. Julkaistu: 10.12.2024, 09:00
Kerrostalorakentaminen on edelleen vähäistä ja Forecon Oy arvioi, että vuoden 2024 aloitusmäärä on noin 13 000 kerrostaloasuntoa. Näistä vähintään 80 % syntyy ARA-hankkeissa, joten kerrostalorakentaminen on nyt ARA-tuen kannattelemaa. ARA:n korkotukilainavaltuutus laskee ensi vuonna 500 miljoonalla eurolla. Rakentamisen suhdanteen jatkuessa heikkona on erittäin kyseenalaista vähentää korkotukivaltuuksia. Puutuoteteollisuus esittääkin valtuuksien pitämistä vuonna 2025 vuoden 2024 tasolla 2,25 miljardissa eurossa.
Puukoulu- ja -kokoontumisrakennusten markkinaosuus on kasvanut vuoden 2024 aikana
Puisten kokoontumisrakennusten markkinaosuus julkisessa rakentamisessa jatkaa kasvuaan ja on nyt yli 25 %. Puisten opetusrakennusten markkinaosuus on myös noussut parin vuoden tauon jälkeen yli 25 % tasolle. Yleisesti muun kuin asuntorakentamisen ennustetaan Forecon Oy:n toimesta kasvavan noin kaksi prosenttia tämän vuoden tasosta.
Puukerrostaloasuntojen määrä on erittäin alhainen vuonna 2024. Kuitenkin kolmannella kvartaalilla lupien markkinaosuus oli yli 8 %, mikä kertoo puukerrostalojen markkinaosuuden asteittaisesta palautumisesta.
Kuluttajavetoiseen omakotitalorakentamiseen odotetaan piristystä jo ensi vuonna
Forecon Oy ennustaa vuodesta 2025 merkittävästi parempaa omakotitalorakentajille ja aloitusten määrän ennustetaan kasvavan jopa yli 1400 omakotitalolla. Myös rivitalojen rakentamisen ennakoidaan piristyvän korkojen laskun vuoksi ja ensi vuodelle ennustetaan yli 50 % kasvua vuoteen 2024 verrattuna.
Nyt on hyvä aika rakentaa, rakennuskustannukset eivät ole nousseet 2024
Vuoden 2024 tarjoushintojen muutokset ovat olleet todella maltillisia. Kokonaisindeksin nousu tarjouksissa on vain 0,1 %. Käytännössä vain lämmöneristeiden hinnat ovat selkeästi nousseet vuoteen 2022 verrattuna. Kysynnän ollessa matalalla kannattaa rakentamisen matala kustannustaso hyödyntää, toteutettavia hankkeita ei pidä lykätä myöhempään tulevaisuuteen.
Määräysten kehittämisen hetki on nyt
Hallitusohjelmassa on painotettu rakennusmääräysten keventämistä, mutta todellisuudessa suunta on toinen. Valmistelu keskittyy rakentamislain mukaisiin uusiin velvoitteisiin sekä EU-lainsäädännön implementointiin.
Jos näiden vastapainoksi ei tuoda kevennyksiä, nousee rakentamisen kustannustaso edelleen. Puutuoteteollisuus ja lukuisat muut toimijat ovat keränneet konkreettisia ehdotuksia rakentamisen määräysten päivittämiseksi, niiden käyttöönottoon tulee varata resursseja nykyisistä säästöpaineista huolimatta.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin implementointi alkanut
Uudistetun direktiivin tavoitteena on rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen ja energian loppukulutuksen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä sekä tie kohti EU:n ilmastoneutraaliutta vuonna 2050. Direktiivin toteuttavan kansallisen lainsäädännön valmistelu aloitettiin tänä syksynä ja sen tulee olla voimassa keväällä 2026. Puutuoteteollisuus on mukana kaikissa Ympäristöministeriön energiatehokkuutta koskevien muutosten lainsäädännön valmisteluryhmissä.
Uudistettu direktiivi tähtää rakennusten nollapäästöisyyteen. Pääosin se muodostuu rakennusmateriaalien vähäpäästöisyydestä sekä rakennuksen energian käytön vähentämisestä. Rakennuksen energiatodistukseen lisätään tieto sen 50 vuoden elinkaarisesta hiilijalanjäljestä. Lisäksi rakennuskannan hiilivarastotietoa tulee ryhtyä keräämään. Direktiivin sisältö on laaja, ja muutoksia on tulossa sekä uudis- että korjausrakentamisen säädöksiin.
Korjausrakentamisen osalta direktiivi edellyttää, että jäsenvaltioiden asuinrakennuskannan energiatehokkuuden täytyy parantua keskimääräisesti tietyn verran. Ympäristöministeriö onkin käynnistänyt rakennusten perusparannussuunnitelman laatimisen. Yksittäisille rakennuksille ei aseteta velvoitteita, joten pelätyt pakkoremontit vältettiin. Velvoite energiatehokkuuden parantamisesta koskee jatkossakin tilannetta, jossa rakennusta ryhdytään korjaamaan muusta syystä.
Puutuoteteollisuuden eri tuotteisiin kohdistuvia lain muutospaineita käsitellään kunkin tuoteryhmän kesken.
Rakentamisen ahdinko ei helpota talven aikana
Puutuoteteollisuus esittää ARA:n korkotukivaltuuksien leikkauksen lykkäämistä
Tiedote. Julkaistu: 10.12.2024, 09:00
Kerrostalorakentaminen on edelleen vähäistä ja Forecon Oy arvioi, että vuoden 2024 aloitusmäärä on noin 13 000 kerrostaloasuntoa. Näistä vähintään 80 % syntyy ARA-hankkeissa, joten kerrostalorakentaminen on nyt ARA-tuen kannattelemaa. ARA:n korkotukilainavaltuutus laskee ensi vuonna 500 miljoonalla eurolla. Rakentamisen suhdanteen jatkuessa heikkona on erittäin kyseenalaista vähentää korkotukivaltuuksia. Puutuoteteollisuus esittääkin valtuuksien pitämistä vuonna 2025 vuoden 2024 tasolla 2,25 miljardissa eurossa.
Puukoulu- ja -kokoontumisrakennusten markkinaosuus on kasvanut vuoden 2024 aikana
Puisten kokoontumisrakennusten markkinaosuus julkisessa rakentamisessa jatkaa kasvuaan ja on nyt yli 25 %. Puisten opetusrakennusten markkinaosuus on myös noussut parin vuoden tauon jälkeen yli 25 % tasolle. Yleisesti muun kuin asuntorakentamisen ennustetaan Forecon Oy:n toimesta kasvavan noin kaksi prosenttia tämän vuoden tasosta.
Puukerrostaloasuntojen määrä on erittäin alhainen vuonna 2024. Kuitenkin kolmannella kvartaalilla lupien markkinaosuus oli yli 8 %, mikä kertoo puukerrostalojen markkinaosuuden asteittaisesta palautumisesta.
Kuluttajavetoiseen omakotitalorakentamiseen odotetaan piristystä jo ensi vuonna
Forecon Oy ennustaa vuodesta 2025 merkittävästi parempaa omakotitalorakentajille ja aloitusten määrän ennustetaan kasvavan jopa yli 1400 omakotitalolla. Myös rivitalojen rakentamisen ennakoidaan piristyvän korkojen laskun vuoksi ja ensi vuodelle ennustetaan yli 50 % kasvua vuoteen 2024 verrattuna.
Nyt on hyvä aika rakentaa, rakennuskustannukset eivät ole nousseet 2024
Vuoden 2024 tarjoushintojen muutokset ovat olleet todella maltillisia. Kokonaisindeksin nousu tarjouksissa on vain 0,1 %. Käytännössä vain lämmöneristeiden hinnat ovat selkeästi nousseet vuoteen 2022 verrattuna. Kysynnän ollessa matalalla kannattaa rakentamisen matala kustannustaso hyödyntää, toteutettavia hankkeita ei pidä lykätä myöhempään tulevaisuuteen.
Määräysten kehittämisen hetki on nyt
Hallitusohjelmassa on painotettu rakennusmääräysten keventämistä, mutta todellisuudessa suunta on toinen. Valmistelu keskittyy rakentamislain mukaisiin uusiin velvoitteisiin sekä EU-lainsäädännön implementointiin.
Jos näiden vastapainoksi ei tuoda kevennyksiä, nousee rakentamisen kustannustaso edelleen. Puutuoteteollisuus ja lukuisat muut toimijat ovat keränneet konkreettisia ehdotuksia rakentamisen määräysten päivittämiseksi, niiden käyttöönottoon tulee varata resursseja nykyisistä säästöpaineista huolimatta.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin implementointi alkanut
Uudistetun direktiivin tavoitteena on rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen ja energian loppukulutuksen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä sekä tie kohti EU:n ilmastoneutraaliutta vuonna 2050. Direktiivin toteuttavan kansallisen lainsäädännön valmistelu aloitettiin tänä syksynä ja sen tulee olla voimassa keväällä 2026. Puutuoteteollisuus on mukana kaikissa Ympäristöministeriön energiatehokkuutta koskevien muutosten lainsäädännön valmisteluryhmissä.
Uudistettu direktiivi tähtää rakennusten nollapäästöisyyteen. Pääosin se muodostuu rakennusmateriaalien vähäpäästöisyydestä sekä rakennuksen energian käytön vähentämisestä. Rakennuksen energiatodistukseen lisätään tieto sen 50 vuoden elinkaarisesta hiilijalanjäljestä. Lisäksi rakennuskannan hiilivarastotietoa tulee ryhtyä keräämään. Direktiivin sisältö on laaja, ja muutoksia on tulossa sekä uudis- että korjausrakentamisen säädöksiin.
Korjausrakentamisen osalta direktiivi edellyttää, että jäsenvaltioiden asuinrakennuskannan energiatehokkuuden täytyy parantua keskimääräisesti tietyn verran. Ympäristöministeriö onkin käynnistänyt rakennusten perusparannussuunnitelman laatimisen. Yksittäisille rakennuksille ei aseteta velvoitteita, joten pelätyt pakkoremontit vältettiin. Velvoite energiatehokkuuden parantamisesta koskee jatkossakin tilannetta, jossa rakennusta ryhdytään korjaamaan muusta syystä.
Puutuoteteollisuuden eri tuotteisiin kohdistuvia lain muutospaineita käsitellään kunkin tuoteryhmän kesken.
Rakentamisen ahdinko ei helpota talven aikana
Puutuoteteollisuus esittää ARA:n korkotukivaltuuksien leikkauksen lykkäämistä
Tiedote. Julkaistu: 10.12.2024, 09:00
Kerrostalorakentaminen on edelleen vähäistä ja Forecon Oy arvioi, että vuoden 2024 aloitusmäärä on noin 13 000 kerrostaloasuntoa. Näistä vähintään 80 % syntyy ARA-hankkeissa, joten kerrostalorakentaminen on nyt ARA-tuen kannattelemaa. ARA:n korkotukilainavaltuutus laskee ensi vuonna 500 miljoonalla eurolla. Rakentamisen suhdanteen jatkuessa heikkona on erittäin kyseenalaista vähentää korkotukivaltuuksia. Puutuoteteollisuus esittääkin valtuuksien pitämistä vuonna 2025 vuoden 2024 tasolla 2,25 miljardissa eurossa.
Puukoulu- ja -kokoontumisrakennusten markkinaosuus on kasvanut vuoden 2024 aikana
Puisten kokoontumisrakennusten markkinaosuus julkisessa rakentamisessa jatkaa kasvuaan ja on nyt yli 25 %. Puisten opetusrakennusten markkinaosuus on myös noussut parin vuoden tauon jälkeen yli 25 % tasolle. Yleisesti muun kuin asuntorakentamisen ennustetaan Forecon Oy:n toimesta kasvavan noin kaksi prosenttia tämän vuoden tasosta.
Puukerrostaloasuntojen määrä on erittäin alhainen vuonna 2024. Kuitenkin kolmannella kvartaalilla lupien markkinaosuus oli yli 8 %, mikä kertoo puukerrostalojen markkinaosuuden asteittaisesta palautumisesta.
Kuluttajavetoiseen omakotitalorakentamiseen odotetaan piristystä jo ensi vuonna
Forecon Oy ennustaa vuodesta 2025 merkittävästi parempaa omakotitalorakentajille ja aloitusten määrän ennustetaan kasvavan jopa yli 1400 omakotitalolla. Myös rivitalojen rakentamisen ennakoidaan piristyvän korkojen laskun vuoksi ja ensi vuodelle ennustetaan yli 50 % kasvua vuoteen 2024 verrattuna.
Nyt on hyvä aika rakentaa, rakennuskustannukset eivät ole nousseet 2024
Vuoden 2024 tarjoushintojen muutokset ovat olleet todella maltillisia. Kokonaisindeksin nousu tarjouksissa on vain 0,1 %. Käytännössä vain lämmöneristeiden hinnat ovat selkeästi nousseet vuoteen 2022 verrattuna. Kysynnän ollessa matalalla kannattaa rakentamisen matala kustannustaso hyödyntää, toteutettavia hankkeita ei pidä lykätä myöhempään tulevaisuuteen.
Määräysten kehittämisen hetki on nyt
Hallitusohjelmassa on painotettu rakennusmääräysten keventämistä, mutta todellisuudessa suunta on toinen. Valmistelu keskittyy rakentamislain mukaisiin uusiin velvoitteisiin sekä EU-lainsäädännön implementointiin.
Jos näiden vastapainoksi ei tuoda kevennyksiä, nousee rakentamisen kustannustaso edelleen. Puutuoteteollisuus ja lukuisat muut toimijat ovat keränneet konkreettisia ehdotuksia rakentamisen määräysten päivittämiseksi, niiden käyttöönottoon tulee varata resursseja nykyisistä säästöpaineista huolimatta.
Tutkimusagenda: Puutuoteteollisuus esittää kansallisia tutkimusohjelmia tukemaan alan kilpailukykyä ja vientiä
Puutuoteteollisuudelle on nyt julkaistu tutkimusagenda vuosille 2025-2035. Tutkimuksen niukkojen resurssien yhdensuuntaistaminen ja synergia auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Tutkimusagenda on laadittu perustuen noin 200 haastatteluun, työpajoihin ja professoriryhmän suorittamaan tiivistämistyöhön. Prosessia on fasilitoinut Demos Helsinki.
Puutuoteteollisuus voi näyttää suuntaa vahvan kestävyyden polulla
Jotta puutuoteteollisuuden tarjoamat kestävyysratkaisut voisivat levitä käyttöön laajemmalle yhteiskuntaan, niiden on oltava kilpailukykyisiä niin teknisesti kuin taloudellisestikin. Myös liiketoimintamallien ja arvoverkostojen on uudistuttava. Kiertotalous ja rakentamisen teollistuminen muuttavat alan toimintalogiikkaa, mikä vaatii liiketoimintaekosysteemien uudelleenajattelua.
Kolme tutkimuksen avainaluetta
Tutkimusagenda nostaa esiin kolme avainaluetta, joilla kaikilla on keskeinen rooli vahvan kestävyyden tukemisessa ja puutuoteteollisuuden uudistumisessa:
Tuottavuuden parantaminen: Tavoitteena mitattavan lisäarvon tuottaminen asiakkaille sekä puun käytön optimointi rakentamisen prosessissa. Keskiössä ovat jalostusasteen kehityspotentiaalin ja tuotanto- ja suunnitteluprosessien tehostaminen.
Kehittyvä puumateriaali: Tavoitteena on parantaa puumateriaalien teknisiä ominaisuuksia, pidentää niiden elinkaarta ja lisätä kierrätettävyyttä. Tärkeimpiä teemoja ovat uudet raaka-ainelähteet, materiaalien pitkäikäisyys, kierrätys sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset.
Uudistuva liiketoiminta: Tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja tukemaan siirtymää teollistettuun rakentamiseen ja kiertotalouteen sekä laajemmin alan uudistumista vahvan kestävyyden mukaisesti.
Teollinen puurakentaminen on kasvava sektori ja osa puurakentamisen kasvua. Teolliselle elementtivalmistukselle ei ole Tilastokeskuksen toimialatilastossa omaa toimialaluokkaa, sen takia asia on selvitettävä erillisellä kyselyllä. Tämän vuoksi Puutuoteteollisuus ry on toteuttanut 77 yrityksen katsauksen kuvaamaan teollisen elementtivalmistamisen tarjonnan tilannetta. Yrityksien valinnalla on pyritty kuvaamaan nimenomaan teollisen tuoteosavalmistuksen arvoketjua. Julkaisu perustuu julkisiin tilinpäätöstietoihin vuodelta 2023 ja tiedot meille toimittaa Asiakastieto Oy. Julkaisun tavoite on avata tarjoajien yleistilannetta ja teollisuuden kehittymistä tilaajille ja muille alan keskeisille sidosryhmille.
Tutkimusagenda: Puutuoteteollisuus esittää kansallisia tutkimusohjelmia tukemaan alan kilpailukykyä ja vientiä
Puutuoteteollisuudelle on nyt julkaistu tutkimusagenda vuosille 2025-2035. Tutkimuksen niukkojen resurssien yhdensuuntaistaminen ja synergia auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Tutkimusagenda on laadittu perustuen noin 200 haastatteluun, työpajoihin ja professoriryhmän suorittamaan tiivistämistyöhön. Prosessia on fasilitoinut Demos Helsinki.
Puutuoteteollisuus voi näyttää suuntaa vahvan kestävyyden polulla
Jotta puutuoteteollisuuden tarjoamat kestävyysratkaisut voisivat levitä käyttöön laajemmalle yhteiskuntaan, niiden on oltava kilpailukykyisiä niin teknisesti kuin taloudellisestikin. Myös liiketoimintamallien ja arvoverkostojen on uudistuttava. Kiertotalous ja rakentamisen teollistuminen muuttavat alan toimintalogiikkaa, mikä vaatii liiketoimintaekosysteemien uudelleenajattelua.
Kolme tutkimuksen avainaluetta
Tutkimusagenda nostaa esiin kolme avainaluetta, joilla kaikilla on keskeinen rooli vahvan kestävyyden tukemisessa ja puutuoteteollisuuden uudistumisessa:
Tuottavuuden parantaminen: Tavoitteena mitattavan lisäarvon tuottaminen asiakkaille sekä puun käytön optimointi rakentamisen prosessissa. Keskiössä ovat jalostusasteen kehityspotentiaalin ja tuotanto- ja suunnitteluprosessien tehostaminen.
Kehittyvä puumateriaali: Tavoitteena on parantaa puumateriaalien teknisiä ominaisuuksia, pidentää niiden elinkaarta ja lisätä kierrätettävyyttä. Tärkeimpiä teemoja ovat uudet raaka-ainelähteet, materiaalien pitkäikäisyys, kierrätys sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset.
Uudistuva liiketoiminta: Tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja tukemaan siirtymää teollistettuun rakentamiseen ja kiertotalouteen sekä laajemmin alan uudistumista vahvan kestävyyden mukaisesti.
Teollinen puurakentaminen on kasvava sektori ja osa puurakentamisen kasvua. Teolliselle elementtivalmistukselle ei ole Tilastokeskuksen toimialatilastossa omaa toimialaluokkaa, sen takia asia on selvitettävä erillisellä kyselyllä. Tämän vuoksi Puutuoteteollisuus ry on toteuttanut 77 yrityksen katsauksen kuvaamaan teollisen elementtivalmistamisen tarjonnan tilannetta. Yrityksien valinnalla on pyritty kuvaamaan nimenomaan teollisen tuoteosavalmistuksen arvoketjua. Julkaisu perustuu julkisiin tilinpäätöstietoihin vuodelta 2023 ja tiedot meille toimittaa Asiakastieto Oy. Julkaisun tavoite on avata tarjoajien yleistilannetta ja teollisuuden kehittymistä tilaajille ja muille alan keskeisille sidosryhmille.
Tutkimusagenda: Puutuoteteollisuus esittää kansallisia tutkimusohjelmia tukemaan alan kilpailukykyä ja vientiä
Puutuoteteollisuudelle on nyt julkaistu tutkimusagenda vuosille 2025-2035. Tutkimuksen niukkojen resurssien yhdensuuntaistaminen ja synergia auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Tutkimusagenda on laadittu perustuen noin 200 haastatteluun, työpajoihin ja professoriryhmän suorittamaan tiivistämistyöhön. Prosessia on fasilitoinut Demos Helsinki.
Puutuoteteollisuus voi näyttää suuntaa vahvan kestävyyden polulla
Jotta puutuoteteollisuuden tarjoamat kestävyysratkaisut voisivat levitä käyttöön laajemmalle yhteiskuntaan, niiden on oltava kilpailukykyisiä niin teknisesti kuin taloudellisestikin. Myös liiketoimintamallien ja arvoverkostojen on uudistuttava. Kiertotalous ja rakentamisen teollistuminen muuttavat alan toimintalogiikkaa, mikä vaatii liiketoimintaekosysteemien uudelleenajattelua.
Kolme tutkimuksen avainaluetta
Tutkimusagenda nostaa esiin kolme avainaluetta, joilla kaikilla on keskeinen rooli vahvan kestävyyden tukemisessa ja puutuoteteollisuuden uudistumisessa:
Tuottavuuden parantaminen: Tavoitteena mitattavan lisäarvon tuottaminen asiakkaille sekä puun käytön optimointi rakentamisen prosessissa. Keskiössä ovat jalostusasteen kehityspotentiaalin ja tuotanto- ja suunnitteluprosessien tehostaminen.
Kehittyvä puumateriaali: Tavoitteena on parantaa puumateriaalien teknisiä ominaisuuksia, pidentää niiden elinkaarta ja lisätä kierrätettävyyttä. Tärkeimpiä teemoja ovat uudet raaka-ainelähteet, materiaalien pitkäikäisyys, kierrätys sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset.
Uudistuva liiketoiminta: Tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja tukemaan siirtymää teollistettuun rakentamiseen ja kiertotalouteen sekä laajemmin alan uudistumista vahvan kestävyyden mukaisesti.
Teollinen puurakentaminen on kasvava sektori ja osa puurakentamisen kasvua. Teolliselle elementtivalmistukselle ei ole Tilastokeskuksen toimialatilastossa omaa toimialaluokkaa, sen takia asia on selvitettävä erillisellä kyselyllä. Tämän vuoksi Puutuoteteollisuus ry on toteuttanut 77 yrityksen katsauksen kuvaamaan teollisen elementtivalmistamisen tarjonnan tilannetta. Yrityksien valinnalla on pyritty kuvaamaan nimenomaan teollisen tuoteosavalmistuksen arvoketjua. Julkaisu perustuu julkisiin tilinpäätöstietoihin vuodelta 2023 ja tiedot meille toimittaa Asiakastieto Oy. Julkaisun tavoite on avata tarjoajien yleistilannetta ja teollisuuden kehittymistä tilaajille ja muille alan keskeisille sidosryhmille.
Vantaan kaupunki on valittu vuoden 2024 julkisen puurakentamisen edelläkävijäksi pitkäjänteisen ja määrätietoisen työnsä ansiosta. Kaupunki on tehnyt puurakentamisesta keskeisen osan strategista kehitystään, mikä näkyy käytännössä niin päiväkotien, koulujen kuin asuinrakennustenkin toteutuksessa. Tämä kunniamaininta jaetaan nyt neljättä kertaa, ja Vantaa liittyy aiempien voittajien, Tampereen, Tuusulan ja Maalahden, joukkoon.
Vantaan sitoutuminen puurakentamiseen ei rajoitu pelkästään yksittäisiin hankkeisiin, vaan kattaa koko rakentamisen prosessin aina kaavoituksesta rakennusvalvontaan ja hankintoihin. Kaupunki on luonut selkeät ohjeistukset ja tekniset kuvaukset, jotka tukevat puurakentamisen toteutusta kaikilla tasoilla. Vantaa osoittaa esimerkillistä innovatiivisuutta ja yhteisöllisyyttä suurkaupunkina, joka ketterästi edistää ekologisesti kestävää rakentamista.
”Vantaa haluaa, että kaupungin kasvu on kestävää. Rakennamme joka vuosi päiväkoteja ja kouluja, ja puurakentaminen auttaa meitä saavuttamaan tavoitteitamme”, sanoo Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen.
Puurakentaminen tukee osaltaan Suomen hiilineutraaliustavoitteita, sillä se on vähähiilistä ja mahdollistaa merkittävän hiilikädenjäljen. Opetus- ja kokoontumisrakennuksissa puun käyttö on ollut erityisen vahvaa: tämän vuoden aloituksissa puurakentamisen osuus oli opetusrakennuksissa 27 % ja kokoontumisrakennuksissa 25 %.
Suomessa puurakentamisen osaamista on paljon, mutta alan koulutusta ja tiedon jakamista tulee tehostaa. Vantaan valinta vuoden edelläkävijäksi korostaa teollisen puurakentamisen kasvavaa roolia rakentamisen tuottavuuden parantamisessa ja puutuotteiden jalostusarvon kasvattamisessa.
Vuosi 2024 on myös Vantaan 50-vuotisjuhlavuosi, mikä tekee palkinnosta entistä merkityksellisemmän. Palkinnon myöntävät Puutuoteteollisuus ry ja Kuntaliitto.
Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -tunnustuksen saajan valitsi tuomaristo, johon kuuluivat Mikko Simpanen (kehittämispäällikkö Kuntaliitto), Sini Koskinen (projektipäällikkö Puutuoteteollisuus ry), Jyrki Laurikainen (toimitusjohtaja RAKLI), Asko Takala (puheenjohtaja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA) sekä edellisen vuoden voittajan Maalahden kunnanjohtaja Jenny Malmsten.
Vantaan kaupunki on valittu vuoden 2024 julkisen puurakentamisen edelläkävijäksi pitkäjänteisen ja määrätietoisen työnsä ansiosta. Kaupunki on tehnyt puurakentamisesta keskeisen osan strategista kehitystään, mikä näkyy käytännössä niin päiväkotien, koulujen kuin asuinrakennustenkin toteutuksessa. Tämä kunniamaininta jaetaan nyt neljättä kertaa, ja Vantaa liittyy aiempien voittajien, Tampereen, Tuusulan ja Maalahden, joukkoon.
Vantaan sitoutuminen puurakentamiseen ei rajoitu pelkästään yksittäisiin hankkeisiin, vaan kattaa koko rakentamisen prosessin aina kaavoituksesta rakennusvalvontaan ja hankintoihin. Kaupunki on luonut selkeät ohjeistukset ja tekniset kuvaukset, jotka tukevat puurakentamisen toteutusta kaikilla tasoilla. Vantaa osoittaa esimerkillistä innovatiivisuutta ja yhteisöllisyyttä suurkaupunkina, joka ketterästi edistää ekologisesti kestävää rakentamista.
”Vantaa haluaa, että kaupungin kasvu on kestävää. Rakennamme joka vuosi päiväkoteja ja kouluja, ja puurakentaminen auttaa meitä saavuttamaan tavoitteitamme”, sanoo Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen.
Puurakentaminen tukee osaltaan Suomen hiilineutraaliustavoitteita, sillä se on vähähiilistä ja mahdollistaa merkittävän hiilikädenjäljen. Opetus- ja kokoontumisrakennuksissa puun käyttö on ollut erityisen vahvaa: tämän vuoden aloituksissa puurakentamisen osuus oli opetusrakennuksissa 27 % ja kokoontumisrakennuksissa 25 %.
Suomessa puurakentamisen osaamista on paljon, mutta alan koulutusta ja tiedon jakamista tulee tehostaa. Vantaan valinta vuoden edelläkävijäksi korostaa teollisen puurakentamisen kasvavaa roolia rakentamisen tuottavuuden parantamisessa ja puutuotteiden jalostusarvon kasvattamisessa.
Vuosi 2024 on myös Vantaan 50-vuotisjuhlavuosi, mikä tekee palkinnosta entistä merkityksellisemmän. Palkinnon myöntävät Puutuoteteollisuus ry ja Kuntaliitto.
Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -tunnustuksen saajan valitsi tuomaristo, johon kuuluivat Mikko Simpanen (kehittämispäällikkö Kuntaliitto), Sini Koskinen (projektipäällikkö Puutuoteteollisuus ry), Jyrki Laurikainen (toimitusjohtaja RAKLI), Asko Takala (puheenjohtaja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA) sekä edellisen vuoden voittajan Maalahden kunnanjohtaja Jenny Malmsten.
Vantaan kaupunki on valittu vuoden 2024 julkisen puurakentamisen edelläkävijäksi pitkäjänteisen ja määrätietoisen työnsä ansiosta. Kaupunki on tehnyt puurakentamisesta keskeisen osan strategista kehitystään, mikä näkyy käytännössä niin päiväkotien, koulujen kuin asuinrakennustenkin toteutuksessa. Tämä kunniamaininta jaetaan nyt neljättä kertaa, ja Vantaa liittyy aiempien voittajien, Tampereen, Tuusulan ja Maalahden, joukkoon.
Vantaan sitoutuminen puurakentamiseen ei rajoitu pelkästään yksittäisiin hankkeisiin, vaan kattaa koko rakentamisen prosessin aina kaavoituksesta rakennusvalvontaan ja hankintoihin. Kaupunki on luonut selkeät ohjeistukset ja tekniset kuvaukset, jotka tukevat puurakentamisen toteutusta kaikilla tasoilla. Vantaa osoittaa esimerkillistä innovatiivisuutta ja yhteisöllisyyttä suurkaupunkina, joka ketterästi edistää ekologisesti kestävää rakentamista.
”Vantaa haluaa, että kaupungin kasvu on kestävää. Rakennamme joka vuosi päiväkoteja ja kouluja, ja puurakentaminen auttaa meitä saavuttamaan tavoitteitamme”, sanoo Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen.
Puurakentaminen tukee osaltaan Suomen hiilineutraaliustavoitteita, sillä se on vähähiilistä ja mahdollistaa merkittävän hiilikädenjäljen. Opetus- ja kokoontumisrakennuksissa puun käyttö on ollut erityisen vahvaa: tämän vuoden aloituksissa puurakentamisen osuus oli opetusrakennuksissa 27 % ja kokoontumisrakennuksissa 25 %.
Suomessa puurakentamisen osaamista on paljon, mutta alan koulutusta ja tiedon jakamista tulee tehostaa. Vantaan valinta vuoden edelläkävijäksi korostaa teollisen puurakentamisen kasvavaa roolia rakentamisen tuottavuuden parantamisessa ja puutuotteiden jalostusarvon kasvattamisessa.
Vuosi 2024 on myös Vantaan 50-vuotisjuhlavuosi, mikä tekee palkinnosta entistä merkityksellisemmän. Palkinnon myöntävät Puutuoteteollisuus ry ja Kuntaliitto.
Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -tunnustuksen saajan valitsi tuomaristo, johon kuuluivat Mikko Simpanen (kehittämispäällikkö Kuntaliitto), Sini Koskinen (projektipäällikkö Puutuoteteollisuus ry), Jyrki Laurikainen (toimitusjohtaja RAKLI), Asko Takala (puheenjohtaja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA) sekä edellisen vuoden voittajan Maalahden kunnanjohtaja Jenny Malmsten.
Puutuoteteollisuus esittää kolmen kansallisen tutkimusohjelman käynnistämistä:
1) teollisuuden ja rakentamisen tuottavuusohjelma,
2) rakennetun ympäristön hyvinvointiohjelma ja
3) kestävä ja kilpailukykyinen kiertotalous -ohjelma.
Ohjelmien tavoitteena on nostaa Suomen kilpailukykyä ja kasvattaa vientiä. Ohjelmat perustuvat Puutuoteteollisuuden 6.11.2024 julkaisemaan toimialan tutkimusagendaan vuosille 2025-2035.
”Rakentaminen on merkittävin puutuoteteollisuuden tuotteiden ja ratkaisujen käyttäjä. Suomessa urbaani puurakentaminen on kuitenkin jäänyt monia muita maita jälkeen. Esimerkiksi julkisessa rakentamisessa puun osuus on Suomessa noin 15 prosenttia verrattuna Ranskan lakisääteiseen 50 prosentin velvoitteeseen” toteaa Puutuoteteollisuus ry:n puheenjohtaja Antti Koulumies. ”Esitämme tutkimusohjelmien käynnistämistä, sillä pelkästään tuottavuuden merkittävä kehittäminen rakentamisessa edellyttää radikaaleja innovaatioita, jotka uudistavat kokonaisia prosesseja ja luovat täysin uusia mahdollisuuksia” Koulumies jatkaa.
Puutuoteteollisuus voi näyttää suuntaa vahvan kestävyyden polulla
Jotta puutuoteteollisuuden tarjoamat kestävyysratkaisut voisivat levitä käyttöön laajemmalle yhteiskuntaan, niiden on oltava kilpailukykyisiä niin teknisesti kuin taloudellisestikin. Myös liiketoimintamallien ja arvoverkostojen on uudistuttava. Kiertotalous ja rakentamisen teollistuminen muuttavat alan toimintalogiikkaa, mikä vaatii liiketoimintaekosysteemien uudelleenajattelua.
”Suomessa on kasvava tarve monitieteiselle ja monialaiselle tutkimukselle. Puutuoteteollisuuden, yhdessä muiden toimialojen kanssa, on investoitava nykyistä voimakkaammin materiaalien, tuotteiden ja liiketoiminnan tutkimukseen ja kehitykseen. Siksi toimialalle on nyt luotu tutkijoiden ja alan yritysten yhteistyönä uusi tutkimusagenda 2025–2035” kertoo Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola.
Kolme tutkimuksen avainaluetta
Puutuoteteollisuuden Tutkimusagenda 2025–2035 nostaa esiin kolme avainaluetta, joilla kaikilla on keskeinen rooli vahvan kestävyyden tukemisessa ja puutuoteteollisuuden uudistumisessa.
Tuottavuuden parantaminen: Tavoitteena mitattavan lisäarvon tuottaminen asiakkaille sekä puun käytön optimointi rakentamisen prosessissa. Keskiössä ovat jalostusasteen kehityspotentiaalin ja tuotanto- ja suunnitteluprosessien tehostaminen.
Kehittyvä puumateriaali: Tavoitteena on parantaa puumateriaalien teknisiä ominaisuuksia, pidentää niiden elinkaarta ja lisätä kierrätettävyyttä. Tärkeimpiä teemoja ovat uudet raaka-ainelähteet, materiaalien pitkäikäisyys, kierrätys sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset.
Uudistuva liiketoiminta: Tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja tukemaan siirtymää teollistettuun rakentamiseen ja kiertotalouteen sekä laajemmin alan uudistumista vahvan kestävyyden mukaisesti.
Toimiva ja kehitystä tukeva kotimarkkina
Puun jalostaminen on omiaan tukemaan kotimaan taloutta. Raaka-aineiden kotimaisuusaste on suuri, lisäksi lähes 70 prosenttia metsäteollisuuden viennin lisäarvosta jää Suomeen. ”Toimiva ja kehitystä tukeva kotimarkkina on ratkaisevan tärkeä korkean lisäarvon puukomponenttien kehitykselle, sillä se luo perustan uusien konseptien ja kilpailukyvyn vahvistumiselle myös vientimarkkinoilla” korostaa Puutuoteteollisuuden puheenjohtaja Antti Koulumies.
Tutkimusagendan valmistelua ovat rahoittaneet Metsämiesten Säätiö ja Puumiesten Ammattikasvatussäätiö.
Puutuoteteollisuus esittää kolmen kansallisen tutkimusohjelman käynnistämistä:
1) teollisuuden ja rakentamisen tuottavuusohjelma,
2) rakennetun ympäristön hyvinvointiohjelma ja
3) kestävä ja kilpailukykyinen kiertotalous -ohjelma.
Ohjelmien tavoitteena on nostaa Suomen kilpailukykyä ja kasvattaa vientiä. Ohjelmat perustuvat Puutuoteteollisuuden 6.11.2024 julkaisemaan toimialan tutkimusagendaan vuosille 2025-2035.
”Rakentaminen on merkittävin puutuoteteollisuuden tuotteiden ja ratkaisujen käyttäjä. Suomessa urbaani puurakentaminen on kuitenkin jäänyt monia muita maita jälkeen. Esimerkiksi julkisessa rakentamisessa puun osuus on Suomessa noin 15 prosenttia verrattuna Ranskan lakisääteiseen 50 prosentin velvoitteeseen” toteaa Puutuoteteollisuus ry:n puheenjohtaja Antti Koulumies. ”Esitämme tutkimusohjelmien käynnistämistä, sillä pelkästään tuottavuuden merkittävä kehittäminen rakentamisessa edellyttää radikaaleja innovaatioita, jotka uudistavat kokonaisia prosesseja ja luovat täysin uusia mahdollisuuksia” Koulumies jatkaa.
Puutuoteteollisuus voi näyttää suuntaa vahvan kestävyyden polulla
Jotta puutuoteteollisuuden tarjoamat kestävyysratkaisut voisivat levitä käyttöön laajemmalle yhteiskuntaan, niiden on oltava kilpailukykyisiä niin teknisesti kuin taloudellisestikin. Myös liiketoimintamallien ja arvoverkostojen on uudistuttava. Kiertotalous ja rakentamisen teollistuminen muuttavat alan toimintalogiikkaa, mikä vaatii liiketoimintaekosysteemien uudelleenajattelua.
”Suomessa on kasvava tarve monitieteiselle ja monialaiselle tutkimukselle. Puutuoteteollisuuden, yhdessä muiden toimialojen kanssa, on investoitava nykyistä voimakkaammin materiaalien, tuotteiden ja liiketoiminnan tutkimukseen ja kehitykseen. Siksi toimialalle on nyt luotu tutkijoiden ja alan yritysten yhteistyönä uusi tutkimusagenda 2025–2035” kertoo Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola.
Kolme tutkimuksen avainaluetta
Puutuoteteollisuuden Tutkimusagenda 2025–2035 nostaa esiin kolme avainaluetta, joilla kaikilla on keskeinen rooli vahvan kestävyyden tukemisessa ja puutuoteteollisuuden uudistumisessa.
Tuottavuuden parantaminen: Tavoitteena mitattavan lisäarvon tuottaminen asiakkaille sekä puun käytön optimointi rakentamisen prosessissa. Keskiössä ovat jalostusasteen kehityspotentiaalin ja tuotanto- ja suunnitteluprosessien tehostaminen.
Kehittyvä puumateriaali: Tavoitteena on parantaa puumateriaalien teknisiä ominaisuuksia, pidentää niiden elinkaarta ja lisätä kierrätettävyyttä. Tärkeimpiä teemoja ovat uudet raaka-ainelähteet, materiaalien pitkäikäisyys, kierrätys sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset.
Uudistuva liiketoiminta: Tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja tukemaan siirtymää teollistettuun rakentamiseen ja kiertotalouteen sekä laajemmin alan uudistumista vahvan kestävyyden mukaisesti.
Toimiva ja kehitystä tukeva kotimarkkina
Puun jalostaminen on omiaan tukemaan kotimaan taloutta. Raaka-aineiden kotimaisuusaste on suuri, lisäksi lähes 70 prosenttia metsäteollisuuden viennin lisäarvosta jää Suomeen. ”Toimiva ja kehitystä tukeva kotimarkkina on ratkaisevan tärkeä korkean lisäarvon puukomponenttien kehitykselle, sillä se luo perustan uusien konseptien ja kilpailukyvyn vahvistumiselle myös vientimarkkinoilla” korostaa Puutuoteteollisuuden puheenjohtaja Antti Koulumies.
Tutkimusagendan valmistelua ovat rahoittaneet Metsämiesten Säätiö ja Puumiesten Ammattikasvatussäätiö.
Puutuoteteollisuus esittää kolmen kansallisen tutkimusohjelman käynnistämistä:
1) teollisuuden ja rakentamisen tuottavuusohjelma,
2) rakennetun ympäristön hyvinvointiohjelma ja
3) kestävä ja kilpailukykyinen kiertotalous -ohjelma.
Ohjelmien tavoitteena on nostaa Suomen kilpailukykyä ja kasvattaa vientiä. Ohjelmat perustuvat Puutuoteteollisuuden 6.11.2024 julkaisemaan toimialan tutkimusagendaan vuosille 2025-2035.
”Rakentaminen on merkittävin puutuoteteollisuuden tuotteiden ja ratkaisujen käyttäjä. Suomessa urbaani puurakentaminen on kuitenkin jäänyt monia muita maita jälkeen. Esimerkiksi julkisessa rakentamisessa puun osuus on Suomessa noin 15 prosenttia verrattuna Ranskan lakisääteiseen 50 prosentin velvoitteeseen” toteaa Puutuoteteollisuus ry:n puheenjohtaja Antti Koulumies. ”Esitämme tutkimusohjelmien käynnistämistä, sillä pelkästään tuottavuuden merkittävä kehittäminen rakentamisessa edellyttää radikaaleja innovaatioita, jotka uudistavat kokonaisia prosesseja ja luovat täysin uusia mahdollisuuksia” Koulumies jatkaa.
Puutuoteteollisuus voi näyttää suuntaa vahvan kestävyyden polulla
Jotta puutuoteteollisuuden tarjoamat kestävyysratkaisut voisivat levitä käyttöön laajemmalle yhteiskuntaan, niiden on oltava kilpailukykyisiä niin teknisesti kuin taloudellisestikin. Myös liiketoimintamallien ja arvoverkostojen on uudistuttava. Kiertotalous ja rakentamisen teollistuminen muuttavat alan toimintalogiikkaa, mikä vaatii liiketoimintaekosysteemien uudelleenajattelua.
”Suomessa on kasvava tarve monitieteiselle ja monialaiselle tutkimukselle. Puutuoteteollisuuden, yhdessä muiden toimialojen kanssa, on investoitava nykyistä voimakkaammin materiaalien, tuotteiden ja liiketoiminnan tutkimukseen ja kehitykseen. Siksi toimialalle on nyt luotu tutkijoiden ja alan yritysten yhteistyönä uusi tutkimusagenda 2025–2035” kertoo Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola.
Kolme tutkimuksen avainaluetta
Puutuoteteollisuuden Tutkimusagenda 2025–2035 nostaa esiin kolme avainaluetta, joilla kaikilla on keskeinen rooli vahvan kestävyyden tukemisessa ja puutuoteteollisuuden uudistumisessa.
Tuottavuuden parantaminen: Tavoitteena mitattavan lisäarvon tuottaminen asiakkaille sekä puun käytön optimointi rakentamisen prosessissa. Keskiössä ovat jalostusasteen kehityspotentiaalin ja tuotanto- ja suunnitteluprosessien tehostaminen.
Kehittyvä puumateriaali: Tavoitteena on parantaa puumateriaalien teknisiä ominaisuuksia, pidentää niiden elinkaarta ja lisätä kierrätettävyyttä. Tärkeimpiä teemoja ovat uudet raaka-ainelähteet, materiaalien pitkäikäisyys, kierrätys sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset.
Uudistuva liiketoiminta: Tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja tukemaan siirtymää teollistettuun rakentamiseen ja kiertotalouteen sekä laajemmin alan uudistumista vahvan kestävyyden mukaisesti.
Toimiva ja kehitystä tukeva kotimarkkina
Puun jalostaminen on omiaan tukemaan kotimaan taloutta. Raaka-aineiden kotimaisuusaste on suuri, lisäksi lähes 70 prosenttia metsäteollisuuden viennin lisäarvosta jää Suomeen. ”Toimiva ja kehitystä tukeva kotimarkkina on ratkaisevan tärkeä korkean lisäarvon puukomponenttien kehitykselle, sillä se luo perustan uusien konseptien ja kilpailukyvyn vahvistumiselle myös vientimarkkinoilla” korostaa Puutuoteteollisuuden puheenjohtaja Antti Koulumies.
Tutkimusagendan valmistelua ovat rahoittaneet Metsämiesten Säätiö ja Puumiesten Ammattikasvatussäätiö.
Toimialaraportti on vuosittain julkaistava tilannekatsaus teollisten puutuotteiden tarjontaan
Teolliselle elementtivalmistukselle ei ole omaa toimialaluokitusta, ja tämän vuoksi Puutuoteollisuus ry on toteuttanut 77 yrityksen katsauksen kuvaamaan teollisen elementtivalmistamisen tarjonnan tilannetta. Yrityksien valinnalla on pyritty kuvaamaan nimenomaan teollisen tuoteosavalmistuksen arvoketjun tilannetta. Julkaisu perustuu julkisiin tilinpäätöstietoihin ja tiedot toimittaa Asiakastieto Oy. Julkaisun tavoite on avata tarjoajien yleistilannetta ja tilanteen kehittymistä tilaajille ja muille alan keskeisille sidosryhmille.
Toimialaraportti on vuosittain julkaistava tilannekatsaus teollisten puutuotteiden tarjontaan
Teolliselle elementtivalmistukselle ei ole omaa toimialaluokitusta, ja tämän vuoksi Puutuoteollisuus ry on toteuttanut 77 yrityksen katsauksen kuvaamaan teollisen elementtivalmistamisen tarjonnan tilannetta. Yrityksien valinnalla on pyritty kuvaamaan nimenomaan teollisen tuoteosavalmistuksen arvoketjun tilannetta. Julkaisu perustuu julkisiin tilinpäätöstietoihin ja tiedot toimittaa Asiakastieto Oy. Julkaisun tavoite on avata tarjoajien yleistilannetta ja tilanteen kehittymistä tilaajille ja muille alan keskeisille sidosryhmille.
Toimialaraportti on vuosittain julkaistava tilannekatsaus teollisten puutuotteiden tarjontaan
Teolliselle elementtivalmistukselle ei ole omaa toimialaluokitusta, ja tämän vuoksi Puutuoteollisuus ry on toteuttanut 77 yrityksen katsauksen kuvaamaan teollisen elementtivalmistamisen tarjonnan tilannetta. Yrityksien valinnalla on pyritty kuvaamaan nimenomaan teollisen tuoteosavalmistuksen arvoketjun tilannetta. Julkaisu perustuu julkisiin tilinpäätöstietoihin ja tiedot toimittaa Asiakastieto Oy. Julkaisun tavoite on avata tarjoajien yleistilannetta ja tilanteen kehittymistä tilaajille ja muille alan keskeisille sidosryhmille.
Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025-2035 julkaistaan Puupäivänä 6.11.
Tervetuloa Puutuoteteollisuuden tutkimusagendan julkistamistilaisuuteen Puupäivillä 6.11.2024 klo 12:30 alkaen. Julkistamistilaisuuden ohjelma on seuraava:
12:30 Tilaisuuden avaus
12:35 Valtioneuvoston tervehdys, Sari Multala, Tiede- ja kulttuuriministeri
12:50 Tutkimusagenda - miksi, miten ja mitä, Matti Mikkola, toimitusjohtaja, Puutuoteteollisuus ry
13:05 Lisäarvoa ja kilpailukykyä kestävästi, Antti Koulumies, puheenjohtaja, Puutuoteteollisuus ry
13:20 Tahtotilasta toiminnaksi, paneelikeskustelu, moderaattorina Iina Koskinen, Demos Helsinki
Osallistujat
Antti Peltokorpi, professori, Aalto yliopisto
Henrik Heräjärvi, professori, Itä-Suomen Yliopisto
Outi Suomi, Mission lead, Business Finland
Antti Ruuska, toimitusjohtaja, Green Building Council Finland
Harri Länsipuro, johtava asiantuntija, Tutkimus- ja innovaationeuvosto
Ilmoittautuminen sisältää koko Puupäivän ohjelman ja tarjoilut.
Lisätietoja: Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Vielä ennättää Puupäivään! Puupäivä on jälleen varsinainen ohjelman runsaudensarvi.
Puumarkkinapäivässä suhdanne- ja markkinakatsaukset, vastuullisuus- ja kilpailukykyasiaa. Päivän aikana myös Eurokoodiseminaari, kiertotalousasiaa, vähähiilisyysasiaa sekä upeaa puurakentamista ja -sisustamista, myös SIO 75-juhlavuotisseminaari. Ja lisäksi vielä näytteilleasettajien ständit sekä sadoittain eri alojen asiantunti joita, joiden kanssa verkostoitua kahvi- ja ruokatauoilla. Tule mukaan, et kadu! Puupäivä-linkki
Eduskunnan ympäristövaliokunnan pyynnöstä annoimme lausunnon, jonka keskeinen sisältö on tässä:
Yhteinen ilmasto ei enää voi odottaa
Rakentamislain voimaansaattaminen on olennainen teko rakentamisen ilmastohaittojen leikkaamisen kannalta. Ilmastovaikutusten laskentamenetelmää on testattu jo vuosien ajan, ja samalla alalle on syntynyt resurssit ja toimeenpanon valmiudet. Nyt on aika konkreettisesti osoittaa, kuinka rakentamisen valinnoilla voidaan leikata sektorin ilmastopäästöjä kuten jo muissa Pohjoismaissa tehdään. Kannatamme rakentamislain vahvistamista suunnitellussa aikataulussa.
Rakentamislaki ja siihen liittyvät asetukset rakennuksen hiilijalanjäljestä ja hiilikädenjäljestä toteuttavat hyvin hallitusohjelman mainintaa puutuotteiden ja puurakentamisen edistämisestä. Toivomme, että lain mukainen valtioneuvoston asetus raja-arvoista annetaan pian ja kunnianhimoisena. Lisäksi toivomme vahvaa kannanottoa tulkinnoista: lain sallimat poikkeukset raja-arvon ylittämisestä eivät saa olla jokapäiväisiä, lisäksi rajan ylittämisestä tulee olla sanktio tiedossa. Laki tehdään noudatettavaksi. Rakennuttajan tulee olla varma siitä, että rakennus täyttää vaatimukset.
Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025-2035 julkaistaan Puupäivänä 6.11.
Tervetuloa Puutuoteteollisuuden tutkimusagendan julkistamistilaisuuteen Puupäivillä 6.11.2024 klo 12:30 alkaen. Julkistamistilaisuuden ohjelma on seuraava:
12:30 Tilaisuuden avaus
12:35 Valtioneuvoston tervehdys, Sari Multala, Tiede- ja kulttuuriministeri
12:50 Tutkimusagenda - miksi, miten ja mitä, Matti Mikkola, toimitusjohtaja, Puutuoteteollisuus ry
13:05 Lisäarvoa ja kilpailukykyä kestävästi, Antti Koulumies, puheenjohtaja, Puutuoteteollisuus ry
13:20 Tahtotilasta toiminnaksi, paneelikeskustelu, moderaattorina Iina Koskinen, Demos Helsinki
Osallistujat
Antti Peltokorpi, professori, Aalto yliopisto
Henrik Heräjärvi, professori, Itä-Suomen Yliopisto
Outi Suomi, Mission lead, Business Finland
Antti Ruuska, toimitusjohtaja, Green Building Council Finland
Harri Länsipuro, johtava asiantuntija, Tutkimus- ja innovaationeuvosto
Ilmoittautuminen sisältää koko Puupäivän ohjelman ja tarjoilut.
Lisätietoja: Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Vielä ennättää Puupäivään! Puupäivä on jälleen varsinainen ohjelman runsaudensarvi.
Puumarkkinapäivässä suhdanne- ja markkinakatsaukset, vastuullisuus- ja kilpailukykyasiaa. Päivän aikana myös Eurokoodiseminaari, kiertotalousasiaa, vähähiilisyysasiaa sekä upeaa puurakentamista ja -sisustamista, myös SIO 75-juhlavuotisseminaari. Ja lisäksi vielä näytteilleasettajien ständit sekä sadoittain eri alojen asiantunti joita, joiden kanssa verkostoitua kahvi- ja ruokatauoilla. Tule mukaan, et kadu! Puupäivä-linkki
Eduskunnan ympäristövaliokunnan pyynnöstä annoimme lausunnon, jonka keskeinen sisältö on tässä:
Yhteinen ilmasto ei enää voi odottaa
Rakentamislain voimaansaattaminen on olennainen teko rakentamisen ilmastohaittojen leikkaamisen kannalta. Ilmastovaikutusten laskentamenetelmää on testattu jo vuosien ajan, ja samalla alalle on syntynyt resurssit ja toimeenpanon valmiudet. Nyt on aika konkreettisesti osoittaa, kuinka rakentamisen valinnoilla voidaan leikata sektorin ilmastopäästöjä kuten jo muissa Pohjoismaissa tehdään. Kannatamme rakentamislain vahvistamista suunnitellussa aikataulussa.
Rakentamislaki ja siihen liittyvät asetukset rakennuksen hiilijalanjäljestä ja hiilikädenjäljestä toteuttavat hyvin hallitusohjelman mainintaa puutuotteiden ja puurakentamisen edistämisestä. Toivomme, että lain mukainen valtioneuvoston asetus raja-arvoista annetaan pian ja kunnianhimoisena. Lisäksi toivomme vahvaa kannanottoa tulkinnoista: lain sallimat poikkeukset raja-arvon ylittämisestä eivät saa olla jokapäiväisiä, lisäksi rajan ylittämisestä tulee olla sanktio tiedossa. Laki tehdään noudatettavaksi. Rakennuttajan tulee olla varma siitä, että rakennus täyttää vaatimukset.
Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda 2025-2035 julkaistaan Puupäivänä 6.11.
Tervetuloa Puutuoteteollisuuden tutkimusagendan julkistamistilaisuuteen Puupäivillä 6.11.2024 klo 12:30 alkaen. Julkistamistilaisuuden ohjelma on seuraava:
12:30 Tilaisuuden avaus
12:35 Valtioneuvoston tervehdys, Sari Multala, Tiede- ja kulttuuriministeri
12:50 Tutkimusagenda - miksi, miten ja mitä, Matti Mikkola, toimitusjohtaja, Puutuoteteollisuus ry
13:05 Lisäarvoa ja kilpailukykyä kestävästi, Antti Koulumies, puheenjohtaja, Puutuoteteollisuus ry
13:20 Tahtotilasta toiminnaksi, paneelikeskustelu, moderaattorina Iina Koskinen, Demos Helsinki
Osallistujat
Antti Peltokorpi, professori, Aalto yliopisto
Henrik Heräjärvi, professori, Itä-Suomen Yliopisto
Outi Suomi, Mission lead, Business Finland
Antti Ruuska, toimitusjohtaja, Green Building Council Finland
Harri Länsipuro, johtava asiantuntija, Tutkimus- ja innovaationeuvosto
Ilmoittautuminen sisältää koko Puupäivän ohjelman ja tarjoilut.
Lisätietoja: Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Vielä ennättää Puupäivään! Puupäivä on jälleen varsinainen ohjelman runsaudensarvi.
Puumarkkinapäivässä suhdanne- ja markkinakatsaukset, vastuullisuus- ja kilpailukykyasiaa. Päivän aikana myös Eurokoodiseminaari, kiertotalousasiaa, vähähiilisyysasiaa sekä upeaa puurakentamista ja -sisustamista, myös SIO 75-juhlavuotisseminaari. Ja lisäksi vielä näytteilleasettajien ständit sekä sadoittain eri alojen asiantunti joita, joiden kanssa verkostoitua kahvi- ja ruokatauoilla. Tule mukaan, et kadu! Puupäivä-linkki
Eduskunnan ympäristövaliokunnan pyynnöstä annoimme lausunnon, jonka keskeinen sisältö on tässä:
Yhteinen ilmasto ei enää voi odottaa
Rakentamislain voimaansaattaminen on olennainen teko rakentamisen ilmastohaittojen leikkaamisen kannalta. Ilmastovaikutusten laskentamenetelmää on testattu jo vuosien ajan, ja samalla alalle on syntynyt resurssit ja toimeenpanon valmiudet. Nyt on aika konkreettisesti osoittaa, kuinka rakentamisen valinnoilla voidaan leikata sektorin ilmastopäästöjä kuten jo muissa Pohjoismaissa tehdään. Kannatamme rakentamislain vahvistamista suunnitellussa aikataulussa.
Rakentamislaki ja siihen liittyvät asetukset rakennuksen hiilijalanjäljestä ja hiilikädenjäljestä toteuttavat hyvin hallitusohjelman mainintaa puutuotteiden ja puurakentamisen edistämisestä. Toivomme, että lain mukainen valtioneuvoston asetus raja-arvoista annetaan pian ja kunnianhimoisena. Lisäksi toivomme vahvaa kannanottoa tulkinnoista: lain sallimat poikkeukset raja-arvon ylittämisestä eivät saa olla jokapäiväisiä, lisäksi rajan ylittämisestä tulee olla sanktio tiedossa. Laki tehdään noudatettavaksi. Rakennuttajan tulee olla varma siitä, että rakennus täyttää vaatimukset.
Metsäkatoasetuksen toimeenpanoa ollaan lykkäämässä vuodella
EU:n komissio ilmoitti keskiviikkona ehdottavansa metsäkatoasetuksen toimeenpanon lykkäystä vuodella, eli vuoden 2025 joulukuun loppuun saakka, eräille PK- ja mikroyrityksille kesäkuun 2026 loppuun saakka.
Lykkäyspäätös vaatii vielä EU-parlamentin sekä jäsenmaiden neuvoston hyväksynnän.
Lykkäyksen syynä oli erityisesti se, että komissio itse on ollut kyvytön toimittamaan yritysten tarvitsemaa ohjeistusta esimerkiksi raportoinnin muodosta. Näin ollen yrityksille olisi ollut jäämässä kohtuuttoman lyhyt valmistautumisaika.
Komissio antoi keskiviikkona asetukseen ohjauspapereita. Ohjeet koskevat tietojärjestelmiä, sanktioita ja selvennyksiä kriittisiin termeihin, kuten siihen, mitä metsien tilan heikkenemisellä tarkoitetaan. Kun kaikki tarvittavat ohjeet raportointiin on saatu, voidaan yrityksille antaa selkeät ohjeet tietojen toimittamisesta.
Apua tarjolla yritysten ympäristö- ja vastuullisuuraportointeihin
WoodCircles-hanke tarjoaa konkreettista apua ympäristö- ja vastuullisuusraportointien määrittelyihin ja rutiinien luomiseen.
Metsäkeskuksen alle perustettu WoodCircles-hanke ohjaa erityisesti puutuotteiden ympäristöselosteiden sekä kestävyys- ja vastuullisuusraportoinnin toteuttamiseen. Tietoa tarjotaan sekä käytännönläheisinä webinaareina että myöhemmin myös suorana yritysneuvontana.
Metsäkatoasetuksen toimeenpanoa ollaan lykkäämässä vuodella
EU:n komissio ilmoitti keskiviikkona ehdottavansa metsäkatoasetuksen toimeenpanon lykkäystä vuodella, eli vuoden 2025 joulukuun loppuun saakka, eräille PK- ja mikroyrityksille kesäkuun 2026 loppuun saakka.
Lykkäyspäätös vaatii vielä EU-parlamentin sekä jäsenmaiden neuvoston hyväksynnän.
Lykkäyksen syynä oli erityisesti se, että komissio itse on ollut kyvytön toimittamaan yritysten tarvitsemaa ohjeistusta esimerkiksi raportoinnin muodosta. Näin ollen yrityksille olisi ollut jäämässä kohtuuttoman lyhyt valmistautumisaika.
Komissio antoi keskiviikkona asetukseen ohjauspapereita. Ohjeet koskevat tietojärjestelmiä, sanktioita ja selvennyksiä kriittisiin termeihin, kuten siihen, mitä metsien tilan heikkenemisellä tarkoitetaan. Kun kaikki tarvittavat ohjeet raportointiin on saatu, voidaan yrityksille antaa selkeät ohjeet tietojen toimittamisesta.
Apua tarjolla yritysten ympäristö- ja vastuullisuuraportointeihin
WoodCircles-hanke tarjoaa konkreettista apua ympäristö- ja vastuullisuusraportointien määrittelyihin ja rutiinien luomiseen.
Metsäkeskuksen alle perustettu WoodCircles-hanke ohjaa erityisesti puutuotteiden ympäristöselosteiden sekä kestävyys- ja vastuullisuusraportoinnin toteuttamiseen. Tietoa tarjotaan sekä käytännönläheisinä webinaareina että myöhemmin myös suorana yritysneuvontana.
Metsäkatoasetuksen toimeenpanoa ollaan lykkäämässä vuodella
EU:n komissio ilmoitti keskiviikkona ehdottavansa metsäkatoasetuksen toimeenpanon lykkäystä vuodella, eli vuoden 2025 joulukuun loppuun saakka, eräille PK- ja mikroyrityksille kesäkuun 2026 loppuun saakka.
Lykkäyspäätös vaatii vielä EU-parlamentin sekä jäsenmaiden neuvoston hyväksynnän.
Lykkäyksen syynä oli erityisesti se, että komissio itse on ollut kyvytön toimittamaan yritysten tarvitsemaa ohjeistusta esimerkiksi raportoinnin muodosta. Näin ollen yrityksille olisi ollut jäämässä kohtuuttoman lyhyt valmistautumisaika.
Komissio antoi keskiviikkona asetukseen ohjauspapereita. Ohjeet koskevat tietojärjestelmiä, sanktioita ja selvennyksiä kriittisiin termeihin, kuten siihen, mitä metsien tilan heikkenemisellä tarkoitetaan. Kun kaikki tarvittavat ohjeet raportointiin on saatu, voidaan yrityksille antaa selkeät ohjeet tietojen toimittamisesta.
Apua tarjolla yritysten ympäristö- ja vastuullisuuraportointeihin
WoodCircles-hanke tarjoaa konkreettista apua ympäristö- ja vastuullisuusraportointien määrittelyihin ja rutiinien luomiseen.
Metsäkeskuksen alle perustettu WoodCircles-hanke ohjaa erityisesti puutuotteiden ympäristöselosteiden sekä kestävyys- ja vastuullisuusraportoinnin toteuttamiseen. Tietoa tarjotaan sekä käytännönläheisinä webinaareina että myöhemmin myös suorana yritysneuvontana.
Rakentamisen pohjakosketus on ohitettu. Forecon Oy:n mukaan rakennusaloitukset ovat kasvaneet yli 20 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä. Erityisesti liike- ja toimistorakentamisen määrä on ollut positiivinen yllätys. Asuntorakentamisessa on edelleen pientä laskua, mutta jyrkin alamäki näyttäisi olevan takana. Valonpilkahduksina sekä kerrostalojen että pientalojen rakennuslupien määrä on kääntynyt maltilliseen kasvuun.
ARA:n roolin muutos ja muut rakentamisen rahoituksen muutokset uhkaavat orastavaa kasvua
Asuntorakentamisen ollessa vielä heiveröistä tulee julkisen rakentamisen olla ennakoivaa ja elvyttävää. Hankkeita ei nyt tule viivyttää, ja kannattavat hankkeet on toteutettava pikimmiten. ARA:n roolin muutos ja esimerkiksi erityisryhmien investointiavustuksen sulkeminen eivät edistä rakentamisen markkinan toipumista. Ne luovat ylimääräistä epävarmuutta muutenkin vaikeaan tilanteeseen.
Myös puurakentamisen määrä on tasaantunut
Puurakentamisen määrä on seurannut viime vuosina yleistä markkinakehitystä, ja niin nytkin. Puurakentamisen kokonaismäärä on tasaantunut n. 7,5 miljoonan kuution vuositasolle ja kokonaismarkkinaosuus kaikesta rakentamisesta on noin 27 %. Julkisen puurakentamisen määrä on laskenut aiemmista vuosista. Positiivisina poikkeuksina ovat kokoontumis- ja opetusrakennukset, joista molemmista yli neljännes toteutetaan puurakenteisina.
Rakennuskustannusten kasvu on pysähtynyt – säästöjä löydettävissä määräysrintamalta
Rakennuskustannusindeksi on tasaantunut eli keskimäärin hinnat eivät ole muuttuneet. Puutavaran hinta on laskenut vuoteen 2023 verrattuna, mutta esimerkiksi valmisbetonin hinta on kallistunut.
Hallitusohjelmassa on useita kirjauksia määräysten keventämisestä. Puutuoteteollisuus on esittänyt kymmenien muutosten listan, jonka avulla rakentamisessa voitaisiin parantaa tuottavuutta ja saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Hallitusohjelman ja käden ulottuvilla olevien kustannussäästöjen toteuttamiseen tulee kuitenkin osoittaa riittävät resurssit.
Energiatehokkuusdirektiivin kansallinen implementointi käynnistyy
Rakentamisen kannalta on tärkeää, että energiatehokkuusdirektiivin soveltamisessa huomioidaan kansalliset erityispiirteet ja toimeen tartutaan viipymättä. Uudet säädökset tulevat voimaan jo lähivuosina, joten rakennusalalle tulee varata riittävästi aikaa valmistautua uusiin vaateisiin.
Rakentamisen pohjakosketus on ohitettu. Forecon Oy:n mukaan rakennusaloitukset ovat kasvaneet yli 20 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä. Erityisesti liike- ja toimistorakentamisen määrä on ollut positiivinen yllätys. Asuntorakentamisessa on edelleen pientä laskua, mutta jyrkin alamäki näyttäisi olevan takana. Valonpilkahduksina sekä kerrostalojen että pientalojen rakennuslupien määrä on kääntynyt maltilliseen kasvuun.
ARA:n roolin muutos ja muut rakentamisen rahoituksen muutokset uhkaavat orastavaa kasvua
Asuntorakentamisen ollessa vielä heiveröistä tulee julkisen rakentamisen olla ennakoivaa ja elvyttävää. Hankkeita ei nyt tule viivyttää, ja kannattavat hankkeet on toteutettava pikimmiten. ARA:n roolin muutos ja esimerkiksi erityisryhmien investointiavustuksen sulkeminen eivät edistä rakentamisen markkinan toipumista. Ne luovat ylimääräistä epävarmuutta muutenkin vaikeaan tilanteeseen.
Myös puurakentamisen määrä on tasaantunut
Puurakentamisen määrä on seurannut viime vuosina yleistä markkinakehitystä, ja niin nytkin. Puurakentamisen kokonaismäärä on tasaantunut n. 7,5 miljoonan kuution vuositasolle ja kokonaismarkkinaosuus kaikesta rakentamisesta on noin 27 %. Julkisen puurakentamisen määrä on laskenut aiemmista vuosista. Positiivisina poikkeuksina ovat kokoontumis- ja opetusrakennukset, joista molemmista yli neljännes toteutetaan puurakenteisina.
Rakennuskustannusten kasvu on pysähtynyt – säästöjä löydettävissä määräysrintamalta
Rakennuskustannusindeksi on tasaantunut eli keskimäärin hinnat eivät ole muuttuneet. Puutavaran hinta on laskenut vuoteen 2023 verrattuna, mutta esimerkiksi valmisbetonin hinta on kallistunut.
Hallitusohjelmassa on useita kirjauksia määräysten keventämisestä. Puutuoteteollisuus on esittänyt kymmenien muutosten listan, jonka avulla rakentamisessa voitaisiin parantaa tuottavuutta ja saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Hallitusohjelman ja käden ulottuvilla olevien kustannussäästöjen toteuttamiseen tulee kuitenkin osoittaa riittävät resurssit.
Energiatehokkuusdirektiivin kansallinen implementointi käynnistyy
Rakentamisen kannalta on tärkeää, että energiatehokkuusdirektiivin soveltamisessa huomioidaan kansalliset erityispiirteet ja toimeen tartutaan viipymättä. Uudet säädökset tulevat voimaan jo lähivuosina, joten rakennusalalle tulee varata riittävästi aikaa valmistautua uusiin vaateisiin.
Rakentamisen pohjakosketus on ohitettu. Forecon Oy:n mukaan rakennusaloitukset ovat kasvaneet yli 20 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä. Erityisesti liike- ja toimistorakentamisen määrä on ollut positiivinen yllätys. Asuntorakentamisessa on edelleen pientä laskua, mutta jyrkin alamäki näyttäisi olevan takana. Valonpilkahduksina sekä kerrostalojen että pientalojen rakennuslupien määrä on kääntynyt maltilliseen kasvuun.
ARA:n roolin muutos ja muut rakentamisen rahoituksen muutokset uhkaavat orastavaa kasvua
Asuntorakentamisen ollessa vielä heiveröistä tulee julkisen rakentamisen olla ennakoivaa ja elvyttävää. Hankkeita ei nyt tule viivyttää, ja kannattavat hankkeet on toteutettava pikimmiten. ARA:n roolin muutos ja esimerkiksi erityisryhmien investointiavustuksen sulkeminen eivät edistä rakentamisen markkinan toipumista. Ne luovat ylimääräistä epävarmuutta muutenkin vaikeaan tilanteeseen.
Myös puurakentamisen määrä on tasaantunut
Puurakentamisen määrä on seurannut viime vuosina yleistä markkinakehitystä, ja niin nytkin. Puurakentamisen kokonaismäärä on tasaantunut n. 7,5 miljoonan kuution vuositasolle ja kokonaismarkkinaosuus kaikesta rakentamisesta on noin 27 %. Julkisen puurakentamisen määrä on laskenut aiemmista vuosista. Positiivisina poikkeuksina ovat kokoontumis- ja opetusrakennukset, joista molemmista yli neljännes toteutetaan puurakenteisina.
Rakennuskustannusten kasvu on pysähtynyt – säästöjä löydettävissä määräysrintamalta
Rakennuskustannusindeksi on tasaantunut eli keskimäärin hinnat eivät ole muuttuneet. Puutavaran hinta on laskenut vuoteen 2023 verrattuna, mutta esimerkiksi valmisbetonin hinta on kallistunut.
Hallitusohjelmassa on useita kirjauksia määräysten keventämisestä. Puutuoteteollisuus on esittänyt kymmenien muutosten listan, jonka avulla rakentamisessa voitaisiin parantaa tuottavuutta ja saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Hallitusohjelman ja käden ulottuvilla olevien kustannussäästöjen toteuttamiseen tulee kuitenkin osoittaa riittävät resurssit.
Energiatehokkuusdirektiivin kansallinen implementointi käynnistyy
Rakentamisen kannalta on tärkeää, että energiatehokkuusdirektiivin soveltamisessa huomioidaan kansalliset erityispiirteet ja toimeen tartutaan viipymättä. Uudet säädökset tulevat voimaan jo lähivuosina, joten rakennusalalle tulee varata riittävästi aikaa valmistautua uusiin vaateisiin.
Runkomateriaalivertailu osoittaa, että liimapuuhalli on vähäpäästöisin tapa rakentaa laajarunkoinen halli. Vesitaito Oy toteutti vertailevan hiilijalan- ja kädenjälkilaskelman kolmelle eri runkomateriaaleilla toteutetulle hallille. Liimapuisen hallin hiilijalanjälki oli 14 % pienempi kuin betonirunkoisen hallin. Vastaavasti hiilijalanjälki oli 9 % pienempi kuin teräsrunkoisen hallin.
Hallimaisten rakennuksien markkina kasvaa taloustilanteesta huolimatta. Vuonna 2023 yksin teollisuus- ja varastorakennuksia rakennettiin 4,4 miljardin euron arvosta, kun vastaavana aikana rakennettiin kerrostaloja kolmella miljardilla eurolla. Rakentamisen arvo laski vuonna 2023 noin 10 prosenttia, mutta teollisuus- ja varastorakennusten markkina kasvoi yli 10 prosenttia. Hallirakentamisella on hyvin keskeinen rooli suomalaisissa investoinneissa ja sillä, miten ne tehdään, on väliä.
Runkomateriaalivertailussa liimapuinen halli on ympäristötehokkain
Vesitaito Oy toteutti vertailevan hiilijalan- ja kädenjälkilaskelman kolmelle eri runkomateriaaleilla toteutetulle hallille. Hallien lämmitys toteutettiin maalämmöllä ja hallin nettoala oli noin 3 000 m2. Laskenta toteutettiin käyttäen Ympäristöministeriön vähähiilisyyden arviointimenetelmää.
Liimapuisen hallin hiilijalanjälki oli 14 % pienempi kuin betonirunkoisen hallin. Vastaavasti hiilijalanjälki oli 9 % pienempi kuin teräsrunkoisen hallin. Ero on merkittävä, koska suurin päästölähde, eli käytönaikainen energiankulutus 50 vuoden tarkastelujaksolla oli kaikissa vaihtoehdoissa sama. Lisäksi rakentamisen aikaisista päästöistä suurimmat, eli talotekniikka ja valetut alapohjat, ovat samat kaikissa kolmessa vertailtavassa ratkaisussa.
Puuhalli toimii myös hiilivarastona
Puuhalli varastoi noin kaksi kiloa hiilidioksidiekvivalenttia hyötyneliötä kohden. Tämä on merkittävä positiivinen vaikutus, jota ei automaattisesti huomioida menetelmiä vertailtaessa. Puurakennuksen myönteiset ympäristövaikutukset eli ns. hiilikädenjälki on moninkertainen verrattuna vaihtoehtoisesti vertailtuihin runkoratkaisuihin.
Kotimaisen liimapuun ympäristöseloste on julkaistu
Vuoden 2026 alusta alkaen rakennushankkeen ilmastoselvityksen laatiminen tulee pakolliseksi useimmille rakennustyypeille. Suomalaiselle liimapuulle on julkaistu ympäristöseloste eli EPD. Selostetta hyödynnettäessä rakennushankkeet voivat käyttää kotimaisen liimapuuteollisuuden toteutumaan perustuvia päästölukuja. Hankkeen ei tarvitse ilmastoselvitystä annettaessa sitoutua yksittäiseen toimittajaan, koska seloste kattaa merkittävät kotimaiset liimapuun valmistajat.
Liimapuukoulutusta tarjolla
Puutuoteteollisuuden liimapuuryhmä järjestää Tampereella Pirkkahallissa ilmaisen koulutustilaisuuden 26.9. klo 08.15–11.30 liimapuun käytöstä rakentamisessa. Tilaisuudessa ammattilaiset esittelevät laajasti liimapuun hankkimista, suunnittelua, valmistusta ja rakennuksen toteutusta. Lisäksi esitellään kiinnostavia kotimaisia ja kansainvälisiä rakennushankkeita, joissa liimapuuta on käytetty näyttävästi.
Mukana tilaisuutta järjestämässä on Versowood Oy, Pölkky Oy, Late-Rakenteet Oy ja Kestopalkki Oy.
Tilaisuuteen voi ilmoittautua alla olevasta linkistä: https://link.webropolsurveys.com/S/8431298F278BE3F5
Runkomateriaalivertailu osoittaa, että liimapuuhalli on vähäpäästöisin tapa rakentaa laajarunkoinen halli. Vesitaito Oy toteutti vertailevan hiilijalan- ja kädenjälkilaskelman kolmelle eri runkomateriaaleilla toteutetulle hallille. Liimapuisen hallin hiilijalanjälki oli 14 % pienempi kuin betonirunkoisen hallin. Vastaavasti hiilijalanjälki oli 9 % pienempi kuin teräsrunkoisen hallin.
Hallimaisten rakennuksien markkina kasvaa taloustilanteesta huolimatta. Vuonna 2023 yksin teollisuus- ja varastorakennuksia rakennettiin 4,4 miljardin euron arvosta, kun vastaavana aikana rakennettiin kerrostaloja kolmella miljardilla eurolla. Rakentamisen arvo laski vuonna 2023 noin 10 prosenttia, mutta teollisuus- ja varastorakennusten markkina kasvoi yli 10 prosenttia. Hallirakentamisella on hyvin keskeinen rooli suomalaisissa investoinneissa ja sillä, miten ne tehdään, on väliä.
Runkomateriaalivertailussa liimapuinen halli on ympäristötehokkain
Vesitaito Oy toteutti vertailevan hiilijalan- ja kädenjälkilaskelman kolmelle eri runkomateriaaleilla toteutetulle hallille. Hallien lämmitys toteutettiin maalämmöllä ja hallin nettoala oli noin 3 000 m2. Laskenta toteutettiin käyttäen Ympäristöministeriön vähähiilisyyden arviointimenetelmää.
Liimapuisen hallin hiilijalanjälki oli 14 % pienempi kuin betonirunkoisen hallin. Vastaavasti hiilijalanjälki oli 9 % pienempi kuin teräsrunkoisen hallin. Ero on merkittävä, koska suurin päästölähde, eli käytönaikainen energiankulutus 50 vuoden tarkastelujaksolla oli kaikissa vaihtoehdoissa sama. Lisäksi rakentamisen aikaisista päästöistä suurimmat, eli talotekniikka ja valetut alapohjat, ovat samat kaikissa kolmessa vertailtavassa ratkaisussa.
Puuhalli toimii myös hiilivarastona
Puuhalli varastoi noin kaksi kiloa hiilidioksidiekvivalenttia hyötyneliötä kohden. Tämä on merkittävä positiivinen vaikutus, jota ei automaattisesti huomioida menetelmiä vertailtaessa. Puurakennuksen myönteiset ympäristövaikutukset eli ns. hiilikädenjälki on moninkertainen verrattuna vaihtoehtoisesti vertailtuihin runkoratkaisuihin.
Kotimaisen liimapuun ympäristöseloste on julkaistu
Vuoden 2026 alusta alkaen rakennushankkeen ilmastoselvityksen laatiminen tulee pakolliseksi useimmille rakennustyypeille. Suomalaiselle liimapuulle on julkaistu ympäristöseloste eli EPD. Selostetta hyödynnettäessä rakennushankkeet voivat käyttää kotimaisen liimapuuteollisuuden toteutumaan perustuvia päästölukuja. Hankkeen ei tarvitse ilmastoselvitystä annettaessa sitoutua yksittäiseen toimittajaan, koska seloste kattaa merkittävät kotimaiset liimapuun valmistajat.
Liimapuukoulutusta tarjolla
Puutuoteteollisuuden liimapuuryhmä järjestää Tampereella Pirkkahallissa ilmaisen koulutustilaisuuden 26.9. klo 08.15–11.30 liimapuun käytöstä rakentamisessa. Tilaisuudessa ammattilaiset esittelevät laajasti liimapuun hankkimista, suunnittelua, valmistusta ja rakennuksen toteutusta. Lisäksi esitellään kiinnostavia kotimaisia ja kansainvälisiä rakennushankkeita, joissa liimapuuta on käytetty näyttävästi.
Mukana tilaisuutta järjestämässä on Versowood Oy, Pölkky Oy, Late-Rakenteet Oy ja Kestopalkki Oy.
Tilaisuuteen voi ilmoittautua alla olevasta linkistä: https://link.webropolsurveys.com/S/8431298F278BE3F5
Runkomateriaalivertailu osoittaa, että liimapuuhalli on vähäpäästöisin tapa rakentaa laajarunkoinen halli. Vesitaito Oy toteutti vertailevan hiilijalan- ja kädenjälkilaskelman kolmelle eri runkomateriaaleilla toteutetulle hallille. Liimapuisen hallin hiilijalanjälki oli 14 % pienempi kuin betonirunkoisen hallin. Vastaavasti hiilijalanjälki oli 9 % pienempi kuin teräsrunkoisen hallin.
Hallimaisten rakennuksien markkina kasvaa taloustilanteesta huolimatta. Vuonna 2023 yksin teollisuus- ja varastorakennuksia rakennettiin 4,4 miljardin euron arvosta, kun vastaavana aikana rakennettiin kerrostaloja kolmella miljardilla eurolla. Rakentamisen arvo laski vuonna 2023 noin 10 prosenttia, mutta teollisuus- ja varastorakennusten markkina kasvoi yli 10 prosenttia. Hallirakentamisella on hyvin keskeinen rooli suomalaisissa investoinneissa ja sillä, miten ne tehdään, on väliä.
Runkomateriaalivertailussa liimapuinen halli on ympäristötehokkain
Vesitaito Oy toteutti vertailevan hiilijalan- ja kädenjälkilaskelman kolmelle eri runkomateriaaleilla toteutetulle hallille. Hallien lämmitys toteutettiin maalämmöllä ja hallin nettoala oli noin 3 000 m2. Laskenta toteutettiin käyttäen Ympäristöministeriön vähähiilisyyden arviointimenetelmää.
Liimapuisen hallin hiilijalanjälki oli 14 % pienempi kuin betonirunkoisen hallin. Vastaavasti hiilijalanjälki oli 9 % pienempi kuin teräsrunkoisen hallin. Ero on merkittävä, koska suurin päästölähde, eli käytönaikainen energiankulutus 50 vuoden tarkastelujaksolla oli kaikissa vaihtoehdoissa sama. Lisäksi rakentamisen aikaisista päästöistä suurimmat, eli talotekniikka ja valetut alapohjat, ovat samat kaikissa kolmessa vertailtavassa ratkaisussa.
Puuhalli toimii myös hiilivarastona
Puuhalli varastoi noin kaksi kiloa hiilidioksidiekvivalenttia hyötyneliötä kohden. Tämä on merkittävä positiivinen vaikutus, jota ei automaattisesti huomioida menetelmiä vertailtaessa. Puurakennuksen myönteiset ympäristövaikutukset eli ns. hiilikädenjälki on moninkertainen verrattuna vaihtoehtoisesti vertailtuihin runkoratkaisuihin.
Kotimaisen liimapuun ympäristöseloste on julkaistu
Vuoden 2026 alusta alkaen rakennushankkeen ilmastoselvityksen laatiminen tulee pakolliseksi useimmille rakennustyypeille. Suomalaiselle liimapuulle on julkaistu ympäristöseloste eli EPD. Selostetta hyödynnettäessä rakennushankkeet voivat käyttää kotimaisen liimapuuteollisuuden toteutumaan perustuvia päästölukuja. Hankkeen ei tarvitse ilmastoselvitystä annettaessa sitoutua yksittäiseen toimittajaan, koska seloste kattaa merkittävät kotimaiset liimapuun valmistajat.
Liimapuukoulutusta tarjolla
Puutuoteteollisuuden liimapuuryhmä järjestää Tampereella Pirkkahallissa ilmaisen koulutustilaisuuden 26.9. klo 08.15–11.30 liimapuun käytöstä rakentamisessa. Tilaisuudessa ammattilaiset esittelevät laajasti liimapuun hankkimista, suunnittelua, valmistusta ja rakennuksen toteutusta. Lisäksi esitellään kiinnostavia kotimaisia ja kansainvälisiä rakennushankkeita, joissa liimapuuta on käytetty näyttävästi.
Mukana tilaisuutta järjestämässä on Versowood Oy, Pölkky Oy, Late-Rakenteet Oy ja Kestopalkki Oy.
Tilaisuuteen voi ilmoittautua alla olevasta linkistä: https://link.webropolsurveys.com/S/8431298F278BE3F5
Elementtirakenteisten kattojen markkinaosuus hallimaisten rakennuksien katoista oli Forecon Oy:n mukaan vuonna 2023 noin 40-45 %. Puurakenteisten elementtien osuus kattoelementtien kokonaismäärässä oli noin 40 %. Forecon arvioi, että kokonaisuutena markkina tulee kasvamaan keskimäärin viiden prosentin vauhdilla vuosina 2024 ja 2025. Hallimaisten rakennusten markkina kasvaa rakentamisen haastavasta suhdannetilanteesta huolimatta
Kattoelementtien markkinaosuus hallimaisten rakennuksien katoista oli Forecon Oy:n mukaan vuonna 2023 noin 40-45 %. Forecon arvioi, että hallimarkkina tulee kasvamaan keskimäärin viiden prosentin vauhdilla vuosina 2024 ja 2025. Hallimaisten rakennuksien määrä ja rakennustyypit vaihtelevat vuosittain. Merkittävin rakennustyyppi on teollisuusrakennukset, ja tyypillisin rakennuksien kokoluokka on 5 000-20 000 m3.
Asiakkaat ovat tyytyväisiä kattoelementteihin ja arvioivat niiden käytön yleistyvän
Yli 90 % asiakkaista oli tyytyväisiä kattoelementtitoimituksiin. Tulos on erinomainen ja keskeisimmät syyt tyytyväisyyteen olivat prosessiosaaminen, ammattitaito, työn laatu, toimitusvarmuus, aikataulun pitävyys ja kosteudenhallinta. ”Asiakas on toimintamme keskiössä ja se näkyy hienosti saaduissa tuloksissa. Tarjoamme asiakkaalle koko prosessin puisen kattoelementin suunnittelusta valmistukseen ja asennukseen”, toteaa liiketoimintajohtaja Marko Kellberg LapWall Oyj:stä.
Valtaosa (83 %) asiakkaista uskoi puisten kattoelementtien osuuden tulevaisuudessa kasvavan hallimaisissa kattorakenteissa. Myös tahot, jotka eivät ole käyttäneet puukattoelementtejä, omasivat positiivisen käsityksen puukattoelementtien käytöstä. Erityisesti esiin nostettiin aikataulusäästöt, helppous ja nopea asennus.
Puukattoelementeistä on edelleen myös vääriä mielikuvia
Keskeisiksi syiksi olla valitsematta puukattoelementtejä nostettiin epätietoisuus paloturvallisuudesta, elementtitoimittajien määrän rajallisuudesta sekä pitkät jännevälit. Erityisesti paloturvallisuuden osalta valmistajat tulevat tuottamaan kattavampaa ohjeistusta suunnittelijoille ja tilaajille, koska hyvin harvoin palovaatimukset estävät puukattoelementin tehokkaan käytön. Tuotteen soveltuvuuden selvittämiseksi kannattaa ennen päätöstä pyytää valmistajilta arvio soveltuuko kattoelementti kyseessä olevaan kohteeseen.
Puukattoelementti on urakoitsijan ratkaisu
Päätöksen kattoelementtien käytöstä teki yleisimmin urakoitsija. Päätöksen paikallarakentamisesta teki useimmiten tilaaja. Vastaavasti useimmiten käytetty urakkamuoto puukattoelementeissä oli KVR-urakka. Paikalla rakennetuissa kohteissa käytetyin urakkamuoto oli kokonaisurakka.
Ehkä hieman yllättäen vähähiilisyys ei ollut yleisimpien syiden joukossa siinä, miksi puinen kattoelementti oli valittu toteutustavaksi. Ylivoimaisesti merkittävin syy valinnalle työmaan nopeus. Lisäksi tuloksissa korostuivat kokonaisriskien hallinta ja kokonaisaikataulun hallinta.
”Teollinen rakentaminen mahdollistaa koko työmaan tehokkaamman toteuttamisen. Kattoelementit ovat tähän erinomainen työkalu, ja työmaat ovat sen tulosten perusteella hienosti omaksuneet. Pyrimme edelleen kehittämään ratkaisujamme tehokkaammiksi ja asiakkaan tarpeita paremmin palveleviksi ”, kertoo toimitusjohtaja Pasi Salminen SP Elementit Oy:stä.
Forecon Oy teki selvityksen Puutuoteteollisuus ry:n ja kattoelementtivalmistajien toimeksiannosta hallimaisten rakennuksien markkinoista. Osana selvitystä haastateltiin asiakkaita, suunnittelijoita ja rakentajia kattoelementtien käytöstä. Markkinaselvitys toteutettiin, koska hallirakentamisesta ei ole erillisiä tilastoja.
Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Sauli Ylinen, p. 0400 270 752
Elementtirakenteisten kattojen markkinaosuus hallimaisten rakennuksien katoista oli Forecon Oy:n mukaan vuonna 2023 noin 40-45 %. Puurakenteisten elementtien osuus kattoelementtien kokonaismäärässä oli noin 40 %. Forecon arvioi, että kokonaisuutena markkina tulee kasvamaan keskimäärin viiden prosentin vauhdilla vuosina 2024 ja 2025. Hallimaisten rakennusten markkina kasvaa rakentamisen haastavasta suhdannetilanteesta huolimatta
Kattoelementtien markkinaosuus hallimaisten rakennuksien katoista oli Forecon Oy:n mukaan vuonna 2023 noin 40-45 %. Forecon arvioi, että hallimarkkina tulee kasvamaan keskimäärin viiden prosentin vauhdilla vuosina 2024 ja 2025. Hallimaisten rakennuksien määrä ja rakennustyypit vaihtelevat vuosittain. Merkittävin rakennustyyppi on teollisuusrakennukset, ja tyypillisin rakennuksien kokoluokka on 5 000-20 000 m3.
Asiakkaat ovat tyytyväisiä kattoelementteihin ja arvioivat niiden käytön yleistyvän
Yli 90 % asiakkaista oli tyytyväisiä kattoelementtitoimituksiin. Tulos on erinomainen ja keskeisimmät syyt tyytyväisyyteen olivat prosessiosaaminen, ammattitaito, työn laatu, toimitusvarmuus, aikataulun pitävyys ja kosteudenhallinta. ”Asiakas on toimintamme keskiössä ja se näkyy hienosti saaduissa tuloksissa. Tarjoamme asiakkaalle koko prosessin puisen kattoelementin suunnittelusta valmistukseen ja asennukseen”, toteaa liiketoimintajohtaja Marko Kellberg LapWall Oyj:stä.
Valtaosa (83 %) asiakkaista uskoi puisten kattoelementtien osuuden tulevaisuudessa kasvavan hallimaisissa kattorakenteissa. Myös tahot, jotka eivät ole käyttäneet puukattoelementtejä, omasivat positiivisen käsityksen puukattoelementtien käytöstä. Erityisesti esiin nostettiin aikataulusäästöt, helppous ja nopea asennus.
Puukattoelementeistä on edelleen myös vääriä mielikuvia
Keskeisiksi syiksi olla valitsematta puukattoelementtejä nostettiin epätietoisuus paloturvallisuudesta, elementtitoimittajien määrän rajallisuudesta sekä pitkät jännevälit. Erityisesti paloturvallisuuden osalta valmistajat tulevat tuottamaan kattavampaa ohjeistusta suunnittelijoille ja tilaajille, koska hyvin harvoin palovaatimukset estävät puukattoelementin tehokkaan käytön. Tuotteen soveltuvuuden selvittämiseksi kannattaa ennen päätöstä pyytää valmistajilta arvio soveltuuko kattoelementti kyseessä olevaan kohteeseen.
Puukattoelementti on urakoitsijan ratkaisu
Päätöksen kattoelementtien käytöstä teki yleisimmin urakoitsija. Päätöksen paikallarakentamisesta teki useimmiten tilaaja. Vastaavasti useimmiten käytetty urakkamuoto puukattoelementeissä oli KVR-urakka. Paikalla rakennetuissa kohteissa käytetyin urakkamuoto oli kokonaisurakka.
Ehkä hieman yllättäen vähähiilisyys ei ollut yleisimpien syiden joukossa siinä, miksi puinen kattoelementti oli valittu toteutustavaksi. Ylivoimaisesti merkittävin syy valinnalle työmaan nopeus. Lisäksi tuloksissa korostuivat kokonaisriskien hallinta ja kokonaisaikataulun hallinta.
”Teollinen rakentaminen mahdollistaa koko työmaan tehokkaamman toteuttamisen. Kattoelementit ovat tähän erinomainen työkalu, ja työmaat ovat sen tulosten perusteella hienosti omaksuneet. Pyrimme edelleen kehittämään ratkaisujamme tehokkaammiksi ja asiakkaan tarpeita paremmin palveleviksi ”, kertoo toimitusjohtaja Pasi Salminen SP Elementit Oy:stä.
Forecon Oy teki selvityksen Puutuoteteollisuus ry:n ja kattoelementtivalmistajien toimeksiannosta hallimaisten rakennuksien markkinoista. Osana selvitystä haastateltiin asiakkaita, suunnittelijoita ja rakentajia kattoelementtien käytöstä. Markkinaselvitys toteutettiin, koska hallirakentamisesta ei ole erillisiä tilastoja.
Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Sauli Ylinen, p. 0400 270 752
Elementtirakenteisten kattojen markkinaosuus hallimaisten rakennuksien katoista oli Forecon Oy:n mukaan vuonna 2023 noin 40-45 %. Puurakenteisten elementtien osuus kattoelementtien kokonaismäärässä oli noin 40 %. Forecon arvioi, että kokonaisuutena markkina tulee kasvamaan keskimäärin viiden prosentin vauhdilla vuosina 2024 ja 2025. Hallimaisten rakennusten markkina kasvaa rakentamisen haastavasta suhdannetilanteesta huolimatta
Kattoelementtien markkinaosuus hallimaisten rakennuksien katoista oli Forecon Oy:n mukaan vuonna 2023 noin 40-45 %. Forecon arvioi, että hallimarkkina tulee kasvamaan keskimäärin viiden prosentin vauhdilla vuosina 2024 ja 2025. Hallimaisten rakennuksien määrä ja rakennustyypit vaihtelevat vuosittain. Merkittävin rakennustyyppi on teollisuusrakennukset, ja tyypillisin rakennuksien kokoluokka on 5 000-20 000 m3.
Asiakkaat ovat tyytyväisiä kattoelementteihin ja arvioivat niiden käytön yleistyvän
Yli 90 % asiakkaista oli tyytyväisiä kattoelementtitoimituksiin. Tulos on erinomainen ja keskeisimmät syyt tyytyväisyyteen olivat prosessiosaaminen, ammattitaito, työn laatu, toimitusvarmuus, aikataulun pitävyys ja kosteudenhallinta. ”Asiakas on toimintamme keskiössä ja se näkyy hienosti saaduissa tuloksissa. Tarjoamme asiakkaalle koko prosessin puisen kattoelementin suunnittelusta valmistukseen ja asennukseen”, toteaa liiketoimintajohtaja Marko Kellberg LapWall Oyj:stä.
Valtaosa (83 %) asiakkaista uskoi puisten kattoelementtien osuuden tulevaisuudessa kasvavan hallimaisissa kattorakenteissa. Myös tahot, jotka eivät ole käyttäneet puukattoelementtejä, omasivat positiivisen käsityksen puukattoelementtien käytöstä. Erityisesti esiin nostettiin aikataulusäästöt, helppous ja nopea asennus.
Puukattoelementeistä on edelleen myös vääriä mielikuvia
Keskeisiksi syiksi olla valitsematta puukattoelementtejä nostettiin epätietoisuus paloturvallisuudesta, elementtitoimittajien määrän rajallisuudesta sekä pitkät jännevälit. Erityisesti paloturvallisuuden osalta valmistajat tulevat tuottamaan kattavampaa ohjeistusta suunnittelijoille ja tilaajille, koska hyvin harvoin palovaatimukset estävät puukattoelementin tehokkaan käytön. Tuotteen soveltuvuuden selvittämiseksi kannattaa ennen päätöstä pyytää valmistajilta arvio soveltuuko kattoelementti kyseessä olevaan kohteeseen.
Puukattoelementti on urakoitsijan ratkaisu
Päätöksen kattoelementtien käytöstä teki yleisimmin urakoitsija. Päätöksen paikallarakentamisesta teki useimmiten tilaaja. Vastaavasti useimmiten käytetty urakkamuoto puukattoelementeissä oli KVR-urakka. Paikalla rakennetuissa kohteissa käytetyin urakkamuoto oli kokonaisurakka.
Ehkä hieman yllättäen vähähiilisyys ei ollut yleisimpien syiden joukossa siinä, miksi puinen kattoelementti oli valittu toteutustavaksi. Ylivoimaisesti merkittävin syy valinnalle työmaan nopeus. Lisäksi tuloksissa korostuivat kokonaisriskien hallinta ja kokonaisaikataulun hallinta.
”Teollinen rakentaminen mahdollistaa koko työmaan tehokkaamman toteuttamisen. Kattoelementit ovat tähän erinomainen työkalu, ja työmaat ovat sen tulosten perusteella hienosti omaksuneet. Pyrimme edelleen kehittämään ratkaisujamme tehokkaammiksi ja asiakkaan tarpeita paremmin palveleviksi ”, kertoo toimitusjohtaja Pasi Salminen SP Elementit Oy:stä.
Forecon Oy teki selvityksen Puutuoteteollisuus ry:n ja kattoelementtivalmistajien toimeksiannosta hallimaisten rakennuksien markkinoista. Osana selvitystä haastateltiin asiakkaita, suunnittelijoita ja rakentajia kattoelementtien käytöstä. Markkinaselvitys toteutettiin, koska hallirakentamisesta ei ole erillisiä tilastoja.
Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Sauli Ylinen, p. 0400 270 752
Puutuoteteollisuuden yritykset arvioivat liikevaihdon laskun pysähtyvän vuoden 2024 toisen puoliskon aikana. Vuodelle 2025 odotetaan jo kasvua. Henkilöstöstä halutaan pitää kiinni liikevaihdon laskusta huolimatta. Yli 60 % yrityksistä arvioi henkilöstömääränsä pysyvän viime vuoden tasolla. Noin neljännes toimijoista arvioi henkilöstömäärän laskevan.
Puutuoteteollisuus ry toteutti ensimmäistä kertaa puutuotealan pulssi -kyselyn kesäkuussa 2024. Kyselyn avulla selvitettiin puutuotealan suhdannetilannetta ja yritysten näkemystä lyhyen aikavälin näkymistä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä n. 70 % on pieniä alle 10 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviä yrityksiä.
Yritysten tilanne on edelleen haastava ja tilanteen nopeaan helpottumiseen ei uskota
Tarjous- ja tilauskantojen ennustetaan tänä vuonna pysyvän käytännössä samalla tasolla vuoteen 2023 verrattuna. Tuotannon käyttöasteen uskotaan kuitenkin jäävän alle edellisen vuoden tason. Yritysten merkittävien hankintojen kustannusten ja saatavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. Noin kolmannes yrityksistä arvioi kuitenkin hankintakustannusten nousevan ja saatavuuden heikkenevän.
Puutuotetoimialan TKI- panostukset ovat pieniä ja kaipaavat tukea
Kyselyn tulosten mukaan yli puolet vastanneista yrityksistä on käyttänyt TKI-toimiin alle 1 % liikevaihdosta. Luku on huolestuttavan alhainen. Suurimmaksi esteeksi TKI-panostuksien tekemiseen nostettiin yrityksen omat aika- ja resurssihaasteet. Yritysten toimintaa tukevien tutkimusideoiden puute nousi vastauksissa myös esille. Yritysten omien resurssien rajallisuus tulee ottaa huomioon pohdittaessa keinoja Suomelle merkittävän toimialan TKI-panostusten kasvattamiseksi tulevaisuudessa.
Puutuoteteollisuuden yritykset arvioivat liikevaihdon laskun pysähtyvän vuoden 2024 toisen puoliskon aikana. Vuodelle 2025 odotetaan jo kasvua. Henkilöstöstä halutaan pitää kiinni liikevaihdon laskusta huolimatta. Yli 60 % yrityksistä arvioi henkilöstömääränsä pysyvän viime vuoden tasolla. Noin neljännes toimijoista arvioi henkilöstömäärän laskevan.
Puutuoteteollisuus ry toteutti ensimmäistä kertaa puutuotealan pulssi -kyselyn kesäkuussa 2024. Kyselyn avulla selvitettiin puutuotealan suhdannetilannetta ja yritysten näkemystä lyhyen aikavälin näkymistä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä n. 70 % on pieniä alle 10 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviä yrityksiä.
Yritysten tilanne on edelleen haastava ja tilanteen nopeaan helpottumiseen ei uskota
Tarjous- ja tilauskantojen ennustetaan tänä vuonna pysyvän käytännössä samalla tasolla vuoteen 2023 verrattuna. Tuotannon käyttöasteen uskotaan kuitenkin jäävän alle edellisen vuoden tason. Yritysten merkittävien hankintojen kustannusten ja saatavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. Noin kolmannes yrityksistä arvioi kuitenkin hankintakustannusten nousevan ja saatavuuden heikkenevän.
Puutuotetoimialan TKI- panostukset ovat pieniä ja kaipaavat tukea
Kyselyn tulosten mukaan yli puolet vastanneista yrityksistä on käyttänyt TKI-toimiin alle 1 % liikevaihdosta. Luku on huolestuttavan alhainen. Suurimmaksi esteeksi TKI-panostuksien tekemiseen nostettiin yrityksen omat aika- ja resurssihaasteet. Yritysten toimintaa tukevien tutkimusideoiden puute nousi vastauksissa myös esille. Yritysten omien resurssien rajallisuus tulee ottaa huomioon pohdittaessa keinoja Suomelle merkittävän toimialan TKI-panostusten kasvattamiseksi tulevaisuudessa.
Puutuoteteollisuuden yritykset arvioivat liikevaihdon laskun pysähtyvän vuoden 2024 toisen puoliskon aikana. Vuodelle 2025 odotetaan jo kasvua. Henkilöstöstä halutaan pitää kiinni liikevaihdon laskusta huolimatta. Yli 60 % yrityksistä arvioi henkilöstömääränsä pysyvän viime vuoden tasolla. Noin neljännes toimijoista arvioi henkilöstömäärän laskevan.
Puutuoteteollisuus ry toteutti ensimmäistä kertaa puutuotealan pulssi -kyselyn kesäkuussa 2024. Kyselyn avulla selvitettiin puutuotealan suhdannetilannetta ja yritysten näkemystä lyhyen aikavälin näkymistä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä n. 70 % on pieniä alle 10 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviä yrityksiä.
Yritysten tilanne on edelleen haastava ja tilanteen nopeaan helpottumiseen ei uskota
Tarjous- ja tilauskantojen ennustetaan tänä vuonna pysyvän käytännössä samalla tasolla vuoteen 2023 verrattuna. Tuotannon käyttöasteen uskotaan kuitenkin jäävän alle edellisen vuoden tason. Yritysten merkittävien hankintojen kustannusten ja saatavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. Noin kolmannes yrityksistä arvioi kuitenkin hankintakustannusten nousevan ja saatavuuden heikkenevän.
Puutuotetoimialan TKI- panostukset ovat pieniä ja kaipaavat tukea
Kyselyn tulosten mukaan yli puolet vastanneista yrityksistä on käyttänyt TKI-toimiin alle 1 % liikevaihdosta. Luku on huolestuttavan alhainen. Suurimmaksi esteeksi TKI-panostuksien tekemiseen nostettiin yrityksen omat aika- ja resurssihaasteet. Yritysten toimintaa tukevien tutkimusideoiden puute nousi vastauksissa myös esille. Yritysten omien resurssien rajallisuus tulee ottaa huomioon pohdittaessa keinoja Suomelle merkittävän toimialan TKI-panostusten kasvattamiseksi tulevaisuudessa.
Puutuoteteollisuuden vastuullisuusseminaari järjestettiin 21.5.
EU:n metsäkatoasetusta ja siihen pohjautuvaa metsäkatolakia käsiteltiin sekä lainsäätäjän että teollisuuden näkökulmasta. Maa- ja metsätalousministeriön Erno Järvinen kertoi nyt jo voimassa olevasta metsäkatoasetuksesta, joka säätelee metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden ja niiden jalosteiden markkinoille asettamista. Asetuksen tulisi tulla Suomessa voimaan tämän vuoden lopussa metsäkatolakina. Komission ohjeistus on kuitenkin viivästynyt, ja näillä näkymin heinäkuussa tiedetään, mitkä ovat toimijan velvollisuudet. Monet, mukaan lukien EU:n komission nykyinen maatalouskomissaari, ovat pyytäneet voimaantulon lykkäämistä. Siitä tiedetään vasta syyskuun tienoilla, jolloin uusi komissio astuu työhönsä.
Metsäteollisuus ry:n Anu Islander valotti asetuksen toteutettavuutta etenkin suurteollisuuden kannalta. Olennainen tarvittava tieto on erän määritelmä, jotta toimija pystyy raportoimaan tuotteensa järkevästi ja kohtuullisin kustannuksin. Raportointimenettelyistä tarvitaan nopeasti selkeät ohjeet ja menettelytavat, koska niiden implementointi tietojärjestelmiin vie aikaa. Olli Toiviainen Hämeenkyrön Ikkunatehtaalta kertoi, että pienelle yritykselle raportointivalmiuden kehittäminen on myös suhteellisesti kalliimpaa kuin isommilla laitoksilla.
Toinen käsiteltävä kokonaisuus oli vastuullisuusraportointivelvoitteet. Tämä vuosi on ensimmäinen, josta suuret pörssiyhtiöt antavat raportin CSRD-standardin mukaisessa muodossa tilinpäätöstensä yhteydessä. Vastuullisuusraportointien juuret ovat YK:n kestävän kehityksen kriteereissä, ja raportoitavat asiat liittyvä ilmastoon ja ympäristöön liittyvien asioiden lisäksi myös työntekijöitä ja lähiyhteisöitä koskevat vastuut.
Raportoinnin lisääminen ja osittain vielä vaillinaiset säännöt ja ohjeet ovat luoneet konsulteille valtavan markkinan, koska yritysten on tällä hetkellä vaikeaa tulkita ohjeistusta. Tavoitteena tuleekin olla, että raportoinnin laajetessa pienempiin yrityksiin olisi ohjeistuksia yksinkertaistettu. PK-yrityksiä ohjaava raportointistandardi onkin kevyempi kuin suuryrityksille.
Lappset Group lähti Johanna Ikäheimon mukaan kehittämään raportointivalmiuksia jo vuosikymmen sitten ja on koko ajan laajentanut raportoinnin laajuutta ja tiedon tarkkuutta. Raportointi vie paljon resursseja, koska tietojen kerääminen ja tuottaminen on kallista, etenkin kun selvityksiä joudutaan tilaamaan konsulteilta, esimerkiksi ympäristöselosteina. Hyväkään raportti ei riitä, kun julksien hankintakilpailun voittaa yleensä hinta.
Anniina Kostilainen Sahateollisuudesta kertoi erityisesti raaka-aineeseen liittyvästä vastuusta. Suomalaisella metsätaloudella on paljon vahvuuksia. Erityisen hyvää meillä on metsään liittyvä tieto, metsävarojen inventointi on ainutlaatuista koko maailmassa, lisäksi pystymme maastodatan lisäksi tuottamaan tietoa esim. kaukokartoituksella. Kun on olemassa tarkkaa mitattua tietoa, myös täsmällisten korjaustoimien suorittaminen on mahdollista.
Seminaarin viimeisessä osiossa käsiteltiin vähähiilistä rakentamista, hiilen kiertoa ilmakehässä sekä ilmastotoimien kiireellisyyttä.
Susa Eräjärvi Helsingin kaupungilta kertoi siitä, kuinka Helsinki on liittänyt Vähähiilinen Helsinki -tavoitteeseen myös rakentamista koskevat tavoitteet. Helsinki käyttää ympäristöministeriön luomaa arviointimenetelmää. Asuinkerrostalolle asetettu hiilijalanjälkiraja on nyt 16 kg/m2/a 50 vuoden tarkastelujaksolla. Raja-arvovaatimus toteutetaan kaavoituksen kautta, jolloin se koskee kaikkia tonttien omistajia. Liikkeelle lähdetään niin, että vaatimus on yleisissä tontinluovutusehtoissa asetettu 2023 syksyn varauskierroksesta lähtien niihin tontteihin, joiden kaavassa ei ole vaatimusta vielä asetettu.
Ilkka Leinonen Luonnonvarakeskuksesta kertoi, että puurakentaminen on teknologinen hiilinielu, ja valmis hyödynnettäväksi vaikka jo tänään. Nyt erityisesti hallitusohjelman panostamat teknologiset nielut (hiilidioksidin poisto ja varastointi tai käyttö) ovat pääosin kehitysasteella ja lisäksi kalliita. Maankäytön nielupotentiaali on jo nyt käytössä, ellei sitten muuteta maa-alaa muusta käytöstä metsätalouteen. Leinosen mukaan fossiilisten päästöjen poistaminen on tärkein ilmastotoimi.
Lopuksi Matti Kuittinen Aalto-yliopistosta kertoi ilmastokriisistä rakentamisen kannalta. Globaali tarve on noin kahdelle miljardille uudelle asunnolle, syynä on mm. väestömäärän ja elintason nousu. Materiaalien tarve on valtava, ja sen mukana ilmastovaikutus. Rakennuskannassa käytetyistä materiaaleista on noin 70 % prosenttia betonia, noin pari prosenttia puuta. Mikäli siirryttäisiin kokonaan kiertotalouteen, materiaalien suhteet pysyisivät suunnilleen ennallaan. Näin ollen rakennuskantaan on saatava lisää uusiutuvaan, kestävästi kasvatettuun raaka-aineeseen perustuvia rakennustuotteita, kuten puutuotteet.
Suomen Metsäsäätiö tuki seminaarin järjestämistä ja tallentamista. Tallenteetyksittäisinä esityksinä on katsottavissa youtube-videoina Puuinfon kanavalla
Puutuoteteollisuuden vastuullisuusseminaari järjestettiin 21.5.
EU:n metsäkatoasetusta ja siihen pohjautuvaa metsäkatolakia käsiteltiin sekä lainsäätäjän että teollisuuden näkökulmasta. Maa- ja metsätalousministeriön Erno Järvinen kertoi nyt jo voimassa olevasta metsäkatoasetuksesta, joka säätelee metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden ja niiden jalosteiden markkinoille asettamista. Asetuksen tulisi tulla Suomessa voimaan tämän vuoden lopussa metsäkatolakina. Komission ohjeistus on kuitenkin viivästynyt, ja näillä näkymin heinäkuussa tiedetään, mitkä ovat toimijan velvollisuudet. Monet, mukaan lukien EU:n komission nykyinen maatalouskomissaari, ovat pyytäneet voimaantulon lykkäämistä. Siitä tiedetään vasta syyskuun tienoilla, jolloin uusi komissio astuu työhönsä.
Metsäteollisuus ry:n Anu Islander valotti asetuksen toteutettavuutta etenkin suurteollisuuden kannalta. Olennainen tarvittava tieto on erän määritelmä, jotta toimija pystyy raportoimaan tuotteensa järkevästi ja kohtuullisin kustannuksin. Raportointimenettelyistä tarvitaan nopeasti selkeät ohjeet ja menettelytavat, koska niiden implementointi tietojärjestelmiin vie aikaa. Olli Toiviainen Hämeenkyrön Ikkunatehtaalta kertoi, että pienelle yritykselle raportointivalmiuden kehittäminen on myös suhteellisesti kalliimpaa kuin isommilla laitoksilla.
Toinen käsiteltävä kokonaisuus oli vastuullisuusraportointivelvoitteet. Tämä vuosi on ensimmäinen, josta suuret pörssiyhtiöt antavat raportin CSRD-standardin mukaisessa muodossa tilinpäätöstensä yhteydessä. Vastuullisuusraportointien juuret ovat YK:n kestävän kehityksen kriteereissä, ja raportoitavat asiat liittyvä ilmastoon ja ympäristöön liittyvien asioiden lisäksi myös työntekijöitä ja lähiyhteisöitä koskevat vastuut.
Raportoinnin lisääminen ja osittain vielä vaillinaiset säännöt ja ohjeet ovat luoneet konsulteille valtavan markkinan, koska yritysten on tällä hetkellä vaikeaa tulkita ohjeistusta. Tavoitteena tuleekin olla, että raportoinnin laajetessa pienempiin yrityksiin olisi ohjeistuksia yksinkertaistettu. PK-yrityksiä ohjaava raportointistandardi onkin kevyempi kuin suuryrityksille.
Lappset Group lähti Johanna Ikäheimon mukaan kehittämään raportointivalmiuksia jo vuosikymmen sitten ja on koko ajan laajentanut raportoinnin laajuutta ja tiedon tarkkuutta. Raportointi vie paljon resursseja, koska tietojen kerääminen ja tuottaminen on kallista, etenkin kun selvityksiä joudutaan tilaamaan konsulteilta, esimerkiksi ympäristöselosteina. Hyväkään raportti ei riitä, kun julksien hankintakilpailun voittaa yleensä hinta.
Anniina Kostilainen Sahateollisuudesta kertoi erityisesti raaka-aineeseen liittyvästä vastuusta. Suomalaisella metsätaloudella on paljon vahvuuksia. Erityisen hyvää meillä on metsään liittyvä tieto, metsävarojen inventointi on ainutlaatuista koko maailmassa, lisäksi pystymme maastodatan lisäksi tuottamaan tietoa esim. kaukokartoituksella. Kun on olemassa tarkkaa mitattua tietoa, myös täsmällisten korjaustoimien suorittaminen on mahdollista.
Seminaarin viimeisessä osiossa käsiteltiin vähähiilistä rakentamista, hiilen kiertoa ilmakehässä sekä ilmastotoimien kiireellisyyttä.
Susa Eräjärvi Helsingin kaupungilta kertoi siitä, kuinka Helsinki on liittänyt Vähähiilinen Helsinki -tavoitteeseen myös rakentamista koskevat tavoitteet. Helsinki käyttää ympäristöministeriön luomaa arviointimenetelmää. Asuinkerrostalolle asetettu hiilijalanjälkiraja on nyt 16 kg/m2/a 50 vuoden tarkastelujaksolla. Raja-arvovaatimus toteutetaan kaavoituksen kautta, jolloin se koskee kaikkia tonttien omistajia. Liikkeelle lähdetään niin, että vaatimus on yleisissä tontinluovutusehtoissa asetettu 2023 syksyn varauskierroksesta lähtien niihin tontteihin, joiden kaavassa ei ole vaatimusta vielä asetettu.
Ilkka Leinonen Luonnonvarakeskuksesta kertoi, että puurakentaminen on teknologinen hiilinielu, ja valmis hyödynnettäväksi vaikka jo tänään. Nyt erityisesti hallitusohjelman panostamat teknologiset nielut (hiilidioksidin poisto ja varastointi tai käyttö) ovat pääosin kehitysasteella ja lisäksi kalliita. Maankäytön nielupotentiaali on jo nyt käytössä, ellei sitten muuteta maa-alaa muusta käytöstä metsätalouteen. Leinosen mukaan fossiilisten päästöjen poistaminen on tärkein ilmastotoimi.
Lopuksi Matti Kuittinen Aalto-yliopistosta kertoi ilmastokriisistä rakentamisen kannalta. Globaali tarve on noin kahdelle miljardille uudelle asunnolle, syynä on mm. väestömäärän ja elintason nousu. Materiaalien tarve on valtava, ja sen mukana ilmastovaikutus. Rakennuskannassa käytetyistä materiaaleista on noin 70 % prosenttia betonia, noin pari prosenttia puuta. Mikäli siirryttäisiin kokonaan kiertotalouteen, materiaalien suhteet pysyisivät suunnilleen ennallaan. Näin ollen rakennuskantaan on saatava lisää uusiutuvaan, kestävästi kasvatettuun raaka-aineeseen perustuvia rakennustuotteita, kuten puutuotteet.
Suomen Metsäsäätiö tuki seminaarin järjestämistä ja tallentamista. Tallenteetyksittäisinä esityksinä on katsottavissa youtube-videoina Puuinfon kanavalla
Puutuoteteollisuuden vastuullisuusseminaari järjestettiin 21.5.
EU:n metsäkatoasetusta ja siihen pohjautuvaa metsäkatolakia käsiteltiin sekä lainsäätäjän että teollisuuden näkökulmasta. Maa- ja metsätalousministeriön Erno Järvinen kertoi nyt jo voimassa olevasta metsäkatoasetuksesta, joka säätelee metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden ja niiden jalosteiden markkinoille asettamista. Asetuksen tulisi tulla Suomessa voimaan tämän vuoden lopussa metsäkatolakina. Komission ohjeistus on kuitenkin viivästynyt, ja näillä näkymin heinäkuussa tiedetään, mitkä ovat toimijan velvollisuudet. Monet, mukaan lukien EU:n komission nykyinen maatalouskomissaari, ovat pyytäneet voimaantulon lykkäämistä. Siitä tiedetään vasta syyskuun tienoilla, jolloin uusi komissio astuu työhönsä.
Metsäteollisuus ry:n Anu Islander valotti asetuksen toteutettavuutta etenkin suurteollisuuden kannalta. Olennainen tarvittava tieto on erän määritelmä, jotta toimija pystyy raportoimaan tuotteensa järkevästi ja kohtuullisin kustannuksin. Raportointimenettelyistä tarvitaan nopeasti selkeät ohjeet ja menettelytavat, koska niiden implementointi tietojärjestelmiin vie aikaa. Olli Toiviainen Hämeenkyrön Ikkunatehtaalta kertoi, että pienelle yritykselle raportointivalmiuden kehittäminen on myös suhteellisesti kalliimpaa kuin isommilla laitoksilla.
Toinen käsiteltävä kokonaisuus oli vastuullisuusraportointivelvoitteet. Tämä vuosi on ensimmäinen, josta suuret pörssiyhtiöt antavat raportin CSRD-standardin mukaisessa muodossa tilinpäätöstensä yhteydessä. Vastuullisuusraportointien juuret ovat YK:n kestävän kehityksen kriteereissä, ja raportoitavat asiat liittyvä ilmastoon ja ympäristöön liittyvien asioiden lisäksi myös työntekijöitä ja lähiyhteisöitä koskevat vastuut.
Raportoinnin lisääminen ja osittain vielä vaillinaiset säännöt ja ohjeet ovat luoneet konsulteille valtavan markkinan, koska yritysten on tällä hetkellä vaikeaa tulkita ohjeistusta. Tavoitteena tuleekin olla, että raportoinnin laajetessa pienempiin yrityksiin olisi ohjeistuksia yksinkertaistettu. PK-yrityksiä ohjaava raportointistandardi onkin kevyempi kuin suuryrityksille.
Lappset Group lähti Johanna Ikäheimon mukaan kehittämään raportointivalmiuksia jo vuosikymmen sitten ja on koko ajan laajentanut raportoinnin laajuutta ja tiedon tarkkuutta. Raportointi vie paljon resursseja, koska tietojen kerääminen ja tuottaminen on kallista, etenkin kun selvityksiä joudutaan tilaamaan konsulteilta, esimerkiksi ympäristöselosteina. Hyväkään raportti ei riitä, kun julksien hankintakilpailun voittaa yleensä hinta.
Anniina Kostilainen Sahateollisuudesta kertoi erityisesti raaka-aineeseen liittyvästä vastuusta. Suomalaisella metsätaloudella on paljon vahvuuksia. Erityisen hyvää meillä on metsään liittyvä tieto, metsävarojen inventointi on ainutlaatuista koko maailmassa, lisäksi pystymme maastodatan lisäksi tuottamaan tietoa esim. kaukokartoituksella. Kun on olemassa tarkkaa mitattua tietoa, myös täsmällisten korjaustoimien suorittaminen on mahdollista.
Seminaarin viimeisessä osiossa käsiteltiin vähähiilistä rakentamista, hiilen kiertoa ilmakehässä sekä ilmastotoimien kiireellisyyttä.
Susa Eräjärvi Helsingin kaupungilta kertoi siitä, kuinka Helsinki on liittänyt Vähähiilinen Helsinki -tavoitteeseen myös rakentamista koskevat tavoitteet. Helsinki käyttää ympäristöministeriön luomaa arviointimenetelmää. Asuinkerrostalolle asetettu hiilijalanjälkiraja on nyt 16 kg/m2/a 50 vuoden tarkastelujaksolla. Raja-arvovaatimus toteutetaan kaavoituksen kautta, jolloin se koskee kaikkia tonttien omistajia. Liikkeelle lähdetään niin, että vaatimus on yleisissä tontinluovutusehtoissa asetettu 2023 syksyn varauskierroksesta lähtien niihin tontteihin, joiden kaavassa ei ole vaatimusta vielä asetettu.
Ilkka Leinonen Luonnonvarakeskuksesta kertoi, että puurakentaminen on teknologinen hiilinielu, ja valmis hyödynnettäväksi vaikka jo tänään. Nyt erityisesti hallitusohjelman panostamat teknologiset nielut (hiilidioksidin poisto ja varastointi tai käyttö) ovat pääosin kehitysasteella ja lisäksi kalliita. Maankäytön nielupotentiaali on jo nyt käytössä, ellei sitten muuteta maa-alaa muusta käytöstä metsätalouteen. Leinosen mukaan fossiilisten päästöjen poistaminen on tärkein ilmastotoimi.
Lopuksi Matti Kuittinen Aalto-yliopistosta kertoi ilmastokriisistä rakentamisen kannalta. Globaali tarve on noin kahdelle miljardille uudelle asunnolle, syynä on mm. väestömäärän ja elintason nousu. Materiaalien tarve on valtava, ja sen mukana ilmastovaikutus. Rakennuskannassa käytetyistä materiaaleista on noin 70 % prosenttia betonia, noin pari prosenttia puuta. Mikäli siirryttäisiin kokonaan kiertotalouteen, materiaalien suhteet pysyisivät suunnilleen ennallaan. Näin ollen rakennuskantaan on saatava lisää uusiutuvaan, kestävästi kasvatettuun raaka-aineeseen perustuvia rakennustuotteita, kuten puutuotteet.
Suomen Metsäsäätiö tuki seminaarin järjestämistä ja tallentamista. Tallenteetyksittäisinä esityksinä on katsottavissa youtube-videoina Puuinfon kanavalla
Puurakentamisen lasku näyttää pysähtyneen. Kaikkien puurakennuksien luvat ja aloitukset ovat alkuvuoden aikana tasoittuneet noin kahdeksan miljoonan kuutiometrin tasolle. Markkinaosuus rakennusluvissa on noussut muutamalla prosenttiyksiköllä noin 25 prosentin tasolle.
”Rakentamisen aktiviteetti on voimakkaasti jakautunut. Toimitilapuolella menee tyydyttävällä tasolla, kun taas asuntorakentamisessa on vajottu todella syvälle. Asuntorakentamisen ahdinko osuu voimakkaasti puutuotealan yrityksiin”, toteaa Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola.
Ensimmäiset indikaatiot rakentamisen käänteestä nähtävissä
Forecon Oy arvioi koko rakentamisen arvon saavuttavan pohjalukemansa vuoden 2024 aikana. Asuntotuotannon arvoksi arvioidaan noin 5 miljardin euron vuositasoa, kun se vuonna 2022 on ollut tasolla 10 miljardia. Vuodelle 2025 estimoidaan jo yli 7 miljardin tasoa. Paluuta viime vuosien korkeisiin asuntoaloitusmääriin ei nopealla aikataululla nähdä realistisena.
Toimitilarakentamisen tilanne on asuntorakentamista parempi. Tuotannon arvo on laskenut maltillisemmin nykyiselle 8,5 miljardin euron tasolle edellisvuosien 10 miljardin euron tasosta. Vuodelle 2025 ennakoidaan yli yhdeksän miljardin euron tasoa.
Näkemystä käänteestä kohti parempaa tukevat korkohuipun todennäköinen saavuttaminen vuonna 2023 ja valmistuvien hankkeiden määrän lasku alkuvuoden 2024 jälkeen. Kaikkiaan aloitusten määrä kasvoi jo ensimmäisen kvartaalin aikana 14 prosenttia. Tarjoushalukkuus on edelleen kasvanut ja tarjoushinnat ovat laskeneet, mikä osaltaan auttaa hankkeiden käynnistämisessä.
Edelleen syytä varovaisuuteen
Positiivisista signaaleista huolimatta haettujen rakennuslupien määrä laski alkuvuonna edelleen kahdeksan prosenttia. Loiventuva lasku on edelleen painottunut asuntoihin, muissa lupatyypeissä on havaittavissa jo nousua. Lupavarannot ovat asunnoissa hyvällä, keskimääräistä korkeammalla tasolla, eli valmius aloittaa hankkeita tarvittaessa nopeasti on tavanomaista parempi, vaikka hankkeita edelleen myös lykkääntyy. Omakotitalorakentamisessa tonttikaupan määrät ovat yhä olleet laskusuunnassa.
Julkisen rakentamisen määrä kasvussa
Julkisen rakentamisen aloitusten määrä saavutti lyhytaikaisen pohjansa vuoden 2023 aikana noin neljän miljoonan kuutiometrin tasolla. Käänne on havaittavissa, uusimmissa luvuissa on saavutettu jo yli 4,5 miljoonan m3 taso. Lupien määrä on kuitenkin edelleen laskenut, joten hyvästä julkisen rakentamisen kehityksestä on edelleen huolehdittava.
Rakennuskustannuksien nousu on pysähtynyt
Rakentamisen kustannusten nousu on taittunut ja rakennuskustannusindeksi on ollut huhtikuuhun saakka tasainen. Työkustannukset ovat nousseet, mutta rakennusmateriaalit halpenivat 2,2 %. Betonielementtien hinnat laskivat -10,4 %, puurakenteet pysyivät entisellä tasolla.
Vientimarkkinan potentiaalia ei saa hukata
Epävarmuuden vallitessa markkinoilla pitää kansallisesti huolehtia kasvun mahdollistajista. Uudistuvien eurokoodien kansalliset valinnat on harmonisoitava mahdollisuuksien mukaan vähintään muiden pohjoismaiden kanssa yhteisen markkinan muodostumiseksi. Hallitusohjelman kirjaukset puurakentamisen sääntelyn kehittämiseksi on myös vietävä nopeasti käytäntöön, jotta miljoonaluokan säästöt saadaan realisoitua mahdollisimman nopeasti.
Puurakentamisen lasku näyttää pysähtyneen. Kaikkien puurakennuksien luvat ja aloitukset ovat alkuvuoden aikana tasoittuneet noin kahdeksan miljoonan kuutiometrin tasolle. Markkinaosuus rakennusluvissa on noussut muutamalla prosenttiyksiköllä noin 25 prosentin tasolle.
”Rakentamisen aktiviteetti on voimakkaasti jakautunut. Toimitilapuolella menee tyydyttävällä tasolla, kun taas asuntorakentamisessa on vajottu todella syvälle. Asuntorakentamisen ahdinko osuu voimakkaasti puutuotealan yrityksiin”, toteaa Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola.
Ensimmäiset indikaatiot rakentamisen käänteestä nähtävissä
Forecon Oy arvioi koko rakentamisen arvon saavuttavan pohjalukemansa vuoden 2024 aikana. Asuntotuotannon arvoksi arvioidaan noin 5 miljardin euron vuositasoa, kun se vuonna 2022 on ollut tasolla 10 miljardia. Vuodelle 2025 estimoidaan jo yli 7 miljardin tasoa. Paluuta viime vuosien korkeisiin asuntoaloitusmääriin ei nopealla aikataululla nähdä realistisena.
Toimitilarakentamisen tilanne on asuntorakentamista parempi. Tuotannon arvo on laskenut maltillisemmin nykyiselle 8,5 miljardin euron tasolle edellisvuosien 10 miljardin euron tasosta. Vuodelle 2025 ennakoidaan yli yhdeksän miljardin euron tasoa.
Näkemystä käänteestä kohti parempaa tukevat korkohuipun todennäköinen saavuttaminen vuonna 2023 ja valmistuvien hankkeiden määrän lasku alkuvuoden 2024 jälkeen. Kaikkiaan aloitusten määrä kasvoi jo ensimmäisen kvartaalin aikana 14 prosenttia. Tarjoushalukkuus on edelleen kasvanut ja tarjoushinnat ovat laskeneet, mikä osaltaan auttaa hankkeiden käynnistämisessä.
Edelleen syytä varovaisuuteen
Positiivisista signaaleista huolimatta haettujen rakennuslupien määrä laski alkuvuonna edelleen kahdeksan prosenttia. Loiventuva lasku on edelleen painottunut asuntoihin, muissa lupatyypeissä on havaittavissa jo nousua. Lupavarannot ovat asunnoissa hyvällä, keskimääräistä korkeammalla tasolla, eli valmius aloittaa hankkeita tarvittaessa nopeasti on tavanomaista parempi, vaikka hankkeita edelleen myös lykkääntyy. Omakotitalorakentamisessa tonttikaupan määrät ovat yhä olleet laskusuunnassa.
Julkisen rakentamisen määrä kasvussa
Julkisen rakentamisen aloitusten määrä saavutti lyhytaikaisen pohjansa vuoden 2023 aikana noin neljän miljoonan kuutiometrin tasolla. Käänne on havaittavissa, uusimmissa luvuissa on saavutettu jo yli 4,5 miljoonan m3 taso. Lupien määrä on kuitenkin edelleen laskenut, joten hyvästä julkisen rakentamisen kehityksestä on edelleen huolehdittava.
Rakennuskustannuksien nousu on pysähtynyt
Rakentamisen kustannusten nousu on taittunut ja rakennuskustannusindeksi on ollut huhtikuuhun saakka tasainen. Työkustannukset ovat nousseet, mutta rakennusmateriaalit halpenivat 2,2 %. Betonielementtien hinnat laskivat -10,4 %, puurakenteet pysyivät entisellä tasolla.
Vientimarkkinan potentiaalia ei saa hukata
Epävarmuuden vallitessa markkinoilla pitää kansallisesti huolehtia kasvun mahdollistajista. Uudistuvien eurokoodien kansalliset valinnat on harmonisoitava mahdollisuuksien mukaan vähintään muiden pohjoismaiden kanssa yhteisen markkinan muodostumiseksi. Hallitusohjelman kirjaukset puurakentamisen sääntelyn kehittämiseksi on myös vietävä nopeasti käytäntöön, jotta miljoonaluokan säästöt saadaan realisoitua mahdollisimman nopeasti.
Puurakentamisen lasku näyttää pysähtyneen. Kaikkien puurakennuksien luvat ja aloitukset ovat alkuvuoden aikana tasoittuneet noin kahdeksan miljoonan kuutiometrin tasolle. Markkinaosuus rakennusluvissa on noussut muutamalla prosenttiyksiköllä noin 25 prosentin tasolle.
”Rakentamisen aktiviteetti on voimakkaasti jakautunut. Toimitilapuolella menee tyydyttävällä tasolla, kun taas asuntorakentamisessa on vajottu todella syvälle. Asuntorakentamisen ahdinko osuu voimakkaasti puutuotealan yrityksiin”, toteaa Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola.
Ensimmäiset indikaatiot rakentamisen käänteestä nähtävissä
Forecon Oy arvioi koko rakentamisen arvon saavuttavan pohjalukemansa vuoden 2024 aikana. Asuntotuotannon arvoksi arvioidaan noin 5 miljardin euron vuositasoa, kun se vuonna 2022 on ollut tasolla 10 miljardia. Vuodelle 2025 estimoidaan jo yli 7 miljardin tasoa. Paluuta viime vuosien korkeisiin asuntoaloitusmääriin ei nopealla aikataululla nähdä realistisena.
Toimitilarakentamisen tilanne on asuntorakentamista parempi. Tuotannon arvo on laskenut maltillisemmin nykyiselle 8,5 miljardin euron tasolle edellisvuosien 10 miljardin euron tasosta. Vuodelle 2025 ennakoidaan yli yhdeksän miljardin euron tasoa.
Näkemystä käänteestä kohti parempaa tukevat korkohuipun todennäköinen saavuttaminen vuonna 2023 ja valmistuvien hankkeiden määrän lasku alkuvuoden 2024 jälkeen. Kaikkiaan aloitusten määrä kasvoi jo ensimmäisen kvartaalin aikana 14 prosenttia. Tarjoushalukkuus on edelleen kasvanut ja tarjoushinnat ovat laskeneet, mikä osaltaan auttaa hankkeiden käynnistämisessä.
Edelleen syytä varovaisuuteen
Positiivisista signaaleista huolimatta haettujen rakennuslupien määrä laski alkuvuonna edelleen kahdeksan prosenttia. Loiventuva lasku on edelleen painottunut asuntoihin, muissa lupatyypeissä on havaittavissa jo nousua. Lupavarannot ovat asunnoissa hyvällä, keskimääräistä korkeammalla tasolla, eli valmius aloittaa hankkeita tarvittaessa nopeasti on tavanomaista parempi, vaikka hankkeita edelleen myös lykkääntyy. Omakotitalorakentamisessa tonttikaupan määrät ovat yhä olleet laskusuunnassa.
Julkisen rakentamisen määrä kasvussa
Julkisen rakentamisen aloitusten määrä saavutti lyhytaikaisen pohjansa vuoden 2023 aikana noin neljän miljoonan kuutiometrin tasolla. Käänne on havaittavissa, uusimmissa luvuissa on saavutettu jo yli 4,5 miljoonan m3 taso. Lupien määrä on kuitenkin edelleen laskenut, joten hyvästä julkisen rakentamisen kehityksestä on edelleen huolehdittava.
Rakennuskustannuksien nousu on pysähtynyt
Rakentamisen kustannusten nousu on taittunut ja rakennuskustannusindeksi on ollut huhtikuuhun saakka tasainen. Työkustannukset ovat nousseet, mutta rakennusmateriaalit halpenivat 2,2 %. Betonielementtien hinnat laskivat -10,4 %, puurakenteet pysyivät entisellä tasolla.
Vientimarkkinan potentiaalia ei saa hukata
Epävarmuuden vallitessa markkinoilla pitää kansallisesti huolehtia kasvun mahdollistajista. Uudistuvien eurokoodien kansalliset valinnat on harmonisoitava mahdollisuuksien mukaan vähintään muiden pohjoismaiden kanssa yhteisen markkinan muodostumiseksi. Hallitusohjelman kirjaukset puurakentamisen sääntelyn kehittämiseksi on myös vietävä nopeasti käytäntöön, jotta miljoonaluokan säästöt saadaan realisoitua mahdollisimman nopeasti.
Vuonna 2023 pelkästään teollisuus- ja varastorakennuksia rakennettiin 4,4 miljardin euron arvosta. Kerrostaloja rakennettiin vastaavana aikana kolmella miljardilla eurolla. Hallimaisia rakennuksia on myös erilaisissa liike- ja toimistokiinteistöissä ja monissa julkisissa rakennuksissa, kuten liikuntapaikoissa. Koko uudistalorakentamisen arvo vuonna 2023 oli noin 16 miljardia euroa. Vaikka kokonaismarkkina laski 2023 noin 10 prosenttia, teollisuus- ja varastorakennusten markkina kasvoi noin 12 prosenttia. Laajarunkoisten hallien rakentamisella on hyvin keskeinen rooli suomalaisissa investoinneissa.
Kasvava rakentamisen osa-alue tarvitsee päivitettyä tietoa ja ohjeistusta, jonka vuoksi HalliPES-suunnitteluohje on nyt päivitetetty. Ohje julkaistiin 5.6.2024 Puuinfo Oy:n sivuilla osoitteessa: https://puuinfo.fi/suunnittelu/ohjeet/halli-pes/
Puurakentaminen on ottanut kehitysloikan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Keskeisimpänä uutena tuotteena on CLT (Cross Laminated Timber, ristiinliimattu massiivipuu). Teollinen valmistaminen ja varsinkin teollisesti valmistetut puiset kattoelementit ovat yleistyneet ja voittaneet markkinaosuuksia paikallarakennetuilta katoilta. Teollisen valmistamisen keskeisiä hyötyjä ovat selkeä tuoteosatoimitus, nopea asennusaika ja hallittu kosteudenhallinta koko toimituksen ja valmistuksen osalta.
Päivitystyössä oli kolme merkittävää kokonaisuutta, joista ensimmäisenä oli tekstin lainsäädännön ja viiteohjeiden ajantasaistaminen erityisesti paloturvallisuuden osalta, toisena CLT-rakenteiden lisääminen osaksi ohjekokonaisuutta ja kolmanneksi työssä ohjeeseen lisättiin yleisimmät hybridirakenteet. Näitä ovat esimerkiksi puisen kattoelementin liittyminen teräs- tai betonirunkoon.
Puupohjainen toteutustapa tukee erinomaisesti vähähiilisyys- ja ympäristötavoitteita. Uusittu ohje pyrkii osaltaan madaltamaan kynnystä puisten hallien toteuttamiseen kaikissa muodoissaan lisäämällä oikeaa tietoa hallien suunnitteluun.
Ohjeen tekemisen on rahoittanut Opetus- ja Kulttuuriministeriö. Työn käsikirjoittajana on toiminut A-Insinöörit Suunnittelu Oy, ja hankkeen hallinnoinnista on vastannut Puutuoteteollisuus Oy. Ohjeen julkaisee Puuinfo Oy. Hankkeen ohjausryhmään ovat osallistuneet Lapwall Oyj, Crosslam Oy ja Versowood Oy.
Lisätietoja antaa:
Sauli Ylinen, johtava asiantuntija, Puutuoteteollisuus Ry, 0400 270752
Vuonna 2023 pelkästään teollisuus- ja varastorakennuksia rakennettiin 4,4 miljardin euron arvosta. Kerrostaloja rakennettiin vastaavana aikana kolmella miljardilla eurolla. Hallimaisia rakennuksia on myös erilaisissa liike- ja toimistokiinteistöissä ja monissa julkisissa rakennuksissa, kuten liikuntapaikoissa. Koko uudistalorakentamisen arvo vuonna 2023 oli noin 16 miljardia euroa. Vaikka kokonaismarkkina laski 2023 noin 10 prosenttia, teollisuus- ja varastorakennusten markkina kasvoi noin 12 prosenttia. Laajarunkoisten hallien rakentamisella on hyvin keskeinen rooli suomalaisissa investoinneissa.
Kasvava rakentamisen osa-alue tarvitsee päivitettyä tietoa ja ohjeistusta, jonka vuoksi HalliPES-suunnitteluohje on nyt päivitetetty. Ohje julkaistiin 5.6.2024 Puuinfo Oy:n sivuilla osoitteessa: https://puuinfo.fi/suunnittelu/ohjeet/halli-pes/
Puurakentaminen on ottanut kehitysloikan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Keskeisimpänä uutena tuotteena on CLT (Cross Laminated Timber, ristiinliimattu massiivipuu). Teollinen valmistaminen ja varsinkin teollisesti valmistetut puiset kattoelementit ovat yleistyneet ja voittaneet markkinaosuuksia paikallarakennetuilta katoilta. Teollisen valmistamisen keskeisiä hyötyjä ovat selkeä tuoteosatoimitus, nopea asennusaika ja hallittu kosteudenhallinta koko toimituksen ja valmistuksen osalta.
Päivitystyössä oli kolme merkittävää kokonaisuutta, joista ensimmäisenä oli tekstin lainsäädännön ja viiteohjeiden ajantasaistaminen erityisesti paloturvallisuuden osalta, toisena CLT-rakenteiden lisääminen osaksi ohjekokonaisuutta ja kolmanneksi työssä ohjeeseen lisättiin yleisimmät hybridirakenteet. Näitä ovat esimerkiksi puisen kattoelementin liittyminen teräs- tai betonirunkoon.
Puupohjainen toteutustapa tukee erinomaisesti vähähiilisyys- ja ympäristötavoitteita. Uusittu ohje pyrkii osaltaan madaltamaan kynnystä puisten hallien toteuttamiseen kaikissa muodoissaan lisäämällä oikeaa tietoa hallien suunnitteluun.
Ohjeen tekemisen on rahoittanut Opetus- ja Kulttuuriministeriö. Työn käsikirjoittajana on toiminut A-Insinöörit Suunnittelu Oy, ja hankkeen hallinnoinnista on vastannut Puutuoteteollisuus Oy. Ohjeen julkaisee Puuinfo Oy. Hankkeen ohjausryhmään ovat osallistuneet Lapwall Oyj, Crosslam Oy ja Versowood Oy.
Lisätietoja antaa:
Sauli Ylinen, johtava asiantuntija, Puutuoteteollisuus Ry, 0400 270752
Vuonna 2023 pelkästään teollisuus- ja varastorakennuksia rakennettiin 4,4 miljardin euron arvosta. Kerrostaloja rakennettiin vastaavana aikana kolmella miljardilla eurolla. Hallimaisia rakennuksia on myös erilaisissa liike- ja toimistokiinteistöissä ja monissa julkisissa rakennuksissa, kuten liikuntapaikoissa. Koko uudistalorakentamisen arvo vuonna 2023 oli noin 16 miljardia euroa. Vaikka kokonaismarkkina laski 2023 noin 10 prosenttia, teollisuus- ja varastorakennusten markkina kasvoi noin 12 prosenttia. Laajarunkoisten hallien rakentamisella on hyvin keskeinen rooli suomalaisissa investoinneissa.
Kasvava rakentamisen osa-alue tarvitsee päivitettyä tietoa ja ohjeistusta, jonka vuoksi HalliPES-suunnitteluohje on nyt päivitetetty. Ohje julkaistiin 5.6.2024 Puuinfo Oy:n sivuilla osoitteessa: https://puuinfo.fi/suunnittelu/ohjeet/halli-pes/
Puurakentaminen on ottanut kehitysloikan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Keskeisimpänä uutena tuotteena on CLT (Cross Laminated Timber, ristiinliimattu massiivipuu). Teollinen valmistaminen ja varsinkin teollisesti valmistetut puiset kattoelementit ovat yleistyneet ja voittaneet markkinaosuuksia paikallarakennetuilta katoilta. Teollisen valmistamisen keskeisiä hyötyjä ovat selkeä tuoteosatoimitus, nopea asennusaika ja hallittu kosteudenhallinta koko toimituksen ja valmistuksen osalta.
Päivitystyössä oli kolme merkittävää kokonaisuutta, joista ensimmäisenä oli tekstin lainsäädännön ja viiteohjeiden ajantasaistaminen erityisesti paloturvallisuuden osalta, toisena CLT-rakenteiden lisääminen osaksi ohjekokonaisuutta ja kolmanneksi työssä ohjeeseen lisättiin yleisimmät hybridirakenteet. Näitä ovat esimerkiksi puisen kattoelementin liittyminen teräs- tai betonirunkoon.
Puupohjainen toteutustapa tukee erinomaisesti vähähiilisyys- ja ympäristötavoitteita. Uusittu ohje pyrkii osaltaan madaltamaan kynnystä puisten hallien toteuttamiseen kaikissa muodoissaan lisäämällä oikeaa tietoa hallien suunnitteluun.
Ohjeen tekemisen on rahoittanut Opetus- ja Kulttuuriministeriö. Työn käsikirjoittajana on toiminut A-Insinöörit Suunnittelu Oy, ja hankkeen hallinnoinnista on vastannut Puutuoteteollisuus Oy. Ohjeen julkaisee Puuinfo Oy. Hankkeen ohjausryhmään ovat osallistuneet Lapwall Oyj, Crosslam Oy ja Versowood Oy.
Lisätietoja antaa:
Sauli Ylinen, johtava asiantuntija, Puutuoteteollisuus Ry, 0400 270752
Puutuoteteollisuus on koonnut yli 30 kohdan esityksen toimenpiteistä vähähiilisen puurakentamisen sääntelyn uudistamiseksi ja viennin edistämiseksi.
”Hallitusohjelmassa puurakentamista ja alan vientimahdollisuuksia halutaan edistää rakentamisen sääntelyä uudistamalla. Määräyksiä kehittämällä on saavutettavissa miljoonaluokan kustannus- ja tehokkuushyödyt ilman merkittäviä taloudellisia panostuksia yhteiskunnalta” toteaa Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola. Mikkola korostaa, että työ on käynnistettävä välittömästi, jotta uudistukset ehditään valmistelemaan ja toteuttamaan kuluvan hallituskauden aikana.
Paloasetus käytävä läpi kokonaisuutena
Materiaalista riippumatta palomääräykset vaikuttavat rakentamisen kustannuksiin eniten. Määräyksiä kehittämällä voitaisiin rakennuskustannuksia alentaa paloturvallisuustasoa laskematta. ”Pelkästään palomääräyksiä kehittämällä voitaisiin puurakentamisen neliökustannuksia leikata arviolta 3–4 prosenttiyksikköä. Rakennustasolla tämä voi olla useita satoja tuhansia euroja” kertoo Puutuoteteollisuuden johtava asiantuntija Sauli Ylinen. Tällä hetkellä puusta toteutetuille korkeille rakennuksille ei ole lainkaan taulukkomuotoisia palomääräyksiä ja erilaisia hybridirunkoja ei käytännössä tunnisteta. Määräysten vaikutus rakennuksen hiilijalanjälkeen tulisi myös arvioida.
Maankäyttö ja hallinto edistämään vähähiilisten innovaatioiden käyttöönottoa
Suomessa kaavat ovat usein liiankin yksityiskohtaisesti määriteltyjä, mikä johtaa monissa tapauksissa haastaviin, kustannuksia nostaviin ratkaisuihin. Esimerkiksi tarkan kerroskorkeuden määrittely kaavassa voi estää kohteen kustannustehokkaan toteuttamisen uudella vähähiilisellä rakennusjärjestelmällä. Pitkäikäisenä ohjauskeinona kaava on usein myös joustamaton, eikä välttämättä pysy ajassa mukana. Siksi tontinluovutusehtoja tulisi hyödyntää nykyistä enemmän, ja ottaa osaksi rakennuslupaprosessia. Näin määrittelyjä olisi vuosien saatossa helpompi uusia kunnianhimoisemmiksi.
Puutuotealan vientimahdollisuuksien edistämiseksi on monia keinoja
Rakennussuunnittelua ohjaavien Eurokoodien uudistustyö on loppumetreillä. Tulevien Eurokoodien kansalliset valinnat ovat keskeinen keino edistää pohjoismaisia ja eurooppalaisia markkinoita. Nykyinen tilanne, jossa Suomessa valmistettu tuoteosa on kansallisen mitoituksen vuoksi liian ”järeä” ja kallis Ruotsin markkinoille ei ainakaan edistä Suomen puutuoteteollisuuden viennin kehittymistä ja skaalaamista. Puutuoteteollisuus esittääkin, että ympäristöministeriöön pitää saada riittävät resurssit uusien Eurokoodien kansallisten valintojen valmisteluun. ”Kyseessä on tärkeä valinta vientiin voimakkaasti panostavalle puutuoteteollisuudelle” toteaa Mikkola.
Suomessa on merkittävä määrä teknologioita ja osaamista, joilla olisi mahdollisuuksia vientimarkkinoilla. Nykyisiä tuotekehitys- ja vientitukia on kohdennettava tuotekehityksen ja markkinaselvitysten lisäksi erityisesti tuotteistamiseen sekä tehokkaaseen markkinointiin kohdentamalla uudelleen jo olemassa olevia rahoituskeinoja.
Kiertotalous pitää tuoda osaksi normaalia liiketoimintaa – sääntely pullonkaulana
Suomessa ja Euroopassa lainsäädäntö on kehittymätön uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden osalta. Rakennuspaikkakohtainen hyväksyntä on käytännössä ainut tapa toteuttaa tuotehyväksyntä ja tämä ei mahdollista liiketoiminnan skaalaamista ja kehittämistä. ”Kansallisten tuotehyväksyntöjen kehittäminen onkin kiireellinen toimi, jotta voimme vastata kiristyviin kiertotalousvaateisiin”, korostaa Mikkola.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Matti Mikkola, +358 40 829 4026
johtava asiantuntija Sauli Ylinen, +358 40 027 0752
Puutuoteteollisuus on koonnut yli 30 kohdan esityksen toimenpiteistä vähähiilisen puurakentamisen sääntelyn uudistamiseksi ja viennin edistämiseksi.
”Hallitusohjelmassa puurakentamista ja alan vientimahdollisuuksia halutaan edistää rakentamisen sääntelyä uudistamalla. Määräyksiä kehittämällä on saavutettavissa miljoonaluokan kustannus- ja tehokkuushyödyt ilman merkittäviä taloudellisia panostuksia yhteiskunnalta” toteaa Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola. Mikkola korostaa, että työ on käynnistettävä välittömästi, jotta uudistukset ehditään valmistelemaan ja toteuttamaan kuluvan hallituskauden aikana.
Paloasetus käytävä läpi kokonaisuutena
Materiaalista riippumatta palomääräykset vaikuttavat rakentamisen kustannuksiin eniten. Määräyksiä kehittämällä voitaisiin rakennuskustannuksia alentaa paloturvallisuustasoa laskematta. ”Pelkästään palomääräyksiä kehittämällä voitaisiin puurakentamisen neliökustannuksia leikata arviolta 3–4 prosenttiyksikköä. Rakennustasolla tämä voi olla useita satoja tuhansia euroja” kertoo Puutuoteteollisuuden johtava asiantuntija Sauli Ylinen. Tällä hetkellä puusta toteutetuille korkeille rakennuksille ei ole lainkaan taulukkomuotoisia palomääräyksiä ja erilaisia hybridirunkoja ei käytännössä tunnisteta. Määräysten vaikutus rakennuksen hiilijalanjälkeen tulisi myös arvioida.
Maankäyttö ja hallinto edistämään vähähiilisten innovaatioiden käyttöönottoa
Suomessa kaavat ovat usein liiankin yksityiskohtaisesti määriteltyjä, mikä johtaa monissa tapauksissa haastaviin, kustannuksia nostaviin ratkaisuihin. Esimerkiksi tarkan kerroskorkeuden määrittely kaavassa voi estää kohteen kustannustehokkaan toteuttamisen uudella vähähiilisellä rakennusjärjestelmällä. Pitkäikäisenä ohjauskeinona kaava on usein myös joustamaton, eikä välttämättä pysy ajassa mukana. Siksi tontinluovutusehtoja tulisi hyödyntää nykyistä enemmän, ja ottaa osaksi rakennuslupaprosessia. Näin määrittelyjä olisi vuosien saatossa helpompi uusia kunnianhimoisemmiksi.
Puutuotealan vientimahdollisuuksien edistämiseksi on monia keinoja
Rakennussuunnittelua ohjaavien Eurokoodien uudistustyö on loppumetreillä. Tulevien Eurokoodien kansalliset valinnat ovat keskeinen keino edistää pohjoismaisia ja eurooppalaisia markkinoita. Nykyinen tilanne, jossa Suomessa valmistettu tuoteosa on kansallisen mitoituksen vuoksi liian ”järeä” ja kallis Ruotsin markkinoille ei ainakaan edistä Suomen puutuoteteollisuuden viennin kehittymistä ja skaalaamista. Puutuoteteollisuus esittääkin, että ympäristöministeriöön pitää saada riittävät resurssit uusien Eurokoodien kansallisten valintojen valmisteluun. ”Kyseessä on tärkeä valinta vientiin voimakkaasti panostavalle puutuoteteollisuudelle” toteaa Mikkola.
Suomessa on merkittävä määrä teknologioita ja osaamista, joilla olisi mahdollisuuksia vientimarkkinoilla. Nykyisiä tuotekehitys- ja vientitukia on kohdennettava tuotekehityksen ja markkinaselvitysten lisäksi erityisesti tuotteistamiseen sekä tehokkaaseen markkinointiin kohdentamalla uudelleen jo olemassa olevia rahoituskeinoja.
Kiertotalous pitää tuoda osaksi normaalia liiketoimintaa – sääntely pullonkaulana
Suomessa ja Euroopassa lainsäädäntö on kehittymätön uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden osalta. Rakennuspaikkakohtainen hyväksyntä on käytännössä ainut tapa toteuttaa tuotehyväksyntä ja tämä ei mahdollista liiketoiminnan skaalaamista ja kehittämistä. ”Kansallisten tuotehyväksyntöjen kehittäminen onkin kiireellinen toimi, jotta voimme vastata kiristyviin kiertotalousvaateisiin”, korostaa Mikkola.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Matti Mikkola, +358 40 829 4026
johtava asiantuntija Sauli Ylinen, +358 40 027 0752
Puutuoteteollisuus on koonnut yli 30 kohdan esityksen toimenpiteistä vähähiilisen puurakentamisen sääntelyn uudistamiseksi ja viennin edistämiseksi.
”Hallitusohjelmassa puurakentamista ja alan vientimahdollisuuksia halutaan edistää rakentamisen sääntelyä uudistamalla. Määräyksiä kehittämällä on saavutettavissa miljoonaluokan kustannus- ja tehokkuushyödyt ilman merkittäviä taloudellisia panostuksia yhteiskunnalta” toteaa Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola. Mikkola korostaa, että työ on käynnistettävä välittömästi, jotta uudistukset ehditään valmistelemaan ja toteuttamaan kuluvan hallituskauden aikana.
Paloasetus käytävä läpi kokonaisuutena
Materiaalista riippumatta palomääräykset vaikuttavat rakentamisen kustannuksiin eniten. Määräyksiä kehittämällä voitaisiin rakennuskustannuksia alentaa paloturvallisuustasoa laskematta. ”Pelkästään palomääräyksiä kehittämällä voitaisiin puurakentamisen neliökustannuksia leikata arviolta 3–4 prosenttiyksikköä. Rakennustasolla tämä voi olla useita satoja tuhansia euroja” kertoo Puutuoteteollisuuden johtava asiantuntija Sauli Ylinen. Tällä hetkellä puusta toteutetuille korkeille rakennuksille ei ole lainkaan taulukkomuotoisia palomääräyksiä ja erilaisia hybridirunkoja ei käytännössä tunnisteta. Määräysten vaikutus rakennuksen hiilijalanjälkeen tulisi myös arvioida.
Maankäyttö ja hallinto edistämään vähähiilisten innovaatioiden käyttöönottoa
Suomessa kaavat ovat usein liiankin yksityiskohtaisesti määriteltyjä, mikä johtaa monissa tapauksissa haastaviin, kustannuksia nostaviin ratkaisuihin. Esimerkiksi tarkan kerroskorkeuden määrittely kaavassa voi estää kohteen kustannustehokkaan toteuttamisen uudella vähähiilisellä rakennusjärjestelmällä. Pitkäikäisenä ohjauskeinona kaava on usein myös joustamaton, eikä välttämättä pysy ajassa mukana. Siksi tontinluovutusehtoja tulisi hyödyntää nykyistä enemmän, ja ottaa osaksi rakennuslupaprosessia. Näin määrittelyjä olisi vuosien saatossa helpompi uusia kunnianhimoisemmiksi.
Puutuotealan vientimahdollisuuksien edistämiseksi on monia keinoja
Rakennussuunnittelua ohjaavien Eurokoodien uudistustyö on loppumetreillä. Tulevien Eurokoodien kansalliset valinnat ovat keskeinen keino edistää pohjoismaisia ja eurooppalaisia markkinoita. Nykyinen tilanne, jossa Suomessa valmistettu tuoteosa on kansallisen mitoituksen vuoksi liian ”järeä” ja kallis Ruotsin markkinoille ei ainakaan edistä Suomen puutuoteteollisuuden viennin kehittymistä ja skaalaamista. Puutuoteteollisuus esittääkin, että ympäristöministeriöön pitää saada riittävät resurssit uusien Eurokoodien kansallisten valintojen valmisteluun. ”Kyseessä on tärkeä valinta vientiin voimakkaasti panostavalle puutuoteteollisuudelle” toteaa Mikkola.
Suomessa on merkittävä määrä teknologioita ja osaamista, joilla olisi mahdollisuuksia vientimarkkinoilla. Nykyisiä tuotekehitys- ja vientitukia on kohdennettava tuotekehityksen ja markkinaselvitysten lisäksi erityisesti tuotteistamiseen sekä tehokkaaseen markkinointiin kohdentamalla uudelleen jo olemassa olevia rahoituskeinoja.
Kiertotalous pitää tuoda osaksi normaalia liiketoimintaa – sääntely pullonkaulana
Suomessa ja Euroopassa lainsäädäntö on kehittymätön uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden osalta. Rakennuspaikkakohtainen hyväksyntä on käytännössä ainut tapa toteuttaa tuotehyväksyntä ja tämä ei mahdollista liiketoiminnan skaalaamista ja kehittämistä. ”Kansallisten tuotehyväksyntöjen kehittäminen onkin kiireellinen toimi, jotta voimme vastata kiristyviin kiertotalousvaateisiin”, korostaa Mikkola.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Matti Mikkola, +358 40 829 4026
johtava asiantuntija Sauli Ylinen, +358 40 027 0752
Puutuoteteollisuus ry:n uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin toukokuun vuosikokouksessa 21.5.2024 UPM:n saha- ja metsäjohtaja Antti Koulumies. Varapuheenjohtajana jatkaa Lammin Ikkunoiden toimitusjohtaja ja Puusepänteollisuus ry:n puheenjohtaja Hannu Saarinen.
"Puutuoteteollisuus Suomessa on 10 miljardin euron toimiala, joka työllistää suoraan yli 25 000 henkilöä. Samaan aikaan puun käyttö rakentamisessa on selkeä tapa vähentää päästöjä ja varastoida hiiltä. Puutuoteteollisuus ry:n työ niin vientimahdollisuuksien kuin kotimaisen loppukäytön eteen on jatkossa yhä merkityksellisempää. Onkin hienoa päästä tekemään töitä koko toimialan puolesta. Haluan kiittää edeltäjääni Ville Kopraa, joka on tehnyt onnistuneesti työtä Puutuoteteollisuus ry:n toiminnan kattavuuden kehittämiseksi ” Puutuoteteollisuuden hallituksen uusi puheenjohtaja Antti Koulumies sanoo.
Kiinnostus vähähiilisiä ratkaisuja kohtaan kasvaa koko ajan, mutta toistaiseksi Suomi on jäänyt verrokkimaita jälkeen puurakentamisessa. Suomessa ensi vuoden alusta voimaan astuva uusi Rakentamislaki nostaa esiin rakennusten hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen, kuten on nähtävissä myös muissa Pohjoismaissa ja monissa Keski-Euroopan maissa.
”Lainsäädäntö kohdistaa huomion tuotteiden ja prosessien päästöihin. Puutuoteteollisuuden uusiutuvasta raaka-aineesta valmistetut tuotteet ovat hiilipäästö- ja hiilivarastovaikutuksiltaan erinomaisia ja näin tärkeä osa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. EU-regulaatio jatkossa edellyttää myös tuotteiden elinkaaren pidentämistä ja kierrätyksen lisäämistä. Tässä meillä on vielä puutuoteteollisuudessa paljon tehtävissä” Koulumies toteaa.
Rakennusaktiviteetin nopea lasku niin koti- kuin vientimarkkinoilla on vaikuttanut voimakkaasti puutuoteteollisuuden toimintaan ja kannattavuuteen. Geopoliittinen tilanne lisää oman mausteensa toimialan yritysten toiminnan suunnitteluun, sillä globaalit tavaravirrat ovat esimerkiksi Venäjään kohdistuneista pakotteista johtuen muuttuneet ja toisaalta myös puumarkkinassa on tapahtunut muutoksia. Koulumies pitää puutuoteteollisuuden pitkän aikavälin näkymiä kuitenkin positiivisina. ”Toimialamme pitää jatkaa työtä tuottavuuden kehittämiseksi ja loppukäytön kehittyvien vaatimusten täyttämiseksi samalla, kun korostamme tuotteittemme verraten hyviä ilmastovaikutuksia” Antti Koulumies summaa.
Puutuoteteollisuus ry:n uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin toukokuun vuosikokouksessa 21.5.2024 UPM:n saha- ja metsäjohtaja Antti Koulumies. Varapuheenjohtajana jatkaa Lammin Ikkunoiden toimitusjohtaja ja Puusepänteollisuus ry:n puheenjohtaja Hannu Saarinen.
"Puutuoteteollisuus Suomessa on 10 miljardin euron toimiala, joka työllistää suoraan yli 25 000 henkilöä. Samaan aikaan puun käyttö rakentamisessa on selkeä tapa vähentää päästöjä ja varastoida hiiltä. Puutuoteteollisuus ry:n työ niin vientimahdollisuuksien kuin kotimaisen loppukäytön eteen on jatkossa yhä merkityksellisempää. Onkin hienoa päästä tekemään töitä koko toimialan puolesta. Haluan kiittää edeltäjääni Ville Kopraa, joka on tehnyt onnistuneesti työtä Puutuoteteollisuus ry:n toiminnan kattavuuden kehittämiseksi ” Puutuoteteollisuuden hallituksen uusi puheenjohtaja Antti Koulumies sanoo.
Kiinnostus vähähiilisiä ratkaisuja kohtaan kasvaa koko ajan, mutta toistaiseksi Suomi on jäänyt verrokkimaita jälkeen puurakentamisessa. Suomessa ensi vuoden alusta voimaan astuva uusi Rakentamislaki nostaa esiin rakennusten hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen, kuten on nähtävissä myös muissa Pohjoismaissa ja monissa Keski-Euroopan maissa.
”Lainsäädäntö kohdistaa huomion tuotteiden ja prosessien päästöihin. Puutuoteteollisuuden uusiutuvasta raaka-aineesta valmistetut tuotteet ovat hiilipäästö- ja hiilivarastovaikutuksiltaan erinomaisia ja näin tärkeä osa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. EU-regulaatio jatkossa edellyttää myös tuotteiden elinkaaren pidentämistä ja kierrätyksen lisäämistä. Tässä meillä on vielä puutuoteteollisuudessa paljon tehtävissä” Koulumies toteaa.
Rakennusaktiviteetin nopea lasku niin koti- kuin vientimarkkinoilla on vaikuttanut voimakkaasti puutuoteteollisuuden toimintaan ja kannattavuuteen. Geopoliittinen tilanne lisää oman mausteensa toimialan yritysten toiminnan suunnitteluun, sillä globaalit tavaravirrat ovat esimerkiksi Venäjään kohdistuneista pakotteista johtuen muuttuneet ja toisaalta myös puumarkkinassa on tapahtunut muutoksia. Koulumies pitää puutuoteteollisuuden pitkän aikavälin näkymiä kuitenkin positiivisina. ”Toimialamme pitää jatkaa työtä tuottavuuden kehittämiseksi ja loppukäytön kehittyvien vaatimusten täyttämiseksi samalla, kun korostamme tuotteittemme verraten hyviä ilmastovaikutuksia” Antti Koulumies summaa.
Puutuoteteollisuus ry:n uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin toukokuun vuosikokouksessa 21.5.2024 UPM:n saha- ja metsäjohtaja Antti Koulumies. Varapuheenjohtajana jatkaa Lammin Ikkunoiden toimitusjohtaja ja Puusepänteollisuus ry:n puheenjohtaja Hannu Saarinen.
"Puutuoteteollisuus Suomessa on 10 miljardin euron toimiala, joka työllistää suoraan yli 25 000 henkilöä. Samaan aikaan puun käyttö rakentamisessa on selkeä tapa vähentää päästöjä ja varastoida hiiltä. Puutuoteteollisuus ry:n työ niin vientimahdollisuuksien kuin kotimaisen loppukäytön eteen on jatkossa yhä merkityksellisempää. Onkin hienoa päästä tekemään töitä koko toimialan puolesta. Haluan kiittää edeltäjääni Ville Kopraa, joka on tehnyt onnistuneesti työtä Puutuoteteollisuus ry:n toiminnan kattavuuden kehittämiseksi ” Puutuoteteollisuuden hallituksen uusi puheenjohtaja Antti Koulumies sanoo.
Kiinnostus vähähiilisiä ratkaisuja kohtaan kasvaa koko ajan, mutta toistaiseksi Suomi on jäänyt verrokkimaita jälkeen puurakentamisessa. Suomessa ensi vuoden alusta voimaan astuva uusi Rakentamislaki nostaa esiin rakennusten hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen, kuten on nähtävissä myös muissa Pohjoismaissa ja monissa Keski-Euroopan maissa.
”Lainsäädäntö kohdistaa huomion tuotteiden ja prosessien päästöihin. Puutuoteteollisuuden uusiutuvasta raaka-aineesta valmistetut tuotteet ovat hiilipäästö- ja hiilivarastovaikutuksiltaan erinomaisia ja näin tärkeä osa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. EU-regulaatio jatkossa edellyttää myös tuotteiden elinkaaren pidentämistä ja kierrätyksen lisäämistä. Tässä meillä on vielä puutuoteteollisuudessa paljon tehtävissä” Koulumies toteaa.
Rakennusaktiviteetin nopea lasku niin koti- kuin vientimarkkinoilla on vaikuttanut voimakkaasti puutuoteteollisuuden toimintaan ja kannattavuuteen. Geopoliittinen tilanne lisää oman mausteensa toimialan yritysten toiminnan suunnitteluun, sillä globaalit tavaravirrat ovat esimerkiksi Venäjään kohdistuneista pakotteista johtuen muuttuneet ja toisaalta myös puumarkkinassa on tapahtunut muutoksia. Koulumies pitää puutuoteteollisuuden pitkän aikavälin näkymiä kuitenkin positiivisina. ”Toimialamme pitää jatkaa työtä tuottavuuden kehittämiseksi ja loppukäytön kehittyvien vaatimusten täyttämiseksi samalla, kun korostamme tuotteittemme verraten hyviä ilmastovaikutuksia” Antti Koulumies summaa.
Rakentamislain korjaussarja julkistettiin, hiilikädenjälki ja hiilijalanjälki säilyvät osana lakia
Viime hallituskaudella hyväksyttyyn rakentamislakiin tehdään pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisia muutoksia. Lausuntokierroksen palautteen mukaiset keskeiset muutokset korjaussarjaan on nyt linjattu poliittisesti. Hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta tulee eduskunnan käsittelyyn syyskuussa.
Puutuoteteollisuuden ajamat rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki säilyvät rakentamislaissa muutostenkin jälkeen. Hiilijalanjälki lasketaan sekä rakennukselle että rakennuspaikalle, mutta lakiin sisältyvä raja-arvovaatimus koskee vain rakennuksen hiilijalanjälkeä. Hiilikädenjälki säilyy ilmastoselvityksessä pakollisena ilmoitettavana arvona.
Rakennuksen hiilijalanjäljen ilmoittaminen kuitenkin muuttuu. Hiilijalanjäljen arvoa ei uuden päätöksen mukaan tarvitsekaan ilmoittaa rakentamisluvan hakemisen yhteydessä, vaan raja-arvotarkastelu tapahtuu vasta osana rakennuksen loppukatselmusta. Lupa vähäiseen poikkeamiseen voidaan myöntää lopputarkastuksen yhteydessä. Jääkin nähtäväksi, miten määritellään vähäinen poikkeama ja miten raja-arvojen mahdolliset ylitykset jatkossa hoidetaan.
Hiilijalanjäljen laskenta ja raja-arvo eivät nyt koske pientalorakentamista, korjaus- ja muutostöitä, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä eikä rakennuksen laajentamista. Hiilijalanjäljen raja-arvoista säädetään omassa pykälässä, jonka työstäminen on käynnistymässä.
Rakentamisluvan kolmen kuukauden käsittelyaikatakuuseen tehtiin muutos poikkeuksellisen vaativan rakennuksen osalta, jolle asetettiin kuuden kuukauden käsittelyaikatakuu. Puurakentamisessa tämä tarkoittaa yli 8-kerroksista rakennusta. Rakentamisluvan käsittelyaikatakuun, rakennuksen hiilijalanjälkilaskennan sekä tietomallimuotoisen rakentamisluvan voimaantulo siirtyvät vuodella eteenpäin siten, että niitä vaaditaan 1.1.2026 alkaen. Muilta osin korjattu rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025.
Rakentamislakiin liittyvä asetusvalmistelu jatkuu tiiviinä läpi koko vuoden. Puutuoteteollisuus osallistuu aktiivisesti rakentamislain seurantaryhmän toimintaan ja on mukana myös eri asetustyöryhmissä. Ilmastoselvitysasetuksen työryhmä kokoontuu seuraavan kerran kesäkuun alussa ja raja-arvoasetuksen työ käynnistyy.
Lisätietoa: Toimitusjohtaja Matti Mikkola , p. 040 829 4026
Puurakenteilla saadaan edullinen hiilikädenjälki
Puurakentamisen, erityisesti massiivipuurakentamisen, hyödyt näkyvät pienempänä hiilijalanjälkenä ja suurempana hiilikädenjälkenä. Rakentamisen hyötyjä ja haittoja voidaan tarkastella myös positiivisten ja negatiivisten ilmastovaikutusten hintana.
Diplomi-insinööri Miika Laitinen tarkasteli diplomityössään massiivipuurakenteisen kerrostalon hyötyä betonirakenteiseen hiilijalanjälkien sekä hiilikädenjälkien vertailun kautta, mutta laajensi tarkastelun puurakenteisen kerrostalon hiilikädenjäljen tuottamaan kustannushyötyyn. Hiilijalanjäljen pienentämisellä ja hiilikädenjäljen suurentamisella saadaan ilmaston näkökulmasta positiivisesti vaikuttavia tuloksia aikaan. Massiivipuisella rungolla voidaan siis saada korkeampi hiilikädenjälki paljon halvemmalla kuin betonirakenteisella.
Tutkimuksessa havaittiin, etteivät ympäristösertifioinnit ota huomioon rakennusten vähähiilisyyttä tarpeeksi kattavasti. Sertifioinnit keskittyvät vähähiilisyyden suhteen rakennusten elinkaaren aikaiseen energiatehokkuuteen ja hiilijalanjälkeen, mikä on liian suppea tarkastelu.
Diplomityö on julkaistu Tampereen yliopiston tietokannassa. Lisäksi tutkimuksen tulokset on julkaistu huhtikuussa myös tiedejulkaisu MDPI:ssä.
Rakentamislain korjaussarja julkistettiin, hiilikädenjälki ja hiilijalanjälki säilyvät osana lakia
Viime hallituskaudella hyväksyttyyn rakentamislakiin tehdään pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisia muutoksia. Lausuntokierroksen palautteen mukaiset keskeiset muutokset korjaussarjaan on nyt linjattu poliittisesti. Hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta tulee eduskunnan käsittelyyn syyskuussa.
Puutuoteteollisuuden ajamat rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki säilyvät rakentamislaissa muutostenkin jälkeen. Hiilijalanjälki lasketaan sekä rakennukselle että rakennuspaikalle, mutta lakiin sisältyvä raja-arvovaatimus koskee vain rakennuksen hiilijalanjälkeä. Hiilikädenjälki säilyy ilmastoselvityksessä pakollisena ilmoitettavana arvona.
Rakennuksen hiilijalanjäljen ilmoittaminen kuitenkin muuttuu. Hiilijalanjäljen arvoa ei uuden päätöksen mukaan tarvitsekaan ilmoittaa rakentamisluvan hakemisen yhteydessä, vaan raja-arvotarkastelu tapahtuu vasta osana rakennuksen loppukatselmusta. Lupa vähäiseen poikkeamiseen voidaan myöntää lopputarkastuksen yhteydessä. Jääkin nähtäväksi, miten määritellään vähäinen poikkeama ja miten raja-arvojen mahdolliset ylitykset jatkossa hoidetaan.
Hiilijalanjäljen laskenta ja raja-arvo eivät nyt koske pientalorakentamista, korjaus- ja muutostöitä, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä eikä rakennuksen laajentamista. Hiilijalanjäljen raja-arvoista säädetään omassa pykälässä, jonka työstäminen on käynnistymässä.
Rakentamisluvan kolmen kuukauden käsittelyaikatakuuseen tehtiin muutos poikkeuksellisen vaativan rakennuksen osalta, jolle asetettiin kuuden kuukauden käsittelyaikatakuu. Puurakentamisessa tämä tarkoittaa yli 8-kerroksista rakennusta. Rakentamisluvan käsittelyaikatakuun, rakennuksen hiilijalanjälkilaskennan sekä tietomallimuotoisen rakentamisluvan voimaantulo siirtyvät vuodella eteenpäin siten, että niitä vaaditaan 1.1.2026 alkaen. Muilta osin korjattu rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025.
Rakentamislakiin liittyvä asetusvalmistelu jatkuu tiiviinä läpi koko vuoden. Puutuoteteollisuus osallistuu aktiivisesti rakentamislain seurantaryhmän toimintaan ja on mukana myös eri asetustyöryhmissä. Ilmastoselvitysasetuksen työryhmä kokoontuu seuraavan kerran kesäkuun alussa ja raja-arvoasetuksen työ käynnistyy.
Lisätietoa: Toimitusjohtaja Matti Mikkola , p. 040 829 4026
Puurakenteilla saadaan edullinen hiilikädenjälki
Puurakentamisen, erityisesti massiivipuurakentamisen, hyödyt näkyvät pienempänä hiilijalanjälkenä ja suurempana hiilikädenjälkenä. Rakentamisen hyötyjä ja haittoja voidaan tarkastella myös positiivisten ja negatiivisten ilmastovaikutusten hintana.
Diplomi-insinööri Miika Laitinen tarkasteli diplomityössään massiivipuurakenteisen kerrostalon hyötyä betonirakenteiseen hiilijalanjälkien sekä hiilikädenjälkien vertailun kautta, mutta laajensi tarkastelun puurakenteisen kerrostalon hiilikädenjäljen tuottamaan kustannushyötyyn. Hiilijalanjäljen pienentämisellä ja hiilikädenjäljen suurentamisella saadaan ilmaston näkökulmasta positiivisesti vaikuttavia tuloksia aikaan. Massiivipuisella rungolla voidaan siis saada korkeampi hiilikädenjälki paljon halvemmalla kuin betonirakenteisella.
Tutkimuksessa havaittiin, etteivät ympäristösertifioinnit ota huomioon rakennusten vähähiilisyyttä tarpeeksi kattavasti. Sertifioinnit keskittyvät vähähiilisyyden suhteen rakennusten elinkaaren aikaiseen energiatehokkuuteen ja hiilijalanjälkeen, mikä on liian suppea tarkastelu.
Diplomityö on julkaistu Tampereen yliopiston tietokannassa. Lisäksi tutkimuksen tulokset on julkaistu huhtikuussa myös tiedejulkaisu MDPI:ssä.
Rakentamislain korjaussarja julkistettiin, hiilikädenjälki ja hiilijalanjälki säilyvät osana lakia
Viime hallituskaudella hyväksyttyyn rakentamislakiin tehdään pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisia muutoksia. Lausuntokierroksen palautteen mukaiset keskeiset muutokset korjaussarjaan on nyt linjattu poliittisesti. Hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta tulee eduskunnan käsittelyyn syyskuussa.
Puutuoteteollisuuden ajamat rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki säilyvät rakentamislaissa muutostenkin jälkeen. Hiilijalanjälki lasketaan sekä rakennukselle että rakennuspaikalle, mutta lakiin sisältyvä raja-arvovaatimus koskee vain rakennuksen hiilijalanjälkeä. Hiilikädenjälki säilyy ilmastoselvityksessä pakollisena ilmoitettavana arvona.
Rakennuksen hiilijalanjäljen ilmoittaminen kuitenkin muuttuu. Hiilijalanjäljen arvoa ei uuden päätöksen mukaan tarvitsekaan ilmoittaa rakentamisluvan hakemisen yhteydessä, vaan raja-arvotarkastelu tapahtuu vasta osana rakennuksen loppukatselmusta. Lupa vähäiseen poikkeamiseen voidaan myöntää lopputarkastuksen yhteydessä. Jääkin nähtäväksi, miten määritellään vähäinen poikkeama ja miten raja-arvojen mahdolliset ylitykset jatkossa hoidetaan.
Hiilijalanjäljen laskenta ja raja-arvo eivät nyt koske pientalorakentamista, korjaus- ja muutostöitä, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä eikä rakennuksen laajentamista. Hiilijalanjäljen raja-arvoista säädetään omassa pykälässä, jonka työstäminen on käynnistymässä.
Rakentamisluvan kolmen kuukauden käsittelyaikatakuuseen tehtiin muutos poikkeuksellisen vaativan rakennuksen osalta, jolle asetettiin kuuden kuukauden käsittelyaikatakuu. Puurakentamisessa tämä tarkoittaa yli 8-kerroksista rakennusta. Rakentamisluvan käsittelyaikatakuun, rakennuksen hiilijalanjälkilaskennan sekä tietomallimuotoisen rakentamisluvan voimaantulo siirtyvät vuodella eteenpäin siten, että niitä vaaditaan 1.1.2026 alkaen. Muilta osin korjattu rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025.
Rakentamislakiin liittyvä asetusvalmistelu jatkuu tiiviinä läpi koko vuoden. Puutuoteteollisuus osallistuu aktiivisesti rakentamislain seurantaryhmän toimintaan ja on mukana myös eri asetustyöryhmissä. Ilmastoselvitysasetuksen työryhmä kokoontuu seuraavan kerran kesäkuun alussa ja raja-arvoasetuksen työ käynnistyy.
Lisätietoa: Toimitusjohtaja Matti Mikkola , p. 040 829 4026
Puurakenteilla saadaan edullinen hiilikädenjälki
Puurakentamisen, erityisesti massiivipuurakentamisen, hyödyt näkyvät pienempänä hiilijalanjälkenä ja suurempana hiilikädenjälkenä. Rakentamisen hyötyjä ja haittoja voidaan tarkastella myös positiivisten ja negatiivisten ilmastovaikutusten hintana.
Diplomi-insinööri Miika Laitinen tarkasteli diplomityössään massiivipuurakenteisen kerrostalon hyötyä betonirakenteiseen hiilijalanjälkien sekä hiilikädenjälkien vertailun kautta, mutta laajensi tarkastelun puurakenteisen kerrostalon hiilikädenjäljen tuottamaan kustannushyötyyn. Hiilijalanjäljen pienentämisellä ja hiilikädenjäljen suurentamisella saadaan ilmaston näkökulmasta positiivisesti vaikuttavia tuloksia aikaan. Massiivipuisella rungolla voidaan siis saada korkeampi hiilikädenjälki paljon halvemmalla kuin betonirakenteisella.
Tutkimuksessa havaittiin, etteivät ympäristösertifioinnit ota huomioon rakennusten vähähiilisyyttä tarpeeksi kattavasti. Sertifioinnit keskittyvät vähähiilisyyden suhteen rakennusten elinkaaren aikaiseen energiatehokkuuteen ja hiilijalanjälkeen, mikä on liian suppea tarkastelu.
Diplomityö on julkaistu Tampereen yliopiston tietokannassa. Lisäksi tutkimuksen tulokset on julkaistu huhtikuussa myös tiedejulkaisu MDPI:ssä.
Uusittu rakennustuoteasetus julkaistaan syksyllä 2024
Nykyinen Rakennustuoteasetus (Construction products regulation CPR) astui voimaan vuonna 2013. Siinä säädetään, kuinka rakennustuotteen ominaisuudet määritetään ja millä edellytyksillä rakennustuotteet voidaan CE-merkitä. Tarkoituksena on luoda Eurooppaan rakennustuotteiden yhteinen sisämarkkina.
Uusittu Rakennustuoteasetus todennäköisesti julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä vuoden 2024 syyspuolella. Julkaisemisen jälkeen asetus astuu voimaan 12 kuukauden kuluttua. Standardisointityötä voidaan jatkaa heti julkaisemisen jälkeen.
Välivaiheessa uuden ja vanhan asetuksen standardeja
Kun uusi Rakennustuoteasetus astuu voimaan, elämme kahden asetuksen maailmassa aina vuoteen 2039 asti. Tällöin vanhat jo julkaistut harmonisoidut tuotestandardit (hEN:it) ovat voimassa aina siihen asti, kunnes uuden asetuksen mukaiset standardit julkaistaan ja vanhat kumotaan. Komissio arvioi, että vuoteen 2039 mennessä kaikki rakennustuotteiden hEN:it olisi uudistettu. Rakennustuotteisiin liittyviä harmonisoituja tuotestandardeja on yhteensä 444.
Nyt voimassa olevat hEN:it ovat varsin vanhentuneita, kun näitä ei olla päästy uudistamaan lukkiutuneen tilanteen vuoksi. Puutuotteiden osalta viimeinen hEN-uudistus tehtiin rakenteellisen sormijatketun sahatavaran osalta vuonna 2014.
Acquis-työ hahmottelee uusien standardien sisältöä
Standardien uudistamista varten EU:n komissio muodostaa tuoteryhmäkohtaisia asiantuntijaryhmiä (nimeltään CPR Acquis ryhmiä).
Rakenteelliset puutuotteet ja ilmeisesti myös puulevyt, muodostavat oman Acquis-ryhmän, johon kutsutaan jäsenet tämän kesän aikana. Ryhmän työ voisi alkaa kesälomien jälkeen.
Acquis-ryhmän tehtävänä on uudistaa tuotestandardien mandaatti uuden asetuksen mukaiseksi standardisointipyynnöksi (standardization request SR). Tässä voidaan esittää myös uusia harmonisoituja tuotestandardeja, ja tämä työ tulee olemaan merkittävin vaikuttamisen mahdollisuus standardien sisältöön koko prosessissa.
Acquis-ryhmälle asetetaan aikaa 15 kuukautta standardisointipyynnön valmisteluun. Tämän jälkeen tuoteryhmäkohtainen SR hyväksytetään johtoelimessä ja hEN:ien päivitys voi käynnistyä CEN:in teknisissä komiteoissa. Tämän läpikäymiseen voi mennä kaksi vuotta. Ikkunoiden ja ovien tekninen komitea TC 33 on jo valmistelemassa nykyiseen rakennustuoteasetukseen perustuvaa standardisointipyyntöään. Kun uusi asetus astuu voimaan, tulee siihen tehdä asianmukainen päivitys.
Standardien kattavuus laajenee uusille alueille
Uusi rakennustuoteasetus tuo uutta sisältöä standardeihin. Perusrakenne säilyy kuitenkin ennallaan, eli se perustuu pakollisiin tuotestandardeihin (hEN) ja näitä täydentäviin vapaaehtoisiin EAD/ETA hyväksyntöihin. Sieltä löytyy tutut suoritustasoilmoitukseen (DoP) liittyvät perusvaatimukset kuin tänä päivänä, mutta lisänä on laajalti ympäristöindikaattoreita, jotka todennäköisesti pohjautuvat tuotteiden ympäristöselosteisiin.
Uutena sisältönä mukaan on tulossas vaatimukset, joita komissio voi säätää liittyen esim. käyttöturvallisuuteen, hygieniaan, asentamiseen, ylläpitoon ja korjaamiseen. Niitä säädettäisiin erillisillä delegoiduilla säädöksillä ja nämä johtaisivat erilliseen vaatimustenmukaisuusvakuutukseen (declaration of comformity: DoC). Miten näihin asioihin saadaan tiedot eri tuotteista kerättyä, on epäselvää eikä asia ole mitenkään yksioikoista.
Digitaalisuus myös ilmoituksiin
Uutena yksityiskohtana on tulossa myös digitaalinen tuotepassi, jolloin tuoteominaisuudet (DoP ja DoC) tulisi esittää digitaalisessa muodossa ja yhteisessä tietokannassa. Missä ja kuka tätä asiaa hallinnoi ja millä resursseilla, ei ole tiedossa. Aikataulutavoitteena on, että digitaalinen tuotepassi olisi oltava eri tuotteilla vuoden 2028 alusta alkaen.
Standardit heijastavat käytännön tarpeita
Asetuksessa mainitaan myös uudelleenkäytettävät rakennustuotteet. Haasteena on, että alkutestausmenettelyt ja hyväksyntäkriteerit eivät ole tiedossa yhdellekään tuotteelle. Ilmeisesti tämä jää kansallisesti harkittavaksi ja toteutettavaksi.
Puutuotteiden kohdalla yhtenä haasteena ovat vaaralliset aineet, joita nykyiset standardit tunnistavat vain formaldehydin ja PCP:n osalta. Komissiolla on kuitenkin olemassa laaja ainelista, joka saattaa päätyä Acquis-ryhmän käsiteltäväksi. Tässä on riskinä, että VOC-luokittelun keskustelu herää jälleen.
Monia asioita on vielä avoinna
Tulevaan standardointityöhön liittyy paljon epäselvyyksiä ja konkretian puutetta. Tavoitteet ovat usein hyvin yleisellä tasolla, ja yhteys tuotetasoon puuttuu. Näyttää siltä, että tuotehyväksyntämenettelyt ja niihin liittyvä sääntely tulevat monimutkaistumaan ja hallittavan tiedon tarve kasvamaan. Tämä lisää valmistavalle teollisuudelle taakkaa.
Puutuoteteollisuus ry pyrkii osallistumisellaan yksinkertaistamaan menettelyjä, vähentämään ylisääntelyä ja vaikuttamaan tuotestandardien sisältöön.
Lisätietoja: Tomi Toratti, tomi.toratti(at)puutuoteteollisuus.fi
Jäsenseminaari 21.5.
Muistutamme kaikkia jäsenseminaarin kutsun saaneita, että ilmoittautumispäivä on maanantaina 13.5.
Webinaaritallenne julkaistaan myöhemmin Puuinfon avoimella Youtube-kanavalla. Tallennusta ja julkaisua varten saamme tukea Suomen Metsäsäätiöltä.
Uusittu rakennustuoteasetus julkaistaan syksyllä 2024
Nykyinen Rakennustuoteasetus (Construction products regulation CPR) astui voimaan vuonna 2013. Siinä säädetään, kuinka rakennustuotteen ominaisuudet määritetään ja millä edellytyksillä rakennustuotteet voidaan CE-merkitä. Tarkoituksena on luoda Eurooppaan rakennustuotteiden yhteinen sisämarkkina.
Uusittu Rakennustuoteasetus todennäköisesti julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä vuoden 2024 syyspuolella. Julkaisemisen jälkeen asetus astuu voimaan 12 kuukauden kuluttua. Standardisointityötä voidaan jatkaa heti julkaisemisen jälkeen.
Välivaiheessa uuden ja vanhan asetuksen standardeja
Kun uusi Rakennustuoteasetus astuu voimaan, elämme kahden asetuksen maailmassa aina vuoteen 2039 asti. Tällöin vanhat jo julkaistut harmonisoidut tuotestandardit (hEN:it) ovat voimassa aina siihen asti, kunnes uuden asetuksen mukaiset standardit julkaistaan ja vanhat kumotaan. Komissio arvioi, että vuoteen 2039 mennessä kaikki rakennustuotteiden hEN:it olisi uudistettu. Rakennustuotteisiin liittyviä harmonisoituja tuotestandardeja on yhteensä 444.
Nyt voimassa olevat hEN:it ovat varsin vanhentuneita, kun näitä ei olla päästy uudistamaan lukkiutuneen tilanteen vuoksi. Puutuotteiden osalta viimeinen hEN-uudistus tehtiin rakenteellisen sormijatketun sahatavaran osalta vuonna 2014.
Acquis-työ hahmottelee uusien standardien sisältöä
Standardien uudistamista varten EU:n komissio muodostaa tuoteryhmäkohtaisia asiantuntijaryhmiä (nimeltään CPR Acquis ryhmiä).
Rakenteelliset puutuotteet ja ilmeisesti myös puulevyt, muodostavat oman Acquis-ryhmän, johon kutsutaan jäsenet tämän kesän aikana. Ryhmän työ voisi alkaa kesälomien jälkeen.
Acquis-ryhmän tehtävänä on uudistaa tuotestandardien mandaatti uuden asetuksen mukaiseksi standardisointipyynnöksi (standardization request SR). Tässä voidaan esittää myös uusia harmonisoituja tuotestandardeja, ja tämä työ tulee olemaan merkittävin vaikuttamisen mahdollisuus standardien sisältöön koko prosessissa.
Acquis-ryhmälle asetetaan aikaa 15 kuukautta standardisointipyynnön valmisteluun. Tämän jälkeen tuoteryhmäkohtainen SR hyväksytetään johtoelimessä ja hEN:ien päivitys voi käynnistyä CEN:in teknisissä komiteoissa. Tämän läpikäymiseen voi mennä kaksi vuotta. Ikkunoiden ja ovien tekninen komitea TC 33 on jo valmistelemassa nykyiseen rakennustuoteasetukseen perustuvaa standardisointipyyntöään. Kun uusi asetus astuu voimaan, tulee siihen tehdä asianmukainen päivitys.
Standardien kattavuus laajenee uusille alueille
Uusi rakennustuoteasetus tuo uutta sisältöä standardeihin. Perusrakenne säilyy kuitenkin ennallaan, eli se perustuu pakollisiin tuotestandardeihin (hEN) ja näitä täydentäviin vapaaehtoisiin EAD/ETA hyväksyntöihin. Sieltä löytyy tutut suoritustasoilmoitukseen (DoP) liittyvät perusvaatimukset kuin tänä päivänä, mutta lisänä on laajalti ympäristöindikaattoreita, jotka todennäköisesti pohjautuvat tuotteiden ympäristöselosteisiin.
Uutena sisältönä mukaan on tulossas vaatimukset, joita komissio voi säätää liittyen esim. käyttöturvallisuuteen, hygieniaan, asentamiseen, ylläpitoon ja korjaamiseen. Niitä säädettäisiin erillisillä delegoiduilla säädöksillä ja nämä johtaisivat erilliseen vaatimustenmukaisuusvakuutukseen (declaration of comformity: DoC). Miten näihin asioihin saadaan tiedot eri tuotteista kerättyä, on epäselvää eikä asia ole mitenkään yksioikoista.
Digitaalisuus myös ilmoituksiin
Uutena yksityiskohtana on tulossa myös digitaalinen tuotepassi, jolloin tuoteominaisuudet (DoP ja DoC) tulisi esittää digitaalisessa muodossa ja yhteisessä tietokannassa. Missä ja kuka tätä asiaa hallinnoi ja millä resursseilla, ei ole tiedossa. Aikataulutavoitteena on, että digitaalinen tuotepassi olisi oltava eri tuotteilla vuoden 2028 alusta alkaen.
Standardit heijastavat käytännön tarpeita
Asetuksessa mainitaan myös uudelleenkäytettävät rakennustuotteet. Haasteena on, että alkutestausmenettelyt ja hyväksyntäkriteerit eivät ole tiedossa yhdellekään tuotteelle. Ilmeisesti tämä jää kansallisesti harkittavaksi ja toteutettavaksi.
Puutuotteiden kohdalla yhtenä haasteena ovat vaaralliset aineet, joita nykyiset standardit tunnistavat vain formaldehydin ja PCP:n osalta. Komissiolla on kuitenkin olemassa laaja ainelista, joka saattaa päätyä Acquis-ryhmän käsiteltäväksi. Tässä on riskinä, että VOC-luokittelun keskustelu herää jälleen.
Monia asioita on vielä avoinna
Tulevaan standardointityöhön liittyy paljon epäselvyyksiä ja konkretian puutetta. Tavoitteet ovat usein hyvin yleisellä tasolla, ja yhteys tuotetasoon puuttuu. Näyttää siltä, että tuotehyväksyntämenettelyt ja niihin liittyvä sääntely tulevat monimutkaistumaan ja hallittavan tiedon tarve kasvamaan. Tämä lisää valmistavalle teollisuudelle taakkaa.
Puutuoteteollisuus ry pyrkii osallistumisellaan yksinkertaistamaan menettelyjä, vähentämään ylisääntelyä ja vaikuttamaan tuotestandardien sisältöön.
Lisätietoja: Tomi Toratti, tomi.toratti(at)puutuoteteollisuus.fi
Jäsenseminaari 21.5.
Muistutamme kaikkia jäsenseminaarin kutsun saaneita, että ilmoittautumispäivä on maanantaina 13.5.
Webinaaritallenne julkaistaan myöhemmin Puuinfon avoimella Youtube-kanavalla. Tallennusta ja julkaisua varten saamme tukea Suomen Metsäsäätiöltä.
Uusittu rakennustuoteasetus julkaistaan syksyllä 2024
Nykyinen Rakennustuoteasetus (Construction products regulation CPR) astui voimaan vuonna 2013. Siinä säädetään, kuinka rakennustuotteen ominaisuudet määritetään ja millä edellytyksillä rakennustuotteet voidaan CE-merkitä. Tarkoituksena on luoda Eurooppaan rakennustuotteiden yhteinen sisämarkkina.
Uusittu Rakennustuoteasetus todennäköisesti julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä vuoden 2024 syyspuolella. Julkaisemisen jälkeen asetus astuu voimaan 12 kuukauden kuluttua. Standardisointityötä voidaan jatkaa heti julkaisemisen jälkeen.
Välivaiheessa uuden ja vanhan asetuksen standardeja
Kun uusi Rakennustuoteasetus astuu voimaan, elämme kahden asetuksen maailmassa aina vuoteen 2039 asti. Tällöin vanhat jo julkaistut harmonisoidut tuotestandardit (hEN:it) ovat voimassa aina siihen asti, kunnes uuden asetuksen mukaiset standardit julkaistaan ja vanhat kumotaan. Komissio arvioi, että vuoteen 2039 mennessä kaikki rakennustuotteiden hEN:it olisi uudistettu. Rakennustuotteisiin liittyviä harmonisoituja tuotestandardeja on yhteensä 444.
Nyt voimassa olevat hEN:it ovat varsin vanhentuneita, kun näitä ei olla päästy uudistamaan lukkiutuneen tilanteen vuoksi. Puutuotteiden osalta viimeinen hEN-uudistus tehtiin rakenteellisen sormijatketun sahatavaran osalta vuonna 2014.
Acquis-työ hahmottelee uusien standardien sisältöä
Standardien uudistamista varten EU:n komissio muodostaa tuoteryhmäkohtaisia asiantuntijaryhmiä (nimeltään CPR Acquis ryhmiä).
Rakenteelliset puutuotteet ja ilmeisesti myös puulevyt, muodostavat oman Acquis-ryhmän, johon kutsutaan jäsenet tämän kesän aikana. Ryhmän työ voisi alkaa kesälomien jälkeen.
Acquis-ryhmän tehtävänä on uudistaa tuotestandardien mandaatti uuden asetuksen mukaiseksi standardisointipyynnöksi (standardization request SR). Tässä voidaan esittää myös uusia harmonisoituja tuotestandardeja, ja tämä työ tulee olemaan merkittävin vaikuttamisen mahdollisuus standardien sisältöön koko prosessissa.
Acquis-ryhmälle asetetaan aikaa 15 kuukautta standardisointipyynnön valmisteluun. Tämän jälkeen tuoteryhmäkohtainen SR hyväksytetään johtoelimessä ja hEN:ien päivitys voi käynnistyä CEN:in teknisissä komiteoissa. Tämän läpikäymiseen voi mennä kaksi vuotta. Ikkunoiden ja ovien tekninen komitea TC 33 on jo valmistelemassa nykyiseen rakennustuoteasetukseen perustuvaa standardisointipyyntöään. Kun uusi asetus astuu voimaan, tulee siihen tehdä asianmukainen päivitys.
Standardien kattavuus laajenee uusille alueille
Uusi rakennustuoteasetus tuo uutta sisältöä standardeihin. Perusrakenne säilyy kuitenkin ennallaan, eli se perustuu pakollisiin tuotestandardeihin (hEN) ja näitä täydentäviin vapaaehtoisiin EAD/ETA hyväksyntöihin. Sieltä löytyy tutut suoritustasoilmoitukseen (DoP) liittyvät perusvaatimukset kuin tänä päivänä, mutta lisänä on laajalti ympäristöindikaattoreita, jotka todennäköisesti pohjautuvat tuotteiden ympäristöselosteisiin.
Uutena sisältönä mukaan on tulossas vaatimukset, joita komissio voi säätää liittyen esim. käyttöturvallisuuteen, hygieniaan, asentamiseen, ylläpitoon ja korjaamiseen. Niitä säädettäisiin erillisillä delegoiduilla säädöksillä ja nämä johtaisivat erilliseen vaatimustenmukaisuusvakuutukseen (declaration of comformity: DoC). Miten näihin asioihin saadaan tiedot eri tuotteista kerättyä, on epäselvää eikä asia ole mitenkään yksioikoista.
Digitaalisuus myös ilmoituksiin
Uutena yksityiskohtana on tulossa myös digitaalinen tuotepassi, jolloin tuoteominaisuudet (DoP ja DoC) tulisi esittää digitaalisessa muodossa ja yhteisessä tietokannassa. Missä ja kuka tätä asiaa hallinnoi ja millä resursseilla, ei ole tiedossa. Aikataulutavoitteena on, että digitaalinen tuotepassi olisi oltava eri tuotteilla vuoden 2028 alusta alkaen.
Standardit heijastavat käytännön tarpeita
Asetuksessa mainitaan myös uudelleenkäytettävät rakennustuotteet. Haasteena on, että alkutestausmenettelyt ja hyväksyntäkriteerit eivät ole tiedossa yhdellekään tuotteelle. Ilmeisesti tämä jää kansallisesti harkittavaksi ja toteutettavaksi.
Puutuotteiden kohdalla yhtenä haasteena ovat vaaralliset aineet, joita nykyiset standardit tunnistavat vain formaldehydin ja PCP:n osalta. Komissiolla on kuitenkin olemassa laaja ainelista, joka saattaa päätyä Acquis-ryhmän käsiteltäväksi. Tässä on riskinä, että VOC-luokittelun keskustelu herää jälleen.
Monia asioita on vielä avoinna
Tulevaan standardointityöhön liittyy paljon epäselvyyksiä ja konkretian puutetta. Tavoitteet ovat usein hyvin yleisellä tasolla, ja yhteys tuotetasoon puuttuu. Näyttää siltä, että tuotehyväksyntämenettelyt ja niihin liittyvä sääntely tulevat monimutkaistumaan ja hallittavan tiedon tarve kasvamaan. Tämä lisää valmistavalle teollisuudelle taakkaa.
Puutuoteteollisuus ry pyrkii osallistumisellaan yksinkertaistamaan menettelyjä, vähentämään ylisääntelyä ja vaikuttamaan tuotestandardien sisältöön.
Lisätietoja: Tomi Toratti, tomi.toratti(at)puutuoteteollisuus.fi
Jäsenseminaari 21.5.
Muistutamme kaikkia jäsenseminaarin kutsun saaneita, että ilmoittautumispäivä on maanantaina 13.5.
Webinaaritallenne julkaistaan myöhemmin Puuinfon avoimella Youtube-kanavalla. Tallennusta ja julkaisua varten saamme tukea Suomen Metsäsäätiöltä.
Hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta (Korjaussarja) oli lausunnolla 5.3.2024 saakka. Keskeinen sisältö Puutuoteteollisuus ry:n lausunnosta löytyy kotisivun artikkelistamme tästä linkistä.
Rakentamislain voimaantuloa siirrettiin jo vuodella, kun alun perin sen piti tulla voimaan jo vuoden 2024 alusta. Vuoden aikana esim. Euroopan unionin ohjaus eri direktiivien ja asetusten kautta rakentamisen päästöjen leikkaamiseen on kasvanut ja konkretisoitunut. Vähähiiliselle rakentamiselle on myös suuri kysyntä markkinoilla esimerkiksi kiinteistösijoittajien parissa.
Rakennusala on voinut valmistautua lain vaatimuksiin koko pitkän valmistelujakson ajan. Valtaosa Suomen rakennustuotteiden viennistä on puupohjaisia ja kilpailemme Euroopan ja globaaleilla markkinoilla. Vähähiilisten tuotteiden kehittäminen on vaikeaa, jos kotimaan markkinoilla on löysemmät säännöt kuin viennissä.
Puutuoteteollisuus ry:n kanta on, että Suomessa tulee rakentamislain mukaisesti aloittaa rakentamisen ilmastopäästöjen sääntely vuoden 2025 alusta ja samalla kiinnittää huomiota rakennuskannan hiilivaraston kasvattamiseen.
Puurakentaminen laskussa 2023
Kaupungistumisen kiihtyminen ja rakentamisen keskittyminen kasvukeskuksiin jatkui vuonna 2023. Tästä ja heikosta suhdanteesta johtuen puurakentamisen markkinaosuus kaikesta rakentamisesta laski alle 30 %:iin. Taso on erittäin matala verrattuna vuosituhannen vaihteen yli 40 %:n osuuteen. Puun osuuden lasku näkyy myös rakentamisen kasvaneissa päästöissä ja rakennuksiin sitoutuneen hiilivaraston laskuna. Toteutunut kehitys on ristiriidassa yhteiskunnan asettamien ilmastotavoitteiden kanssa.
Hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta (Korjaussarja) oli lausunnolla 5.3.2024 saakka. Keskeinen sisältö Puutuoteteollisuus ry:n lausunnosta löytyy kotisivun artikkelistamme tästä linkistä.
Rakentamislain voimaantuloa siirrettiin jo vuodella, kun alun perin sen piti tulla voimaan jo vuoden 2024 alusta. Vuoden aikana esim. Euroopan unionin ohjaus eri direktiivien ja asetusten kautta rakentamisen päästöjen leikkaamiseen on kasvanut ja konkretisoitunut. Vähähiiliselle rakentamiselle on myös suuri kysyntä markkinoilla esimerkiksi kiinteistösijoittajien parissa.
Rakennusala on voinut valmistautua lain vaatimuksiin koko pitkän valmistelujakson ajan. Valtaosa Suomen rakennustuotteiden viennistä on puupohjaisia ja kilpailemme Euroopan ja globaaleilla markkinoilla. Vähähiilisten tuotteiden kehittäminen on vaikeaa, jos kotimaan markkinoilla on löysemmät säännöt kuin viennissä.
Puutuoteteollisuus ry:n kanta on, että Suomessa tulee rakentamislain mukaisesti aloittaa rakentamisen ilmastopäästöjen sääntely vuoden 2025 alusta ja samalla kiinnittää huomiota rakennuskannan hiilivaraston kasvattamiseen.
Puurakentaminen laskussa 2023
Kaupungistumisen kiihtyminen ja rakentamisen keskittyminen kasvukeskuksiin jatkui vuonna 2023. Tästä ja heikosta suhdanteesta johtuen puurakentamisen markkinaosuus kaikesta rakentamisesta laski alle 30 %:iin. Taso on erittäin matala verrattuna vuosituhannen vaihteen yli 40 %:n osuuteen. Puun osuuden lasku näkyy myös rakentamisen kasvaneissa päästöissä ja rakennuksiin sitoutuneen hiilivaraston laskuna. Toteutunut kehitys on ristiriidassa yhteiskunnan asettamien ilmastotavoitteiden kanssa.
Hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta (Korjaussarja) oli lausunnolla 5.3.2024 saakka. Keskeinen sisältö Puutuoteteollisuus ry:n lausunnosta löytyy kotisivun artikkelistamme tästä linkistä.
Rakentamislain voimaantuloa siirrettiin jo vuodella, kun alun perin sen piti tulla voimaan jo vuoden 2024 alusta. Vuoden aikana esim. Euroopan unionin ohjaus eri direktiivien ja asetusten kautta rakentamisen päästöjen leikkaamiseen on kasvanut ja konkretisoitunut. Vähähiiliselle rakentamiselle on myös suuri kysyntä markkinoilla esimerkiksi kiinteistösijoittajien parissa.
Rakennusala on voinut valmistautua lain vaatimuksiin koko pitkän valmistelujakson ajan. Valtaosa Suomen rakennustuotteiden viennistä on puupohjaisia ja kilpailemme Euroopan ja globaaleilla markkinoilla. Vähähiilisten tuotteiden kehittäminen on vaikeaa, jos kotimaan markkinoilla on löysemmät säännöt kuin viennissä.
Puutuoteteollisuus ry:n kanta on, että Suomessa tulee rakentamislain mukaisesti aloittaa rakentamisen ilmastopäästöjen sääntely vuoden 2025 alusta ja samalla kiinnittää huomiota rakennuskannan hiilivaraston kasvattamiseen.
Puurakentaminen laskussa 2023
Kaupungistumisen kiihtyminen ja rakentamisen keskittyminen kasvukeskuksiin jatkui vuonna 2023. Tästä ja heikosta suhdanteesta johtuen puurakentamisen markkinaosuus kaikesta rakentamisesta laski alle 30 %:iin. Taso on erittäin matala verrattuna vuosituhannen vaihteen yli 40 %:n osuuteen. Puun osuuden lasku näkyy myös rakentamisen kasvaneissa päästöissä ja rakennuksiin sitoutuneen hiilivaraston laskuna. Toteutunut kehitys on ristiriidassa yhteiskunnan asettamien ilmastotavoitteiden kanssa.
Kaupungistumisen kiihtyminen ja rakentamisen keskittyminen kasvukeskuksiin jatkui vuonna 2023. Tästä ja heikosta suhdanteesta johtuen puurakentamisen markkinaosuus kaikesta rakentamisesta laski alle 30 %:iin. Taso on erittäin matala verrattuna vuosituhannen vaihteen yli 40 %:n osuuteen. Puun osuuden lasku näkyy myös rakentamisen kasvaneissa päästöissä ja rakennuksiin sitoutuneen hiilivaraston laskuna. Toteutunut kehitys on ristiriidassa yhteiskunnan asettamien ilmastotavoitteiden kanssa.
Asuntorakentaminen on kriisissä ja vaatii toimia ARA-rahoituksen osalta
Puukerrostalorakentaminen on syvässä kriisissä. Viime vuosille vakiintunut 1500 asunnon vuosituotantotaso romahti viime vuonna toteutuneeseen noin 700 aloitetun kerrostaloasunnon tasoon. Pudotus on jyrkempi kuin asuntorakentamisen yleinen lasku. Uusien rakennuslupien määrä ennustaa edelleen markkinaosuuden pienentymistä vielä nykyisestäkin tasosta.
ARA-kohteiden rahoituksen vähentäminen ja päätösten pitkittyminen on ollut myrkkyä puurakentajille. Puurakentajista vain harva tekee omaperusteista tuotantoa, jolloin muun asuntorakentamisen merkitys on korostunut. Markkinaosuus julkisen rakennuttajan rakennuksissa on laskenut 2020-luvun 20 % ennätystasosta nykyiseen 13 % tasoon.
Rakennuskustannukset ovat laskussa, mutta hinnat ovat edelleen korkealla
Tarjoushinnat ovat vuoden 2023 viimeisellä kvartaalilla laskeneet 7 % vuodentakaiseen verrattuna. Myös hankkeisiin saatujen tarjousten määrä on kasvanut. Tästä huolimatta kustannukset ovat edelleen korkeat ja esimerkiksi korjausrakentamisen määrä on jatkanut laskuaan. Puutavaran hintaindeksi on jatkanut laskuaan tammikuussa 2024.
Vuonna 2023 aloitettiin 24 500 asunnon rakentaminen, joista moni valmistuu vuoden 2024 aikana. Suuren valmistuvien määrän ja jo olemassa olevan varaston yhdistelmä ei kannusta uusien hankkeiden aloittamiseen lähitulevaisuudessa.
Valonpilkahduksia liike- ja toimistorakentamisessa
Vuodet 2022 ja 2023 ovat olleet puurakenteisen toimistorakentamisen yleistymisen aikaa. Aikaisemmasta noin 10 % markkinaosuudesta on noustu 2023 toteutuneeseen 19 % markkinaosuuteen. Myös asuntoloiden rakentamisessa tehtiin uusi ennätys, kun puurakennusten markkinaosuus nousi yli 60 prosenttiin.
Haastava markkinatilanne on mahdollisuus kehittämiseen
Puutuoteteollisuus on listannut kymmeniä muutosehdotuksia rakennusmääräyksiin. Muutosten tavoitteena on edullisempi rakentaminen ja hallinnollisen kuorman pienentäminen. Haastavat ajat ovat hyvä ajuri muutosten nopeaan läpivientiin, ja niillä saadaan positiivinen vaikutus rakentamisen määrään keskipitkällä aikavälillä. Puutuoteteollisuus toivoo hallituksen thuolehtivan rakentamislain ripeästä voimaansaattamisesta, jotta Suomessa valmistetut tuotteet pärjäävät kilpailijamaiden markkinoilla.
Kaupungistumisen kiihtyminen ja rakentamisen keskittyminen kasvukeskuksiin jatkui vuonna 2023. Tästä ja heikosta suhdanteesta johtuen puurakentamisen markkinaosuus kaikesta rakentamisesta laski alle 30 %:iin. Taso on erittäin matala verrattuna vuosituhannen vaihteen yli 40 %:n osuuteen. Puun osuuden lasku näkyy myös rakentamisen kasvaneissa päästöissä ja rakennuksiin sitoutuneen hiilivaraston laskuna. Toteutunut kehitys on ristiriidassa yhteiskunnan asettamien ilmastotavoitteiden kanssa.
Asuntorakentaminen on kriisissä ja vaatii toimia ARA-rahoituksen osalta
Puukerrostalorakentaminen on syvässä kriisissä. Viime vuosille vakiintunut 1500 asunnon vuosituotantotaso romahti viime vuonna toteutuneeseen noin 700 aloitetun kerrostaloasunnon tasoon. Pudotus on jyrkempi kuin asuntorakentamisen yleinen lasku. Uusien rakennuslupien määrä ennustaa edelleen markkinaosuuden pienentymistä vielä nykyisestäkin tasosta.
ARA-kohteiden rahoituksen vähentäminen ja päätösten pitkittyminen on ollut myrkkyä puurakentajille. Puurakentajista vain harva tekee omaperusteista tuotantoa, jolloin muun asuntorakentamisen merkitys on korostunut. Markkinaosuus julkisen rakennuttajan rakennuksissa on laskenut 2020-luvun 20 % ennätystasosta nykyiseen 13 % tasoon.
Rakennuskustannukset ovat laskussa, mutta hinnat ovat edelleen korkealla
Tarjoushinnat ovat vuoden 2023 viimeisellä kvartaalilla laskeneet 7 % vuodentakaiseen verrattuna. Myös hankkeisiin saatujen tarjousten määrä on kasvanut. Tästä huolimatta kustannukset ovat edelleen korkeat ja esimerkiksi korjausrakentamisen määrä on jatkanut laskuaan. Puutavaran hintaindeksi on jatkanut laskuaan tammikuussa 2024.
Vuonna 2023 aloitettiin 24 500 asunnon rakentaminen, joista moni valmistuu vuoden 2024 aikana. Suuren valmistuvien määrän ja jo olemassa olevan varaston yhdistelmä ei kannusta uusien hankkeiden aloittamiseen lähitulevaisuudessa.
Valonpilkahduksia liike- ja toimistorakentamisessa
Vuodet 2022 ja 2023 ovat olleet puurakenteisen toimistorakentamisen yleistymisen aikaa. Aikaisemmasta noin 10 % markkinaosuudesta on noustu 2023 toteutuneeseen 19 % markkinaosuuteen. Myös asuntoloiden rakentamisessa tehtiin uusi ennätys, kun puurakennusten markkinaosuus nousi yli 60 prosenttiin.
Haastava markkinatilanne on mahdollisuus kehittämiseen
Puutuoteteollisuus on listannut kymmeniä muutosehdotuksia rakennusmääräyksiin. Muutosten tavoitteena on edullisempi rakentaminen ja hallinnollisen kuorman pienentäminen. Haastavat ajat ovat hyvä ajuri muutosten nopeaan läpivientiin, ja niillä saadaan positiivinen vaikutus rakentamisen määrään keskipitkällä aikavälillä. Puutuoteteollisuus toivoo hallituksen thuolehtivan rakentamislain ripeästä voimaansaattamisesta, jotta Suomessa valmistetut tuotteet pärjäävät kilpailijamaiden markkinoilla.
Kaupungistumisen kiihtyminen ja rakentamisen keskittyminen kasvukeskuksiin jatkui vuonna 2023. Tästä ja heikosta suhdanteesta johtuen puurakentamisen markkinaosuus kaikesta rakentamisesta laski alle 30 %:iin. Taso on erittäin matala verrattuna vuosituhannen vaihteen yli 40 %:n osuuteen. Puun osuuden lasku näkyy myös rakentamisen kasvaneissa päästöissä ja rakennuksiin sitoutuneen hiilivaraston laskuna. Toteutunut kehitys on ristiriidassa yhteiskunnan asettamien ilmastotavoitteiden kanssa.
Asuntorakentaminen on kriisissä ja vaatii toimia ARA-rahoituksen osalta
Puukerrostalorakentaminen on syvässä kriisissä. Viime vuosille vakiintunut 1500 asunnon vuosituotantotaso romahti viime vuonna toteutuneeseen noin 700 aloitetun kerrostaloasunnon tasoon. Pudotus on jyrkempi kuin asuntorakentamisen yleinen lasku. Uusien rakennuslupien määrä ennustaa edelleen markkinaosuuden pienentymistä vielä nykyisestäkin tasosta.
ARA-kohteiden rahoituksen vähentäminen ja päätösten pitkittyminen on ollut myrkkyä puurakentajille. Puurakentajista vain harva tekee omaperusteista tuotantoa, jolloin muun asuntorakentamisen merkitys on korostunut. Markkinaosuus julkisen rakennuttajan rakennuksissa on laskenut 2020-luvun 20 % ennätystasosta nykyiseen 13 % tasoon.
Rakennuskustannukset ovat laskussa, mutta hinnat ovat edelleen korkealla
Tarjoushinnat ovat vuoden 2023 viimeisellä kvartaalilla laskeneet 7 % vuodentakaiseen verrattuna. Myös hankkeisiin saatujen tarjousten määrä on kasvanut. Tästä huolimatta kustannukset ovat edelleen korkeat ja esimerkiksi korjausrakentamisen määrä on jatkanut laskuaan. Puutavaran hintaindeksi on jatkanut laskuaan tammikuussa 2024.
Vuonna 2023 aloitettiin 24 500 asunnon rakentaminen, joista moni valmistuu vuoden 2024 aikana. Suuren valmistuvien määrän ja jo olemassa olevan varaston yhdistelmä ei kannusta uusien hankkeiden aloittamiseen lähitulevaisuudessa.
Valonpilkahduksia liike- ja toimistorakentamisessa
Vuodet 2022 ja 2023 ovat olleet puurakenteisen toimistorakentamisen yleistymisen aikaa. Aikaisemmasta noin 10 % markkinaosuudesta on noustu 2023 toteutuneeseen 19 % markkinaosuuteen. Myös asuntoloiden rakentamisessa tehtiin uusi ennätys, kun puurakennusten markkinaosuus nousi yli 60 prosenttiin.
Haastava markkinatilanne on mahdollisuus kehittämiseen
Puutuoteteollisuus on listannut kymmeniä muutosehdotuksia rakennusmääräyksiin. Muutosten tavoitteena on edullisempi rakentaminen ja hallinnollisen kuorman pienentäminen. Haastavat ajat ovat hyvä ajuri muutosten nopeaan läpivientiin, ja niillä saadaan positiivinen vaikutus rakentamisen määrään keskipitkällä aikavälillä. Puutuoteteollisuus toivoo hallituksen thuolehtivan rakentamislain ripeästä voimaansaattamisesta, jotta Suomessa valmistetut tuotteet pärjäävät kilpailijamaiden markkinoilla.
Rakentamislain korjaussarjaksi nimetty muutosesitys on tullut lausuntokierrokselle. Laki hyväksyttiin jo edellisen hallituksen aikana viime keväänä ja voimaantuloajaksi määrättiin 1.1.2025. Nykyinen hallitus muokkaa tätä lakia ja sisällyttää siihen oman hallitusohjelmansa kirjauksia. Rakentamisen osalta hallitusohjelman selkeänä tavoitteena on prosessien sujuvoittaminen määräysten karsimisen avulla. Lain voimaantuloaikaa ei esitetä siirrettäväksi.
Puutuoteteollisuuden kannalta rakentamislain merkittävät korjaukset koskevat rakennuksen vähähiilisyyttä ja elinkaariominaisuuksia käsitteleviä pykäliä. Näissä kohdissa muutosehdotus rajaa rakennuksen hiilijalanjäljen sääntelyn piiristä pois pientalot sekä korjausrakentamisen.
Lisäksi lakiin halutaan lisätä mm. rakentamisluvan käsittelyaikatakuu, eli tavoitteena on, että rakennusluvan saa aina vähintään kolmessa kuukaudessa. Yleisesti laki vielä selventää päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuuta.
Myös asetus purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä on lausunnolla. Asetus määrittelee ennen rakennuksen purkua annettavan ilmoituksen materiaalimääristä sekä purkamisen jälkeen tarkennuksena annettavasta toteutumasta. Nämä tiedot palvelevat kiertotalouden kehittämistä.
Lisäksi puurakentamiselle keskeisen rakennuksen ilmastoselvitystä sekä materiaaliselvitystä koskevan asetuksen viimeistelytyö aloitettiin uudelleen. Asetus tulee noudattamaan rakentamislain muutosta, joten työtä jatketaan siihen saakka, kunnes rakentamislain lopulliset muutokset ovat selvillä. Asetuksen lopullinen sisältö täsmentää minkä sisältöisenä rakennuksen ilmastovaikutukset, erityisesti hiilijalanjälki, sekä tuotteisiin sisältyvät materiaalit ilmoitetaan.
Hallitusohjelmassa luvataan myös panostaa puurakentamisen edistämiseen, jota on erilaisten puurakentamista koskevien määräyksissä olevien esteiden karsinta sekä puutuoteteollisuuden T&K –toiminnan vauhdittaminen. Puutuoteteollisuudella on valmiina esitykset näiden toteuttamiseksi.
Puurakentamisen tietoa kiinteistövälittäjille
Decarbon-Home-hanke on julkaissut kiinteistönvälittäjille suositukset puukerrostalojen markkinointiin. Kiinteistönvälittäjät ovat keskeinen tietolähde asuntomarkkinoilla. Erityisesti rakennuksen vähähiilisyyteen vaikuttavat tekijät on osattava selittää ostajille. Linkki suositusdokumentin sivuille.
Rakentamislain korjaussarjaksi nimetty muutosesitys on tullut lausuntokierrokselle. Laki hyväksyttiin jo edellisen hallituksen aikana viime keväänä ja voimaantuloajaksi määrättiin 1.1.2025. Nykyinen hallitus muokkaa tätä lakia ja sisällyttää siihen oman hallitusohjelmansa kirjauksia. Rakentamisen osalta hallitusohjelman selkeänä tavoitteena on prosessien sujuvoittaminen määräysten karsimisen avulla. Lain voimaantuloaikaa ei esitetä siirrettäväksi.
Puutuoteteollisuuden kannalta rakentamislain merkittävät korjaukset koskevat rakennuksen vähähiilisyyttä ja elinkaariominaisuuksia käsitteleviä pykäliä. Näissä kohdissa muutosehdotus rajaa rakennuksen hiilijalanjäljen sääntelyn piiristä pois pientalot sekä korjausrakentamisen.
Lisäksi lakiin halutaan lisätä mm. rakentamisluvan käsittelyaikatakuu, eli tavoitteena on, että rakennusluvan saa aina vähintään kolmessa kuukaudessa. Yleisesti laki vielä selventää päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuuta.
Myös asetus purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä on lausunnolla. Asetus määrittelee ennen rakennuksen purkua annettavan ilmoituksen materiaalimääristä sekä purkamisen jälkeen tarkennuksena annettavasta toteutumasta. Nämä tiedot palvelevat kiertotalouden kehittämistä.
Lisäksi puurakentamiselle keskeisen rakennuksen ilmastoselvitystä sekä materiaaliselvitystä koskevan asetuksen viimeistelytyö aloitettiin uudelleen. Asetus tulee noudattamaan rakentamislain muutosta, joten työtä jatketaan siihen saakka, kunnes rakentamislain lopulliset muutokset ovat selvillä. Asetuksen lopullinen sisältö täsmentää minkä sisältöisenä rakennuksen ilmastovaikutukset, erityisesti hiilijalanjälki, sekä tuotteisiin sisältyvät materiaalit ilmoitetaan.
Hallitusohjelmassa luvataan myös panostaa puurakentamisen edistämiseen, jota on erilaisten puurakentamista koskevien määräyksissä olevien esteiden karsinta sekä puutuoteteollisuuden T&K –toiminnan vauhdittaminen. Puutuoteteollisuudella on valmiina esitykset näiden toteuttamiseksi.
Puurakentamisen tietoa kiinteistövälittäjille
Decarbon-Home-hanke on julkaissut kiinteistönvälittäjille suositukset puukerrostalojen markkinointiin. Kiinteistönvälittäjät ovat keskeinen tietolähde asuntomarkkinoilla. Erityisesti rakennuksen vähähiilisyyteen vaikuttavat tekijät on osattava selittää ostajille. Linkki suositusdokumentin sivuille.
Rakentamislain korjaussarjaksi nimetty muutosesitys on tullut lausuntokierrokselle. Laki hyväksyttiin jo edellisen hallituksen aikana viime keväänä ja voimaantuloajaksi määrättiin 1.1.2025. Nykyinen hallitus muokkaa tätä lakia ja sisällyttää siihen oman hallitusohjelmansa kirjauksia. Rakentamisen osalta hallitusohjelman selkeänä tavoitteena on prosessien sujuvoittaminen määräysten karsimisen avulla. Lain voimaantuloaikaa ei esitetä siirrettäväksi.
Puutuoteteollisuuden kannalta rakentamislain merkittävät korjaukset koskevat rakennuksen vähähiilisyyttä ja elinkaariominaisuuksia käsitteleviä pykäliä. Näissä kohdissa muutosehdotus rajaa rakennuksen hiilijalanjäljen sääntelyn piiristä pois pientalot sekä korjausrakentamisen.
Lisäksi lakiin halutaan lisätä mm. rakentamisluvan käsittelyaikatakuu, eli tavoitteena on, että rakennusluvan saa aina vähintään kolmessa kuukaudessa. Yleisesti laki vielä selventää päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuuta.
Myös asetus purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä on lausunnolla. Asetus määrittelee ennen rakennuksen purkua annettavan ilmoituksen materiaalimääristä sekä purkamisen jälkeen tarkennuksena annettavasta toteutumasta. Nämä tiedot palvelevat kiertotalouden kehittämistä.
Lisäksi puurakentamiselle keskeisen rakennuksen ilmastoselvitystä sekä materiaaliselvitystä koskevan asetuksen viimeistelytyö aloitettiin uudelleen. Asetus tulee noudattamaan rakentamislain muutosta, joten työtä jatketaan siihen saakka, kunnes rakentamislain lopulliset muutokset ovat selvillä. Asetuksen lopullinen sisältö täsmentää minkä sisältöisenä rakennuksen ilmastovaikutukset, erityisesti hiilijalanjälki, sekä tuotteisiin sisältyvät materiaalit ilmoitetaan.
Hallitusohjelmassa luvataan myös panostaa puurakentamisen edistämiseen, jota on erilaisten puurakentamista koskevien määräyksissä olevien esteiden karsinta sekä puutuoteteollisuuden T&K –toiminnan vauhdittaminen. Puutuoteteollisuudella on valmiina esitykset näiden toteuttamiseksi.
Puurakentamisen tietoa kiinteistövälittäjille
Decarbon-Home-hanke on julkaissut kiinteistönvälittäjille suositukset puukerrostalojen markkinointiin. Kiinteistönvälittäjät ovat keskeinen tietolähde asuntomarkkinoilla. Erityisesti rakennuksen vähähiilisyyteen vaikuttavat tekijät on osattava selittää ostajille. Linkki suositusdokumentin sivuille.
Puutuoteteollisuus ry:n joukkue vahvistuu - Sini Koskinen Puutuoteteollisuuden projektipäälliköksi
Sini Koskinen on nimitetty Puutuoteteollisuuden projektipäälliköksi 1.1.2024 alkaen. Hänen vastuualueeseensa kuuluu Puutuoteteollisuuden Wood for Youth kansainvälinen koulutushanke, puutuotteiden kiertotalouden kehittäminen, julkinen puurakentaminen sekä vaikuttajaviestintä. Puutuoteteollisuuteen Sini siirtyy vuoden vaihteessa päättyneen Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelman asiantuntijan tehtävistä.
Sini on koulutukseltaan arkkitehti, ja hän on koko opiskelu- ja työuransa ajan erikoistunut puurakentamiseen. Suunnittelukokemusta on karttunut arkkitehtisuunnittelijan uran aikana niin asunto- kuin toimitilasuunnittelutehtävistäkin. Vantaan kaupungin rakennuttaja-arkkitehdin tehtävien myötä Koskisella on hyvä käytännön kokemus myös julkisesta rakentamisesta. Vantaalla Sinin työtehtäviin kuului mm. puurakentamisen strategisen ohjelman tuottaminen kaupungille sekä puurakentamisen hankintamallien kehittäminen.
Pitkäaikaista haavettaan julkisen puurakentamisen edistämistyöstä Koskinen pääsi toteuttamaan Ympäristöministeriössä, jossa Sini kiersi vuoden 2023 aikana yli 50 eri kunnassa puurakentamisen ohjelman kuntakiertueella. Kuntakiertueen lisäksi puurakentamisen ohjelma toimitti oppaita kuntasektorille mm. hankintojen, kaavoituksen, hiilineutraalin maapolitiikan sekä puurakentamisen kuntastrategian valmistelujen tueksi.
”Vuosi 2024 on täynnä puutuoteteollisuudelle tärkeitä tapahtumia koulutukseen, ympäristövaikutuksiin, lainsäädäntöön ja puurakentamisen sääntelyyn liittyen. Sinin kokemus kuntasektorin tehtävissä sekä puurakentamisen ohjelman aikana luodut verkostot täydentävät mainiosti Puutuoteteollisuuden tiimin osaamista”, toteaa Matti Mikkola.
”On hienoa aloittaa Puutuoteteollisuuden joukkueessa”, kertoo Sini. ”Erityisesti uudessa työssä kiehtoo se, että pääsee tarkastelemaan puutuotteiden ja puurakentamisen maailmaa hieman toisesta vinkkelistä, eli puualan toimijoiden puolelta, tietenkään kuntien ja kaupunkien tukemistyötä unohtamatta. Lisäksi ympäristöasiat ja etenkin kiertotalous ovat lähellä sydäntä olevia aiheita, ja niitä on erityisen hienoa päästä edistämään!”
Puutuoteteollisuus ry:n joukkue vahvistuu - Sini Koskinen Puutuoteteollisuuden projektipäälliköksi
Sini Koskinen on nimitetty Puutuoteteollisuuden projektipäälliköksi 1.1.2024 alkaen. Hänen vastuualueeseensa kuuluu Puutuoteteollisuuden Wood for Youth kansainvälinen koulutushanke, puutuotteiden kiertotalouden kehittäminen, julkinen puurakentaminen sekä vaikuttajaviestintä. Puutuoteteollisuuteen Sini siirtyy vuoden vaihteessa päättyneen Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelman asiantuntijan tehtävistä.
Sini on koulutukseltaan arkkitehti, ja hän on koko opiskelu- ja työuransa ajan erikoistunut puurakentamiseen. Suunnittelukokemusta on karttunut arkkitehtisuunnittelijan uran aikana niin asunto- kuin toimitilasuunnittelutehtävistäkin. Vantaan kaupungin rakennuttaja-arkkitehdin tehtävien myötä Koskisella on hyvä käytännön kokemus myös julkisesta rakentamisesta. Vantaalla Sinin työtehtäviin kuului mm. puurakentamisen strategisen ohjelman tuottaminen kaupungille sekä puurakentamisen hankintamallien kehittäminen.
Pitkäaikaista haavettaan julkisen puurakentamisen edistämistyöstä Koskinen pääsi toteuttamaan Ympäristöministeriössä, jossa Sini kiersi vuoden 2023 aikana yli 50 eri kunnassa puurakentamisen ohjelman kuntakiertueella. Kuntakiertueen lisäksi puurakentamisen ohjelma toimitti oppaita kuntasektorille mm. hankintojen, kaavoituksen, hiilineutraalin maapolitiikan sekä puurakentamisen kuntastrategian valmistelujen tueksi.
”Vuosi 2024 on täynnä puutuoteteollisuudelle tärkeitä tapahtumia koulutukseen, ympäristövaikutuksiin, lainsäädäntöön ja puurakentamisen sääntelyyn liittyen. Sinin kokemus kuntasektorin tehtävissä sekä puurakentamisen ohjelman aikana luodut verkostot täydentävät mainiosti Puutuoteteollisuuden tiimin osaamista”, toteaa Matti Mikkola.
”On hienoa aloittaa Puutuoteteollisuuden joukkueessa”, kertoo Sini. ”Erityisesti uudessa työssä kiehtoo se, että pääsee tarkastelemaan puutuotteiden ja puurakentamisen maailmaa hieman toisesta vinkkelistä, eli puualan toimijoiden puolelta, tietenkään kuntien ja kaupunkien tukemistyötä unohtamatta. Lisäksi ympäristöasiat ja etenkin kiertotalous ovat lähellä sydäntä olevia aiheita, ja niitä on erityisen hienoa päästä edistämään!”
Puutuoteteollisuus ry:n joukkue vahvistuu - Sini Koskinen Puutuoteteollisuuden projektipäälliköksi
Sini Koskinen on nimitetty Puutuoteteollisuuden projektipäälliköksi 1.1.2024 alkaen. Hänen vastuualueeseensa kuuluu Puutuoteteollisuuden Wood for Youth kansainvälinen koulutushanke, puutuotteiden kiertotalouden kehittäminen, julkinen puurakentaminen sekä vaikuttajaviestintä. Puutuoteteollisuuteen Sini siirtyy vuoden vaihteessa päättyneen Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelman asiantuntijan tehtävistä.
Sini on koulutukseltaan arkkitehti, ja hän on koko opiskelu- ja työuransa ajan erikoistunut puurakentamiseen. Suunnittelukokemusta on karttunut arkkitehtisuunnittelijan uran aikana niin asunto- kuin toimitilasuunnittelutehtävistäkin. Vantaan kaupungin rakennuttaja-arkkitehdin tehtävien myötä Koskisella on hyvä käytännön kokemus myös julkisesta rakentamisesta. Vantaalla Sinin työtehtäviin kuului mm. puurakentamisen strategisen ohjelman tuottaminen kaupungille sekä puurakentamisen hankintamallien kehittäminen.
Pitkäaikaista haavettaan julkisen puurakentamisen edistämistyöstä Koskinen pääsi toteuttamaan Ympäristöministeriössä, jossa Sini kiersi vuoden 2023 aikana yli 50 eri kunnassa puurakentamisen ohjelman kuntakiertueella. Kuntakiertueen lisäksi puurakentamisen ohjelma toimitti oppaita kuntasektorille mm. hankintojen, kaavoituksen, hiilineutraalin maapolitiikan sekä puurakentamisen kuntastrategian valmistelujen tueksi.
”Vuosi 2024 on täynnä puutuoteteollisuudelle tärkeitä tapahtumia koulutukseen, ympäristövaikutuksiin, lainsäädäntöön ja puurakentamisen sääntelyyn liittyen. Sinin kokemus kuntasektorin tehtävissä sekä puurakentamisen ohjelman aikana luodut verkostot täydentävät mainiosti Puutuoteteollisuuden tiimin osaamista”, toteaa Matti Mikkola.
”On hienoa aloittaa Puutuoteteollisuuden joukkueessa”, kertoo Sini. ”Erityisesti uudessa työssä kiehtoo se, että pääsee tarkastelemaan puutuotteiden ja puurakentamisen maailmaa hieman toisesta vinkkelistä, eli puualan toimijoiden puolelta, tietenkään kuntien ja kaupunkien tukemistyötä unohtamatta. Lisäksi ympäristöasiat ja etenkin kiertotalous ovat lähellä sydäntä olevia aiheita, ja niitä on erityisen hienoa päästä edistämään!”
Työntäyteinen vuosi on kalkkiviivoilla. Jotain saatiin valmiiksikin, mutta paljon tekemistä jää ensi vuodelle. Vaikka ensi vuosi tulee yritysten ja markkinoiden kannalta olemaan ei pelkästään haasteellinen vaan oikeasti vaikea, lainsäädännön kehitys ja seuranta ei pysähdy ja standardeja ja ohjeistusta tarvitaan.
Ensi vuonna puun alkuperän laillisuuden varmentava puutavara-asetus muuttuu metsäkatoasetukseksi, mutta raaka-ainetta ja tuotetta seuraava dokumentti ei vielä ole ohjeistettu. Ympäristöministeriön lupauksen mukaan rakentamislaki tulee voimaan vuoden 2025 alussa, mutta sen pykäliä muutetaan vielä. Niiden perusteella laadittavien asetusten viimeistelykin tarvitsee aikaa. Yritysten kannalta viime tipassa valmistuvat ohjeistukset ovat harmillisia, koska ne saattavat vaatia muutoksia esim. tietojärjestelmissä.
Erilaiset vastuullisuusraportointivaatimukset lisääntyvät koko ajan ja tietotarve ulottuu pitemmälle arvoketjussa. Puurakenteiden eurokoodien sisältö muodostuu ensi vuoden aikana. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin sekä rakennustuoteasetuksen muutetut sisällöt saadaan nähtäväksi vuoden alussa ja sen jälkeen pystymme arvioimaan mitä kaikkea muutoksia ne aiheuttavat puutuoteteollisuuden toiminnassa. Toimialamme kaipaa myös kipeästi kiertotalouden käytäntöjen kehittämistä.
Maailma on monella tapaa muuttumassa. Uskomme, että puun uusiutuvuus ja sen vastuullinen käyttö on voittava strategia. Suhdanteetkin kääntyvät ennemmin tai myöhemmin, ovat aina kääntyneet.
Hyvää joulua
Joulun ja uudenvuoden välin olemme poissa, mutta ensimmäisestä arkipäivästä lähtien jatkamme näiden asioiden parissa. Toivotamme kaikille hyvää joulunaikaa!
Työntäyteinen vuosi on kalkkiviivoilla. Jotain saatiin valmiiksikin, mutta paljon tekemistä jää ensi vuodelle. Vaikka ensi vuosi tulee yritysten ja markkinoiden kannalta olemaan ei pelkästään haasteellinen vaan oikeasti vaikea, lainsäädännön kehitys ja seuranta ei pysähdy ja standardeja ja ohjeistusta tarvitaan.
Ensi vuonna puun alkuperän laillisuuden varmentava puutavara-asetus muuttuu metsäkatoasetukseksi, mutta raaka-ainetta ja tuotetta seuraava dokumentti ei vielä ole ohjeistettu. Ympäristöministeriön lupauksen mukaan rakentamislaki tulee voimaan vuoden 2025 alussa, mutta sen pykäliä muutetaan vielä. Niiden perusteella laadittavien asetusten viimeistelykin tarvitsee aikaa. Yritysten kannalta viime tipassa valmistuvat ohjeistukset ovat harmillisia, koska ne saattavat vaatia muutoksia esim. tietojärjestelmissä.
Erilaiset vastuullisuusraportointivaatimukset lisääntyvät koko ajan ja tietotarve ulottuu pitemmälle arvoketjussa. Puurakenteiden eurokoodien sisältö muodostuu ensi vuoden aikana. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin sekä rakennustuoteasetuksen muutetut sisällöt saadaan nähtäväksi vuoden alussa ja sen jälkeen pystymme arvioimaan mitä kaikkea muutoksia ne aiheuttavat puutuoteteollisuuden toiminnassa. Toimialamme kaipaa myös kipeästi kiertotalouden käytäntöjen kehittämistä.
Maailma on monella tapaa muuttumassa. Uskomme, että puun uusiutuvuus ja sen vastuullinen käyttö on voittava strategia. Suhdanteetkin kääntyvät ennemmin tai myöhemmin, ovat aina kääntyneet.
Hyvää joulua
Joulun ja uudenvuoden välin olemme poissa, mutta ensimmäisestä arkipäivästä lähtien jatkamme näiden asioiden parissa. Toivotamme kaikille hyvää joulunaikaa!
Työntäyteinen vuosi on kalkkiviivoilla. Jotain saatiin valmiiksikin, mutta paljon tekemistä jää ensi vuodelle. Vaikka ensi vuosi tulee yritysten ja markkinoiden kannalta olemaan ei pelkästään haasteellinen vaan oikeasti vaikea, lainsäädännön kehitys ja seuranta ei pysähdy ja standardeja ja ohjeistusta tarvitaan.
Ensi vuonna puun alkuperän laillisuuden varmentava puutavara-asetus muuttuu metsäkatoasetukseksi, mutta raaka-ainetta ja tuotetta seuraava dokumentti ei vielä ole ohjeistettu. Ympäristöministeriön lupauksen mukaan rakentamislaki tulee voimaan vuoden 2025 alussa, mutta sen pykäliä muutetaan vielä. Niiden perusteella laadittavien asetusten viimeistelykin tarvitsee aikaa. Yritysten kannalta viime tipassa valmistuvat ohjeistukset ovat harmillisia, koska ne saattavat vaatia muutoksia esim. tietojärjestelmissä.
Erilaiset vastuullisuusraportointivaatimukset lisääntyvät koko ajan ja tietotarve ulottuu pitemmälle arvoketjussa. Puurakenteiden eurokoodien sisältö muodostuu ensi vuoden aikana. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin sekä rakennustuoteasetuksen muutetut sisällöt saadaan nähtäväksi vuoden alussa ja sen jälkeen pystymme arvioimaan mitä kaikkea muutoksia ne aiheuttavat puutuoteteollisuuden toiminnassa. Toimialamme kaipaa myös kipeästi kiertotalouden käytäntöjen kehittämistä.
Maailma on monella tapaa muuttumassa. Uskomme, että puun uusiutuvuus ja sen vastuullinen käyttö on voittava strategia. Suhdanteetkin kääntyvät ennemmin tai myöhemmin, ovat aina kääntyneet.
Hyvää joulua
Joulun ja uudenvuoden välin olemme poissa, mutta ensimmäisestä arkipäivästä lähtien jatkamme näiden asioiden parissa. Toivotamme kaikille hyvää joulunaikaa!
Kolmannella kvartaalilla saavutettiin pohja julkisen rakentamisen määrässä. Pohjalukemasta on noustu vuosisummassa jo noin 10 prosenttia. Taso on kuitenkin edelleen matala ja viimeksi näin alhaalla oltiin vuonna 2017. Rakennuslupien määrä on myös kasvavalla uralla. Puurakentamisen markkinaosuus julkisessa rakentamisessa on jatkanut laskuaan.
Asuntorakentamisen määrä on edelleen ennätyksellisen alhainen
Syyskuun loppuun mennessä on aloitettu noin 15 000 uuden asunnon rakentaminen. Aloitettujen asuntojen vuosisumma laskee kuitenkin edelleen nykyiseltä 20 000 asunnon tasolta eikä rakentamisen määrän pohjaa asuntorakentamisen osalta ole vielä nähty. Valmiiden asuntojen varasto on julkisesta keskustelusta huolimatta edelleen kokonaisuutena maltillisella tasolla noin 2000 asunnossa.
Puurakentaminen puolustaa edelleen markkinaosuuttaan
Puukerrostalojen markkinaosuus aloituksissa on hieman noussut vuoden 2023 aikana ja oli 5 % syyskuun lopussa. Forecon arvioi kaikkien asuntoaloituksien vähenevän kerrostaloissa 49 % ja pientaloissa 40 % tänä vuonna. Muiden kuin asuntojen aloitusmäärä kuítenkin kasvoi vastoin ennusteita 23 %.
Puurakenteet ovat halventuneet yli 10 % vuodentakaiseen verrattuna
Puurakenteiden hinta oli yli 10 % alhaisempi verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna. Yleisesti rakennuskustannukset nousivat n. 1,4 prosenttia, kun työkustannus jatkoi nousuaan, vaikka materiaalien hinnat ovat laskenut.
Asuntorakentaminen keskittyy aikaisempaa voimakkaammin pääkaupunkiseudulle
Uusien asuntojen aloittaminen on laskenut Uudellamaalla vain 20 %, kun vastaavaan aikaan Pirkanmaalla aloitukset ovat vähentyneet 45 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 47 %. Jossain maakunnissa, kuten Etelä- ja Pohjois- Karjalassa lasku on ollut yli 70 %.
Julkisen rakentamisen suunnasta tulisi pitää kiinni
Rakennustuotteiden hintojen laskun ja vapaan kapasiteetin vuoksi nyt on otollinen hetki julkiselle toimijalle investoida omiin rakennuskohteisiinsa. Alkaneesta hyvästä kehityksestä tulee huolehtia ja varmistua määrän kasvun jatkumisesta. Eritysesti ARA:n kohdistuvat mahdolliset leikkaukset ovat väärän suuntaisia toimia ja ainakin leikkausten ajoitusta tulisi harkita vakavasti.
Kolmannella kvartaalilla saavutettiin pohja julkisen rakentamisen määrässä. Pohjalukemasta on noustu vuosisummassa jo noin 10 prosenttia. Taso on kuitenkin edelleen matala ja viimeksi näin alhaalla oltiin vuonna 2017. Rakennuslupien määrä on myös kasvavalla uralla. Puurakentamisen markkinaosuus julkisessa rakentamisessa on jatkanut laskuaan.
Asuntorakentamisen määrä on edelleen ennätyksellisen alhainen
Syyskuun loppuun mennessä on aloitettu noin 15 000 uuden asunnon rakentaminen. Aloitettujen asuntojen vuosisumma laskee kuitenkin edelleen nykyiseltä 20 000 asunnon tasolta eikä rakentamisen määrän pohjaa asuntorakentamisen osalta ole vielä nähty. Valmiiden asuntojen varasto on julkisesta keskustelusta huolimatta edelleen kokonaisuutena maltillisella tasolla noin 2000 asunnossa.
Puurakentaminen puolustaa edelleen markkinaosuuttaan
Puukerrostalojen markkinaosuus aloituksissa on hieman noussut vuoden 2023 aikana ja oli 5 % syyskuun lopussa. Forecon arvioi kaikkien asuntoaloituksien vähenevän kerrostaloissa 49 % ja pientaloissa 40 % tänä vuonna. Muiden kuin asuntojen aloitusmäärä kuítenkin kasvoi vastoin ennusteita 23 %.
Puurakenteet ovat halventuneet yli 10 % vuodentakaiseen verrattuna
Puurakenteiden hinta oli yli 10 % alhaisempi verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna. Yleisesti rakennuskustannukset nousivat n. 1,4 prosenttia, kun työkustannus jatkoi nousuaan, vaikka materiaalien hinnat ovat laskenut.
Asuntorakentaminen keskittyy aikaisempaa voimakkaammin pääkaupunkiseudulle
Uusien asuntojen aloittaminen on laskenut Uudellamaalla vain 20 %, kun vastaavaan aikaan Pirkanmaalla aloitukset ovat vähentyneet 45 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 47 %. Jossain maakunnissa, kuten Etelä- ja Pohjois- Karjalassa lasku on ollut yli 70 %.
Julkisen rakentamisen suunnasta tulisi pitää kiinni
Rakennustuotteiden hintojen laskun ja vapaan kapasiteetin vuoksi nyt on otollinen hetki julkiselle toimijalle investoida omiin rakennuskohteisiinsa. Alkaneesta hyvästä kehityksestä tulee huolehtia ja varmistua määrän kasvun jatkumisesta. Eritysesti ARA:n kohdistuvat mahdolliset leikkaukset ovat väärän suuntaisia toimia ja ainakin leikkausten ajoitusta tulisi harkita vakavasti.
Kolmannella kvartaalilla saavutettiin pohja julkisen rakentamisen määrässä. Pohjalukemasta on noustu vuosisummassa jo noin 10 prosenttia. Taso on kuitenkin edelleen matala ja viimeksi näin alhaalla oltiin vuonna 2017. Rakennuslupien määrä on myös kasvavalla uralla. Puurakentamisen markkinaosuus julkisessa rakentamisessa on jatkanut laskuaan.
Asuntorakentamisen määrä on edelleen ennätyksellisen alhainen
Syyskuun loppuun mennessä on aloitettu noin 15 000 uuden asunnon rakentaminen. Aloitettujen asuntojen vuosisumma laskee kuitenkin edelleen nykyiseltä 20 000 asunnon tasolta eikä rakentamisen määrän pohjaa asuntorakentamisen osalta ole vielä nähty. Valmiiden asuntojen varasto on julkisesta keskustelusta huolimatta edelleen kokonaisuutena maltillisella tasolla noin 2000 asunnossa.
Puurakentaminen puolustaa edelleen markkinaosuuttaan
Puukerrostalojen markkinaosuus aloituksissa on hieman noussut vuoden 2023 aikana ja oli 5 % syyskuun lopussa. Forecon arvioi kaikkien asuntoaloituksien vähenevän kerrostaloissa 49 % ja pientaloissa 40 % tänä vuonna. Muiden kuin asuntojen aloitusmäärä kuítenkin kasvoi vastoin ennusteita 23 %.
Puurakenteet ovat halventuneet yli 10 % vuodentakaiseen verrattuna
Puurakenteiden hinta oli yli 10 % alhaisempi verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna. Yleisesti rakennuskustannukset nousivat n. 1,4 prosenttia, kun työkustannus jatkoi nousuaan, vaikka materiaalien hinnat ovat laskenut.
Asuntorakentaminen keskittyy aikaisempaa voimakkaammin pääkaupunkiseudulle
Uusien asuntojen aloittaminen on laskenut Uudellamaalla vain 20 %, kun vastaavaan aikaan Pirkanmaalla aloitukset ovat vähentyneet 45 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 47 %. Jossain maakunnissa, kuten Etelä- ja Pohjois- Karjalassa lasku on ollut yli 70 %.
Julkisen rakentamisen suunnasta tulisi pitää kiinni
Rakennustuotteiden hintojen laskun ja vapaan kapasiteetin vuoksi nyt on otollinen hetki julkiselle toimijalle investoida omiin rakennuskohteisiinsa. Alkaneesta hyvästä kehityksestä tulee huolehtia ja varmistua määrän kasvun jatkumisesta. Eritysesti ARA:n kohdistuvat mahdolliset leikkaukset ovat väärän suuntaisia toimia ja ainakin leikkausten ajoitusta tulisi harkita vakavasti.
Lupauksista tekoihin, hallituksen edistettävä puurakentamista ripeästi
Tiedote 29.11.2023
Puutuoteteollisuus ry, Sahateollisuus ry, Pientaloteollisuus ry, Puuinfo Oy ja Hirsitaloteollisuus ry kannustavat hallitusta pitämään kiinni lupauksistaan. Hallitusohjelman kirjaukset puurakentamisen lisäämiseksi mahdollistavat kestävän kasvun, mutta ilman konkreettisia päätöksiä edistystä ei tapahdu.
Puurakentamisen edistämisestä on Suomessa laaja-alainen konsensus. Hallitukset toisensa perään ovat sitoutuneet edistämään puurakentamista ja näin oli myös tällä kertaa, kun kesällä julkaistiin pääministeri Petteri Orpon teollisuusmyönteinen hallitusohjelma.
Hallitusohjelmassa on useita kirjauksia siitä, miten puurakentamista ja kotimaiseen uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvan teollisuuden arvonlisän nostamista tulisi edistää. Hallitusohjelmassa todetaan, että puurakentamista lisätään kannustimin sekä purkamalla siihen liittyvää sääntelyä. TKI-rahoitusta kanavoidaan puurakentamiseen ja panostetaan alan koulutukseen.
Nyt teollisuudessa on laaja-alaisesti herännyt huoli siitä, edistetäänkö näitä kirjauksia tosiasiallisesti vai oliko kyseessä tyhjät lupaukset ilman toimeenpanoa.
Hallitusohjelmaan on kirjattu keväällä hyväksytyn, vuonna 2025 voimaan astuvan rakentamislain korjaaminen. Rakentamislain pykälät rakennusten vähähiilisyydestä ja elinkaariominaisuuksista vievät eteenpäin koko rakennusalan kehitystä vähähiilisemmäksi ja samalla luovat, hallitusohjelman mukaisesti, kannusteen puurakentamiselle. Hidasliikkeisellä rakennussektorilla muutoksen tekemiseen tarvitaan sääntelyohjausta, joka kirittää markkinoita. Aikataulusta ei tule lipsua. Muissa Pohjoismaissa kyseinen lainsäädäntö on jo voimassa.
Sääntelyä pitäisi muutenkin tarkastella laaja-alaisesti sen osalta, miten puurakentamisen esteitä saadaan purettua ripeästi. Viennin edistämiseksi määräysten ja suunnitteluperusteiden tulisi olla mahdollisimman yhteneviä koko Euroopassa ja erityisesti Pohjoismaissa.
Puurakentamisen suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyysvaatimuksia tulisi tarkoituksenmukaistaa. Kierrätys- ja uusiokäyttöä tulisi edistää.
Taloudelliset kannustimet puurakentamisen edistämiseksi ovat aiemmin olleet vaatimattomia. Hallitus on sitoutunut kasvattamaan julkista TKI-rahoitusta, jotta Suomen BKT:sta 4 % olisi TKI-menoja vuonna 2030. Tästä kasvavasta osuudesta olisi tärkeä korvamerkitä osuus puurakentamisen edistämiseen. Erityisesti työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi toimia tässä aktiivisesti ja johdonmukaisesti. Puurakentamisen edistäminen tulisi olla useamman ministeriön työlistalla.
Puun käyttöä rakentamisessa voitaisiin helposti lisätä myös pientalorakentamista lisäämällä, sillä 90 % pientaloista on puu- tai hirsirakenteisia ilman määräysohjaustakin. Pientalorakentamisen määrää rajoittaa erityisesti tonttipula kasvualueilla.
Puurakentaminen on ympäristöministeriön selvityksenkin mukaan yhdessä uusiutuvan energian kanssa nopein ja vaikuttavin keino rakentamisen päästöjen leikkaamisessa ja ilmastonmuutoksen torjumisessa. Hallituksen tavoitteena on vihreän siirtymän edistäminen, uusien työpaikkojen synnyttäminen ja korkean jalostusasteen tuotteiden viennin kasvattaminen. Puurakentamisen kannusteilla tuetaan kaikkia näitä tavoitteita.
Lupauksista tekoihin, hallituksen edistettävä puurakentamista ripeästi
Tiedote 29.11.2023
Puutuoteteollisuus ry, Sahateollisuus ry, Pientaloteollisuus ry, Puuinfo Oy ja Hirsitaloteollisuus ry kannustavat hallitusta pitämään kiinni lupauksistaan. Hallitusohjelman kirjaukset puurakentamisen lisäämiseksi mahdollistavat kestävän kasvun, mutta ilman konkreettisia päätöksiä edistystä ei tapahdu.
Puurakentamisen edistämisestä on Suomessa laaja-alainen konsensus. Hallitukset toisensa perään ovat sitoutuneet edistämään puurakentamista ja näin oli myös tällä kertaa, kun kesällä julkaistiin pääministeri Petteri Orpon teollisuusmyönteinen hallitusohjelma.
Hallitusohjelmassa on useita kirjauksia siitä, miten puurakentamista ja kotimaiseen uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvan teollisuuden arvonlisän nostamista tulisi edistää. Hallitusohjelmassa todetaan, että puurakentamista lisätään kannustimin sekä purkamalla siihen liittyvää sääntelyä. TKI-rahoitusta kanavoidaan puurakentamiseen ja panostetaan alan koulutukseen.
Nyt teollisuudessa on laaja-alaisesti herännyt huoli siitä, edistetäänkö näitä kirjauksia tosiasiallisesti vai oliko kyseessä tyhjät lupaukset ilman toimeenpanoa.
Hallitusohjelmaan on kirjattu keväällä hyväksytyn, vuonna 2025 voimaan astuvan rakentamislain korjaaminen. Rakentamislain pykälät rakennusten vähähiilisyydestä ja elinkaariominaisuuksista vievät eteenpäin koko rakennusalan kehitystä vähähiilisemmäksi ja samalla luovat, hallitusohjelman mukaisesti, kannusteen puurakentamiselle. Hidasliikkeisellä rakennussektorilla muutoksen tekemiseen tarvitaan sääntelyohjausta, joka kirittää markkinoita. Aikataulusta ei tule lipsua. Muissa Pohjoismaissa kyseinen lainsäädäntö on jo voimassa.
Sääntelyä pitäisi muutenkin tarkastella laaja-alaisesti sen osalta, miten puurakentamisen esteitä saadaan purettua ripeästi. Viennin edistämiseksi määräysten ja suunnitteluperusteiden tulisi olla mahdollisimman yhteneviä koko Euroopassa ja erityisesti Pohjoismaissa.
Puurakentamisen suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyysvaatimuksia tulisi tarkoituksenmukaistaa. Kierrätys- ja uusiokäyttöä tulisi edistää.
Taloudelliset kannustimet puurakentamisen edistämiseksi ovat aiemmin olleet vaatimattomia. Hallitus on sitoutunut kasvattamaan julkista TKI-rahoitusta, jotta Suomen BKT:sta 4 % olisi TKI-menoja vuonna 2030. Tästä kasvavasta osuudesta olisi tärkeä korvamerkitä osuus puurakentamisen edistämiseen. Erityisesti työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi toimia tässä aktiivisesti ja johdonmukaisesti. Puurakentamisen edistäminen tulisi olla useamman ministeriön työlistalla.
Puun käyttöä rakentamisessa voitaisiin helposti lisätä myös pientalorakentamista lisäämällä, sillä 90 % pientaloista on puu- tai hirsirakenteisia ilman määräysohjaustakin. Pientalorakentamisen määrää rajoittaa erityisesti tonttipula kasvualueilla.
Puurakentaminen on ympäristöministeriön selvityksenkin mukaan yhdessä uusiutuvan energian kanssa nopein ja vaikuttavin keino rakentamisen päästöjen leikkaamisessa ja ilmastonmuutoksen torjumisessa. Hallituksen tavoitteena on vihreän siirtymän edistäminen, uusien työpaikkojen synnyttäminen ja korkean jalostusasteen tuotteiden viennin kasvattaminen. Puurakentamisen kannusteilla tuetaan kaikkia näitä tavoitteita.
Lupauksista tekoihin, hallituksen edistettävä puurakentamista ripeästi
Tiedote 29.11.2023
Puutuoteteollisuus ry, Sahateollisuus ry, Pientaloteollisuus ry, Puuinfo Oy ja Hirsitaloteollisuus ry kannustavat hallitusta pitämään kiinni lupauksistaan. Hallitusohjelman kirjaukset puurakentamisen lisäämiseksi mahdollistavat kestävän kasvun, mutta ilman konkreettisia päätöksiä edistystä ei tapahdu.
Puurakentamisen edistämisestä on Suomessa laaja-alainen konsensus. Hallitukset toisensa perään ovat sitoutuneet edistämään puurakentamista ja näin oli myös tällä kertaa, kun kesällä julkaistiin pääministeri Petteri Orpon teollisuusmyönteinen hallitusohjelma.
Hallitusohjelmassa on useita kirjauksia siitä, miten puurakentamista ja kotimaiseen uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvan teollisuuden arvonlisän nostamista tulisi edistää. Hallitusohjelmassa todetaan, että puurakentamista lisätään kannustimin sekä purkamalla siihen liittyvää sääntelyä. TKI-rahoitusta kanavoidaan puurakentamiseen ja panostetaan alan koulutukseen.
Nyt teollisuudessa on laaja-alaisesti herännyt huoli siitä, edistetäänkö näitä kirjauksia tosiasiallisesti vai oliko kyseessä tyhjät lupaukset ilman toimeenpanoa.
Hallitusohjelmaan on kirjattu keväällä hyväksytyn, vuonna 2025 voimaan astuvan rakentamislain korjaaminen. Rakentamislain pykälät rakennusten vähähiilisyydestä ja elinkaariominaisuuksista vievät eteenpäin koko rakennusalan kehitystä vähähiilisemmäksi ja samalla luovat, hallitusohjelman mukaisesti, kannusteen puurakentamiselle. Hidasliikkeisellä rakennussektorilla muutoksen tekemiseen tarvitaan sääntelyohjausta, joka kirittää markkinoita. Aikataulusta ei tule lipsua. Muissa Pohjoismaissa kyseinen lainsäädäntö on jo voimassa.
Sääntelyä pitäisi muutenkin tarkastella laaja-alaisesti sen osalta, miten puurakentamisen esteitä saadaan purettua ripeästi. Viennin edistämiseksi määräysten ja suunnitteluperusteiden tulisi olla mahdollisimman yhteneviä koko Euroopassa ja erityisesti Pohjoismaissa.
Puurakentamisen suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyysvaatimuksia tulisi tarkoituksenmukaistaa. Kierrätys- ja uusiokäyttöä tulisi edistää.
Taloudelliset kannustimet puurakentamisen edistämiseksi ovat aiemmin olleet vaatimattomia. Hallitus on sitoutunut kasvattamaan julkista TKI-rahoitusta, jotta Suomen BKT:sta 4 % olisi TKI-menoja vuonna 2030. Tästä kasvavasta osuudesta olisi tärkeä korvamerkitä osuus puurakentamisen edistämiseen. Erityisesti työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi toimia tässä aktiivisesti ja johdonmukaisesti. Puurakentamisen edistäminen tulisi olla useamman ministeriön työlistalla.
Puun käyttöä rakentamisessa voitaisiin helposti lisätä myös pientalorakentamista lisäämällä, sillä 90 % pientaloista on puu- tai hirsirakenteisia ilman määräysohjaustakin. Pientalorakentamisen määrää rajoittaa erityisesti tonttipula kasvualueilla.
Puurakentaminen on ympäristöministeriön selvityksenkin mukaan yhdessä uusiutuvan energian kanssa nopein ja vaikuttavin keino rakentamisen päästöjen leikkaamisessa ja ilmastonmuutoksen torjumisessa. Hallituksen tavoitteena on vihreän siirtymän edistäminen, uusien työpaikkojen synnyttäminen ja korkean jalostusasteen tuotteiden viennin kasvattaminen. Puurakentamisen kannusteilla tuetaan kaikkia näitä tavoitteita.
Rakennusten ilmastopäästöjen leikkaamisella kiire, mutta toteutus jumittaa
Rakentamislaki tulee voimaan vuoden 2025 alussa, mutta sen mukana voimaantulevan rakennusten ilmastoselvitysasetuksen valmistelu on vielä kesken. Uudessa hallitusohjelmassa on kirjaus rakentamislain korjaamisesta, ja asetus nojaa lakiin, joka selittää miksi asetuksen valmistelu on nyt viivästynyt. Näyttää siltä, että uusi hallitus ei ole edellisten hallitusten linjoilla ilmastotoimien keinoista.
Hallitusohjelmassa painotetaan kehitettäviä teknisiä hiilensidonnan keinoja, joiden arvioidaan olevan laajemmin käytössä vasta vuosikymmenen loppupuolella.
Ilmastoselvityksessä kerrotaan rakennuksen elinkaarinen hiilijalanjälki.
Laskentamenetelmää on kehitetty ja testattu vuodesta 2018 alkaen ja myös puutuoteteollisuuden yritykset ovat luoneet valmiudet sen vaatimien tietojen esittämiseen, monet ovat hankkineet tuotteilleen ympäristöselosteet.
Puutuoteteollisuus ry edistää rakentamisen hiilijalanjäljen sääntelyn etenemistä kaikin käytössä olevin keinoin. Joka tapauksessa rakennusten hiilijalanjälkeä tullaan jatkossa seuraamaan ja rajoittamaan. Hyvä esimerkki on Helsingin kaupunki, joka on päättänyt asettaa kaavoituksessaan rakennuksille hiilijalanjälkirajan.
Puurakentamisen arvoketjussa toimivien yritysten kokonaisuutta on vaikeaa seurata, koska Tilastokeskuksen tilastoissa toiminnat jakautuvat useampaan toimialaluokkaan. Tekemämme toimialaraportti kokoaa tämän yhteen ja samalla tarkastelee alan rakennetta.
Puurakentamisen toteutuneista rakennuskohteista on saatavilla kattavat toteumatilastot ja rakennuskohteiden osalta voidaan seurata kappalemääriä, volyymeja, aloituksia ja rakennuslupia. Vastaavaa tilastointia ei ole saatavilla alan toimijoista ja usein tarjontapuolen analyysi jää ohueksi. Tällä raportilla pyritään kuvaamaan tavanomaisin tilinpäätöksistä saatavin tunnusluvuin toimintakentän tilaa viimeisten neljän vuoden ajalta ja antaa vastauksia tarjontapuolen nykytilaan.
Raporttiin on valikoitu teollista puurakentamista edustavia kotimaisia yrityksiä laajasti arvoketjun eri osa-alueilta. Yhdistävänä tekijänä on ollut nimenomaan teollisen valmistamisen, osakomponenttien ja tuoteosatoimitusten hyödyntäminen osana liiketoimintaa.
Rakennusten ilmastopäästöjen leikkaamisella kiire, mutta toteutus jumittaa
Rakentamislaki tulee voimaan vuoden 2025 alussa, mutta sen mukana voimaantulevan rakennusten ilmastoselvitysasetuksen valmistelu on vielä kesken. Uudessa hallitusohjelmassa on kirjaus rakentamislain korjaamisesta, ja asetus nojaa lakiin, joka selittää miksi asetuksen valmistelu on nyt viivästynyt. Näyttää siltä, että uusi hallitus ei ole edellisten hallitusten linjoilla ilmastotoimien keinoista.
Hallitusohjelmassa painotetaan kehitettäviä teknisiä hiilensidonnan keinoja, joiden arvioidaan olevan laajemmin käytössä vasta vuosikymmenen loppupuolella.
Ilmastoselvityksessä kerrotaan rakennuksen elinkaarinen hiilijalanjälki.
Laskentamenetelmää on kehitetty ja testattu vuodesta 2018 alkaen ja myös puutuoteteollisuuden yritykset ovat luoneet valmiudet sen vaatimien tietojen esittämiseen, monet ovat hankkineet tuotteilleen ympäristöselosteet.
Puutuoteteollisuus ry edistää rakentamisen hiilijalanjäljen sääntelyn etenemistä kaikin käytössä olevin keinoin. Joka tapauksessa rakennusten hiilijalanjälkeä tullaan jatkossa seuraamaan ja rajoittamaan. Hyvä esimerkki on Helsingin kaupunki, joka on päättänyt asettaa kaavoituksessaan rakennuksille hiilijalanjälkirajan.
Puurakentamisen arvoketjussa toimivien yritysten kokonaisuutta on vaikeaa seurata, koska Tilastokeskuksen tilastoissa toiminnat jakautuvat useampaan toimialaluokkaan. Tekemämme toimialaraportti kokoaa tämän yhteen ja samalla tarkastelee alan rakennetta.
Puurakentamisen toteutuneista rakennuskohteista on saatavilla kattavat toteumatilastot ja rakennuskohteiden osalta voidaan seurata kappalemääriä, volyymeja, aloituksia ja rakennuslupia. Vastaavaa tilastointia ei ole saatavilla alan toimijoista ja usein tarjontapuolen analyysi jää ohueksi. Tällä raportilla pyritään kuvaamaan tavanomaisin tilinpäätöksistä saatavin tunnusluvuin toimintakentän tilaa viimeisten neljän vuoden ajalta ja antaa vastauksia tarjontapuolen nykytilaan.
Raporttiin on valikoitu teollista puurakentamista edustavia kotimaisia yrityksiä laajasti arvoketjun eri osa-alueilta. Yhdistävänä tekijänä on ollut nimenomaan teollisen valmistamisen, osakomponenttien ja tuoteosatoimitusten hyödyntäminen osana liiketoimintaa.
Rakennusten ilmastopäästöjen leikkaamisella kiire, mutta toteutus jumittaa
Rakentamislaki tulee voimaan vuoden 2025 alussa, mutta sen mukana voimaantulevan rakennusten ilmastoselvitysasetuksen valmistelu on vielä kesken. Uudessa hallitusohjelmassa on kirjaus rakentamislain korjaamisesta, ja asetus nojaa lakiin, joka selittää miksi asetuksen valmistelu on nyt viivästynyt. Näyttää siltä, että uusi hallitus ei ole edellisten hallitusten linjoilla ilmastotoimien keinoista.
Hallitusohjelmassa painotetaan kehitettäviä teknisiä hiilensidonnan keinoja, joiden arvioidaan olevan laajemmin käytössä vasta vuosikymmenen loppupuolella.
Ilmastoselvityksessä kerrotaan rakennuksen elinkaarinen hiilijalanjälki.
Laskentamenetelmää on kehitetty ja testattu vuodesta 2018 alkaen ja myös puutuoteteollisuuden yritykset ovat luoneet valmiudet sen vaatimien tietojen esittämiseen, monet ovat hankkineet tuotteilleen ympäristöselosteet.
Puutuoteteollisuus ry edistää rakentamisen hiilijalanjäljen sääntelyn etenemistä kaikin käytössä olevin keinoin. Joka tapauksessa rakennusten hiilijalanjälkeä tullaan jatkossa seuraamaan ja rajoittamaan. Hyvä esimerkki on Helsingin kaupunki, joka on päättänyt asettaa kaavoituksessaan rakennuksille hiilijalanjälkirajan.
Puurakentamisen arvoketjussa toimivien yritysten kokonaisuutta on vaikeaa seurata, koska Tilastokeskuksen tilastoissa toiminnat jakautuvat useampaan toimialaluokkaan. Tekemämme toimialaraportti kokoaa tämän yhteen ja samalla tarkastelee alan rakennetta.
Puurakentamisen toteutuneista rakennuskohteista on saatavilla kattavat toteumatilastot ja rakennuskohteiden osalta voidaan seurata kappalemääriä, volyymeja, aloituksia ja rakennuslupia. Vastaavaa tilastointia ei ole saatavilla alan toimijoista ja usein tarjontapuolen analyysi jää ohueksi. Tällä raportilla pyritään kuvaamaan tavanomaisin tilinpäätöksistä saatavin tunnusluvuin toimintakentän tilaa viimeisten neljän vuoden ajalta ja antaa vastauksia tarjontapuolen nykytilaan.
Raporttiin on valikoitu teollista puurakentamista edustavia kotimaisia yrityksiä laajasti arvoketjun eri osa-alueilta. Yhdistävänä tekijänä on ollut nimenomaan teollisen valmistamisen, osakomponenttien ja tuoteosatoimitusten hyödyntäminen osana liiketoimintaa.
Suomen tulisi edetä rakentamisen ilmastopäästöjen sääntelyssä. Muissa Pohjoismaissa rakentamisen ilmastovaikutusta säädellään rakennuksen hiilijalanjäljen ilmoittamisvelvollisuudella sekä raja-arvo-ohjauksella. Suomi uhkaa jäädä Euroopan takapajulaksi.
Puurakentamisen ohjelman loppuseminaarissa 6.10. haastateltiin alan edelläkävijöitä siitä, kuinka toimialaa tulisi kehittää. Keskustelussa pääosaan nousi rakentamisen ilmastopäästöjen hillitseminen. Rakentaminen tuottaa yhä 40 % ilmastopäästöistä, vaikka energiankäytön päästöjä on jo saatu alennettua. Puurakentajat Group Oy:n teknologiajohtaja Mikko Leino kysyykin, miksi rakentamisen ilmastovaikutuksia ei Suomessa rajoiteta. Muissa Pohjoismaissa ja Virossa sääntely on saatu käyntiin, kun taas asia on Suomessa juuttunut juupas-eipäs-keskusteluun. ”Ympäristö ei neuvottele. Ilmastonmuutoksen vaikutukset koskevat meitä kaikkia. Niin kauan kuin vähähiiliselle rakentamiselle ei ole ohjausta, rakennusala jää vanhoille urilleen. Tässä asiassa Suomi onkin nyt Euroopan takapajula”, toteaa Leino.
Valmistautumisaikaa rakentamisen vähähiilistämiselle on ollut riittävästi. Helsingin kaupunki asetti jo hiilijalanjälkirajat uusille rakennuksille. Rakentamisen ilmastopäästöjen rajoittamista vastustetaan byrokratian kasvulla. Kontiotuotteen toimitusjohtaja Mika Rytky kuitenkin kumoaa väitteen: ”Kontiolla valmiudet hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskemiseen luotiin yhden hengen muutaman viikon työllä. Laskenta kuuluu nyt jokapäiväiseen rutiiniin. Ei se ole mikään ongelma rakennusliikkeillekään.” Raja-arvojen asettaminen loisi mittatikun rakentamisen ilmastotyölle.
Kysymykseen siitä, miksi puurakentaminen ei ole pystynyt lyömään läpi suuremmassa mittakaavassa, Rytky vastaa: ”Puurakentaminen on pieni osa rakentamista, vaikka kaikki hirsirakentajat lyötäisiin yhteen, ei siitä saa kriittistä massaa”. Leino nostaakin esimerkiksi Tuusulan Monion, jossa käytettiin monia materiaaleja yhdessä. Rakentamisessa tulisikin siirtyä kokonaisuuksien tarkasteluun, ja siksi nimenomaan rakennustasolle kohdennettu ilmastovaikutusten sääntely auttaisi rakennusalaa kehityksessä eteenpäin. Ala hyötyy myös osaamisen jakamisesta, ja Kontio onkin asettanut kehittämänsä hirsikerrostalon konseptin kaikkien tarkasteltavaksi.
Vähähiilisille ratkaisuille on kysyntää myös viennissä. Ratkaisujen testaaminen ulkomailla on kallista, mutta pakko niin kauan kuin Suomi ei tässä lähde liikkeelle. Puu sopii hyvin myös täydennysrakentamiseen, josta Kontiolla on kokemusta mm. New Yorkista. Mikko Leino ihmetteleekin, miksi Suomessa pidetään kiinni rakentamismääräyksissä kansallisesta ”raideleveydestä”, joka rajaa meidät kotimarkkinoille, kun vienti Virosta ja Ruotsista onnistuu hyvin.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Mika Rytky, Kontiotuote Oy, puh. 020 770 7400
Teknologiajohtaja Mikko Leino, Puurakentajat Group Oy, puh. 040 5514055
Suomen tulisi edetä rakentamisen ilmastopäästöjen sääntelyssä. Muissa Pohjoismaissa rakentamisen ilmastovaikutusta säädellään rakennuksen hiilijalanjäljen ilmoittamisvelvollisuudella sekä raja-arvo-ohjauksella. Suomi uhkaa jäädä Euroopan takapajulaksi.
Puurakentamisen ohjelman loppuseminaarissa 6.10. haastateltiin alan edelläkävijöitä siitä, kuinka toimialaa tulisi kehittää. Keskustelussa pääosaan nousi rakentamisen ilmastopäästöjen hillitseminen. Rakentaminen tuottaa yhä 40 % ilmastopäästöistä, vaikka energiankäytön päästöjä on jo saatu alennettua. Puurakentajat Group Oy:n teknologiajohtaja Mikko Leino kysyykin, miksi rakentamisen ilmastovaikutuksia ei Suomessa rajoiteta. Muissa Pohjoismaissa ja Virossa sääntely on saatu käyntiin, kun taas asia on Suomessa juuttunut juupas-eipäs-keskusteluun. ”Ympäristö ei neuvottele. Ilmastonmuutoksen vaikutukset koskevat meitä kaikkia. Niin kauan kuin vähähiiliselle rakentamiselle ei ole ohjausta, rakennusala jää vanhoille urilleen. Tässä asiassa Suomi onkin nyt Euroopan takapajula”, toteaa Leino.
Valmistautumisaikaa rakentamisen vähähiilistämiselle on ollut riittävästi. Helsingin kaupunki asetti jo hiilijalanjälkirajat uusille rakennuksille. Rakentamisen ilmastopäästöjen rajoittamista vastustetaan byrokratian kasvulla. Kontiotuotteen toimitusjohtaja Mika Rytky kuitenkin kumoaa väitteen: ”Kontiolla valmiudet hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskemiseen luotiin yhden hengen muutaman viikon työllä. Laskenta kuuluu nyt jokapäiväiseen rutiiniin. Ei se ole mikään ongelma rakennusliikkeillekään.” Raja-arvojen asettaminen loisi mittatikun rakentamisen ilmastotyölle.
Kysymykseen siitä, miksi puurakentaminen ei ole pystynyt lyömään läpi suuremmassa mittakaavassa, Rytky vastaa: ”Puurakentaminen on pieni osa rakentamista, vaikka kaikki hirsirakentajat lyötäisiin yhteen, ei siitä saa kriittistä massaa”. Leino nostaakin esimerkiksi Tuusulan Monion, jossa käytettiin monia materiaaleja yhdessä. Rakentamisessa tulisikin siirtyä kokonaisuuksien tarkasteluun, ja siksi nimenomaan rakennustasolle kohdennettu ilmastovaikutusten sääntely auttaisi rakennusalaa kehityksessä eteenpäin. Ala hyötyy myös osaamisen jakamisesta, ja Kontio onkin asettanut kehittämänsä hirsikerrostalon konseptin kaikkien tarkasteltavaksi.
Vähähiilisille ratkaisuille on kysyntää myös viennissä. Ratkaisujen testaaminen ulkomailla on kallista, mutta pakko niin kauan kuin Suomi ei tässä lähde liikkeelle. Puu sopii hyvin myös täydennysrakentamiseen, josta Kontiolla on kokemusta mm. New Yorkista. Mikko Leino ihmetteleekin, miksi Suomessa pidetään kiinni rakentamismääräyksissä kansallisesta ”raideleveydestä”, joka rajaa meidät kotimarkkinoille, kun vienti Virosta ja Ruotsista onnistuu hyvin.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Mika Rytky, Kontiotuote Oy, puh. 020 770 7400
Teknologiajohtaja Mikko Leino, Puurakentajat Group Oy, puh. 040 5514055
Suomen tulisi edetä rakentamisen ilmastopäästöjen sääntelyssä. Muissa Pohjoismaissa rakentamisen ilmastovaikutusta säädellään rakennuksen hiilijalanjäljen ilmoittamisvelvollisuudella sekä raja-arvo-ohjauksella. Suomi uhkaa jäädä Euroopan takapajulaksi.
Puurakentamisen ohjelman loppuseminaarissa 6.10. haastateltiin alan edelläkävijöitä siitä, kuinka toimialaa tulisi kehittää. Keskustelussa pääosaan nousi rakentamisen ilmastopäästöjen hillitseminen. Rakentaminen tuottaa yhä 40 % ilmastopäästöistä, vaikka energiankäytön päästöjä on jo saatu alennettua. Puurakentajat Group Oy:n teknologiajohtaja Mikko Leino kysyykin, miksi rakentamisen ilmastovaikutuksia ei Suomessa rajoiteta. Muissa Pohjoismaissa ja Virossa sääntely on saatu käyntiin, kun taas asia on Suomessa juuttunut juupas-eipäs-keskusteluun. ”Ympäristö ei neuvottele. Ilmastonmuutoksen vaikutukset koskevat meitä kaikkia. Niin kauan kuin vähähiiliselle rakentamiselle ei ole ohjausta, rakennusala jää vanhoille urilleen. Tässä asiassa Suomi onkin nyt Euroopan takapajula”, toteaa Leino.
Valmistautumisaikaa rakentamisen vähähiilistämiselle on ollut riittävästi. Helsingin kaupunki asetti jo hiilijalanjälkirajat uusille rakennuksille. Rakentamisen ilmastopäästöjen rajoittamista vastustetaan byrokratian kasvulla. Kontiotuotteen toimitusjohtaja Mika Rytky kuitenkin kumoaa väitteen: ”Kontiolla valmiudet hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskemiseen luotiin yhden hengen muutaman viikon työllä. Laskenta kuuluu nyt jokapäiväiseen rutiiniin. Ei se ole mikään ongelma rakennusliikkeillekään.” Raja-arvojen asettaminen loisi mittatikun rakentamisen ilmastotyölle.
Kysymykseen siitä, miksi puurakentaminen ei ole pystynyt lyömään läpi suuremmassa mittakaavassa, Rytky vastaa: ”Puurakentaminen on pieni osa rakentamista, vaikka kaikki hirsirakentajat lyötäisiin yhteen, ei siitä saa kriittistä massaa”. Leino nostaakin esimerkiksi Tuusulan Monion, jossa käytettiin monia materiaaleja yhdessä. Rakentamisessa tulisikin siirtyä kokonaisuuksien tarkasteluun, ja siksi nimenomaan rakennustasolle kohdennettu ilmastovaikutusten sääntely auttaisi rakennusalaa kehityksessä eteenpäin. Ala hyötyy myös osaamisen jakamisesta, ja Kontio onkin asettanut kehittämänsä hirsikerrostalon konseptin kaikkien tarkasteltavaksi.
Vähähiilisille ratkaisuille on kysyntää myös viennissä. Ratkaisujen testaaminen ulkomailla on kallista, mutta pakko niin kauan kuin Suomi ei tässä lähde liikkeelle. Puu sopii hyvin myös täydennysrakentamiseen, josta Kontiolla on kokemusta mm. New Yorkista. Mikko Leino ihmetteleekin, miksi Suomessa pidetään kiinni rakentamismääräyksissä kansallisesta ”raideleveydestä”, joka rajaa meidät kotimarkkinoille, kun vienti Virosta ja Ruotsista onnistuu hyvin.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Mika Rytky, Kontiotuote Oy, puh. 020 770 7400
Teknologiajohtaja Mikko Leino, Puurakentajat Group Oy, puh. 040 5514055
Puutuoteteollisuus on huolissaan julkisen rakentamisen alamäestä rakentamisen suhdanteen laskuvaiheessa. Julkisen rakentamisen lähes puoliintuminen voimistaa rakentamisen kriisiä. Nyt suunnittelupöydillä makaavat julkiset hankkeet tulee saattaa toteutukseen.
Julkisen rakentamisen määrä laskee huolestuttavasti. Aikaisemmissa kriiseissä markkinaa on kyetty tasapainottamaan julkista rakentamista lisäämällä, mutta nyt volyymit ovat selvässä laskussa. Nyt julkisen rakentamisen aloitukset ovat n. 3,8 Mm3 tasolla, kun vielä vuosina 2021–2022 oltiin 5–6 Mm3 tasossa. Myös lupien määrä on laskenut vastaavasti.
Asuntomarkkinoiden tilanne jatkaa heikkenemistään
Rakentamisen alakulo on voimistunut ja vuoden 2023 ennusteita on jouduttu korjaamaan alaspäin. Asuntokauppa on vähentynyt toisella vuosineljänneksellä noin 40 % ja lähes puolittunut huippuluvuista. Myytävistä asunnoista ja vuokrakohteista on ylitarjontaa.
Rakennuskustannukset edelleen nousseet
Rakennuskustannukset nousivat edelleen viime vuoden heinäkuuhun verrattuna 2,2 %. Suurin nousu on tapahtunut työkustannuksissa. Muista rakennuskustannuksista poiketen puurakenteiden hinnat ovat laskeneet viime vuoden heinäkuuhun verrattuna 19,5 %.
Valopilkkuja vaikeassa tilanteessa
Vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta kuluttajien luottamus on vahvistunut keväästä ja luottamus omaan talouteen on jo lähes keskimääräisellä tasolla. Kuluttajien asunnonostoaikomukset eivät enää laske ja taso on vakiintunut. Muuttoliikenne kasvukeskuksiin on jatkunut, mikä osaltaan helpottaa ylitarjontatilannetta. Rakentajien myymättömien asuntojen varasto kasvaa, mutta on edelleen maltillisella tasolla.
Puurakentaminen puolustanut markkinaosuuttaan
Puukerrostalojen markkinaosuus aloituksissa oli 4,5 %, mikä vastaa viime vuosien markkinaosuutta. Forecon arvioi kaikkien aloituksien vähenevän kerrostaloissa 59 % ja pientaloissa 43 %. Muussa kuin asuntorakentamisessa aloitusten määrä laski 11 %.
Lupien määrän jyrkkä lasku ennakoi pitkäkestoista alakuloa rakentamisessa
Foreconin estimoimat rakentamisen luvat vähenivät 26 %. Asuinkerrostalojen luvat laskivat jopa 59 % ja pientaloissa lasku oli 43 %. Kerrostalojen lupavaranto on edelleen 2010-luvun matalimmalla tasolla. Puukerrostalojen markkinaosuus luvissa oli laskenut.
Hoiva- ja kokoontumisrakennukset kirittäneet puurakentamisen osuutta julkisessa rakentamisessa
Puurakentamisen osuus kaikista hoivarakennuksista on noussut yli 30 %:iin. Kasvu on merkittävä aikaisempien vuosien noin 10 % tasoon verrattuna. Kokoontumisrakennuksissa lähestytään vastaavaa 30 % markkinaosuuden rajaa. Sekä hoiva- että kokoontumisrakennuksissa puurakentamisen osuus on jo lähellä ympäristöministeriön asettamia julkisen puurakentamisen tavoitetasoja. Opetusrakennuksissa uusia hankkeita pitäisi saada nopeasti käyntiin.
Puutuoteteollisuus on huolissaan julkisen rakentamisen alamäestä rakentamisen suhdanteen laskuvaiheessa. Julkisen rakentamisen lähes puoliintuminen voimistaa rakentamisen kriisiä. Nyt suunnittelupöydillä makaavat julkiset hankkeet tulee saattaa toteutukseen.
Julkisen rakentamisen määrä laskee huolestuttavasti. Aikaisemmissa kriiseissä markkinaa on kyetty tasapainottamaan julkista rakentamista lisäämällä, mutta nyt volyymit ovat selvässä laskussa. Nyt julkisen rakentamisen aloitukset ovat n. 3,8 Mm3 tasolla, kun vielä vuosina 2021–2022 oltiin 5–6 Mm3 tasossa. Myös lupien määrä on laskenut vastaavasti.
Asuntomarkkinoiden tilanne jatkaa heikkenemistään
Rakentamisen alakulo on voimistunut ja vuoden 2023 ennusteita on jouduttu korjaamaan alaspäin. Asuntokauppa on vähentynyt toisella vuosineljänneksellä noin 40 % ja lähes puolittunut huippuluvuista. Myytävistä asunnoista ja vuokrakohteista on ylitarjontaa.
Rakennuskustannukset edelleen nousseet
Rakennuskustannukset nousivat edelleen viime vuoden heinäkuuhun verrattuna 2,2 %. Suurin nousu on tapahtunut työkustannuksissa. Muista rakennuskustannuksista poiketen puurakenteiden hinnat ovat laskeneet viime vuoden heinäkuuhun verrattuna 19,5 %.
Valopilkkuja vaikeassa tilanteessa
Vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta kuluttajien luottamus on vahvistunut keväästä ja luottamus omaan talouteen on jo lähes keskimääräisellä tasolla. Kuluttajien asunnonostoaikomukset eivät enää laske ja taso on vakiintunut. Muuttoliikenne kasvukeskuksiin on jatkunut, mikä osaltaan helpottaa ylitarjontatilannetta. Rakentajien myymättömien asuntojen varasto kasvaa, mutta on edelleen maltillisella tasolla.
Puurakentaminen puolustanut markkinaosuuttaan
Puukerrostalojen markkinaosuus aloituksissa oli 4,5 %, mikä vastaa viime vuosien markkinaosuutta. Forecon arvioi kaikkien aloituksien vähenevän kerrostaloissa 59 % ja pientaloissa 43 %. Muussa kuin asuntorakentamisessa aloitusten määrä laski 11 %.
Lupien määrän jyrkkä lasku ennakoi pitkäkestoista alakuloa rakentamisessa
Foreconin estimoimat rakentamisen luvat vähenivät 26 %. Asuinkerrostalojen luvat laskivat jopa 59 % ja pientaloissa lasku oli 43 %. Kerrostalojen lupavaranto on edelleen 2010-luvun matalimmalla tasolla. Puukerrostalojen markkinaosuus luvissa oli laskenut.
Hoiva- ja kokoontumisrakennukset kirittäneet puurakentamisen osuutta julkisessa rakentamisessa
Puurakentamisen osuus kaikista hoivarakennuksista on noussut yli 30 %:iin. Kasvu on merkittävä aikaisempien vuosien noin 10 % tasoon verrattuna. Kokoontumisrakennuksissa lähestytään vastaavaa 30 % markkinaosuuden rajaa. Sekä hoiva- että kokoontumisrakennuksissa puurakentamisen osuus on jo lähellä ympäristöministeriön asettamia julkisen puurakentamisen tavoitetasoja. Opetusrakennuksissa uusia hankkeita pitäisi saada nopeasti käyntiin.
Puutuoteteollisuus on huolissaan julkisen rakentamisen alamäestä rakentamisen suhdanteen laskuvaiheessa. Julkisen rakentamisen lähes puoliintuminen voimistaa rakentamisen kriisiä. Nyt suunnittelupöydillä makaavat julkiset hankkeet tulee saattaa toteutukseen.
Julkisen rakentamisen määrä laskee huolestuttavasti. Aikaisemmissa kriiseissä markkinaa on kyetty tasapainottamaan julkista rakentamista lisäämällä, mutta nyt volyymit ovat selvässä laskussa. Nyt julkisen rakentamisen aloitukset ovat n. 3,8 Mm3 tasolla, kun vielä vuosina 2021–2022 oltiin 5–6 Mm3 tasossa. Myös lupien määrä on laskenut vastaavasti.
Asuntomarkkinoiden tilanne jatkaa heikkenemistään
Rakentamisen alakulo on voimistunut ja vuoden 2023 ennusteita on jouduttu korjaamaan alaspäin. Asuntokauppa on vähentynyt toisella vuosineljänneksellä noin 40 % ja lähes puolittunut huippuluvuista. Myytävistä asunnoista ja vuokrakohteista on ylitarjontaa.
Rakennuskustannukset edelleen nousseet
Rakennuskustannukset nousivat edelleen viime vuoden heinäkuuhun verrattuna 2,2 %. Suurin nousu on tapahtunut työkustannuksissa. Muista rakennuskustannuksista poiketen puurakenteiden hinnat ovat laskeneet viime vuoden heinäkuuhun verrattuna 19,5 %.
Valopilkkuja vaikeassa tilanteessa
Vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta kuluttajien luottamus on vahvistunut keväästä ja luottamus omaan talouteen on jo lähes keskimääräisellä tasolla. Kuluttajien asunnonostoaikomukset eivät enää laske ja taso on vakiintunut. Muuttoliikenne kasvukeskuksiin on jatkunut, mikä osaltaan helpottaa ylitarjontatilannetta. Rakentajien myymättömien asuntojen varasto kasvaa, mutta on edelleen maltillisella tasolla.
Puurakentaminen puolustanut markkinaosuuttaan
Puukerrostalojen markkinaosuus aloituksissa oli 4,5 %, mikä vastaa viime vuosien markkinaosuutta. Forecon arvioi kaikkien aloituksien vähenevän kerrostaloissa 59 % ja pientaloissa 43 %. Muussa kuin asuntorakentamisessa aloitusten määrä laski 11 %.
Lupien määrän jyrkkä lasku ennakoi pitkäkestoista alakuloa rakentamisessa
Foreconin estimoimat rakentamisen luvat vähenivät 26 %. Asuinkerrostalojen luvat laskivat jopa 59 % ja pientaloissa lasku oli 43 %. Kerrostalojen lupavaranto on edelleen 2010-luvun matalimmalla tasolla. Puukerrostalojen markkinaosuus luvissa oli laskenut.
Hoiva- ja kokoontumisrakennukset kirittäneet puurakentamisen osuutta julkisessa rakentamisessa
Puurakentamisen osuus kaikista hoivarakennuksista on noussut yli 30 %:iin. Kasvu on merkittävä aikaisempien vuosien noin 10 % tasoon verrattuna. Kokoontumisrakennuksissa lähestytään vastaavaa 30 % markkinaosuuden rajaa. Sekä hoiva- että kokoontumisrakennuksissa puurakentamisen osuus on jo lähellä ympäristöministeriön asettamia julkisen puurakentamisen tavoitetasoja. Opetusrakennuksissa uusia hankkeita pitäisi saada nopeasti käyntiin.
Hallitusohjelmassa monia mahdollisuuksia puutuoteteollisuudelle ja puurakentamiselle
Uutta hallitusohjelmaa on kuvattu yritys- ja teollisuusmyönteiseksi. Sääntelyä halutaan purkaa ja tuottavuutta sekä kilpailukykyä parantaa. Puutuoteteollisuuden näkökulmasta tärkeää on, että metsien käyttöä ei rajoiteta. Uusiutuva puu nähdään hallitusohjelmassa keinona siirtyä pois fossiilitaloudesta.
Rakentamisen puolella vapaarahoitteista asuntorakentamista halutaan edistää ja ARA-roolia selvittää. Puurakentamista tuetaan hallitusohjelmassa edelleen. Puurakentamista halutaan lisätä sekä kannustimin että purkamalla siihen liittyvää sääntelyä. TKI- rahoitusta kanavoidaan puurakentamiseen ja panostetaan alan koulutukseen.
Rakentamislakia avataan ja korjaillaan, jotta hallinnollinen taakka kevenee, byrokratia vähenee, valitusoikeus selkeytyy sekä päävastuullisen toteuttajan vastuu täsmentyy. Tässä kohtaa pyrimme kuitenkin säilyttämään vähähiilisyyteen tähtäävät toimenpiteet.
Hallitusohjelmassa nostetaan esille myös kiertotalouden rooli. Hallitus haluaa kehittää kierrätetylle raaka-aineelle toimivat markkinat eri käyttökohteisiin ja lisätä kierrätysmateriaalin käyttöosuutta.
Hallitus käynnistää vaalikauden aikana monta merkittävää strategiaa, selvitystä ja päivitystä:
Kahdeksanvuotinen suunnitelma T&K-rahoituksesta ja muihin TKI-politiikkaan liittyvistä näkökohdista
Teollisuuspoliittinen strategia
Toimialojen vähähiilisyystiekarttojen päivitys
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen roolin, aseman ja tehtävien selvitys
Puurakentamisen sääntelyn purkaminen
Kierrätetylle raaka-aineelle toimivien markkinoiden kehittäminen ja kierrätysmateriaalin käyttöosuuden kasvattaminen
Rakennusvalvontauudistus
Ilmastokädenjäljen laskentamallin kehittäminen
Kansallinen Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelma
Osallistumme hallitusohjelman toteuttamiseen kaikin mahdollisin osin ja pyrimme tuomaan esiin Puutuoteteollisuudelle tärkeitä näkökulmia. Työ on jo alkanut, tällä viikolla tietoa Puutuoteteollisuudesta jaettiin uuden esitteen muodossa koko uudelle eduskunnalle, hallitukselle, tärkeimpiin ministeriöihin ja kaikkien puolueiden organisaatioille.
Hallitusohjelmassa monia mahdollisuuksia puutuoteteollisuudelle ja puurakentamiselle
Uutta hallitusohjelmaa on kuvattu yritys- ja teollisuusmyönteiseksi. Sääntelyä halutaan purkaa ja tuottavuutta sekä kilpailukykyä parantaa. Puutuoteteollisuuden näkökulmasta tärkeää on, että metsien käyttöä ei rajoiteta. Uusiutuva puu nähdään hallitusohjelmassa keinona siirtyä pois fossiilitaloudesta.
Rakentamisen puolella vapaarahoitteista asuntorakentamista halutaan edistää ja ARA-roolia selvittää. Puurakentamista tuetaan hallitusohjelmassa edelleen. Puurakentamista halutaan lisätä sekä kannustimin että purkamalla siihen liittyvää sääntelyä. TKI- rahoitusta kanavoidaan puurakentamiseen ja panostetaan alan koulutukseen.
Rakentamislakia avataan ja korjaillaan, jotta hallinnollinen taakka kevenee, byrokratia vähenee, valitusoikeus selkeytyy sekä päävastuullisen toteuttajan vastuu täsmentyy. Tässä kohtaa pyrimme kuitenkin säilyttämään vähähiilisyyteen tähtäävät toimenpiteet.
Hallitusohjelmassa nostetaan esille myös kiertotalouden rooli. Hallitus haluaa kehittää kierrätetylle raaka-aineelle toimivat markkinat eri käyttökohteisiin ja lisätä kierrätysmateriaalin käyttöosuutta.
Hallitus käynnistää vaalikauden aikana monta merkittävää strategiaa, selvitystä ja päivitystä:
Kahdeksanvuotinen suunnitelma T&K-rahoituksesta ja muihin TKI-politiikkaan liittyvistä näkökohdista
Teollisuuspoliittinen strategia
Toimialojen vähähiilisyystiekarttojen päivitys
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen roolin, aseman ja tehtävien selvitys
Puurakentamisen sääntelyn purkaminen
Kierrätetylle raaka-aineelle toimivien markkinoiden kehittäminen ja kierrätysmateriaalin käyttöosuuden kasvattaminen
Rakennusvalvontauudistus
Ilmastokädenjäljen laskentamallin kehittäminen
Kansallinen Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelma
Osallistumme hallitusohjelman toteuttamiseen kaikin mahdollisin osin ja pyrimme tuomaan esiin Puutuoteteollisuudelle tärkeitä näkökulmia. Työ on jo alkanut, tällä viikolla tietoa Puutuoteteollisuudesta jaettiin uuden esitteen muodossa koko uudelle eduskunnalle, hallitukselle, tärkeimpiin ministeriöihin ja kaikkien puolueiden organisaatioille.
Hallitusohjelmassa monia mahdollisuuksia puutuoteteollisuudelle ja puurakentamiselle
Uutta hallitusohjelmaa on kuvattu yritys- ja teollisuusmyönteiseksi. Sääntelyä halutaan purkaa ja tuottavuutta sekä kilpailukykyä parantaa. Puutuoteteollisuuden näkökulmasta tärkeää on, että metsien käyttöä ei rajoiteta. Uusiutuva puu nähdään hallitusohjelmassa keinona siirtyä pois fossiilitaloudesta.
Rakentamisen puolella vapaarahoitteista asuntorakentamista halutaan edistää ja ARA-roolia selvittää. Puurakentamista tuetaan hallitusohjelmassa edelleen. Puurakentamista halutaan lisätä sekä kannustimin että purkamalla siihen liittyvää sääntelyä. TKI- rahoitusta kanavoidaan puurakentamiseen ja panostetaan alan koulutukseen.
Rakentamislakia avataan ja korjaillaan, jotta hallinnollinen taakka kevenee, byrokratia vähenee, valitusoikeus selkeytyy sekä päävastuullisen toteuttajan vastuu täsmentyy. Tässä kohtaa pyrimme kuitenkin säilyttämään vähähiilisyyteen tähtäävät toimenpiteet.
Hallitusohjelmassa nostetaan esille myös kiertotalouden rooli. Hallitus haluaa kehittää kierrätetylle raaka-aineelle toimivat markkinat eri käyttökohteisiin ja lisätä kierrätysmateriaalin käyttöosuutta.
Hallitus käynnistää vaalikauden aikana monta merkittävää strategiaa, selvitystä ja päivitystä:
Kahdeksanvuotinen suunnitelma T&K-rahoituksesta ja muihin TKI-politiikkaan liittyvistä näkökohdista
Teollisuuspoliittinen strategia
Toimialojen vähähiilisyystiekarttojen päivitys
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen roolin, aseman ja tehtävien selvitys
Puurakentamisen sääntelyn purkaminen
Kierrätetylle raaka-aineelle toimivien markkinoiden kehittäminen ja kierrätysmateriaalin käyttöosuuden kasvattaminen
Rakennusvalvontauudistus
Ilmastokädenjäljen laskentamallin kehittäminen
Kansallinen Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelma
Osallistumme hallitusohjelman toteuttamiseen kaikin mahdollisin osin ja pyrimme tuomaan esiin Puutuoteteollisuudelle tärkeitä näkökulmia. Työ on jo alkanut, tällä viikolla tietoa Puutuoteteollisuudesta jaettiin uuden esitteen muodossa koko uudelle eduskunnalle, hallitukselle, tärkeimpiin ministeriöihin ja kaikkien puolueiden organisaatioille.
Uudistetut eurokoodit ovat tulossa lausuntokierrokselle tänä syksynä.
Eurokoodeilla on ratkaiseva merkitys jalostettujen puutuotteiden valmistajille, joiden tulee varmistaa, että tuotteet täyttävät suunnitteluvaatimukset. Lausuntokierroksella luonnoksiin voi esittää korjauksia tai yksinkertaistuksia sekä selvien virheiden korjauksia.
Täysin uutta sisältöä ei näihin voi enää esittää.
Puurakenteiden eurokoodeja on neljä: yleinen osa EN 1995-1-1, palosuunnittelu EN 1995-1-2, puusiltasuunnittelu EN 1995-2 ja lisäksi vielä täysin uusi puurakenteiden toteutus EN 1995-3.
Paljon muutoksia tulossa
Eurokoodiseminaarissa 30.5. esiteltiin luonnokset. Niihin on tulossa paljon uutta, poimintoina voidaan mainita:
Lattian värähtelykriteerit ovat jaettu viiteen luokkaan, ja näitä voi soveltaa kohteen mukaan, painottaen lattian laatua tai vastavuoroisesti kustannustehokkuutta. Suomen nykykäytäntöön nähden lattian värähtelyehdot tulevat helpottumaan ja uutta on myös mahdollisuus suunnitella matalataajuisia lattioita.
Liitossuunnittelun osalta uusi luonnos sisältää paljon uusia mitoitusohjeita, uusia liitostyyppejä sekä myös kirvesmiesliitoksia.
Sisältöä on tuotettu laajalti ja melko viime hetkillä. Näiden tarkistuslaskennat ovat joiltakin osin vielä kesken ja odotettavissa on paljon lausuntokommentteja tähän osaan.
CLT on nyt uutena materiaalina mukana eurokoodissa. Samoin LVL, poikkiviiluin tai ilman, sekä kerrannaisliimattu LVL.
Materiaalilyhenteitä käytetään laajasti ja se on ymmärrettävyyden ja selkeyden kannalta hyvä asia.
Rakennusten levyjäykistyslaskenta on kehittynyt ja mukana on myös vaakasiirtymien laskenta esim. kerrosrakentamisessa.
Palomitoituslaskenta on kehittynyt huomattavasti, nyt voidaan rakenteita ja liitoksia mitoittaa myös yli 60 minuutin palotilanteita varten. CLT on keskeisesti mukana hiiltymän määritysohjeissa ja valmiita arvoja teholliselle paksuudelle on taulukoitu arvioinnin helpottamiseksi.
Olennaista on tietää liimattavan puutuotteen liiman palonkestävyys. Tämä vaikuttaa hiiltymänopeuden arviointiin.
Puusiltasuunnittelu-luonnoksessa on useita rakennedetaljiohjeita, joiden soveltuvuus Suomen olosuhteisiin ei ole aivan selvää. Uutena asiana on myös väsytyslujuus, jonka käytöstä ei ole aikaisempaa kokemusta.
Siltavärähtelykriteerien tasot vaativat myös lähempää tarkastelua. Tätä osaa tarkastellaan yhdessä Väyläviraston kanssa.
Uusi toteutusstandardi sisältää paljon samaa mitä on meidän kansallisessa toteutusstandardissamme, ja se on ollutkin yhtenä esikuvana luonnokselle. Luonnos kuitenkin sisältää paljon kansallisesti valittavia parametreja, joita tulee käydä läpi ja säätää kannaltamme sopivalle tasolle.
Lausuntokierros on viimeinen mahdollisuus vaikuttaa
Eurokoodiseminaarissa puutuotteiden valmistajat sekä suunnittelutoimistot toivat omia näkökulmia eurokoodikehitykseen.
Uudistus nähdään pääosin hyvänä, mutta myös jatkokehityssuuntia pystyttiin jo osoittamaan. Esitettiin myös tarve vertailulaskennoille ja esimerkkitapauksille, jotta uuden suunnittelumenetelmien vaikutukset tulisivat paremmin esille.
Eurokoodien lausuntokierros alkaa syyskuussa. Puurakenteiden eurokoodin seurantaryhmällä on iso työ edessä, tehtävänä on koota Suomen lausunnot yhteen ja muotoilla ne esitettyjen kantojen mukaan. Seurantaryhmiin on vapaa pääsy ja ryhmän jäsenet saavat käyttöönsä myös kaikki dokumentit.
Eurokoodien valmistuttua ne voidaan kansallisesti ottaa käyttöön. Tätä ennen tulee kansallisesti valittavien parametreihin ja ehtoihin ottaa kantaa. Ympäristöministeriön kanta on, että mahdollisimman paljon mentäisiin luonnoksissa esitettyjen suositusarvojen mukaisesti.
Eurokoodiseminaarissa oli osallistujia puuteollisuuden lisäksi kaikista isoimmista suunnittelutoimistoista, kunnista, koulutuslaitoksista, ympäristöministeriöstä ja väylävirastosta. Kuulijoita oli kaikkiaan noin 170, suuri osa etäyhteydellä.
Uudistetut eurokoodit ovat tulossa lausuntokierrokselle tänä syksynä.
Eurokoodeilla on ratkaiseva merkitys jalostettujen puutuotteiden valmistajille, joiden tulee varmistaa, että tuotteet täyttävät suunnitteluvaatimukset. Lausuntokierroksella luonnoksiin voi esittää korjauksia tai yksinkertaistuksia sekä selvien virheiden korjauksia.
Täysin uutta sisältöä ei näihin voi enää esittää.
Puurakenteiden eurokoodeja on neljä: yleinen osa EN 1995-1-1, palosuunnittelu EN 1995-1-2, puusiltasuunnittelu EN 1995-2 ja lisäksi vielä täysin uusi puurakenteiden toteutus EN 1995-3.
Paljon muutoksia tulossa
Eurokoodiseminaarissa 30.5. esiteltiin luonnokset. Niihin on tulossa paljon uutta, poimintoina voidaan mainita:
Lattian värähtelykriteerit ovat jaettu viiteen luokkaan, ja näitä voi soveltaa kohteen mukaan, painottaen lattian laatua tai vastavuoroisesti kustannustehokkuutta. Suomen nykykäytäntöön nähden lattian värähtelyehdot tulevat helpottumaan ja uutta on myös mahdollisuus suunnitella matalataajuisia lattioita.
Liitossuunnittelun osalta uusi luonnos sisältää paljon uusia mitoitusohjeita, uusia liitostyyppejä sekä myös kirvesmiesliitoksia.
Sisältöä on tuotettu laajalti ja melko viime hetkillä. Näiden tarkistuslaskennat ovat joiltakin osin vielä kesken ja odotettavissa on paljon lausuntokommentteja tähän osaan.
CLT on nyt uutena materiaalina mukana eurokoodissa. Samoin LVL, poikkiviiluin tai ilman, sekä kerrannaisliimattu LVL.
Materiaalilyhenteitä käytetään laajasti ja se on ymmärrettävyyden ja selkeyden kannalta hyvä asia.
Rakennusten levyjäykistyslaskenta on kehittynyt ja mukana on myös vaakasiirtymien laskenta esim. kerrosrakentamisessa.
Palomitoituslaskenta on kehittynyt huomattavasti, nyt voidaan rakenteita ja liitoksia mitoittaa myös yli 60 minuutin palotilanteita varten. CLT on keskeisesti mukana hiiltymän määritysohjeissa ja valmiita arvoja teholliselle paksuudelle on taulukoitu arvioinnin helpottamiseksi.
Olennaista on tietää liimattavan puutuotteen liiman palonkestävyys. Tämä vaikuttaa hiiltymänopeuden arviointiin.
Puusiltasuunnittelu-luonnoksessa on useita rakennedetaljiohjeita, joiden soveltuvuus Suomen olosuhteisiin ei ole aivan selvää. Uutena asiana on myös väsytyslujuus, jonka käytöstä ei ole aikaisempaa kokemusta.
Siltavärähtelykriteerien tasot vaativat myös lähempää tarkastelua. Tätä osaa tarkastellaan yhdessä Väyläviraston kanssa.
Uusi toteutusstandardi sisältää paljon samaa mitä on meidän kansallisessa toteutusstandardissamme, ja se on ollutkin yhtenä esikuvana luonnokselle. Luonnos kuitenkin sisältää paljon kansallisesti valittavia parametreja, joita tulee käydä läpi ja säätää kannaltamme sopivalle tasolle.
Lausuntokierros on viimeinen mahdollisuus vaikuttaa
Eurokoodiseminaarissa puutuotteiden valmistajat sekä suunnittelutoimistot toivat omia näkökulmia eurokoodikehitykseen.
Uudistus nähdään pääosin hyvänä, mutta myös jatkokehityssuuntia pystyttiin jo osoittamaan. Esitettiin myös tarve vertailulaskennoille ja esimerkkitapauksille, jotta uuden suunnittelumenetelmien vaikutukset tulisivat paremmin esille.
Eurokoodien lausuntokierros alkaa syyskuussa. Puurakenteiden eurokoodin seurantaryhmällä on iso työ edessä, tehtävänä on koota Suomen lausunnot yhteen ja muotoilla ne esitettyjen kantojen mukaan. Seurantaryhmiin on vapaa pääsy ja ryhmän jäsenet saavat käyttöönsä myös kaikki dokumentit.
Eurokoodien valmistuttua ne voidaan kansallisesti ottaa käyttöön. Tätä ennen tulee kansallisesti valittavien parametreihin ja ehtoihin ottaa kantaa. Ympäristöministeriön kanta on, että mahdollisimman paljon mentäisiin luonnoksissa esitettyjen suositusarvojen mukaisesti.
Eurokoodiseminaarissa oli osallistujia puuteollisuuden lisäksi kaikista isoimmista suunnittelutoimistoista, kunnista, koulutuslaitoksista, ympäristöministeriöstä ja väylävirastosta. Kuulijoita oli kaikkiaan noin 170, suuri osa etäyhteydellä.
Uudistetut eurokoodit ovat tulossa lausuntokierrokselle tänä syksynä.
Eurokoodeilla on ratkaiseva merkitys jalostettujen puutuotteiden valmistajille, joiden tulee varmistaa, että tuotteet täyttävät suunnitteluvaatimukset. Lausuntokierroksella luonnoksiin voi esittää korjauksia tai yksinkertaistuksia sekä selvien virheiden korjauksia.
Täysin uutta sisältöä ei näihin voi enää esittää.
Puurakenteiden eurokoodeja on neljä: yleinen osa EN 1995-1-1, palosuunnittelu EN 1995-1-2, puusiltasuunnittelu EN 1995-2 ja lisäksi vielä täysin uusi puurakenteiden toteutus EN 1995-3.
Paljon muutoksia tulossa
Eurokoodiseminaarissa 30.5. esiteltiin luonnokset. Niihin on tulossa paljon uutta, poimintoina voidaan mainita:
Lattian värähtelykriteerit ovat jaettu viiteen luokkaan, ja näitä voi soveltaa kohteen mukaan, painottaen lattian laatua tai vastavuoroisesti kustannustehokkuutta. Suomen nykykäytäntöön nähden lattian värähtelyehdot tulevat helpottumaan ja uutta on myös mahdollisuus suunnitella matalataajuisia lattioita.
Liitossuunnittelun osalta uusi luonnos sisältää paljon uusia mitoitusohjeita, uusia liitostyyppejä sekä myös kirvesmiesliitoksia.
Sisältöä on tuotettu laajalti ja melko viime hetkillä. Näiden tarkistuslaskennat ovat joiltakin osin vielä kesken ja odotettavissa on paljon lausuntokommentteja tähän osaan.
CLT on nyt uutena materiaalina mukana eurokoodissa. Samoin LVL, poikkiviiluin tai ilman, sekä kerrannaisliimattu LVL.
Materiaalilyhenteitä käytetään laajasti ja se on ymmärrettävyyden ja selkeyden kannalta hyvä asia.
Rakennusten levyjäykistyslaskenta on kehittynyt ja mukana on myös vaakasiirtymien laskenta esim. kerrosrakentamisessa.
Palomitoituslaskenta on kehittynyt huomattavasti, nyt voidaan rakenteita ja liitoksia mitoittaa myös yli 60 minuutin palotilanteita varten. CLT on keskeisesti mukana hiiltymän määritysohjeissa ja valmiita arvoja teholliselle paksuudelle on taulukoitu arvioinnin helpottamiseksi.
Olennaista on tietää liimattavan puutuotteen liiman palonkestävyys. Tämä vaikuttaa hiiltymänopeuden arviointiin.
Puusiltasuunnittelu-luonnoksessa on useita rakennedetaljiohjeita, joiden soveltuvuus Suomen olosuhteisiin ei ole aivan selvää. Uutena asiana on myös väsytyslujuus, jonka käytöstä ei ole aikaisempaa kokemusta.
Siltavärähtelykriteerien tasot vaativat myös lähempää tarkastelua. Tätä osaa tarkastellaan yhdessä Väyläviraston kanssa.
Uusi toteutusstandardi sisältää paljon samaa mitä on meidän kansallisessa toteutusstandardissamme, ja se on ollutkin yhtenä esikuvana luonnokselle. Luonnos kuitenkin sisältää paljon kansallisesti valittavia parametreja, joita tulee käydä läpi ja säätää kannaltamme sopivalle tasolle.
Lausuntokierros on viimeinen mahdollisuus vaikuttaa
Eurokoodiseminaarissa puutuotteiden valmistajat sekä suunnittelutoimistot toivat omia näkökulmia eurokoodikehitykseen.
Uudistus nähdään pääosin hyvänä, mutta myös jatkokehityssuuntia pystyttiin jo osoittamaan. Esitettiin myös tarve vertailulaskennoille ja esimerkkitapauksille, jotta uuden suunnittelumenetelmien vaikutukset tulisivat paremmin esille.
Eurokoodien lausuntokierros alkaa syyskuussa. Puurakenteiden eurokoodin seurantaryhmällä on iso työ edessä, tehtävänä on koota Suomen lausunnot yhteen ja muotoilla ne esitettyjen kantojen mukaan. Seurantaryhmiin on vapaa pääsy ja ryhmän jäsenet saavat käyttöönsä myös kaikki dokumentit.
Eurokoodien valmistuttua ne voidaan kansallisesti ottaa käyttöön. Tätä ennen tulee kansallisesti valittavien parametreihin ja ehtoihin ottaa kantaa. Ympäristöministeriön kanta on, että mahdollisimman paljon mentäisiin luonnoksissa esitettyjen suositusarvojen mukaisesti.
Eurokoodiseminaarissa oli osallistujia puuteollisuuden lisäksi kaikista isoimmista suunnittelutoimistoista, kunnista, koulutuslaitoksista, ympäristöministeriöstä ja väylävirastosta. Kuulijoita oli kaikkiaan noin 170, suuri osa etäyhteydellä.
Rakentamisen tuotanto on kääntynyt laskuun. Osittain laskussa on kyseessä nopea paluu ”normaalien” korkojen ja tarpeen mukaiselle rakentamistasolle. Asuntotuotannossa mennään hetkellisesti jopa keskimääräisen asuntotarpeen alapuolelle. Asuntomarkkinatilanne on heikentynyt merkittävästi ja pudonnut kaikilla mittareilla mitattuna varsin alas. Sekä myytävistä että vuokrattavista asunnoista on ylitarjontaa, mikä vaikuttaa suoraan asuntojen aloituksiin.
Rakennuskustannusten nousu ei taittunut
Rakentamisen kustannusten nousu on hidastunut, mutta ei taittunut laskuun. Rakennuskustannukset nousivat edelleen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 3,2 %. Muista rakennuskustannuksista poiketen puurakenteiden hinnat ovat laskeneet viime vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna 21 %.
Julkisen rakennuttajan rooli korostuu
Julkinen rakentaminen on hiljentynyt voimakkaasti ja tavoitteista jäädään jälkeen. Puun markkinaosuus on laskenut vuoden alussa kaikissa julkisen rakentamisen rakennustyypeissä hoivarakennuksia lukuun ottamatta. Toimintatason laskiessa väliaikaisesti asuntorakentamisessa vastuullinen ja aktiivinen julkisen rakennuttajan toiminta korostuu.
Rakentamisen luvissa reilua laskua
Foreconin estimoimat rakentamisen luvat vähenivät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 27 %. Sekä asuinkerrostaloissa (-20 %) että erityisesti pientaloissa (-51 %) oli selvä lasku. Kerrostalojen lupavaranto pysyi ennallaan, mutta on pienentynyt 2010-luvun matalimmalle tasolle. Puukerrostalojen markkinaosuus luvissa oli 3,5 %.
Kerrostalojen aloituksissa kova pudotus
Rakennusaloitukset vähenivät vuoden ensimmäisellä kvartaalilla 22 %. Kasvua oli vain teollisuus- ja varastorakentamisessa. Liike- ja toimistorakennusten aloitukset pysyivät ennallaan. Kerrostalojen aloitukset laskivat peräti 40 %. Puukerrostaloaloituksia oli kohtuullisesti ja osuus aloituksista alkuvuonna oli 5,1 %.
Pientalorakentamisessa vaikeat ajat
Pientaloaloitukset ja -luvat vähenivät ensimmäisellä vuosineljänneksellä 50 %. Lupavaranto pientaloissa on edelleen hyvä, joten potentiaalia aloituksiin on. Tonttikauppa on hidastunut. Tonttikauppa vähentyi viime vuonna 36 % ja vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 52 %. Pientalojen näkymät ovat heikentyneet edelleen alkuvuoden aikana ja Forecon onkin laskenut tämän vuoden ennustetta merkittävästi.
Rakentamisen tuotanto on kääntynyt laskuun. Osittain laskussa on kyseessä nopea paluu ”normaalien” korkojen ja tarpeen mukaiselle rakentamistasolle. Asuntotuotannossa mennään hetkellisesti jopa keskimääräisen asuntotarpeen alapuolelle. Asuntomarkkinatilanne on heikentynyt merkittävästi ja pudonnut kaikilla mittareilla mitattuna varsin alas. Sekä myytävistä että vuokrattavista asunnoista on ylitarjontaa, mikä vaikuttaa suoraan asuntojen aloituksiin.
Rakennuskustannusten nousu ei taittunut
Rakentamisen kustannusten nousu on hidastunut, mutta ei taittunut laskuun. Rakennuskustannukset nousivat edelleen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 3,2 %. Muista rakennuskustannuksista poiketen puurakenteiden hinnat ovat laskeneet viime vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna 21 %.
Julkisen rakennuttajan rooli korostuu
Julkinen rakentaminen on hiljentynyt voimakkaasti ja tavoitteista jäädään jälkeen. Puun markkinaosuus on laskenut vuoden alussa kaikissa julkisen rakentamisen rakennustyypeissä hoivarakennuksia lukuun ottamatta. Toimintatason laskiessa väliaikaisesti asuntorakentamisessa vastuullinen ja aktiivinen julkisen rakennuttajan toiminta korostuu.
Rakentamisen luvissa reilua laskua
Foreconin estimoimat rakentamisen luvat vähenivät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 27 %. Sekä asuinkerrostaloissa (-20 %) että erityisesti pientaloissa (-51 %) oli selvä lasku. Kerrostalojen lupavaranto pysyi ennallaan, mutta on pienentynyt 2010-luvun matalimmalle tasolle. Puukerrostalojen markkinaosuus luvissa oli 3,5 %.
Kerrostalojen aloituksissa kova pudotus
Rakennusaloitukset vähenivät vuoden ensimmäisellä kvartaalilla 22 %. Kasvua oli vain teollisuus- ja varastorakentamisessa. Liike- ja toimistorakennusten aloitukset pysyivät ennallaan. Kerrostalojen aloitukset laskivat peräti 40 %. Puukerrostaloaloituksia oli kohtuullisesti ja osuus aloituksista alkuvuonna oli 5,1 %.
Pientalorakentamisessa vaikeat ajat
Pientaloaloitukset ja -luvat vähenivät ensimmäisellä vuosineljänneksellä 50 %. Lupavaranto pientaloissa on edelleen hyvä, joten potentiaalia aloituksiin on. Tonttikauppa on hidastunut. Tonttikauppa vähentyi viime vuonna 36 % ja vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 52 %. Pientalojen näkymät ovat heikentyneet edelleen alkuvuoden aikana ja Forecon onkin laskenut tämän vuoden ennustetta merkittävästi.
Rakentamisen tuotanto on kääntynyt laskuun. Osittain laskussa on kyseessä nopea paluu ”normaalien” korkojen ja tarpeen mukaiselle rakentamistasolle. Asuntotuotannossa mennään hetkellisesti jopa keskimääräisen asuntotarpeen alapuolelle. Asuntomarkkinatilanne on heikentynyt merkittävästi ja pudonnut kaikilla mittareilla mitattuna varsin alas. Sekä myytävistä että vuokrattavista asunnoista on ylitarjontaa, mikä vaikuttaa suoraan asuntojen aloituksiin.
Rakennuskustannusten nousu ei taittunut
Rakentamisen kustannusten nousu on hidastunut, mutta ei taittunut laskuun. Rakennuskustannukset nousivat edelleen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 3,2 %. Muista rakennuskustannuksista poiketen puurakenteiden hinnat ovat laskeneet viime vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna 21 %.
Julkisen rakennuttajan rooli korostuu
Julkinen rakentaminen on hiljentynyt voimakkaasti ja tavoitteista jäädään jälkeen. Puun markkinaosuus on laskenut vuoden alussa kaikissa julkisen rakentamisen rakennustyypeissä hoivarakennuksia lukuun ottamatta. Toimintatason laskiessa väliaikaisesti asuntorakentamisessa vastuullinen ja aktiivinen julkisen rakennuttajan toiminta korostuu.
Rakentamisen luvissa reilua laskua
Foreconin estimoimat rakentamisen luvat vähenivät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 27 %. Sekä asuinkerrostaloissa (-20 %) että erityisesti pientaloissa (-51 %) oli selvä lasku. Kerrostalojen lupavaranto pysyi ennallaan, mutta on pienentynyt 2010-luvun matalimmalle tasolle. Puukerrostalojen markkinaosuus luvissa oli 3,5 %.
Kerrostalojen aloituksissa kova pudotus
Rakennusaloitukset vähenivät vuoden ensimmäisellä kvartaalilla 22 %. Kasvua oli vain teollisuus- ja varastorakentamisessa. Liike- ja toimistorakennusten aloitukset pysyivät ennallaan. Kerrostalojen aloitukset laskivat peräti 40 %. Puukerrostaloaloituksia oli kohtuullisesti ja osuus aloituksista alkuvuonna oli 5,1 %.
Pientalorakentamisessa vaikeat ajat
Pientaloaloitukset ja -luvat vähenivät ensimmäisellä vuosineljänneksellä 50 %. Lupavaranto pientaloissa on edelleen hyvä, joten potentiaalia aloituksiin on. Tonttikauppa on hidastunut. Tonttikauppa vähentyi viime vuonna 36 % ja vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 52 %. Pientalojen näkymät ovat heikentyneet edelleen alkuvuoden aikana ja Forecon onkin laskenut tämän vuoden ennustetta merkittävästi.
Puurakentaminen tarjoaa suomalaisten puutuotteiden jalostusarvon nostolle valtaisan potentiaalin. Edellytyksenä on jatkossakin kilpailukykyinen perustuotanto sahatavaran ja levytuotteiden muodossa”, sanoo Puutuoteteollisuuden puheenjohtajana jatkava Ville Kopra.
Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra jatkaa Puutuoteteollisuus ry:n puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana jatkaa Lammin Ikkunoiden toimitusjohtaja Hannu Saarinen. Yhdistyksen vuosikokouksessa hallitukseen valittiin uutena jäsenenä Kontiotuote Oy:n toimitusjohtaja Mika Rytky.
Kopra haluaa laajentaa keskustelua puutuotteista ja puurakentamisesta. Puurakentamisen ja pitkäikäisten puutuotteiden ilmastovaikutuksia on selvitetty kattavasti. Kansainväliset tutkimukset vahvistavat puutuotteiden positiiviset ilmastovaikutukset niin päästöjen leikkaamisen kuin hiilen varastoinninkin osalta. ”Positiivisten ilmastovaikutusten lisäksi nyt pitääkin kiinnittää huomiota ja kohdistaa toimenpiteitä puutuotteiden ja puurakentamisen merkittäviin tuottavuus- ja jalostusarvovaikutuksiin”, toteaa Kopra. ”Puutuotteet tuo teollisen esivalmistuksen rakentamiseen ja tehostaa merkittävästi rakentamisen työn tuottavuutta, joka on viimeiset 50 vuotta polkenut paikallaan. Samaan aikaan teollisuuden tuottavuus on kolminkertaistunut.”, Kopra jatkaa.
Kehittyvä puutuoteteollisuus tarvitsee uusia osaajia sekä teknologia- ja tuoteinnovaatioita. Koulutuksen osalta suurimmat haasteet liittyvät resurssivajeeseen koulutuslaitoksissa. Tuen tarve koulutuksen kehittämisessä on jatkuvasti lisääntymässä. Yhteensä yli 61 000 suomalaista suoraan ja välillisesti työllistävä toimiala kärsii osaajapulasta. ”Yhden Suomen suurimman vientialan koulutuspaikkoja on karsittu, vaikka puupohjaiset ratkaisut kiinnostavat ja kasvattavat markkinaosuutta maailmalla. Tähän on saatava muutos”, toteaa Kopra.
Lisätietoja
Toimitusjohtaja Matti Mikkola, 040 820 4026
Puheenjohtaja Ville Kopra, 050 023 5701
[post_content_en] =>
[post_content_ee] =>
[post_content_sv] =>
[post_title] => Puutuoteteollisuuden tuotannon arvo yli 10 miljardia euroa - jalostusarvoa voidaan edelleen merkittävästi nostaa
[post_excerpt] =>
[post_status] => publish
[comment_status] => closed
[ping_status] => open
[post_password] =>
[post_name] => puutuoteteollisuuden-tuotannon-arvo-yli-10-miljardia-euroa---jalostusarvoa-voidaan-edelleen-merkittavasti-nostaa
[to_ping] =>
[pinged] =>
[post_modified] => 2023-05-31 11:49:34
[post_modified_gmt] => 2023-05-31 08:49:34
[post_content_filtered] =>
[post_parent] => 0
[guid] =>
[menu_order] => 0
[post_type] => post
[post_mime_type] =>
[comment_count] => 0
[post_expire] =>
[vote_status] => 0
)
[_oldAttributes:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array
(
[ID] => 1407
[post_author] => 0
[post_date] => 2023-05-31 11:49:34
[post_date_gmt] => 2023-05-31 08:49:34
[post_content] =>
Tiedote. Julkaistu: 31.05.2023
Puurakentaminen tarjoaa suomalaisten puutuotteiden jalostusarvon nostolle valtaisan potentiaalin. Edellytyksenä on jatkossakin kilpailukykyinen perustuotanto sahatavaran ja levytuotteiden muodossa”, sanoo Puutuoteteollisuuden puheenjohtajana jatkava Ville Kopra.
Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra jatkaa Puutuoteteollisuus ry:n puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana jatkaa Lammin Ikkunoiden toimitusjohtaja Hannu Saarinen. Yhdistyksen vuosikokouksessa hallitukseen valittiin uutena jäsenenä Kontiotuote Oy:n toimitusjohtaja Mika Rytky.
Kopra haluaa laajentaa keskustelua puutuotteista ja puurakentamisesta. Puurakentamisen ja pitkäikäisten puutuotteiden ilmastovaikutuksia on selvitetty kattavasti. Kansainväliset tutkimukset vahvistavat puutuotteiden positiiviset ilmastovaikutukset niin päästöjen leikkaamisen kuin hiilen varastoinninkin osalta. ”Positiivisten ilmastovaikutusten lisäksi nyt pitääkin kiinnittää huomiota ja kohdistaa toimenpiteitä puutuotteiden ja puurakentamisen merkittäviin tuottavuus- ja jalostusarvovaikutuksiin”, toteaa Kopra. ”Puutuotteet tuo teollisen esivalmistuksen rakentamiseen ja tehostaa merkittävästi rakentamisen työn tuottavuutta, joka on viimeiset 50 vuotta polkenut paikallaan. Samaan aikaan teollisuuden tuottavuus on kolminkertaistunut.”, Kopra jatkaa.
Kehittyvä puutuoteteollisuus tarvitsee uusia osaajia sekä teknologia- ja tuoteinnovaatioita. Koulutuksen osalta suurimmat haasteet liittyvät resurssivajeeseen koulutuslaitoksissa. Tuen tarve koulutuksen kehittämisessä on jatkuvasti lisääntymässä. Yhteensä yli 61 000 suomalaista suoraan ja välillisesti työllistävä toimiala kärsii osaajapulasta. ”Yhden Suomen suurimman vientialan koulutuspaikkoja on karsittu, vaikka puupohjaiset ratkaisut kiinnostavat ja kasvattavat markkinaosuutta maailmalla. Tähän on saatava muutos”, toteaa Kopra.
Lisätietoja
Toimitusjohtaja Matti Mikkola, 040 820 4026
Puheenjohtaja Ville Kopra, 050 023 5701
[post_content_en] =>
[post_content_ee] =>
[post_content_sv] =>
[post_title] => Puutuoteteollisuuden tuotannon arvo yli 10 miljardia euroa - jalostusarvoa voidaan edelleen merkittävästi nostaa
[post_excerpt] =>
[post_status] => publish
[comment_status] => closed
[ping_status] => open
[post_password] =>
[post_name] => puutuoteteollisuuden-tuotannon-arvo-yli-10-miljardia-euroa---jalostusarvoa-voidaan-edelleen-merkittavasti-nostaa
[to_ping] =>
[pinged] =>
[post_modified] => 2023-05-31 11:49:34
[post_modified_gmt] => 2023-05-31 08:49:34
[post_content_filtered] =>
[post_parent] => 0
[guid] =>
[menu_order] => 0
[post_type] => post
[post_mime_type] =>
[comment_count] => 0
[post_expire] =>
[vote_status] => 0
)
[_related:yii\db\BaseActiveRecord:private] => Array
(
)
[_errors:yii\base\Model:private] =>
[_validators:yii\base\Model:private] =>
[_scenario:yii\base\Model:private] => default
[_events:yii\base\Component:private] => Array
(
)
[_behaviors:yii\base\Component:private] => Array
(
)
)
Puurakentaminen tarjoaa suomalaisten puutuotteiden jalostusarvon nostolle valtaisan potentiaalin. Edellytyksenä on jatkossakin kilpailukykyinen perustuotanto sahatavaran ja levytuotteiden muodossa”, sanoo Puutuoteteollisuuden puheenjohtajana jatkava Ville Kopra.
Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra jatkaa Puutuoteteollisuus ry:n puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana jatkaa Lammin Ikkunoiden toimitusjohtaja Hannu Saarinen. Yhdistyksen vuosikokouksessa hallitukseen valittiin uutena jäsenenä Kontiotuote Oy:n toimitusjohtaja Mika Rytky.
Kopra haluaa laajentaa keskustelua puutuotteista ja puurakentamisesta. Puurakentamisen ja pitkäikäisten puutuotteiden ilmastovaikutuksia on selvitetty kattavasti. Kansainväliset tutkimukset vahvistavat puutuotteiden positiiviset ilmastovaikutukset niin päästöjen leikkaamisen kuin hiilen varastoinninkin osalta. ”Positiivisten ilmastovaikutusten lisäksi nyt pitääkin kiinnittää huomiota ja kohdistaa toimenpiteitä puutuotteiden ja puurakentamisen merkittäviin tuottavuus- ja jalostusarvovaikutuksiin”, toteaa Kopra. ”Puutuotteet tuo teollisen esivalmistuksen rakentamiseen ja tehostaa merkittävästi rakentamisen työn tuottavuutta, joka on viimeiset 50 vuotta polkenut paikallaan. Samaan aikaan teollisuuden tuottavuus on kolminkertaistunut.”, Kopra jatkaa.
Kehittyvä puutuoteteollisuus tarvitsee uusia osaajia sekä teknologia- ja tuoteinnovaatioita. Koulutuksen osalta suurimmat haasteet liittyvät resurssivajeeseen koulutuslaitoksissa. Tuen tarve koulutuksen kehittämisessä on jatkuvasti lisääntymässä. Yhteensä yli 61 000 suomalaista suoraan ja välillisesti työllistävä toimiala kärsii osaajapulasta. ”Yhden Suomen suurimman vientialan koulutuspaikkoja on karsittu, vaikka puupohjaiset ratkaisut kiinnostavat ja kasvattavat markkinaosuutta maailmalla. Tähän on saatava muutos”, toteaa Kopra.
Tiedote. Julkaistu: 26.04.2023, 09:00 Puutuoteteollisuus ry
Puutuoteteollisuuden hallitus on kokouksessaan hyväksynyt Late-Rakenteet Oy:n ja Kestopalkki Oy:n Puutuoteteollisuus ry:n jäseniksi. Uusien jäsenten myötä Puutuoteteollisuus käynnistää toukokuussa liimapuuryhmän toiminnan. Ryhmän perustaminen on jatkoa Liimapuuyhdistyksen viime kesän päätökselle purkaa yhdistyksen toiminta. Puutuoteteollisuuden liimapuuryhmän muodostavat Late-Rakenteiden ja Kestopalkin lisäksi Versowood Oy ja Pölkky Oy.
Liimapuuryhmällä kolme pääteemaa
Puutuoteteollisuus tarjoaa valmistajille ja laajemminkin rakentamisen sidosryhmille asiantuntevan puutuotteiden ja niiden loppukäytön edunvalvonnan alustan. ”Viime syksyn ja tämän alkuvuoden aikana käytyjen keskustelujen perusteella on valmistajien kanssa yhdessä todettu, että liimapuuryhmän toiminnalle on tilausta”, kertoo Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola.
Uuden ryhmän toiminta keskittyy kolmeen pääteemaan: 1) koulutus ja T&K, 2) standardisointi ja määräyskehitys sekä 3) liimapuuratkaisujen ympäristövaikutukset. Liimapuun käyttäjien ohjeistaminen ja koulutus vaatii koko toimialan panostusta. Tutkimusyhteistyö mahdollistaa osallistumisen suurempiin hankkeisiin. ”T&K-sektorilla Puutuoteteollisuus on jo mukana eurooppalaisessa liimattujen tuotteiden palohankkeessa, jossa tavoitteena on palosuunnitteluarvojen parantaminen. Liimapuuryhmä pääsee näin mukaan liikkuvaan junaan”, sanoo Mikkola. Uudistuvat Eurokoodit tuovat uusia mahdollisuuksia liimapuun käyttöön. Viimeistelyvaiheessa oleva liimapuun ympäristöselosteen käyttöönotto ja tuotteen ympäristövaikutuksista viestiminen ovat tärkeitä koko toimialalle.
Pohjoismainen Liimapuufoorumi syksyllä 2023
Puutuoteteollisuus ja sen liimapuuryhmä järjestävät syksyllä Helsingissä Pohjoismaisen Liimapuufoorumin. Foorumin valmistelu on jo käynnissä ja kutsut Suomeen, Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja Islantiin lähtevät kesän aikana. ”Toimiala kehittyy kovaa vauhtia ja on tarpeen tarjota teollisuudelle foorumi, jossa esitellään uusia ideoita ja toteutusmalleja sekä pohditaan alan toimintaympäristön muutoksia ja vaatimuksia”, toteaa Matti Mikkola.
Lisätietoja: Puutuoteteollisuus ry, toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Tiedote. Julkaistu: 26.04.2023, 09:00 Puutuoteteollisuus ry
Puutuoteteollisuuden hallitus on kokouksessaan hyväksynyt Late-Rakenteet Oy:n ja Kestopalkki Oy:n Puutuoteteollisuus ry:n jäseniksi. Uusien jäsenten myötä Puutuoteteollisuus käynnistää toukokuussa liimapuuryhmän toiminnan. Ryhmän perustaminen on jatkoa Liimapuuyhdistyksen viime kesän päätökselle purkaa yhdistyksen toiminta. Puutuoteteollisuuden liimapuuryhmän muodostavat Late-Rakenteiden ja Kestopalkin lisäksi Versowood Oy ja Pölkky Oy.
Liimapuuryhmällä kolme pääteemaa
Puutuoteteollisuus tarjoaa valmistajille ja laajemminkin rakentamisen sidosryhmille asiantuntevan puutuotteiden ja niiden loppukäytön edunvalvonnan alustan. ”Viime syksyn ja tämän alkuvuoden aikana käytyjen keskustelujen perusteella on valmistajien kanssa yhdessä todettu, että liimapuuryhmän toiminnalle on tilausta”, kertoo Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola.
Uuden ryhmän toiminta keskittyy kolmeen pääteemaan: 1) koulutus ja T&K, 2) standardisointi ja määräyskehitys sekä 3) liimapuuratkaisujen ympäristövaikutukset. Liimapuun käyttäjien ohjeistaminen ja koulutus vaatii koko toimialan panostusta. Tutkimusyhteistyö mahdollistaa osallistumisen suurempiin hankkeisiin. ”T&K-sektorilla Puutuoteteollisuus on jo mukana eurooppalaisessa liimattujen tuotteiden palohankkeessa, jossa tavoitteena on palosuunnitteluarvojen parantaminen. Liimapuuryhmä pääsee näin mukaan liikkuvaan junaan”, sanoo Mikkola. Uudistuvat Eurokoodit tuovat uusia mahdollisuuksia liimapuun käyttöön. Viimeistelyvaiheessa oleva liimapuun ympäristöselosteen käyttöönotto ja tuotteen ympäristövaikutuksista viestiminen ovat tärkeitä koko toimialalle.
Pohjoismainen Liimapuufoorumi syksyllä 2023
Puutuoteteollisuus ja sen liimapuuryhmä järjestävät syksyllä Helsingissä Pohjoismaisen Liimapuufoorumin. Foorumin valmistelu on jo käynnissä ja kutsut Suomeen, Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja Islantiin lähtevät kesän aikana. ”Toimiala kehittyy kovaa vauhtia ja on tarpeen tarjota teollisuudelle foorumi, jossa esitellään uusia ideoita ja toteutusmalleja sekä pohditaan alan toimintaympäristön muutoksia ja vaatimuksia”, toteaa Matti Mikkola.
Lisätietoja: Puutuoteteollisuus ry, toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Tiedote. Julkaistu: 26.04.2023, 09:00 Puutuoteteollisuus ry
Puutuoteteollisuuden hallitus on kokouksessaan hyväksynyt Late-Rakenteet Oy:n ja Kestopalkki Oy:n Puutuoteteollisuus ry:n jäseniksi. Uusien jäsenten myötä Puutuoteteollisuus käynnistää toukokuussa liimapuuryhmän toiminnan. Ryhmän perustaminen on jatkoa Liimapuuyhdistyksen viime kesän päätökselle purkaa yhdistyksen toiminta. Puutuoteteollisuuden liimapuuryhmän muodostavat Late-Rakenteiden ja Kestopalkin lisäksi Versowood Oy ja Pölkky Oy.
Liimapuuryhmällä kolme pääteemaa
Puutuoteteollisuus tarjoaa valmistajille ja laajemminkin rakentamisen sidosryhmille asiantuntevan puutuotteiden ja niiden loppukäytön edunvalvonnan alustan. ”Viime syksyn ja tämän alkuvuoden aikana käytyjen keskustelujen perusteella on valmistajien kanssa yhdessä todettu, että liimapuuryhmän toiminnalle on tilausta”, kertoo Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola.
Uuden ryhmän toiminta keskittyy kolmeen pääteemaan: 1) koulutus ja T&K, 2) standardisointi ja määräyskehitys sekä 3) liimapuuratkaisujen ympäristövaikutukset. Liimapuun käyttäjien ohjeistaminen ja koulutus vaatii koko toimialan panostusta. Tutkimusyhteistyö mahdollistaa osallistumisen suurempiin hankkeisiin. ”T&K-sektorilla Puutuoteteollisuus on jo mukana eurooppalaisessa liimattujen tuotteiden palohankkeessa, jossa tavoitteena on palosuunnitteluarvojen parantaminen. Liimapuuryhmä pääsee näin mukaan liikkuvaan junaan”, sanoo Mikkola. Uudistuvat Eurokoodit tuovat uusia mahdollisuuksia liimapuun käyttöön. Viimeistelyvaiheessa oleva liimapuun ympäristöselosteen käyttöönotto ja tuotteen ympäristövaikutuksista viestiminen ovat tärkeitä koko toimialalle.
Pohjoismainen Liimapuufoorumi syksyllä 2023
Puutuoteteollisuus ja sen liimapuuryhmä järjestävät syksyllä Helsingissä Pohjoismaisen Liimapuufoorumin. Foorumin valmistelu on jo käynnissä ja kutsut Suomeen, Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja Islantiin lähtevät kesän aikana. ”Toimiala kehittyy kovaa vauhtia ja on tarpeen tarjota teollisuudelle foorumi, jossa esitellään uusia ideoita ja toteutusmalleja sekä pohditaan alan toimintaympäristön muutoksia ja vaatimuksia”, toteaa Matti Mikkola.
Lisätietoja: Puutuoteteollisuus ry, toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Kaksi uutta puurakennusalan koulutusta alkanut, pätevyysvaatimukset muuttumassa
Puurakenteiden työnjohtajan pätevyyskoulutus ja puukerrostalorakentamisen koulutus on alkanut TTS Työtehoseurassa.
Puurakenteiden työnjohtajakoulutus
Puun käyttö kerrostalorakentamisessa on lisääntynyt viime vuosina, joten osaavia ja pätevöityneitä puurakentamisen työnjohtajia tarvitaan enenevissä määrin. FISE:n hyväksymä uusi ja TTS Työtehoseuran toteuttama Puurakenteiden työnjohdolle suunnattu pätevyyskoulutus vastaa kysyntään mahdollistamalla ko. pätevyyden hakemisen koulutuksen jälkeen.
Vastaavaa koulutusta ei aikaisemmin ole Suomessa ollut työnjohtajille, vaativien puurakenteiden työmaatoteutuksista. Suunnittelijoille vaativien puurakenteiden koulutusta on toteutettu jo vuosia, kertoo koulutuksen vastuukouluttaja DI Mauri Konttila.
Tavoitteena on jatkaa koulutusta vuosittain, ja niin kauan kun kysyntää ja tarvetta puurakenteiden työnjohtajan pätevyyskoulutukselle on.
Puukerrostalorakentamisen koulutus
TTS Työtehoseura toteuttaa myös tammikuussa 2023 alkanutta puukerrostalorakentamiseen suunnattua työntekijöiden koulutusohjelmaa ainoana Suomessa. Koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet työskennellä puukerrostalorakentamisen kohteissa itsenäisesti ja ymmärtää puuelementtien valmistuksen ja asentamisen erityispiirteet puukerrostaloissa. Tähtäimenä on myös saada osaavia ja ammattitaitoisia puurakentajia puukerrostalotyömaille.
Lisätietoja koulutuksista saa suoraan TTS Työtehoseuralta
Mauri Konttila, rakennusyksikön johtaja, 041 731 5063, mauri.konttila@tts.fi mailto:mauri.konttila@tts.fi
Heikki Henriksson, vastuukouluttaja, 041 731 4949, heikki.henriksson@tts.fi mailto:heikki.henriksson@tts.fi
Puurakentamisen pätevyysvaatimukset muuttuvat
Suomessa ei ollut 2022 loppuun mennessä yhtään FISE- pätevää puurakenteiden työnjohtajaa. Nykyinen voimassa oleva laki ei vaadi lähtökohtaisesti vastaavan työnjohtajan lisäksi erillistä puurakenteiden työnjohtopätevyyden todentamista. Kuitenkin rakennusvalvonta voi vaatia niin katsoessaan puurakenteiden työnjohtajan pätevyyden todentamista ja ko. työnjohtajan nimeämistä. Todentamisen tapaa ei ole määritelty ja viime kädessä valvonta määrittää todentamistavan, mutta käytännössä FISE-pätevyys on käynyt kelpoisuuden osoittamiseen. FISE-pätevyys on siis nykyisellään vapaaehtoinen alan sisäinen laadun todentamisen menettely.
Vuoden 2025 alussa voimaan tulevassa uudessa rakentamislaissa pätevyyksien todentaminen siirretään rakennusvalvonnalta ulkopuoliselle ministeriön nimeämälle elimelle. Rakennusvalvonnalla kuitenkin on edelleen tulkintaoikeus haluamissaan erityistapauksissa.
Uuden rakentamislain pätevyysrakenteeseen on tulossa viisiportainen luokittelu: poikkeuksellisen vaativa, erittäin vaativa, vaativa, tavanomainen ja vähäinen. Pätevyyden vaatimukset, eli tutkinto, relevantit opinnot ja relevantti työkokemus eivät merkittävästi muutu.
Järjestelmän sisällä tehdään säätöjä, mutta käytännössä aina kun pätevyyttä vaaditaan, tulee työnjohtajalla olla vaadittu tutkinto, kokemus ja oikeat opinnot.
Tutkintojen ja pätevyyksien merkitys tulee tulevaisuudessa korostumaan.
FISE on yksi mahdollinen nimettävä pätevyystoimielin tulevaisuudessa, mutta lähtökohtaisesti FISE- pätevyydet eivät siihen saakka ole pakollisia. Rakennushankkeessa lähtökohtana on vastaavan mestarin nimeäminen, mutta valvonta voi niin katsoessaan vaatia pätevyyttä myös puurakenteiden työnjohtajalta.
Kokonaan lainsäädännön ulkopuolisena kokonaisuutena on, että myös tilaajat ovat vaatimassa pätevyyksiä tietyissä tapauksissa. Esimerkiksi joissain julkisissa hankinnoissa kriteerinä on ollut FISE-pätevyys ja tätä tilaaja saa halutessaan vaatia, vaikka laki ei sitä edellytä.
FISE-pätevillä puurakentamisen työnjohtajilla yritys voi osoittaa laadukkaan toiminnan ja pätevän henkilöstön.
Kaksi uutta puurakennusalan koulutusta alkanut, pätevyysvaatimukset muuttumassa
Puurakenteiden työnjohtajan pätevyyskoulutus ja puukerrostalorakentamisen koulutus on alkanut TTS Työtehoseurassa.
Puurakenteiden työnjohtajakoulutus
Puun käyttö kerrostalorakentamisessa on lisääntynyt viime vuosina, joten osaavia ja pätevöityneitä puurakentamisen työnjohtajia tarvitaan enenevissä määrin. FISE:n hyväksymä uusi ja TTS Työtehoseuran toteuttama Puurakenteiden työnjohdolle suunnattu pätevyyskoulutus vastaa kysyntään mahdollistamalla ko. pätevyyden hakemisen koulutuksen jälkeen.
Vastaavaa koulutusta ei aikaisemmin ole Suomessa ollut työnjohtajille, vaativien puurakenteiden työmaatoteutuksista. Suunnittelijoille vaativien puurakenteiden koulutusta on toteutettu jo vuosia, kertoo koulutuksen vastuukouluttaja DI Mauri Konttila.
Tavoitteena on jatkaa koulutusta vuosittain, ja niin kauan kun kysyntää ja tarvetta puurakenteiden työnjohtajan pätevyyskoulutukselle on.
Puukerrostalorakentamisen koulutus
TTS Työtehoseura toteuttaa myös tammikuussa 2023 alkanutta puukerrostalorakentamiseen suunnattua työntekijöiden koulutusohjelmaa ainoana Suomessa. Koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet työskennellä puukerrostalorakentamisen kohteissa itsenäisesti ja ymmärtää puuelementtien valmistuksen ja asentamisen erityispiirteet puukerrostaloissa. Tähtäimenä on myös saada osaavia ja ammattitaitoisia puurakentajia puukerrostalotyömaille.
Lisätietoja koulutuksista saa suoraan TTS Työtehoseuralta
Mauri Konttila, rakennusyksikön johtaja, 041 731 5063, mauri.konttila@tts.fi mailto:mauri.konttila@tts.fi
Heikki Henriksson, vastuukouluttaja, 041 731 4949, heikki.henriksson@tts.fi mailto:heikki.henriksson@tts.fi
Puurakentamisen pätevyysvaatimukset muuttuvat
Suomessa ei ollut 2022 loppuun mennessä yhtään FISE- pätevää puurakenteiden työnjohtajaa. Nykyinen voimassa oleva laki ei vaadi lähtökohtaisesti vastaavan työnjohtajan lisäksi erillistä puurakenteiden työnjohtopätevyyden todentamista. Kuitenkin rakennusvalvonta voi vaatia niin katsoessaan puurakenteiden työnjohtajan pätevyyden todentamista ja ko. työnjohtajan nimeämistä. Todentamisen tapaa ei ole määritelty ja viime kädessä valvonta määrittää todentamistavan, mutta käytännössä FISE-pätevyys on käynyt kelpoisuuden osoittamiseen. FISE-pätevyys on siis nykyisellään vapaaehtoinen alan sisäinen laadun todentamisen menettely.
Vuoden 2025 alussa voimaan tulevassa uudessa rakentamislaissa pätevyyksien todentaminen siirretään rakennusvalvonnalta ulkopuoliselle ministeriön nimeämälle elimelle. Rakennusvalvonnalla kuitenkin on edelleen tulkintaoikeus haluamissaan erityistapauksissa.
Uuden rakentamislain pätevyysrakenteeseen on tulossa viisiportainen luokittelu: poikkeuksellisen vaativa, erittäin vaativa, vaativa, tavanomainen ja vähäinen. Pätevyyden vaatimukset, eli tutkinto, relevantit opinnot ja relevantti työkokemus eivät merkittävästi muutu.
Järjestelmän sisällä tehdään säätöjä, mutta käytännössä aina kun pätevyyttä vaaditaan, tulee työnjohtajalla olla vaadittu tutkinto, kokemus ja oikeat opinnot.
Tutkintojen ja pätevyyksien merkitys tulee tulevaisuudessa korostumaan.
FISE on yksi mahdollinen nimettävä pätevyystoimielin tulevaisuudessa, mutta lähtökohtaisesti FISE- pätevyydet eivät siihen saakka ole pakollisia. Rakennushankkeessa lähtökohtana on vastaavan mestarin nimeäminen, mutta valvonta voi niin katsoessaan vaatia pätevyyttä myös puurakenteiden työnjohtajalta.
Kokonaan lainsäädännön ulkopuolisena kokonaisuutena on, että myös tilaajat ovat vaatimassa pätevyyksiä tietyissä tapauksissa. Esimerkiksi joissain julkisissa hankinnoissa kriteerinä on ollut FISE-pätevyys ja tätä tilaaja saa halutessaan vaatia, vaikka laki ei sitä edellytä.
FISE-pätevillä puurakentamisen työnjohtajilla yritys voi osoittaa laadukkaan toiminnan ja pätevän henkilöstön.
Kaksi uutta puurakennusalan koulutusta alkanut, pätevyysvaatimukset muuttumassa
Puurakenteiden työnjohtajan pätevyyskoulutus ja puukerrostalorakentamisen koulutus on alkanut TTS Työtehoseurassa.
Puurakenteiden työnjohtajakoulutus
Puun käyttö kerrostalorakentamisessa on lisääntynyt viime vuosina, joten osaavia ja pätevöityneitä puurakentamisen työnjohtajia tarvitaan enenevissä määrin. FISE:n hyväksymä uusi ja TTS Työtehoseuran toteuttama Puurakenteiden työnjohdolle suunnattu pätevyyskoulutus vastaa kysyntään mahdollistamalla ko. pätevyyden hakemisen koulutuksen jälkeen.
Vastaavaa koulutusta ei aikaisemmin ole Suomessa ollut työnjohtajille, vaativien puurakenteiden työmaatoteutuksista. Suunnittelijoille vaativien puurakenteiden koulutusta on toteutettu jo vuosia, kertoo koulutuksen vastuukouluttaja DI Mauri Konttila.
Tavoitteena on jatkaa koulutusta vuosittain, ja niin kauan kun kysyntää ja tarvetta puurakenteiden työnjohtajan pätevyyskoulutukselle on.
Puukerrostalorakentamisen koulutus
TTS Työtehoseura toteuttaa myös tammikuussa 2023 alkanutta puukerrostalorakentamiseen suunnattua työntekijöiden koulutusohjelmaa ainoana Suomessa. Koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet työskennellä puukerrostalorakentamisen kohteissa itsenäisesti ja ymmärtää puuelementtien valmistuksen ja asentamisen erityispiirteet puukerrostaloissa. Tähtäimenä on myös saada osaavia ja ammattitaitoisia puurakentajia puukerrostalotyömaille.
Lisätietoja koulutuksista saa suoraan TTS Työtehoseuralta
Mauri Konttila, rakennusyksikön johtaja, 041 731 5063, mauri.konttila@tts.fi mailto:mauri.konttila@tts.fi
Heikki Henriksson, vastuukouluttaja, 041 731 4949, heikki.henriksson@tts.fi mailto:heikki.henriksson@tts.fi
Puurakentamisen pätevyysvaatimukset muuttuvat
Suomessa ei ollut 2022 loppuun mennessä yhtään FISE- pätevää puurakenteiden työnjohtajaa. Nykyinen voimassa oleva laki ei vaadi lähtökohtaisesti vastaavan työnjohtajan lisäksi erillistä puurakenteiden työnjohtopätevyyden todentamista. Kuitenkin rakennusvalvonta voi vaatia niin katsoessaan puurakenteiden työnjohtajan pätevyyden todentamista ja ko. työnjohtajan nimeämistä. Todentamisen tapaa ei ole määritelty ja viime kädessä valvonta määrittää todentamistavan, mutta käytännössä FISE-pätevyys on käynyt kelpoisuuden osoittamiseen. FISE-pätevyys on siis nykyisellään vapaaehtoinen alan sisäinen laadun todentamisen menettely.
Vuoden 2025 alussa voimaan tulevassa uudessa rakentamislaissa pätevyyksien todentaminen siirretään rakennusvalvonnalta ulkopuoliselle ministeriön nimeämälle elimelle. Rakennusvalvonnalla kuitenkin on edelleen tulkintaoikeus haluamissaan erityistapauksissa.
Uuden rakentamislain pätevyysrakenteeseen on tulossa viisiportainen luokittelu: poikkeuksellisen vaativa, erittäin vaativa, vaativa, tavanomainen ja vähäinen. Pätevyyden vaatimukset, eli tutkinto, relevantit opinnot ja relevantti työkokemus eivät merkittävästi muutu.
Järjestelmän sisällä tehdään säätöjä, mutta käytännössä aina kun pätevyyttä vaaditaan, tulee työnjohtajalla olla vaadittu tutkinto, kokemus ja oikeat opinnot.
Tutkintojen ja pätevyyksien merkitys tulee tulevaisuudessa korostumaan.
FISE on yksi mahdollinen nimettävä pätevyystoimielin tulevaisuudessa, mutta lähtökohtaisesti FISE- pätevyydet eivät siihen saakka ole pakollisia. Rakennushankkeessa lähtökohtana on vastaavan mestarin nimeäminen, mutta valvonta voi niin katsoessaan vaatia pätevyyttä myös puurakenteiden työnjohtajalta.
Kokonaan lainsäädännön ulkopuolisena kokonaisuutena on, että myös tilaajat ovat vaatimassa pätevyyksiä tietyissä tapauksissa. Esimerkiksi joissain julkisissa hankinnoissa kriteerinä on ollut FISE-pätevyys ja tätä tilaaja saa halutessaan vaatia, vaikka laki ei sitä edellytä.
FISE-pätevillä puurakentamisen työnjohtajilla yritys voi osoittaa laadukkaan toiminnan ja pätevän henkilöstön.
Puurakentamisen tilastot vuodelta 2022 osoittavat puun markkinaosuuden nousseen kerrostalorakentamisessa. Puutuoteteollisuus julkaisi ensimmäisen teollisen puurakentamisen toimialaraportin ja esittää tuottavuusohjelman käynnistämistä koko rakennussektorille.
Vuosi 2022 oli vahva puurakentajille haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta
Forecon Oy:n Puutuoteteollisuudelle laatiman katsauksen mukaan aloitettujen puukerrostalojen määrä vuonna 2022 kasvoi 7 %, kun vastaavana aikana kaikkien kerrostaloaloitusten määrä laski 20 %. Puukerrostalolupien määrä kasvoi merkittävästi viimeisen kvartaalin aikana. Kaikkiaan puukerrostalojen markkinaosuus aloituksissa nousi 5,3 prosenttiin vuonna 2022, edellisenä vuonna vastaava määrä oli 4,4 %.
Pientalorakentamisessa vuonna 2022 sekä aloitukset että uudet luvat laskivat kokonaismarkkinan mukana. Uusien lupien määrä laski yli 20 % edelliseen vuoteen. Jo entuudestaan omakotitalolupia on paljon varastossa. Aloitettujen puisten kokoontumisrakennusten määrä puolittui. Puurunkoisten liike- ja toimistorakennusten aloitukset kasvoivat lähes 50 % suurten hankkeiden vetämänä, kun kaikkiaan toimistorakennusten aloitukset laskivat yli 10 % vuonna 2022.
Puutuoteteollisuus julkaisee ensimmäisen teollisen puurakentamisen toimialaraportin
Toimialaraportti kokoaa rakentamiseen esivalmistettuja puutuotteita tarjoavien yritysten tiedot yksiin kansiin. Toimialan kokonaiskuvan hahmottaminen on ollut vaikeaa, koska yrityksille ei ole erillistä TOL-luokkaa eikä näin ollen tilastoja. Yritysten liiketoimintamallitkin poikkeavat merkittävästi toisistaan. Raportin tavoitteena on tuottaa toimijakentästä ajantasaista tietoa niin yrityksille, päätöksentekijöille kuin tilaajille. Nyt julkaistu raportti perustuu tietoihin kaudelta 2019–2021. Jatkossa raportista julkaistaan päivitys vuosittain.
Teollisuus pk-valtaista ja vaatii yritysten kokoon nähden paljon käyttöpääomaa
Raporttiin on analysoitu 73 toimijan tunnusluvut vuosilta 2019–2021. Yritysten keskikoko kasvoi tarkastelukaudella noin 14 miljoonasta eurosta 17 miljoonaan euroon. Noin puolet kasvusta selittyy hintamuutoksilla ja toinen puoli tuotantomäärien kasvulla.
Raportti osoittaa valmistavan teollisuuden toiminnan olevan varsin pk-valtaista. Kannattavuus on maltillinen ja vaatii suhteessa suuren käyttöpääoman. Yritysten keskimääräinen omavaraisuus on kohtuullisella tasolla ja taseessa olevan kaluston arvo on maltillinen verrattuna suurempiin teollisiin yrityksiin. Yrityksissä on tarkastelujaksolla pystytty ottamaan tuotannon vapaata kapasiteettia käyttöön henkilökuntaa lisäämällä. Toiminnan merkittävään kehittämiseen tarvitaan kuitenkin ulkopuolista tukea.
Puutuoteteollisuus esittää tulevaan hallitusohjelmaan teollisen ja vähähiilisen rakentamisen strategista tuottavuusohjelmaa
Tuottavuusohjelmalle on selvä tarve. Kustannusten nousu, työvoiman saannin vaikeus, inflaatiokehitys ja vihreä siirtymä asettavat sekä haasteita että luovat uusia mahdollisuuksia koko rakennussektorille. Teollisesti esivalmistettujen vähähiilisten ratkaisujen todennettu tuottavuuden parantamispotentiaali pitää pystyä tuomaan osaksi rakentamista.
Puutuoteteollisuuden alkusyksystä 2022 julkaisema tuottavuusloikkahanke osoitti 20 % parannuspotentiaalin puukerrostalorakentamisessa – ilman merkittäviä investointeja. Tuottavuuden ulosmittaaminen edellyttää suunnittelun, teollisen esivalmistuksen ja työmaatoimintojen yhteistoiminnan kehittämistä. Rakennusteollisuus on nostanut esille tahtituotantoajattelun edistämisen rakentamisessa. Tämä mahdollistaa teollisten osavalmisteiden käytön lisäämisen ja merkittävän tuottavuusparannuksen rakennushankkeissa.
Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Sauli Ylinen, p. 0400 270 752
Puurakentamisen tilastot vuodelta 2022 osoittavat puun markkinaosuuden nousseen kerrostalorakentamisessa. Puutuoteteollisuus julkaisi ensimmäisen teollisen puurakentamisen toimialaraportin ja esittää tuottavuusohjelman käynnistämistä koko rakennussektorille.
Vuosi 2022 oli vahva puurakentajille haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta
Forecon Oy:n Puutuoteteollisuudelle laatiman katsauksen mukaan aloitettujen puukerrostalojen määrä vuonna 2022 kasvoi 7 %, kun vastaavana aikana kaikkien kerrostaloaloitusten määrä laski 20 %. Puukerrostalolupien määrä kasvoi merkittävästi viimeisen kvartaalin aikana. Kaikkiaan puukerrostalojen markkinaosuus aloituksissa nousi 5,3 prosenttiin vuonna 2022, edellisenä vuonna vastaava määrä oli 4,4 %.
Pientalorakentamisessa vuonna 2022 sekä aloitukset että uudet luvat laskivat kokonaismarkkinan mukana. Uusien lupien määrä laski yli 20 % edelliseen vuoteen. Jo entuudestaan omakotitalolupia on paljon varastossa. Aloitettujen puisten kokoontumisrakennusten määrä puolittui. Puurunkoisten liike- ja toimistorakennusten aloitukset kasvoivat lähes 50 % suurten hankkeiden vetämänä, kun kaikkiaan toimistorakennusten aloitukset laskivat yli 10 % vuonna 2022.
Puutuoteteollisuus julkaisee ensimmäisen teollisen puurakentamisen toimialaraportin
Toimialaraportti kokoaa rakentamiseen esivalmistettuja puutuotteita tarjoavien yritysten tiedot yksiin kansiin. Toimialan kokonaiskuvan hahmottaminen on ollut vaikeaa, koska yrityksille ei ole erillistä TOL-luokkaa eikä näin ollen tilastoja. Yritysten liiketoimintamallitkin poikkeavat merkittävästi toisistaan. Raportin tavoitteena on tuottaa toimijakentästä ajantasaista tietoa niin yrityksille, päätöksentekijöille kuin tilaajille. Nyt julkaistu raportti perustuu tietoihin kaudelta 2019–2021. Jatkossa raportista julkaistaan päivitys vuosittain.
Teollisuus pk-valtaista ja vaatii yritysten kokoon nähden paljon käyttöpääomaa
Raporttiin on analysoitu 73 toimijan tunnusluvut vuosilta 2019–2021. Yritysten keskikoko kasvoi tarkastelukaudella noin 14 miljoonasta eurosta 17 miljoonaan euroon. Noin puolet kasvusta selittyy hintamuutoksilla ja toinen puoli tuotantomäärien kasvulla.
Raportti osoittaa valmistavan teollisuuden toiminnan olevan varsin pk-valtaista. Kannattavuus on maltillinen ja vaatii suhteessa suuren käyttöpääoman. Yritysten keskimääräinen omavaraisuus on kohtuullisella tasolla ja taseessa olevan kaluston arvo on maltillinen verrattuna suurempiin teollisiin yrityksiin. Yrityksissä on tarkastelujaksolla pystytty ottamaan tuotannon vapaata kapasiteettia käyttöön henkilökuntaa lisäämällä. Toiminnan merkittävään kehittämiseen tarvitaan kuitenkin ulkopuolista tukea.
Puutuoteteollisuus esittää tulevaan hallitusohjelmaan teollisen ja vähähiilisen rakentamisen strategista tuottavuusohjelmaa
Tuottavuusohjelmalle on selvä tarve. Kustannusten nousu, työvoiman saannin vaikeus, inflaatiokehitys ja vihreä siirtymä asettavat sekä haasteita että luovat uusia mahdollisuuksia koko rakennussektorille. Teollisesti esivalmistettujen vähähiilisten ratkaisujen todennettu tuottavuuden parantamispotentiaali pitää pystyä tuomaan osaksi rakentamista.
Puutuoteteollisuuden alkusyksystä 2022 julkaisema tuottavuusloikkahanke osoitti 20 % parannuspotentiaalin puukerrostalorakentamisessa – ilman merkittäviä investointeja. Tuottavuuden ulosmittaaminen edellyttää suunnittelun, teollisen esivalmistuksen ja työmaatoimintojen yhteistoiminnan kehittämistä. Rakennusteollisuus on nostanut esille tahtituotantoajattelun edistämisen rakentamisessa. Tämä mahdollistaa teollisten osavalmisteiden käytön lisäämisen ja merkittävän tuottavuusparannuksen rakennushankkeissa.
Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Sauli Ylinen, p. 0400 270 752
Puurakentamisen tilastot vuodelta 2022 osoittavat puun markkinaosuuden nousseen kerrostalorakentamisessa. Puutuoteteollisuus julkaisi ensimmäisen teollisen puurakentamisen toimialaraportin ja esittää tuottavuusohjelman käynnistämistä koko rakennussektorille.
Vuosi 2022 oli vahva puurakentajille haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta
Forecon Oy:n Puutuoteteollisuudelle laatiman katsauksen mukaan aloitettujen puukerrostalojen määrä vuonna 2022 kasvoi 7 %, kun vastaavana aikana kaikkien kerrostaloaloitusten määrä laski 20 %. Puukerrostalolupien määrä kasvoi merkittävästi viimeisen kvartaalin aikana. Kaikkiaan puukerrostalojen markkinaosuus aloituksissa nousi 5,3 prosenttiin vuonna 2022, edellisenä vuonna vastaava määrä oli 4,4 %.
Pientalorakentamisessa vuonna 2022 sekä aloitukset että uudet luvat laskivat kokonaismarkkinan mukana. Uusien lupien määrä laski yli 20 % edelliseen vuoteen. Jo entuudestaan omakotitalolupia on paljon varastossa. Aloitettujen puisten kokoontumisrakennusten määrä puolittui. Puurunkoisten liike- ja toimistorakennusten aloitukset kasvoivat lähes 50 % suurten hankkeiden vetämänä, kun kaikkiaan toimistorakennusten aloitukset laskivat yli 10 % vuonna 2022.
Puutuoteteollisuus julkaisee ensimmäisen teollisen puurakentamisen toimialaraportin
Toimialaraportti kokoaa rakentamiseen esivalmistettuja puutuotteita tarjoavien yritysten tiedot yksiin kansiin. Toimialan kokonaiskuvan hahmottaminen on ollut vaikeaa, koska yrityksille ei ole erillistä TOL-luokkaa eikä näin ollen tilastoja. Yritysten liiketoimintamallitkin poikkeavat merkittävästi toisistaan. Raportin tavoitteena on tuottaa toimijakentästä ajantasaista tietoa niin yrityksille, päätöksentekijöille kuin tilaajille. Nyt julkaistu raportti perustuu tietoihin kaudelta 2019–2021. Jatkossa raportista julkaistaan päivitys vuosittain.
Teollisuus pk-valtaista ja vaatii yritysten kokoon nähden paljon käyttöpääomaa
Raporttiin on analysoitu 73 toimijan tunnusluvut vuosilta 2019–2021. Yritysten keskikoko kasvoi tarkastelukaudella noin 14 miljoonasta eurosta 17 miljoonaan euroon. Noin puolet kasvusta selittyy hintamuutoksilla ja toinen puoli tuotantomäärien kasvulla.
Raportti osoittaa valmistavan teollisuuden toiminnan olevan varsin pk-valtaista. Kannattavuus on maltillinen ja vaatii suhteessa suuren käyttöpääoman. Yritysten keskimääräinen omavaraisuus on kohtuullisella tasolla ja taseessa olevan kaluston arvo on maltillinen verrattuna suurempiin teollisiin yrityksiin. Yrityksissä on tarkastelujaksolla pystytty ottamaan tuotannon vapaata kapasiteettia käyttöön henkilökuntaa lisäämällä. Toiminnan merkittävään kehittämiseen tarvitaan kuitenkin ulkopuolista tukea.
Puutuoteteollisuus esittää tulevaan hallitusohjelmaan teollisen ja vähähiilisen rakentamisen strategista tuottavuusohjelmaa
Tuottavuusohjelmalle on selvä tarve. Kustannusten nousu, työvoiman saannin vaikeus, inflaatiokehitys ja vihreä siirtymä asettavat sekä haasteita että luovat uusia mahdollisuuksia koko rakennussektorille. Teollisesti esivalmistettujen vähähiilisten ratkaisujen todennettu tuottavuuden parantamispotentiaali pitää pystyä tuomaan osaksi rakentamista.
Puutuoteteollisuuden alkusyksystä 2022 julkaisema tuottavuusloikkahanke osoitti 20 % parannuspotentiaalin puukerrostalorakentamisessa – ilman merkittäviä investointeja. Tuottavuuden ulosmittaaminen edellyttää suunnittelun, teollisen esivalmistuksen ja työmaatoimintojen yhteistoiminnan kehittämistä. Rakennusteollisuus on nostanut esille tahtituotantoajattelun edistämisen rakentamisessa. Tämä mahdollistaa teollisten osavalmisteiden käytön lisäämisen ja merkittävän tuottavuusparannuksen rakennushankkeissa.
Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Sauli Ylinen, p. 0400 270 752
Rakennustuoteasetus (CPR) on osa Suomen lainsäädäntöä vuodesta 2013 lähtien. Teollisuudelle asetus on arkipäivää, koska siitä lähtien myös rakenteellisille puutuotteille tuli CE-merkintä pakolliseksi. Asetus ja sen mukana myös standardit ovat tällä hetkellä uudistettavana.
Rakennustuoteasetus laadittiin parantamaan eurooppalaisen rakentamisen laatua. Erityisen tärkeä tavoite oli käyttäjien terveys ja turvallisuus.
Tuotteiden CE-merkintä korvasi kansalliset merkinnät ja avasi samalla rakennustuotteille yhteisen markkinan.
Laaja ja raskas uudistusprosessi meneillään
Komission laatima luonnos päivitetyksi rakennustuoteasetukseksi oli viime vuonna laajalla lausuntokierroksella, johon myös Suomesta osallistuimme ympäristöministeriön johdolla, sekä myös eurooppalaisten järjestöjemme kautta. Kommenttien perusteella laadittua uutta luonnosversiota käsitellään parhaillaan sekä Euroopan neuvoston työryhmässä että Euroopan parlamentin sisämarkkinakomiteassa.
Yleisesti sekä säädöksen siirtymäaikaa että arviointiaikaa pidetään pitkinä, säädösesityksessä koetaan myös annettavan EU:n komissiolle liikaa liikkumavapautta ja mahdollisuuksia käyttää delegoituja säädöksiä asetusta täydentämään. Asetusluonnos on kuitenkin matkan varrella monelta osin parantunut. Asetuksen laatimista tulee edelleenkin seurata tarkkaan, että vaaditut menettelyt ovat teollisuuden kannalta järkeviä.
Acquis-prosessi päivittää standardien sisällön
Osana tuotesääntelyn ja harmonisoitujen tuotestandardien kehitystä komissio on vanhojen standardisointimandaattien pohjalta perustanut tuoteryhmäkohtaisia CPR Acquis-ryhmiä eri tuoteperheille. Suomen osallistumisen organisoi ympäristöministeriö. Ministeriön edustajan ohella ryhmien jäseneksi nimetään teollisuuden edunvalvontayhdistyksen edustajia, jotka ovat toimineet standardisointitehtävissä.
Acquis-työssä luodaan pohja standardisointipyyntöjen (Standardisation request, SR, uusi nimi standardisointimandaatille) laatimiselle eri tuoteryhmille, jotka siten toimivat ohjenuorana harmonisoitujen standardien tekemisessä. Acquis-työssä kartoitetaan eri maiden kansallisia määräyksiä, nykyisten standardien sisältöä sekä pohditaan mitä uusia ominaisuuksia ja kriteereitä standardeissa pitäisi jatkossa olla.
Puutuotteiden kannalta on kolme olennaista Acquis-ryhmää:
TC 33 Ovet ja ikkunat, teollisuuden asiantuntija on Aila Janatuinen
TC 124 Rakenteelliset puutuotteet, käynnistynee loppuvuodesta 2023, teollisuuden asiantuntija Tomi Toratti
BWR7 Sustainability, teollisuuden edustajina ovat Ari Ilomäki sekä Suvi Papula Rakennusteollisuudesta. Ryhmän tehtävänä on määritellä mitä ympäristöselosteen indikaattoreista tulisi sisällyttää tuoteryhmäkohtaisiin standardisointipyyntöihin. Jatkossa rakennustuotteen harmonisoidussa standardissa tulee olemaan mukana joku/joitakin ympäristöselosteen tietoja. Tässä Suomen kantana on ollut, että ainoastaan kokonaisilmastovaikutus (GWP)-tieto olisi pakollinen ja muut indikaattorit vapaaehtoisia.
Hitaasti pois standardisoinnin umpikujasta
Uudistusprosessin aikana vanhat CE-merkintään johtavat tuotestandardit ovat voimassa, mutta niiden uudistaminen sekä uusien tuotestandardien laatiminen on ollut jo muutaman vuoden jäissä. Tämä on erityisen hankalaa tuotteille, joilla ei vielä tuotestandardia ole eikä sen myötä mahdollisuutta CE-merkitä tuotteitaan. Näin ollen pääsy EU:n sisämarkkinoille, siis myös Suomessa kotimarkkinalle, vaatii monimutkaisemman menettelyn. Umpikujassa on ollut erityisesti CLT, jonka CE-merkintään johtava tuotestandardi on juuttunut standardien etenemisen katkokseen. Näillä näkymin rakennustuoteasetuksen uudistaminen sekä standardien läpikäynti on ainoa keino päästä eteenpäin.
Lisätietoja: Tomi Toratti, Aila Janatuinen (TC 33)
Rakennustuoteasetus (CPR) on osa Suomen lainsäädäntöä vuodesta 2013 lähtien. Teollisuudelle asetus on arkipäivää, koska siitä lähtien myös rakenteellisille puutuotteille tuli CE-merkintä pakolliseksi. Asetus ja sen mukana myös standardit ovat tällä hetkellä uudistettavana.
Rakennustuoteasetus laadittiin parantamaan eurooppalaisen rakentamisen laatua. Erityisen tärkeä tavoite oli käyttäjien terveys ja turvallisuus.
Tuotteiden CE-merkintä korvasi kansalliset merkinnät ja avasi samalla rakennustuotteille yhteisen markkinan.
Laaja ja raskas uudistusprosessi meneillään
Komission laatima luonnos päivitetyksi rakennustuoteasetukseksi oli viime vuonna laajalla lausuntokierroksella, johon myös Suomesta osallistuimme ympäristöministeriön johdolla, sekä myös eurooppalaisten järjestöjemme kautta. Kommenttien perusteella laadittua uutta luonnosversiota käsitellään parhaillaan sekä Euroopan neuvoston työryhmässä että Euroopan parlamentin sisämarkkinakomiteassa.
Yleisesti sekä säädöksen siirtymäaikaa että arviointiaikaa pidetään pitkinä, säädösesityksessä koetaan myös annettavan EU:n komissiolle liikaa liikkumavapautta ja mahdollisuuksia käyttää delegoituja säädöksiä asetusta täydentämään. Asetusluonnos on kuitenkin matkan varrella monelta osin parantunut. Asetuksen laatimista tulee edelleenkin seurata tarkkaan, että vaaditut menettelyt ovat teollisuuden kannalta järkeviä.
Acquis-prosessi päivittää standardien sisällön
Osana tuotesääntelyn ja harmonisoitujen tuotestandardien kehitystä komissio on vanhojen standardisointimandaattien pohjalta perustanut tuoteryhmäkohtaisia CPR Acquis-ryhmiä eri tuoteperheille. Suomen osallistumisen organisoi ympäristöministeriö. Ministeriön edustajan ohella ryhmien jäseneksi nimetään teollisuuden edunvalvontayhdistyksen edustajia, jotka ovat toimineet standardisointitehtävissä.
Acquis-työssä luodaan pohja standardisointipyyntöjen (Standardisation request, SR, uusi nimi standardisointimandaatille) laatimiselle eri tuoteryhmille, jotka siten toimivat ohjenuorana harmonisoitujen standardien tekemisessä. Acquis-työssä kartoitetaan eri maiden kansallisia määräyksiä, nykyisten standardien sisältöä sekä pohditaan mitä uusia ominaisuuksia ja kriteereitä standardeissa pitäisi jatkossa olla.
Puutuotteiden kannalta on kolme olennaista Acquis-ryhmää:
TC 33 Ovet ja ikkunat, teollisuuden asiantuntija on Aila Janatuinen
TC 124 Rakenteelliset puutuotteet, käynnistynee loppuvuodesta 2023, teollisuuden asiantuntija Tomi Toratti
BWR7 Sustainability, teollisuuden edustajina ovat Ari Ilomäki sekä Suvi Papula Rakennusteollisuudesta. Ryhmän tehtävänä on määritellä mitä ympäristöselosteen indikaattoreista tulisi sisällyttää tuoteryhmäkohtaisiin standardisointipyyntöihin. Jatkossa rakennustuotteen harmonisoidussa standardissa tulee olemaan mukana joku/joitakin ympäristöselosteen tietoja. Tässä Suomen kantana on ollut, että ainoastaan kokonaisilmastovaikutus (GWP)-tieto olisi pakollinen ja muut indikaattorit vapaaehtoisia.
Hitaasti pois standardisoinnin umpikujasta
Uudistusprosessin aikana vanhat CE-merkintään johtavat tuotestandardit ovat voimassa, mutta niiden uudistaminen sekä uusien tuotestandardien laatiminen on ollut jo muutaman vuoden jäissä. Tämä on erityisen hankalaa tuotteille, joilla ei vielä tuotestandardia ole eikä sen myötä mahdollisuutta CE-merkitä tuotteitaan. Näin ollen pääsy EU:n sisämarkkinoille, siis myös Suomessa kotimarkkinalle, vaatii monimutkaisemman menettelyn. Umpikujassa on ollut erityisesti CLT, jonka CE-merkintään johtava tuotestandardi on juuttunut standardien etenemisen katkokseen. Näillä näkymin rakennustuoteasetuksen uudistaminen sekä standardien läpikäynti on ainoa keino päästä eteenpäin.
Lisätietoja: Tomi Toratti, Aila Janatuinen (TC 33)
Rakennustuoteasetus (CPR) on osa Suomen lainsäädäntöä vuodesta 2013 lähtien. Teollisuudelle asetus on arkipäivää, koska siitä lähtien myös rakenteellisille puutuotteille tuli CE-merkintä pakolliseksi. Asetus ja sen mukana myös standardit ovat tällä hetkellä uudistettavana.
Rakennustuoteasetus laadittiin parantamaan eurooppalaisen rakentamisen laatua. Erityisen tärkeä tavoite oli käyttäjien terveys ja turvallisuus.
Tuotteiden CE-merkintä korvasi kansalliset merkinnät ja avasi samalla rakennustuotteille yhteisen markkinan.
Laaja ja raskas uudistusprosessi meneillään
Komission laatima luonnos päivitetyksi rakennustuoteasetukseksi oli viime vuonna laajalla lausuntokierroksella, johon myös Suomesta osallistuimme ympäristöministeriön johdolla, sekä myös eurooppalaisten järjestöjemme kautta. Kommenttien perusteella laadittua uutta luonnosversiota käsitellään parhaillaan sekä Euroopan neuvoston työryhmässä että Euroopan parlamentin sisämarkkinakomiteassa.
Yleisesti sekä säädöksen siirtymäaikaa että arviointiaikaa pidetään pitkinä, säädösesityksessä koetaan myös annettavan EU:n komissiolle liikaa liikkumavapautta ja mahdollisuuksia käyttää delegoituja säädöksiä asetusta täydentämään. Asetusluonnos on kuitenkin matkan varrella monelta osin parantunut. Asetuksen laatimista tulee edelleenkin seurata tarkkaan, että vaaditut menettelyt ovat teollisuuden kannalta järkeviä.
Acquis-prosessi päivittää standardien sisällön
Osana tuotesääntelyn ja harmonisoitujen tuotestandardien kehitystä komissio on vanhojen standardisointimandaattien pohjalta perustanut tuoteryhmäkohtaisia CPR Acquis-ryhmiä eri tuoteperheille. Suomen osallistumisen organisoi ympäristöministeriö. Ministeriön edustajan ohella ryhmien jäseneksi nimetään teollisuuden edunvalvontayhdistyksen edustajia, jotka ovat toimineet standardisointitehtävissä.
Acquis-työssä luodaan pohja standardisointipyyntöjen (Standardisation request, SR, uusi nimi standardisointimandaatille) laatimiselle eri tuoteryhmille, jotka siten toimivat ohjenuorana harmonisoitujen standardien tekemisessä. Acquis-työssä kartoitetaan eri maiden kansallisia määräyksiä, nykyisten standardien sisältöä sekä pohditaan mitä uusia ominaisuuksia ja kriteereitä standardeissa pitäisi jatkossa olla.
Puutuotteiden kannalta on kolme olennaista Acquis-ryhmää:
TC 33 Ovet ja ikkunat, teollisuuden asiantuntija on Aila Janatuinen
TC 124 Rakenteelliset puutuotteet, käynnistynee loppuvuodesta 2023, teollisuuden asiantuntija Tomi Toratti
BWR7 Sustainability, teollisuuden edustajina ovat Ari Ilomäki sekä Suvi Papula Rakennusteollisuudesta. Ryhmän tehtävänä on määritellä mitä ympäristöselosteen indikaattoreista tulisi sisällyttää tuoteryhmäkohtaisiin standardisointipyyntöihin. Jatkossa rakennustuotteen harmonisoidussa standardissa tulee olemaan mukana joku/joitakin ympäristöselosteen tietoja. Tässä Suomen kantana on ollut, että ainoastaan kokonaisilmastovaikutus (GWP)-tieto olisi pakollinen ja muut indikaattorit vapaaehtoisia.
Hitaasti pois standardisoinnin umpikujasta
Uudistusprosessin aikana vanhat CE-merkintään johtavat tuotestandardit ovat voimassa, mutta niiden uudistaminen sekä uusien tuotestandardien laatiminen on ollut jo muutaman vuoden jäissä. Tämä on erityisen hankalaa tuotteille, joilla ei vielä tuotestandardia ole eikä sen myötä mahdollisuutta CE-merkitä tuotteitaan. Näin ollen pääsy EU:n sisämarkkinoille, siis myös Suomessa kotimarkkinalle, vaatii monimutkaisemman menettelyn. Umpikujassa on ollut erityisesti CLT, jonka CE-merkintään johtava tuotestandardi on juuttunut standardien etenemisen katkokseen. Näillä näkymin rakennustuoteasetuksen uudistaminen sekä standardien läpikäynti on ainoa keino päästä eteenpäin.
Lisätietoja: Tomi Toratti, Aila Janatuinen (TC 33)
Puutuoteteollisuus on suomalaisen raaka-aineen jalostaja ja maakuntien elinvoimaisuuden turvaaja. Samalla se on merkittävä teollisuudenala Suomessa ja sen tuotteiden kirjo on laaja. Puutuote- ja huonekaluteollisuus työllisti vuonna 2021 välittömästi 28 000 henkilöä, yli 8 % koko maan teollisuuden työntekijöistä. Välittömiä palkkatuloja toimiala tuotti noin miljardi euroa. Välilliset työllisyysvaikutukset huomioiden toimiala työllisti yhteensä yli 61 000 henkilöä.
Puutuoteteollisuus ja puutuotteet tukevat Suomen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta
Puutuoteteollisuus on hyvin energiaomavaraista ja samalla vähäpäästöistä. Energiakriisi nosti jälleen kerran voimakkaasti esille puutuoteteollisuuden omavaraisen energiatuotannon merkityksen.
Ehdoton edellytys onkin, että puutuoteteollisuuden tuotannon yhteydessä tapahtuva sivuvirtojen energiahyödyntäminen on jatkossakin mahdollista. Puutuoteteollisuuden bioenergiatuotanto ei perustu ainespuun polttoon, ei lisää hakkuita ja lisäksi vaikuttaa positiivisesti Suomen hiilitaseeseen.
Puutuoteteollisuus on tukkipuun käyttäjä, joka maksaa yli kaksi kolmasosaa (69 %) metsänomistajien bruttokantorahatuloista. Puutuoteteollisuus käytti vuonna 2021 noin 30 miljoonaa kuutiota puuta, joka oli 36 % koko metsä- ja energiateollisuuden puunkäytöstä. Toimialan puunkäytöstä 99 % oli kotimaista puuta, joten kantorahatulot kertyivät suomalaisten metsänomistajien kukkaroon.
Tavoitteet tulevalle hallituskaudelle
Puutuoteteollisuuden raaka-ainehuolto ei saa vaarantua
Puutuoteteollisuus vaikuttaa positiivisesti metsiemme hiilinielun ylläpitoon kannustaen metsänomistajia tuottamaan arvokasta järeää tukkipuuta, jota syntyy ainoastaan pitkän kiertoajan kuluessa. Valmiissa puutuotteissa puun sisältämä hiili säilyy yhtä kauan kuin tuotekin, rakentamisessa jopa satoja vuosia. Puurakentamisen merkittäväkään lisääminen ei edellytä metsien käytön lisäämistä. Puuta pystytään ohjaamaan kotimaan rakentamiseen suuntaamalla uudelleen viennin tuotevirtoja, nostamalla jalostusarvoa ja lisäämällä puutuotteiden kiertoaikaa.
Tavoite 1
Puutuoteteollisuuden raaka-aineen saanti on turvattava. Suomen metsät eivät saa joutua muiden sektoreiden ja maiden tuottamien päästöjen kompensoijaksi. Erityisesti Metsähallituksen puun toimitusten merkitys puutuoteteollisuudelle on huomioitava metsien käyttöä koskevissa päätöksissä.
Puutuotteet ja teollinen puurakentaminen pienentävät rakentamisen aiheuttamaa hiilipiikkiä ja kasvattavat rakennusten hiilivarastoa
Puu tarjoaa keinon Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Ilmastonmuutoshaaste ratkaistaan vain päästöjä vähentämällä. Puurakentaminen leikkaa merkittävästi rakentamisen välittömiä päästöjä tarjoten näin nopean osaratkaisun ja keinon pysyä Suomen hiilineutraalisuustavoitteessa.
Tavoite 2
Rakentamisen päästöjä on nopeasti leikattava ja pienennettävä rakentamisen hiilijalanjälkeä 25 % tulevan hallituskauden aikana. Rakentamisen hiilipiikin pienentämiseksi ja hiilivaraston kasvattamiseksi tulee siirtyä käytäntöön, jossa asetuksen mukaisten päästöjen tavoitetason alittamisesta palkitaan. Lisäksi rakennuksen ilmastoselvityksen vaikuttavuutta tulee nopeuttaa.
Teollinen puurakentaminen nostaa merkittävästi rakentamisen tuottavuutta ja luo uusia työpaikkoja
Rakentamisen työn tuottavuus on polkenut paikallaan vuosikymmeniä ja laahaa kaukana muiden toimialojen perässä. Teollinen puurakentaminen on keskeinen keino koko rakennussektorin tuottavuuden parantamiseen ja päästöjen leikkaamiseen.
Tavoite 3
Rakentamisen tuottavuuden parantamiseksi tulee perustaa teollisen ja vähähiilisen rakentamisen strateginen tuottavuusohjelma, jonka tavoitteena on merkittävä tuottavuusloikka. Rahoitustasotavoitteena 300 miljoonan euron ohjelma hallituskaudelle.
Puurakentamisen kasvu nostaa puutuoteteollisuuden jalostusarvoa ja kasvattaa viennin arvoa
Yli 70 % puutuoteteollisuuden tuotteista ohjautuu rakentamiseen suoraan tai jalostuksen kautta. Puurakentamisen kehittyminen tarjoaa Suomelle merkittävän jalostusarvon nostamisen ja valmistuksen teollistamisen potentiaalin. Tähän mahdollisuuteen tulee tarttua ja luoda Suomeen toimiva alusta uusien innovaatioiden kokeilemiselle ja ennen kaikkea toimivien markkinoiden luomiselle.
Suomi on kansainvälisesti merkittävä puutuotteiden viejä. Puutuotteita viedään Suomesta yli sataan maahan. Puutuoteteollisuuden viennin arvo vuonna 2021 oli lähes 4 miljardia euroa. Jalostamalla puumateriaali pidemmälle kotimaassa saavutetaan useita merkittäviä etuja, kuten lisätään työtä, osaamista ja investointeja Suomeen. Samalla kehitetään toimialan kilpailukykyä vientimarkkinoilla ja pidennetään puutuotteeseen varastoituneen hiilen kiertoaikaa.
Tavoite 4
Tuottavuutta ja vähähiilistä hankekehitystä tulee edistää investointituin. Selkeästi rakentamisen tuottavuutta ja vähähiilisyyttä parantaville investoinneille myönnetään korotettu investointituki (50 %). Lisäksi julkisiin puurakennushankkeisiin luodaan vähähiilisen puurakennuksen hankekehityksen ja suunnittelun avustus (25 % suunnittelu- ja kehityskustannustuki).
Laajempi esittely tavoitteistamme löytyy kotisivumme artikkelissa.
Yhteyshenkilö: Matti Mikkola, toimitusjohtaja, p. 040 829 4026
Puutuoteteollisuus on suomalaisen raaka-aineen jalostaja ja maakuntien elinvoimaisuuden turvaaja. Samalla se on merkittävä teollisuudenala Suomessa ja sen tuotteiden kirjo on laaja. Puutuote- ja huonekaluteollisuus työllisti vuonna 2021 välittömästi 28 000 henkilöä, yli 8 % koko maan teollisuuden työntekijöistä. Välittömiä palkkatuloja toimiala tuotti noin miljardi euroa. Välilliset työllisyysvaikutukset huomioiden toimiala työllisti yhteensä yli 61 000 henkilöä.
Puutuoteteollisuus ja puutuotteet tukevat Suomen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta
Puutuoteteollisuus on hyvin energiaomavaraista ja samalla vähäpäästöistä. Energiakriisi nosti jälleen kerran voimakkaasti esille puutuoteteollisuuden omavaraisen energiatuotannon merkityksen.
Ehdoton edellytys onkin, että puutuoteteollisuuden tuotannon yhteydessä tapahtuva sivuvirtojen energiahyödyntäminen on jatkossakin mahdollista. Puutuoteteollisuuden bioenergiatuotanto ei perustu ainespuun polttoon, ei lisää hakkuita ja lisäksi vaikuttaa positiivisesti Suomen hiilitaseeseen.
Puutuoteteollisuus on tukkipuun käyttäjä, joka maksaa yli kaksi kolmasosaa (69 %) metsänomistajien bruttokantorahatuloista. Puutuoteteollisuus käytti vuonna 2021 noin 30 miljoonaa kuutiota puuta, joka oli 36 % koko metsä- ja energiateollisuuden puunkäytöstä. Toimialan puunkäytöstä 99 % oli kotimaista puuta, joten kantorahatulot kertyivät suomalaisten metsänomistajien kukkaroon.
Tavoitteet tulevalle hallituskaudelle
Puutuoteteollisuuden raaka-ainehuolto ei saa vaarantua
Puutuoteteollisuus vaikuttaa positiivisesti metsiemme hiilinielun ylläpitoon kannustaen metsänomistajia tuottamaan arvokasta järeää tukkipuuta, jota syntyy ainoastaan pitkän kiertoajan kuluessa. Valmiissa puutuotteissa puun sisältämä hiili säilyy yhtä kauan kuin tuotekin, rakentamisessa jopa satoja vuosia. Puurakentamisen merkittäväkään lisääminen ei edellytä metsien käytön lisäämistä. Puuta pystytään ohjaamaan kotimaan rakentamiseen suuntaamalla uudelleen viennin tuotevirtoja, nostamalla jalostusarvoa ja lisäämällä puutuotteiden kiertoaikaa.
Tavoite 1
Puutuoteteollisuuden raaka-aineen saanti on turvattava. Suomen metsät eivät saa joutua muiden sektoreiden ja maiden tuottamien päästöjen kompensoijaksi. Erityisesti Metsähallituksen puun toimitusten merkitys puutuoteteollisuudelle on huomioitava metsien käyttöä koskevissa päätöksissä.
Puutuotteet ja teollinen puurakentaminen pienentävät rakentamisen aiheuttamaa hiilipiikkiä ja kasvattavat rakennusten hiilivarastoa
Puu tarjoaa keinon Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Ilmastonmuutoshaaste ratkaistaan vain päästöjä vähentämällä. Puurakentaminen leikkaa merkittävästi rakentamisen välittömiä päästöjä tarjoten näin nopean osaratkaisun ja keinon pysyä Suomen hiilineutraalisuustavoitteessa.
Tavoite 2
Rakentamisen päästöjä on nopeasti leikattava ja pienennettävä rakentamisen hiilijalanjälkeä 25 % tulevan hallituskauden aikana. Rakentamisen hiilipiikin pienentämiseksi ja hiilivaraston kasvattamiseksi tulee siirtyä käytäntöön, jossa asetuksen mukaisten päästöjen tavoitetason alittamisesta palkitaan. Lisäksi rakennuksen ilmastoselvityksen vaikuttavuutta tulee nopeuttaa.
Teollinen puurakentaminen nostaa merkittävästi rakentamisen tuottavuutta ja luo uusia työpaikkoja
Rakentamisen työn tuottavuus on polkenut paikallaan vuosikymmeniä ja laahaa kaukana muiden toimialojen perässä. Teollinen puurakentaminen on keskeinen keino koko rakennussektorin tuottavuuden parantamiseen ja päästöjen leikkaamiseen.
Tavoite 3
Rakentamisen tuottavuuden parantamiseksi tulee perustaa teollisen ja vähähiilisen rakentamisen strateginen tuottavuusohjelma, jonka tavoitteena on merkittävä tuottavuusloikka. Rahoitustasotavoitteena 300 miljoonan euron ohjelma hallituskaudelle.
Puurakentamisen kasvu nostaa puutuoteteollisuuden jalostusarvoa ja kasvattaa viennin arvoa
Yli 70 % puutuoteteollisuuden tuotteista ohjautuu rakentamiseen suoraan tai jalostuksen kautta. Puurakentamisen kehittyminen tarjoaa Suomelle merkittävän jalostusarvon nostamisen ja valmistuksen teollistamisen potentiaalin. Tähän mahdollisuuteen tulee tarttua ja luoda Suomeen toimiva alusta uusien innovaatioiden kokeilemiselle ja ennen kaikkea toimivien markkinoiden luomiselle.
Suomi on kansainvälisesti merkittävä puutuotteiden viejä. Puutuotteita viedään Suomesta yli sataan maahan. Puutuoteteollisuuden viennin arvo vuonna 2021 oli lähes 4 miljardia euroa. Jalostamalla puumateriaali pidemmälle kotimaassa saavutetaan useita merkittäviä etuja, kuten lisätään työtä, osaamista ja investointeja Suomeen. Samalla kehitetään toimialan kilpailukykyä vientimarkkinoilla ja pidennetään puutuotteeseen varastoituneen hiilen kiertoaikaa.
Tavoite 4
Tuottavuutta ja vähähiilistä hankekehitystä tulee edistää investointituin. Selkeästi rakentamisen tuottavuutta ja vähähiilisyyttä parantaville investoinneille myönnetään korotettu investointituki (50 %). Lisäksi julkisiin puurakennushankkeisiin luodaan vähähiilisen puurakennuksen hankekehityksen ja suunnittelun avustus (25 % suunnittelu- ja kehityskustannustuki).
Laajempi esittely tavoitteistamme löytyy kotisivumme artikkelissa.
Yhteyshenkilö: Matti Mikkola, toimitusjohtaja, p. 040 829 4026
Puutuoteteollisuus on suomalaisen raaka-aineen jalostaja ja maakuntien elinvoimaisuuden turvaaja. Samalla se on merkittävä teollisuudenala Suomessa ja sen tuotteiden kirjo on laaja. Puutuote- ja huonekaluteollisuus työllisti vuonna 2021 välittömästi 28 000 henkilöä, yli 8 % koko maan teollisuuden työntekijöistä. Välittömiä palkkatuloja toimiala tuotti noin miljardi euroa. Välilliset työllisyysvaikutukset huomioiden toimiala työllisti yhteensä yli 61 000 henkilöä.
Puutuoteteollisuus ja puutuotteet tukevat Suomen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta
Puutuoteteollisuus on hyvin energiaomavaraista ja samalla vähäpäästöistä. Energiakriisi nosti jälleen kerran voimakkaasti esille puutuoteteollisuuden omavaraisen energiatuotannon merkityksen.
Ehdoton edellytys onkin, että puutuoteteollisuuden tuotannon yhteydessä tapahtuva sivuvirtojen energiahyödyntäminen on jatkossakin mahdollista. Puutuoteteollisuuden bioenergiatuotanto ei perustu ainespuun polttoon, ei lisää hakkuita ja lisäksi vaikuttaa positiivisesti Suomen hiilitaseeseen.
Puutuoteteollisuus on tukkipuun käyttäjä, joka maksaa yli kaksi kolmasosaa (69 %) metsänomistajien bruttokantorahatuloista. Puutuoteteollisuus käytti vuonna 2021 noin 30 miljoonaa kuutiota puuta, joka oli 36 % koko metsä- ja energiateollisuuden puunkäytöstä. Toimialan puunkäytöstä 99 % oli kotimaista puuta, joten kantorahatulot kertyivät suomalaisten metsänomistajien kukkaroon.
Tavoitteet tulevalle hallituskaudelle
Puutuoteteollisuuden raaka-ainehuolto ei saa vaarantua
Puutuoteteollisuus vaikuttaa positiivisesti metsiemme hiilinielun ylläpitoon kannustaen metsänomistajia tuottamaan arvokasta järeää tukkipuuta, jota syntyy ainoastaan pitkän kiertoajan kuluessa. Valmiissa puutuotteissa puun sisältämä hiili säilyy yhtä kauan kuin tuotekin, rakentamisessa jopa satoja vuosia. Puurakentamisen merkittäväkään lisääminen ei edellytä metsien käytön lisäämistä. Puuta pystytään ohjaamaan kotimaan rakentamiseen suuntaamalla uudelleen viennin tuotevirtoja, nostamalla jalostusarvoa ja lisäämällä puutuotteiden kiertoaikaa.
Tavoite 1
Puutuoteteollisuuden raaka-aineen saanti on turvattava. Suomen metsät eivät saa joutua muiden sektoreiden ja maiden tuottamien päästöjen kompensoijaksi. Erityisesti Metsähallituksen puun toimitusten merkitys puutuoteteollisuudelle on huomioitava metsien käyttöä koskevissa päätöksissä.
Puutuotteet ja teollinen puurakentaminen pienentävät rakentamisen aiheuttamaa hiilipiikkiä ja kasvattavat rakennusten hiilivarastoa
Puu tarjoaa keinon Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Ilmastonmuutoshaaste ratkaistaan vain päästöjä vähentämällä. Puurakentaminen leikkaa merkittävästi rakentamisen välittömiä päästöjä tarjoten näin nopean osaratkaisun ja keinon pysyä Suomen hiilineutraalisuustavoitteessa.
Tavoite 2
Rakentamisen päästöjä on nopeasti leikattava ja pienennettävä rakentamisen hiilijalanjälkeä 25 % tulevan hallituskauden aikana. Rakentamisen hiilipiikin pienentämiseksi ja hiilivaraston kasvattamiseksi tulee siirtyä käytäntöön, jossa asetuksen mukaisten päästöjen tavoitetason alittamisesta palkitaan. Lisäksi rakennuksen ilmastoselvityksen vaikuttavuutta tulee nopeuttaa.
Teollinen puurakentaminen nostaa merkittävästi rakentamisen tuottavuutta ja luo uusia työpaikkoja
Rakentamisen työn tuottavuus on polkenut paikallaan vuosikymmeniä ja laahaa kaukana muiden toimialojen perässä. Teollinen puurakentaminen on keskeinen keino koko rakennussektorin tuottavuuden parantamiseen ja päästöjen leikkaamiseen.
Tavoite 3
Rakentamisen tuottavuuden parantamiseksi tulee perustaa teollisen ja vähähiilisen rakentamisen strateginen tuottavuusohjelma, jonka tavoitteena on merkittävä tuottavuusloikka. Rahoitustasotavoitteena 300 miljoonan euron ohjelma hallituskaudelle.
Puurakentamisen kasvu nostaa puutuoteteollisuuden jalostusarvoa ja kasvattaa viennin arvoa
Yli 70 % puutuoteteollisuuden tuotteista ohjautuu rakentamiseen suoraan tai jalostuksen kautta. Puurakentamisen kehittyminen tarjoaa Suomelle merkittävän jalostusarvon nostamisen ja valmistuksen teollistamisen potentiaalin. Tähän mahdollisuuteen tulee tarttua ja luoda Suomeen toimiva alusta uusien innovaatioiden kokeilemiselle ja ennen kaikkea toimivien markkinoiden luomiselle.
Suomi on kansainvälisesti merkittävä puutuotteiden viejä. Puutuotteita viedään Suomesta yli sataan maahan. Puutuoteteollisuuden viennin arvo vuonna 2021 oli lähes 4 miljardia euroa. Jalostamalla puumateriaali pidemmälle kotimaassa saavutetaan useita merkittäviä etuja, kuten lisätään työtä, osaamista ja investointeja Suomeen. Samalla kehitetään toimialan kilpailukykyä vientimarkkinoilla ja pidennetään puutuotteeseen varastoituneen hiilen kiertoaikaa.
Tavoite 4
Tuottavuutta ja vähähiilistä hankekehitystä tulee edistää investointituin. Selkeästi rakentamisen tuottavuutta ja vähähiilisyyttä parantaville investoinneille myönnetään korotettu investointituki (50 %). Lisäksi julkisiin puurakennushankkeisiin luodaan vähähiilisen puurakennuksen hankekehityksen ja suunnittelun avustus (25 % suunnittelu- ja kehityskustannustuki).
Laajempi esittely tavoitteistamme löytyy kotisivumme artikkelissa.
Yhteyshenkilö: Matti Mikkola, toimitusjohtaja, p. 040 829 4026
Eduskunta hyväksyi 1.3. uuden rakentamislain. Laki astuu voimaan 1.1.2025, eli vuotta ennakoitua myöhemmin. Lain keskeisimmät muutokset liittyvät siihen, että jatkossa YM voi säädellä rakentamisen ilmastovaikutuksia, kiertotaloutta sekä tuoda digitaalisen tiedon rakentamisen päätösten ja tietosisällön väyläksi.
Laki tuo sääntelyn piiriin rakennusten vähähiilisyyden sekä rakennusten elinkaariominaisuudet. Lisäksi laki muuttaa joitakin käytäntöjä esimerkiksi pätevyyksien, suunnittelutehtävien vaativuusluokkien sekä rakennusvalvonnan järjestämisen suhteen. Olennaisten teknisten vaatimusten osalta vanhat asetukset päivitetään tässä yhteydessä lähinnä vain MRL:ään liittyvien viittausten osalta.
Osa rakentamislain tuomista muutoksista täsmentyy myöhemmin, kun ympäristöministeriö laatii säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita, joilla lain varsinainen sisältö käytännössä toteutetaan.
Rakentamisluvalle uusia liitteitä
Rakennuslupa ja toimenpidelupa muuttuvat rakentamisluvaksi. Rakentamisluvan rajaus muuttuu niin, että pienet, alle 30 m2 (ja alle 120 m3), muuhun kuin asumiseen tarkoitetut rakennukset eivät jatkossa tarvitse rakentamislupaa. Rakennusten muutostöiden osalta lupa vaaditaan, jos työt on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen, tai kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Korjaustöiden luvanvaraisuuden kriteerit riippuvat korjauksen laadusta sekä sen vaikutuksista esimerkiksi maisemaan tai kaupunkikuvaan.
Mikäli rakennushankkeessa tehdään purkutöitä, tulee rakentamislupaa hakiessa esittää purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys. Se tulee myös rakennuksen valmistuttua päivittää toteutuman mukaiseksi. Nämä tiedot luovat pohjaa kiertotaloudelle.
Rakentamislupahakemuksen liitteenä tulee myös antaa ilmastoselvitys sekä materiaaliseloste, näitä koskevat asetukset ovat valmisteilla. Näitä tullaan myöhemmin täydentämään säädöksillä, jotka täsmentävät rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenettelyä ja raja-arvoja. Muut kuin ilmastoa koskevat rakentamisen elinkaariominaisuuksia käsittelevät säädökset tulevat myöhemmin.
Rakentamislaki nostaa ilmastovaikutukset esille
Puutuoteteollisuudelle rakentamislaki on tervetullut, koska se nostaa rakentamisen ilmastovaikutukset tarkasteluun ja myös säätelyn piiriin. Lain nojalla täsmennetään säädöksiä ja ohjeistusta myös mm. rakentamisen suunnittelijapätevyyksien, elinkaariominaisuuksien tai vaikkapa korjausrakentamisen osalta. Lain puitteissa tullaan saamaan pelisääntöjä rakentamisen kiertotalouden luomiseen.
Ilmastopäästöjen seuranta antaa mittatikun, jonka mukaan puurakentamisen vähäinen hiilijalanjälki tulee näkyviin. Puutuotteita käytetään laajalti myös korjausrakentamisessa. Pienten rakennusten vapauttaminen rakennusluvan piiristä voi luoda uuden markkinan.
Lain hyväksyminen on yksi askel kohti vähähiilisempää rakentamista, asetuksiin ja ohjeisin määritettävät yksityiskohdat käytännössä konkretisoivat sen vaikutukset. Siksi säädösten ja ohjeiden laadinnan seuranta ja niihin osallistuminen tulee jatkumaan tiiviinä vielä lähivuodet.
Eduskunta hyväksyi 1.3. uuden rakentamislain. Laki astuu voimaan 1.1.2025, eli vuotta ennakoitua myöhemmin. Lain keskeisimmät muutokset liittyvät siihen, että jatkossa YM voi säädellä rakentamisen ilmastovaikutuksia, kiertotaloutta sekä tuoda digitaalisen tiedon rakentamisen päätösten ja tietosisällön väyläksi.
Laki tuo sääntelyn piiriin rakennusten vähähiilisyyden sekä rakennusten elinkaariominaisuudet. Lisäksi laki muuttaa joitakin käytäntöjä esimerkiksi pätevyyksien, suunnittelutehtävien vaativuusluokkien sekä rakennusvalvonnan järjestämisen suhteen. Olennaisten teknisten vaatimusten osalta vanhat asetukset päivitetään tässä yhteydessä lähinnä vain MRL:ään liittyvien viittausten osalta.
Osa rakentamislain tuomista muutoksista täsmentyy myöhemmin, kun ympäristöministeriö laatii säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita, joilla lain varsinainen sisältö käytännössä toteutetaan.
Rakentamisluvalle uusia liitteitä
Rakennuslupa ja toimenpidelupa muuttuvat rakentamisluvaksi. Rakentamisluvan rajaus muuttuu niin, että pienet, alle 30 m2 (ja alle 120 m3), muuhun kuin asumiseen tarkoitetut rakennukset eivät jatkossa tarvitse rakentamislupaa. Rakennusten muutostöiden osalta lupa vaaditaan, jos työt on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen, tai kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Korjaustöiden luvanvaraisuuden kriteerit riippuvat korjauksen laadusta sekä sen vaikutuksista esimerkiksi maisemaan tai kaupunkikuvaan.
Mikäli rakennushankkeessa tehdään purkutöitä, tulee rakentamislupaa hakiessa esittää purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys. Se tulee myös rakennuksen valmistuttua päivittää toteutuman mukaiseksi. Nämä tiedot luovat pohjaa kiertotaloudelle.
Rakentamislupahakemuksen liitteenä tulee myös antaa ilmastoselvitys sekä materiaaliseloste, näitä koskevat asetukset ovat valmisteilla. Näitä tullaan myöhemmin täydentämään säädöksillä, jotka täsmentävät rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenettelyä ja raja-arvoja. Muut kuin ilmastoa koskevat rakentamisen elinkaariominaisuuksia käsittelevät säädökset tulevat myöhemmin.
Rakentamislaki nostaa ilmastovaikutukset esille
Puutuoteteollisuudelle rakentamislaki on tervetullut, koska se nostaa rakentamisen ilmastovaikutukset tarkasteluun ja myös säätelyn piiriin. Lain nojalla täsmennetään säädöksiä ja ohjeistusta myös mm. rakentamisen suunnittelijapätevyyksien, elinkaariominaisuuksien tai vaikkapa korjausrakentamisen osalta. Lain puitteissa tullaan saamaan pelisääntöjä rakentamisen kiertotalouden luomiseen.
Ilmastopäästöjen seuranta antaa mittatikun, jonka mukaan puurakentamisen vähäinen hiilijalanjälki tulee näkyviin. Puutuotteita käytetään laajalti myös korjausrakentamisessa. Pienten rakennusten vapauttaminen rakennusluvan piiristä voi luoda uuden markkinan.
Lain hyväksyminen on yksi askel kohti vähähiilisempää rakentamista, asetuksiin ja ohjeisin määritettävät yksityiskohdat käytännössä konkretisoivat sen vaikutukset. Siksi säädösten ja ohjeiden laadinnan seuranta ja niihin osallistuminen tulee jatkumaan tiiviinä vielä lähivuodet.
Eduskunta hyväksyi 1.3. uuden rakentamislain. Laki astuu voimaan 1.1.2025, eli vuotta ennakoitua myöhemmin. Lain keskeisimmät muutokset liittyvät siihen, että jatkossa YM voi säädellä rakentamisen ilmastovaikutuksia, kiertotaloutta sekä tuoda digitaalisen tiedon rakentamisen päätösten ja tietosisällön väyläksi.
Laki tuo sääntelyn piiriin rakennusten vähähiilisyyden sekä rakennusten elinkaariominaisuudet. Lisäksi laki muuttaa joitakin käytäntöjä esimerkiksi pätevyyksien, suunnittelutehtävien vaativuusluokkien sekä rakennusvalvonnan järjestämisen suhteen. Olennaisten teknisten vaatimusten osalta vanhat asetukset päivitetään tässä yhteydessä lähinnä vain MRL:ään liittyvien viittausten osalta.
Osa rakentamislain tuomista muutoksista täsmentyy myöhemmin, kun ympäristöministeriö laatii säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita, joilla lain varsinainen sisältö käytännössä toteutetaan.
Rakentamisluvalle uusia liitteitä
Rakennuslupa ja toimenpidelupa muuttuvat rakentamisluvaksi. Rakentamisluvan rajaus muuttuu niin, että pienet, alle 30 m2 (ja alle 120 m3), muuhun kuin asumiseen tarkoitetut rakennukset eivät jatkossa tarvitse rakentamislupaa. Rakennusten muutostöiden osalta lupa vaaditaan, jos työt on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen, tai kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Korjaustöiden luvanvaraisuuden kriteerit riippuvat korjauksen laadusta sekä sen vaikutuksista esimerkiksi maisemaan tai kaupunkikuvaan.
Mikäli rakennushankkeessa tehdään purkutöitä, tulee rakentamislupaa hakiessa esittää purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys. Se tulee myös rakennuksen valmistuttua päivittää toteutuman mukaiseksi. Nämä tiedot luovat pohjaa kiertotaloudelle.
Rakentamislupahakemuksen liitteenä tulee myös antaa ilmastoselvitys sekä materiaaliseloste, näitä koskevat asetukset ovat valmisteilla. Näitä tullaan myöhemmin täydentämään säädöksillä, jotka täsmentävät rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenettelyä ja raja-arvoja. Muut kuin ilmastoa koskevat rakentamisen elinkaariominaisuuksia käsittelevät säädökset tulevat myöhemmin.
Rakentamislaki nostaa ilmastovaikutukset esille
Puutuoteteollisuudelle rakentamislaki on tervetullut, koska se nostaa rakentamisen ilmastovaikutukset tarkasteluun ja myös säätelyn piiriin. Lain nojalla täsmennetään säädöksiä ja ohjeistusta myös mm. rakentamisen suunnittelijapätevyyksien, elinkaariominaisuuksien tai vaikkapa korjausrakentamisen osalta. Lain puitteissa tullaan saamaan pelisääntöjä rakentamisen kiertotalouden luomiseen.
Ilmastopäästöjen seuranta antaa mittatikun, jonka mukaan puurakentamisen vähäinen hiilijalanjälki tulee näkyviin. Puutuotteita käytetään laajalti myös korjausrakentamisessa. Pienten rakennusten vapauttaminen rakennusluvan piiristä voi luoda uuden markkinan.
Lain hyväksyminen on yksi askel kohti vähähiilisempää rakentamista, asetuksiin ja ohjeisin määritettävät yksityiskohdat käytännössä konkretisoivat sen vaikutukset. Siksi säädösten ja ohjeiden laadinnan seuranta ja niihin osallistuminen tulee jatkumaan tiiviinä vielä lähivuodet.
Puutuotteet tukevat Suomen hiilineutraalisuustavoitetta
Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö julkistivat tilaamansa yhteenvedon Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin. Opas on konsulttien laatima kooste hyvistä käytännöistä ilman oikeudellista statusta ja velvoittavuutta. Täten opas palvelee käytännön toimijoita vain siinä, että se selkeyttää kompensaatioille asetettavia vaatimuksia. Kompensaation edellytys olisi hiilenpoiston lisäisyys.
Raportin laatimisen aikaan EU:ssa on ollut käynnissä yhä keskeneräisiä lainsäädäntöprosesseja, joiden lopputuloksella saattaa olla merkittävä vaikutus vapaaehtoisia ilmastotekoja koskevaan sääntelykenttään.
Lainsäädäntöprosesseista tärkeimmät koskevat juuri hiilenpoistojen sertifiointia, ympäristöväittämiä, yritysten kestävyysraportointia ja yritysvastuuta. Näihin liittyvä sääntelykehikko sekä viranomaisten
tulkinta- ja soveltamiskäytännöt ovat kehittymässä nopeasti. Niiden kautta tullee myöhemmin ohjausta lisäisten kompensaatioiden käyttöön.
Suomen metsät ja puutuotteet ovat osa hiilineutraalisuustavoitteen toteuttamista
Opas toteaa kuitenkin selkeästi, että Suomen metsien kasvun tuottama hiilinielu lasketaan jo raportoituun kasvihuonekaasupäästötaseeseen.
Metsää ei voi käyttää kompensoimaan muita päästöjä, koska se johtaisi saman nielun kaksoislaskentaan. Suomalaisen metsän kasvu ja siitä valmistetut tuotteet (puutuotenielu) on laskettu mukaan kansalliseen kasvihuonekaasupäästötaseeseen ja sillä tavoin ne auttavat Suomea hiilineutraalisuustavoitteen toteuttamisessa. Tämä on laajan metsätalouden ja metsä- ja puuteollisuuden tuoma hyöty Suomelle ja tähän voi myös viitata.
Komission aloite Certification of carbon removals tulee osaltaan luomaan kriteerit hiilen poistoon ja varastointiin. Tämä voi avata uusia mahdollisuuksia myös metsä- ja puutuoteteollisuudelle. Seuraamme tätä tarkasti puutuoteteollisuuden eurooppalaisen järjestön CEI-Bois’n kautta.
Puutuotteet tukevat Suomen hiilineutraalisuustavoitetta
Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö julkistivat tilaamansa yhteenvedon Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin. Opas on konsulttien laatima kooste hyvistä käytännöistä ilman oikeudellista statusta ja velvoittavuutta. Täten opas palvelee käytännön toimijoita vain siinä, että se selkeyttää kompensaatioille asetettavia vaatimuksia. Kompensaation edellytys olisi hiilenpoiston lisäisyys.
Raportin laatimisen aikaan EU:ssa on ollut käynnissä yhä keskeneräisiä lainsäädäntöprosesseja, joiden lopputuloksella saattaa olla merkittävä vaikutus vapaaehtoisia ilmastotekoja koskevaan sääntelykenttään.
Lainsäädäntöprosesseista tärkeimmät koskevat juuri hiilenpoistojen sertifiointia, ympäristöväittämiä, yritysten kestävyysraportointia ja yritysvastuuta. Näihin liittyvä sääntelykehikko sekä viranomaisten
tulkinta- ja soveltamiskäytännöt ovat kehittymässä nopeasti. Niiden kautta tullee myöhemmin ohjausta lisäisten kompensaatioiden käyttöön.
Suomen metsät ja puutuotteet ovat osa hiilineutraalisuustavoitteen toteuttamista
Opas toteaa kuitenkin selkeästi, että Suomen metsien kasvun tuottama hiilinielu lasketaan jo raportoituun kasvihuonekaasupäästötaseeseen.
Metsää ei voi käyttää kompensoimaan muita päästöjä, koska se johtaisi saman nielun kaksoislaskentaan. Suomalaisen metsän kasvu ja siitä valmistetut tuotteet (puutuotenielu) on laskettu mukaan kansalliseen kasvihuonekaasupäästötaseeseen ja sillä tavoin ne auttavat Suomea hiilineutraalisuustavoitteen toteuttamisessa. Tämä on laajan metsätalouden ja metsä- ja puuteollisuuden tuoma hyöty Suomelle ja tähän voi myös viitata.
Komission aloite Certification of carbon removals tulee osaltaan luomaan kriteerit hiilen poistoon ja varastointiin. Tämä voi avata uusia mahdollisuuksia myös metsä- ja puutuoteteollisuudelle. Seuraamme tätä tarkasti puutuoteteollisuuden eurooppalaisen järjestön CEI-Bois’n kautta.
Puutuotteet tukevat Suomen hiilineutraalisuustavoitetta
Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö julkistivat tilaamansa yhteenvedon Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin. Opas on konsulttien laatima kooste hyvistä käytännöistä ilman oikeudellista statusta ja velvoittavuutta. Täten opas palvelee käytännön toimijoita vain siinä, että se selkeyttää kompensaatioille asetettavia vaatimuksia. Kompensaation edellytys olisi hiilenpoiston lisäisyys.
Raportin laatimisen aikaan EU:ssa on ollut käynnissä yhä keskeneräisiä lainsäädäntöprosesseja, joiden lopputuloksella saattaa olla merkittävä vaikutus vapaaehtoisia ilmastotekoja koskevaan sääntelykenttään.
Lainsäädäntöprosesseista tärkeimmät koskevat juuri hiilenpoistojen sertifiointia, ympäristöväittämiä, yritysten kestävyysraportointia ja yritysvastuuta. Näihin liittyvä sääntelykehikko sekä viranomaisten
tulkinta- ja soveltamiskäytännöt ovat kehittymässä nopeasti. Niiden kautta tullee myöhemmin ohjausta lisäisten kompensaatioiden käyttöön.
Suomen metsät ja puutuotteet ovat osa hiilineutraalisuustavoitteen toteuttamista
Opas toteaa kuitenkin selkeästi, että Suomen metsien kasvun tuottama hiilinielu lasketaan jo raportoituun kasvihuonekaasupäästötaseeseen.
Metsää ei voi käyttää kompensoimaan muita päästöjä, koska se johtaisi saman nielun kaksoislaskentaan. Suomalaisen metsän kasvu ja siitä valmistetut tuotteet (puutuotenielu) on laskettu mukaan kansalliseen kasvihuonekaasupäästötaseeseen ja sillä tavoin ne auttavat Suomea hiilineutraalisuustavoitteen toteuttamisessa. Tämä on laajan metsätalouden ja metsä- ja puuteollisuuden tuoma hyöty Suomelle ja tähän voi myös viitata.
Komission aloite Certification of carbon removals tulee osaltaan luomaan kriteerit hiilen poistoon ja varastointiin. Tämä voi avata uusia mahdollisuuksia myös metsä- ja puutuoteteollisuudelle. Seuraamme tätä tarkasti puutuoteteollisuuden eurooppalaisen järjestön CEI-Bois’n kautta.
Aloitettujen puukerrostaloasuntojen markkinaosuus nousi kolmannella vuosineljänneksellä vuosikymmenen toiseksi korkeimpaan lukemaansa, kun puun osuus oli 6 % tällä jaksolla. Puurunkoisten kerrostaloasuntojen aloitusten määrä kasvoi 10 %, vaikka kaikkiaan kerrostaloasuntojen aloitusmäärä laski 16 %. Julkisessa rakentamisessa puun osuus väheni, kun aloitusmäärä putosi kaikkiaan 20 %, mutta puurunkoisten aloituksissa lasku oli 30 %.
Rakennuslupien määrä kasvoi kaikkiaan kolmannella neljänneksellä 8 %. Omakotitaloissa lupavaranto oli jo entuudestaan hyvällä tasolla. Kerrostalojen lupien määrä laski 24 % ja omakotitalojen 33 %. Muussa rakentamisessa lupamäärä kasvoi merkittävästi. Haettujen lupien määrä puukerrostaloille oli vain 2 % uusista rakennusluvista.
Markkina hiljenemässä
Talouskasvu on hidastunut odotetusti kolmannella kvartaalilla. Kaikkiaan rakennusaloitukset vähenivät 25 % tällä jaksolla. Aloitusmäärän lasku alkoi jo alkuvuodesta, mutta on voimistunut vuoden loppua kohden. Kerrostaloasuntojen aloitukset ovat tämän neljänneksen voimakkaasta laskusta (-34 %) huolimatta vielä historiallisesti korkealla yli 30 000 asunnon vuositasolla. Pientalojen aloitukset vähenivät samalla tarkastelujaksolla 24 %. Kuitenkin samaan aikaan liike- ja toimistorakennusten sekä hoitoalan rakennusten aloitukset vielä kasvoivat.
Asuntomarkkina on kiristynyt aikaisemmasta ja kuluttajien asunnonostoaikomukset ovat laskeneet merkittävästi. Asuntojen vuokratarjonta on pääkaupunkiseudulla edelleen kolminkertainen koronaa edeltävään aikaan verrattuna. Uusien asuntojen kauppa laski kolmannella kvartaalilla 40 %. Vapaarahoitteisten myynnissä olevien kerrostaloasuntojen määrä on kasvanut PK-seudulla 2022 aikana yli 120 %. Tilanne ei helpotu nopeasti, koska ennätyskorkeiden aloitustasojen vuoksi vuokra- ja omistusasuntoja tulee valmistumaan markkinoille paljon.
Rakentamisen kustannusten nousu on hidastunut ja joidenkin tuotteiden osalta myös jo kääntynyt laskuun. Rakennuskustannukset olivat lokakuussa 6 % korkeammalla viime vuoden lokakuuhun verrattuna. Keskimäärin rakennusmateriaalien hinnat olivat 10 % edellisvuotta korkeammalla, kuitenkin puumateriaalien hinta oli laskenut 10 % vuodentakaiseen verrattuna.
Tilastotiedot meille toimittaa Forecon Oy.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Aloitettujen puukerrostaloasuntojen markkinaosuus nousi kolmannella vuosineljänneksellä vuosikymmenen toiseksi korkeimpaan lukemaansa, kun puun osuus oli 6 % tällä jaksolla. Puurunkoisten kerrostaloasuntojen aloitusten määrä kasvoi 10 %, vaikka kaikkiaan kerrostaloasuntojen aloitusmäärä laski 16 %. Julkisessa rakentamisessa puun osuus väheni, kun aloitusmäärä putosi kaikkiaan 20 %, mutta puurunkoisten aloituksissa lasku oli 30 %.
Rakennuslupien määrä kasvoi kaikkiaan kolmannella neljänneksellä 8 %. Omakotitaloissa lupavaranto oli jo entuudestaan hyvällä tasolla. Kerrostalojen lupien määrä laski 24 % ja omakotitalojen 33 %. Muussa rakentamisessa lupamäärä kasvoi merkittävästi. Haettujen lupien määrä puukerrostaloille oli vain 2 % uusista rakennusluvista.
Markkina hiljenemässä
Talouskasvu on hidastunut odotetusti kolmannella kvartaalilla. Kaikkiaan rakennusaloitukset vähenivät 25 % tällä jaksolla. Aloitusmäärän lasku alkoi jo alkuvuodesta, mutta on voimistunut vuoden loppua kohden. Kerrostaloasuntojen aloitukset ovat tämän neljänneksen voimakkaasta laskusta (-34 %) huolimatta vielä historiallisesti korkealla yli 30 000 asunnon vuositasolla. Pientalojen aloitukset vähenivät samalla tarkastelujaksolla 24 %. Kuitenkin samaan aikaan liike- ja toimistorakennusten sekä hoitoalan rakennusten aloitukset vielä kasvoivat.
Asuntomarkkina on kiristynyt aikaisemmasta ja kuluttajien asunnonostoaikomukset ovat laskeneet merkittävästi. Asuntojen vuokratarjonta on pääkaupunkiseudulla edelleen kolminkertainen koronaa edeltävään aikaan verrattuna. Uusien asuntojen kauppa laski kolmannella kvartaalilla 40 %. Vapaarahoitteisten myynnissä olevien kerrostaloasuntojen määrä on kasvanut PK-seudulla 2022 aikana yli 120 %. Tilanne ei helpotu nopeasti, koska ennätyskorkeiden aloitustasojen vuoksi vuokra- ja omistusasuntoja tulee valmistumaan markkinoille paljon.
Rakentamisen kustannusten nousu on hidastunut ja joidenkin tuotteiden osalta myös jo kääntynyt laskuun. Rakennuskustannukset olivat lokakuussa 6 % korkeammalla viime vuoden lokakuuhun verrattuna. Keskimäärin rakennusmateriaalien hinnat olivat 10 % edellisvuotta korkeammalla, kuitenkin puumateriaalien hinta oli laskenut 10 % vuodentakaiseen verrattuna.
Tilastotiedot meille toimittaa Forecon Oy.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Aloitettujen puukerrostaloasuntojen markkinaosuus nousi kolmannella vuosineljänneksellä vuosikymmenen toiseksi korkeimpaan lukemaansa, kun puun osuus oli 6 % tällä jaksolla. Puurunkoisten kerrostaloasuntojen aloitusten määrä kasvoi 10 %, vaikka kaikkiaan kerrostaloasuntojen aloitusmäärä laski 16 %. Julkisessa rakentamisessa puun osuus väheni, kun aloitusmäärä putosi kaikkiaan 20 %, mutta puurunkoisten aloituksissa lasku oli 30 %.
Rakennuslupien määrä kasvoi kaikkiaan kolmannella neljänneksellä 8 %. Omakotitaloissa lupavaranto oli jo entuudestaan hyvällä tasolla. Kerrostalojen lupien määrä laski 24 % ja omakotitalojen 33 %. Muussa rakentamisessa lupamäärä kasvoi merkittävästi. Haettujen lupien määrä puukerrostaloille oli vain 2 % uusista rakennusluvista.
Markkina hiljenemässä
Talouskasvu on hidastunut odotetusti kolmannella kvartaalilla. Kaikkiaan rakennusaloitukset vähenivät 25 % tällä jaksolla. Aloitusmäärän lasku alkoi jo alkuvuodesta, mutta on voimistunut vuoden loppua kohden. Kerrostaloasuntojen aloitukset ovat tämän neljänneksen voimakkaasta laskusta (-34 %) huolimatta vielä historiallisesti korkealla yli 30 000 asunnon vuositasolla. Pientalojen aloitukset vähenivät samalla tarkastelujaksolla 24 %. Kuitenkin samaan aikaan liike- ja toimistorakennusten sekä hoitoalan rakennusten aloitukset vielä kasvoivat.
Asuntomarkkina on kiristynyt aikaisemmasta ja kuluttajien asunnonostoaikomukset ovat laskeneet merkittävästi. Asuntojen vuokratarjonta on pääkaupunkiseudulla edelleen kolminkertainen koronaa edeltävään aikaan verrattuna. Uusien asuntojen kauppa laski kolmannella kvartaalilla 40 %. Vapaarahoitteisten myynnissä olevien kerrostaloasuntojen määrä on kasvanut PK-seudulla 2022 aikana yli 120 %. Tilanne ei helpotu nopeasti, koska ennätyskorkeiden aloitustasojen vuoksi vuokra- ja omistusasuntoja tulee valmistumaan markkinoille paljon.
Rakentamisen kustannusten nousu on hidastunut ja joidenkin tuotteiden osalta myös jo kääntynyt laskuun. Rakennuskustannukset olivat lokakuussa 6 % korkeammalla viime vuoden lokakuuhun verrattuna. Keskimäärin rakennusmateriaalien hinnat olivat 10 % edellisvuotta korkeammalla, kuitenkin puumateriaalien hinta oli laskenut 10 % vuodentakaiseen verrattuna.
Tilastotiedot meille toimittaa Forecon Oy.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Puutuoteteollisuus ry:n hallitus hyväksyi 28.11. kokouksessaan yhdistykseen uusia jäseniä. Nyt jäseneksi tulivat Pölkky Oy, Kontiotuote Oy sekä Suomen Rakennustuote Oy.
Pölkky Oy on yksi Pohjois-Suomen merkittävimmistä puunjalostajista. Kuusamossa sijaitsevan päätoimipaikan lisäksi Pölkky Oy:llä on tuotantolaitokset Taivalkoskella, Oulussa, Pohjois-Kuusamon Kitkalla sekä Kajaanissa. Vuosittaisesta noin 700 000 m3 sahatavaratuotannostaan yritys jatkojalostaa kolmanneksen höyläämällä, sormijatkamalla, kyllästämällä, liimaamalla ja pintakäsittelemällä. ”Haluamme olla tukemassa aktiivisesti Puutuoteteollisuuden erittäin hyvää työtä toimialan ja puurakentamisen kehittämisessä” sanoo Pölkky Oy:n toimitusjohtaja Petteri Virranniemi.
Kontiotuote Oy on maailman suurin hirsitalovalmistaja. Kontion hirsirakennuksia valmistetaan yhtiön tehtaalla Pudasjärvellä. ”Hiilineutraali rakentaminen on yksi tärkeistä eurooppalaisista tavoitteista ja rakennettu ympäristö voi muodostaa merkittävän hiilidioksidivaraston. Kontiotuote on rakennusalan murroksen keskiössä luomalla rakennuksiin pysyviä ja kestäviä hiilivarastoja. Perinteiset tavat toimia tullaan haastamaan paremman tulevaisuuden puolesta ja puurakentaminen on osa ratkaisua” Kontiotuotteen toimitusjohtaja Mika Rytky toteaa. ”Puutuoteteollisuus on tehnyt hyvää työtä suomalaisen puurakentamisen edistämiseksi. Kontiotuote haluaa olla Puutuoteteollisuuden jäsenenä mukana tukemassa ja vaikuttamassa puurakentamisen asemaan sekä kansainvälistymiseen tulevaisuudessa.”
Suomen Rakennustuote Oy on oululainen vuonna 2005 perustettu yritys. Haapavedellä sijaitsevassa suurelementtitehtaassa valmistetaan asiakaslähtöisesti kattava valikoima puurakenteisia elementtejä kaikkeen rakentamiseen kuten pientalot, rivitalot, hallit, koulut, kerrostalot ja meluaidat. Yritys on toimittanut elementit yli 1000 kohteeseen Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. ”Yhtiömme on voimakkaassa kasvussa. Jäsenyys Puutuoteteollisuudessa tukee pyrkimyksiämme puurakennusammattilaisena panostaa tuotekehitykseen sekä alan yleiseen kilpailukykyyn”, kertoo Suomen Rakennustuote Oy:n toimitusjohtaja Kari Torvela.
Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola on erittäin iloinen uusien puutuotevalmistajien liittymisestä yhdistyksen toimintaan. ”Puutuoteteollisuus ry tarjoaa valmistajille ja laajemminkin rakentamisen sidosryhmille asiantuntevan puutuotteiden ja niiden loppukäytön edunvalvonnan alustan. Samalla voimme liittää suomalaiset valmistajat toimialan eurooppalaiseen keskusteluun ja kehitystyöhön”, toteaa Mikkola.
Puutuoteteollisuus ry:n hallitus hyväksyi 28.11. kokouksessaan yhdistykseen uusia jäseniä. Nyt jäseneksi tulivat Pölkky Oy, Kontiotuote Oy sekä Suomen Rakennustuote Oy.
Pölkky Oy on yksi Pohjois-Suomen merkittävimmistä puunjalostajista. Kuusamossa sijaitsevan päätoimipaikan lisäksi Pölkky Oy:llä on tuotantolaitokset Taivalkoskella, Oulussa, Pohjois-Kuusamon Kitkalla sekä Kajaanissa. Vuosittaisesta noin 700 000 m3 sahatavaratuotannostaan yritys jatkojalostaa kolmanneksen höyläämällä, sormijatkamalla, kyllästämällä, liimaamalla ja pintakäsittelemällä. ”Haluamme olla tukemassa aktiivisesti Puutuoteteollisuuden erittäin hyvää työtä toimialan ja puurakentamisen kehittämisessä” sanoo Pölkky Oy:n toimitusjohtaja Petteri Virranniemi.
Kontiotuote Oy on maailman suurin hirsitalovalmistaja. Kontion hirsirakennuksia valmistetaan yhtiön tehtaalla Pudasjärvellä. ”Hiilineutraali rakentaminen on yksi tärkeistä eurooppalaisista tavoitteista ja rakennettu ympäristö voi muodostaa merkittävän hiilidioksidivaraston. Kontiotuote on rakennusalan murroksen keskiössä luomalla rakennuksiin pysyviä ja kestäviä hiilivarastoja. Perinteiset tavat toimia tullaan haastamaan paremman tulevaisuuden puolesta ja puurakentaminen on osa ratkaisua” Kontiotuotteen toimitusjohtaja Mika Rytky toteaa. ”Puutuoteteollisuus on tehnyt hyvää työtä suomalaisen puurakentamisen edistämiseksi. Kontiotuote haluaa olla Puutuoteteollisuuden jäsenenä mukana tukemassa ja vaikuttamassa puurakentamisen asemaan sekä kansainvälistymiseen tulevaisuudessa.”
Suomen Rakennustuote Oy on oululainen vuonna 2005 perustettu yritys. Haapavedellä sijaitsevassa suurelementtitehtaassa valmistetaan asiakaslähtöisesti kattava valikoima puurakenteisia elementtejä kaikkeen rakentamiseen kuten pientalot, rivitalot, hallit, koulut, kerrostalot ja meluaidat. Yritys on toimittanut elementit yli 1000 kohteeseen Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. ”Yhtiömme on voimakkaassa kasvussa. Jäsenyys Puutuoteteollisuudessa tukee pyrkimyksiämme puurakennusammattilaisena panostaa tuotekehitykseen sekä alan yleiseen kilpailukykyyn”, kertoo Suomen Rakennustuote Oy:n toimitusjohtaja Kari Torvela.
Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola on erittäin iloinen uusien puutuotevalmistajien liittymisestä yhdistyksen toimintaan. ”Puutuoteteollisuus ry tarjoaa valmistajille ja laajemminkin rakentamisen sidosryhmille asiantuntevan puutuotteiden ja niiden loppukäytön edunvalvonnan alustan. Samalla voimme liittää suomalaiset valmistajat toimialan eurooppalaiseen keskusteluun ja kehitystyöhön”, toteaa Mikkola.
Puutuoteteollisuus ry:n hallitus hyväksyi 28.11. kokouksessaan yhdistykseen uusia jäseniä. Nyt jäseneksi tulivat Pölkky Oy, Kontiotuote Oy sekä Suomen Rakennustuote Oy.
Pölkky Oy on yksi Pohjois-Suomen merkittävimmistä puunjalostajista. Kuusamossa sijaitsevan päätoimipaikan lisäksi Pölkky Oy:llä on tuotantolaitokset Taivalkoskella, Oulussa, Pohjois-Kuusamon Kitkalla sekä Kajaanissa. Vuosittaisesta noin 700 000 m3 sahatavaratuotannostaan yritys jatkojalostaa kolmanneksen höyläämällä, sormijatkamalla, kyllästämällä, liimaamalla ja pintakäsittelemällä. ”Haluamme olla tukemassa aktiivisesti Puutuoteteollisuuden erittäin hyvää työtä toimialan ja puurakentamisen kehittämisessä” sanoo Pölkky Oy:n toimitusjohtaja Petteri Virranniemi.
Kontiotuote Oy on maailman suurin hirsitalovalmistaja. Kontion hirsirakennuksia valmistetaan yhtiön tehtaalla Pudasjärvellä. ”Hiilineutraali rakentaminen on yksi tärkeistä eurooppalaisista tavoitteista ja rakennettu ympäristö voi muodostaa merkittävän hiilidioksidivaraston. Kontiotuote on rakennusalan murroksen keskiössä luomalla rakennuksiin pysyviä ja kestäviä hiilivarastoja. Perinteiset tavat toimia tullaan haastamaan paremman tulevaisuuden puolesta ja puurakentaminen on osa ratkaisua” Kontiotuotteen toimitusjohtaja Mika Rytky toteaa. ”Puutuoteteollisuus on tehnyt hyvää työtä suomalaisen puurakentamisen edistämiseksi. Kontiotuote haluaa olla Puutuoteteollisuuden jäsenenä mukana tukemassa ja vaikuttamassa puurakentamisen asemaan sekä kansainvälistymiseen tulevaisuudessa.”
Suomen Rakennustuote Oy on oululainen vuonna 2005 perustettu yritys. Haapavedellä sijaitsevassa suurelementtitehtaassa valmistetaan asiakaslähtöisesti kattava valikoima puurakenteisia elementtejä kaikkeen rakentamiseen kuten pientalot, rivitalot, hallit, koulut, kerrostalot ja meluaidat. Yritys on toimittanut elementit yli 1000 kohteeseen Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. ”Yhtiömme on voimakkaassa kasvussa. Jäsenyys Puutuoteteollisuudessa tukee pyrkimyksiämme puurakennusammattilaisena panostaa tuotekehitykseen sekä alan yleiseen kilpailukykyyn”, kertoo Suomen Rakennustuote Oy:n toimitusjohtaja Kari Torvela.
Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola on erittäin iloinen uusien puutuotevalmistajien liittymisestä yhdistyksen toimintaan. ”Puutuoteteollisuus ry tarjoaa valmistajille ja laajemminkin rakentamisen sidosryhmille asiantuntevan puutuotteiden ja niiden loppukäytön edunvalvonnan alustan. Samalla voimme liittää suomalaiset valmistajat toimialan eurooppalaiseen keskusteluun ja kehitystyöhön”, toteaa Mikkola.
Julkaistu: 11.11.2022, 09:38 Puutuoteteollisuus ry
Puutuoteteollisuuden teettämässä kyselytutkimuksessa selvitettiin miten poliittiset vaikuttajat ja virkamiehet suhtautuvat Puutuoteteollisuuden tavoitteisiin. Vastaajista 98 % piti tärkeänä (täysin tai jokseenkin samaa mieltä), että metsiä jatkossakin voidaan kestävästi hyödyntää puutuoteteollisuuden raaka-aineena.
Kyselyyn vastasi yhteensä 109 henkilöä, vastaajien jakautuessa tasaisesti poliittisten vaikuttajien ja virkamiesten kesken. Kyselyn toteutti Aula Research Oy syys-lokakuussa.
Puutuotteet ja puurakentaminen tärkeä metsien käyttökohde
Puutuoteteollisuuden puuntarve nähdään lähes yksimielisesti metsien hyödyntämisen tärkeänä tavoitteena. Yli 80 % (82 %) vastanneista näki puurakentamisen hyvänä Suomen metsien käyttökohteena ja 99 % vastanneista suhtautui puun käyttöön julkisessa ja asuinrakentamisessa jokseenkin tai erittäin myönteisesti.
Rakentamisen hiilijalanjäljen voimakas leikkaaminen sai vahvaa kannatusta
Rakentaminen ja rakennettu ympäristö aiheuttaa yli 30 % Suomen ilmastopäästöistä. Nopeasti vaikuttavat keinot rakentamisen päästöjen vähentämiseksi ovat tarpeen, jotta valtion asettamaan tavoitteeseen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä päästään. Puurakentaminen alentaa rakentamisen aikaisia päästöjä 30–50 % järjestelmästä, ratkaisuista ja kohteesta riippuen. Kyselyyn vastanneista kolme neljästä (74 %) suhtautui jokseenkin tai erittäin myönteisesti puutuoteteollisuuden tavoitteeseen alentaa rakentamisen aikaista hiilijalanjälkeä 25 %:lla.
Rakentamisen tuottavuuskehitykseen halutaan muutos
Rakentamisen tuottavuus on polkenut paikallaan vuosikymmeniä ja laahaa kaukana muiden toimialojen perässä. Esivalmistusasteen nostoon perustuva teollinen puurakentaminen on keskeinen keino koko rakennussektorin tuottavuuden parantamiseen. Teollinen puurakentaminen toimiikin tällä hetkellä koko rakennussektorin tuottavuuskehityksen kirittäjänä.
Kolme neljästä vastaajasta (74 %) kannatti tuottavuuden ja teollistamisen tiekartan laatimista rakennusteollisuudelle ja yli puolet (56 %) vastaajista kannatti ajatusta käynnistää merkittävä teollisen ja vähähiilisen rakentamisen strateginen tuottavuusohjelma. Rakentamisen tuottavuuskehityksen keinoista halutaan jatkaa keskustelua.
Osaamiseen lisää panoksia
Teollinen puurakentaminen edellyttää rakentamisen osaamista tuotannossa ja tuotannon osaamista rakentamisessa. Vastaajista neljä viidestä (79 %) olikin jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että teollisen puurakentamisen koulutukseen on lisättävä resursseja ja aloituspaikkoja.
Aula Reseach Oy toteutti kyselyn sähköpostilla ja puhelinhaastatteluilla 28.9.-18.10.2022 välisenä aikana
Lisätietoja antavat
Matti Mikkola, toimitusjohtaja, puhelin 040 829 4026 (14.11. alkaen)
Sauli Ylinen, johtava asiantuntija, rakentaminen ja toimintaympäristö, puhelin 0400 270 752
Julkaistu: 11.11.2022, 09:38 Puutuoteteollisuus ry
Puutuoteteollisuuden teettämässä kyselytutkimuksessa selvitettiin miten poliittiset vaikuttajat ja virkamiehet suhtautuvat Puutuoteteollisuuden tavoitteisiin. Vastaajista 98 % piti tärkeänä (täysin tai jokseenkin samaa mieltä), että metsiä jatkossakin voidaan kestävästi hyödyntää puutuoteteollisuuden raaka-aineena.
Kyselyyn vastasi yhteensä 109 henkilöä, vastaajien jakautuessa tasaisesti poliittisten vaikuttajien ja virkamiesten kesken. Kyselyn toteutti Aula Research Oy syys-lokakuussa.
Puutuotteet ja puurakentaminen tärkeä metsien käyttökohde
Puutuoteteollisuuden puuntarve nähdään lähes yksimielisesti metsien hyödyntämisen tärkeänä tavoitteena. Yli 80 % (82 %) vastanneista näki puurakentamisen hyvänä Suomen metsien käyttökohteena ja 99 % vastanneista suhtautui puun käyttöön julkisessa ja asuinrakentamisessa jokseenkin tai erittäin myönteisesti.
Rakentamisen hiilijalanjäljen voimakas leikkaaminen sai vahvaa kannatusta
Rakentaminen ja rakennettu ympäristö aiheuttaa yli 30 % Suomen ilmastopäästöistä. Nopeasti vaikuttavat keinot rakentamisen päästöjen vähentämiseksi ovat tarpeen, jotta valtion asettamaan tavoitteeseen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä päästään. Puurakentaminen alentaa rakentamisen aikaisia päästöjä 30–50 % järjestelmästä, ratkaisuista ja kohteesta riippuen. Kyselyyn vastanneista kolme neljästä (74 %) suhtautui jokseenkin tai erittäin myönteisesti puutuoteteollisuuden tavoitteeseen alentaa rakentamisen aikaista hiilijalanjälkeä 25 %:lla.
Rakentamisen tuottavuuskehitykseen halutaan muutos
Rakentamisen tuottavuus on polkenut paikallaan vuosikymmeniä ja laahaa kaukana muiden toimialojen perässä. Esivalmistusasteen nostoon perustuva teollinen puurakentaminen on keskeinen keino koko rakennussektorin tuottavuuden parantamiseen. Teollinen puurakentaminen toimiikin tällä hetkellä koko rakennussektorin tuottavuuskehityksen kirittäjänä.
Kolme neljästä vastaajasta (74 %) kannatti tuottavuuden ja teollistamisen tiekartan laatimista rakennusteollisuudelle ja yli puolet (56 %) vastaajista kannatti ajatusta käynnistää merkittävä teollisen ja vähähiilisen rakentamisen strateginen tuottavuusohjelma. Rakentamisen tuottavuuskehityksen keinoista halutaan jatkaa keskustelua.
Osaamiseen lisää panoksia
Teollinen puurakentaminen edellyttää rakentamisen osaamista tuotannossa ja tuotannon osaamista rakentamisessa. Vastaajista neljä viidestä (79 %) olikin jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että teollisen puurakentamisen koulutukseen on lisättävä resursseja ja aloituspaikkoja.
Aula Reseach Oy toteutti kyselyn sähköpostilla ja puhelinhaastatteluilla 28.9.-18.10.2022 välisenä aikana
Lisätietoja antavat
Matti Mikkola, toimitusjohtaja, puhelin 040 829 4026 (14.11. alkaen)
Sauli Ylinen, johtava asiantuntija, rakentaminen ja toimintaympäristö, puhelin 0400 270 752
Julkaistu: 11.11.2022, 09:38 Puutuoteteollisuus ry
Puutuoteteollisuuden teettämässä kyselytutkimuksessa selvitettiin miten poliittiset vaikuttajat ja virkamiehet suhtautuvat Puutuoteteollisuuden tavoitteisiin. Vastaajista 98 % piti tärkeänä (täysin tai jokseenkin samaa mieltä), että metsiä jatkossakin voidaan kestävästi hyödyntää puutuoteteollisuuden raaka-aineena.
Kyselyyn vastasi yhteensä 109 henkilöä, vastaajien jakautuessa tasaisesti poliittisten vaikuttajien ja virkamiesten kesken. Kyselyn toteutti Aula Research Oy syys-lokakuussa.
Puutuotteet ja puurakentaminen tärkeä metsien käyttökohde
Puutuoteteollisuuden puuntarve nähdään lähes yksimielisesti metsien hyödyntämisen tärkeänä tavoitteena. Yli 80 % (82 %) vastanneista näki puurakentamisen hyvänä Suomen metsien käyttökohteena ja 99 % vastanneista suhtautui puun käyttöön julkisessa ja asuinrakentamisessa jokseenkin tai erittäin myönteisesti.
Rakentamisen hiilijalanjäljen voimakas leikkaaminen sai vahvaa kannatusta
Rakentaminen ja rakennettu ympäristö aiheuttaa yli 30 % Suomen ilmastopäästöistä. Nopeasti vaikuttavat keinot rakentamisen päästöjen vähentämiseksi ovat tarpeen, jotta valtion asettamaan tavoitteeseen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä päästään. Puurakentaminen alentaa rakentamisen aikaisia päästöjä 30–50 % järjestelmästä, ratkaisuista ja kohteesta riippuen. Kyselyyn vastanneista kolme neljästä (74 %) suhtautui jokseenkin tai erittäin myönteisesti puutuoteteollisuuden tavoitteeseen alentaa rakentamisen aikaista hiilijalanjälkeä 25 %:lla.
Rakentamisen tuottavuuskehitykseen halutaan muutos
Rakentamisen tuottavuus on polkenut paikallaan vuosikymmeniä ja laahaa kaukana muiden toimialojen perässä. Esivalmistusasteen nostoon perustuva teollinen puurakentaminen on keskeinen keino koko rakennussektorin tuottavuuden parantamiseen. Teollinen puurakentaminen toimiikin tällä hetkellä koko rakennussektorin tuottavuuskehityksen kirittäjänä.
Kolme neljästä vastaajasta (74 %) kannatti tuottavuuden ja teollistamisen tiekartan laatimista rakennusteollisuudelle ja yli puolet (56 %) vastaajista kannatti ajatusta käynnistää merkittävä teollisen ja vähähiilisen rakentamisen strateginen tuottavuusohjelma. Rakentamisen tuottavuuskehityksen keinoista halutaan jatkaa keskustelua.
Osaamiseen lisää panoksia
Teollinen puurakentaminen edellyttää rakentamisen osaamista tuotannossa ja tuotannon osaamista rakentamisessa. Vastaajista neljä viidestä (79 %) olikin jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että teollisen puurakentamisen koulutukseen on lisättävä resursseja ja aloituspaikkoja.
Aula Reseach Oy toteutti kyselyn sähköpostilla ja puhelinhaastatteluilla 28.9.-18.10.2022 välisenä aikana
Lisätietoja antavat
Matti Mikkola, toimitusjohtaja, puhelin 040 829 4026 (14.11. alkaen)
Sauli Ylinen, johtava asiantuntija, rakentaminen ja toimintaympäristö, puhelin 0400 270 752
Kompensaatiot eivät poista ilmastopäästöjä, päästöjen leikkaaminen vaikuttavin keino
Ympäristöministeriö ja MMM ovat valmistelemassa pelisääntöjä ilmastopäästöjen kompensointiin. Siihen saakka villi meno ilmastoväitemarkkinoilla jatkuu. Niin kauan kun kompensaatioita ei luotettavasti ole määritelty, ei kompensoinnin toteutumisesta yleensä ole takeita. Lisäksi kompensointitoimilla voi olla ei-toivottuja vaikutuksia. Keskeinen riski on kaksoislaskenta: Metsän kasvuun perustuvaa kompensaatiota ei käytännössä tapahdu, koska Suomen metsien hiilinielu on jo laskettu kertaalleen Suomen ilmoittamaan kasvihuonekaasupäästötaseeseen.
Kompensointi ei myöskään poista jo aiheutunutta ilmastopäästöä, toki aito kompensointitoimi aiheuttaa päästölle vastakkaisen vaikutuksen. Osa yrityksistä tai toimialoista kertoo tavoitteekseen olla hiilineutraali esimerkiksi vuonna 2035 tai 2050. Tavoitteen toteutumista ei voi mitenkään todentaa, varsinkaan vuosikymmeniä eteenpäin. Konkreettisten ja nyt tehtävien päästövähennystoimien luetteleminen sen sijaan on toivottavaa.
Puun käyttö tuotteena on hyvä, kun se korvaa toisesta materiaalista valmistetun tuotteen tai rakennuksen. Silloin toteutuu ilmaston kannalta paras vaihtoehto, eli (vaihtoehtoisen) päästön välttäminen. Lisäksi puutuote varastoi ilmakehästä sitomansa hiilen koko käyttöikänsä ajaksi, jolloin kierrossa olevan hiilen määrä pienenee. Tuotteen käytön jälkeen hiilidioksidi palaa luonnolliseen kiertoonsa. Kiertotalouden yleistymisen myötä varasto siirtyy yhä useammin käyttökohteesta toiseen, joka kumuloi hiilipankkia ja pidentää varastoitumisaikaa.
Linkistä löytyvässä kirjoituksessamme käydään läpi kompensoinnin ongelmia ja esitetään käytännön keinoja
hiilineutraalius- ja kompensointitavoitteiden arviointiin ja viestintään.
Lisätietoja: Aila Janatuinen
Eurokoodien aikataulut
Eurokoodien laajamittainen uudistustyö on luonnosten osalta valmis.
Puurakenteiden Eurokoodit (Yleinen suunnittelu EN 1995-1-1, Palosuunnittelu EN 1995-1-2, Siltasuunnittelu EN 1995-2 ja uusi osa Puurakenteiden työn toteutus EN 1995-3) tulevat kaikki samanaikaisesti viralliselle lausuntokierrokselle syys-joulukuuksi 2023. Näiden loppuäänestys ja arvioitu käyttöönotto on vuonna 2025.
Puurakenteiden Eurokoodin osien kansallisten liitteiden laadinta käynnistynee vuoden 2023 aikana.
Lisätietoa: Tomi Toratti
Vielä ennättää ilmoittautua Puupäivään ja Puumarkkinapäivään!
Puupäivät järjestetään 3.11. Messukeskuksessa.
Parin vuoden tauon jälkeen Puupäivään pääsee paikan päälle. Nyt on siis jälleen mahdollisuus tavata kollegoita ja yhteistyökumppaneita livenä!
Etänä voi kuunnella osan ohjelmasta.
Viime vuosien uudistuksena Puumarkkinapäivän suosittua rakentamisen katsausta on täydennetty rakentamisen hintakatsauksella.
Päivä sisältää neljä koko päivän kestävää vaihtoehtoista ohjelmaa ja lopuksi vielä mahdollisuus seurusteluun cocktailien ääressä!
Kompensaatiot eivät poista ilmastopäästöjä, päästöjen leikkaaminen vaikuttavin keino
Ympäristöministeriö ja MMM ovat valmistelemassa pelisääntöjä ilmastopäästöjen kompensointiin. Siihen saakka villi meno ilmastoväitemarkkinoilla jatkuu. Niin kauan kun kompensaatioita ei luotettavasti ole määritelty, ei kompensoinnin toteutumisesta yleensä ole takeita. Lisäksi kompensointitoimilla voi olla ei-toivottuja vaikutuksia. Keskeinen riski on kaksoislaskenta: Metsän kasvuun perustuvaa kompensaatiota ei käytännössä tapahdu, koska Suomen metsien hiilinielu on jo laskettu kertaalleen Suomen ilmoittamaan kasvihuonekaasupäästötaseeseen.
Kompensointi ei myöskään poista jo aiheutunutta ilmastopäästöä, toki aito kompensointitoimi aiheuttaa päästölle vastakkaisen vaikutuksen. Osa yrityksistä tai toimialoista kertoo tavoitteekseen olla hiilineutraali esimerkiksi vuonna 2035 tai 2050. Tavoitteen toteutumista ei voi mitenkään todentaa, varsinkaan vuosikymmeniä eteenpäin. Konkreettisten ja nyt tehtävien päästövähennystoimien luetteleminen sen sijaan on toivottavaa.
Puun käyttö tuotteena on hyvä, kun se korvaa toisesta materiaalista valmistetun tuotteen tai rakennuksen. Silloin toteutuu ilmaston kannalta paras vaihtoehto, eli (vaihtoehtoisen) päästön välttäminen. Lisäksi puutuote varastoi ilmakehästä sitomansa hiilen koko käyttöikänsä ajaksi, jolloin kierrossa olevan hiilen määrä pienenee. Tuotteen käytön jälkeen hiilidioksidi palaa luonnolliseen kiertoonsa. Kiertotalouden yleistymisen myötä varasto siirtyy yhä useammin käyttökohteesta toiseen, joka kumuloi hiilipankkia ja pidentää varastoitumisaikaa.
Linkistä löytyvässä kirjoituksessamme käydään läpi kompensoinnin ongelmia ja esitetään käytännön keinoja
hiilineutraalius- ja kompensointitavoitteiden arviointiin ja viestintään.
Lisätietoja: Aila Janatuinen
Eurokoodien aikataulut
Eurokoodien laajamittainen uudistustyö on luonnosten osalta valmis.
Puurakenteiden Eurokoodit (Yleinen suunnittelu EN 1995-1-1, Palosuunnittelu EN 1995-1-2, Siltasuunnittelu EN 1995-2 ja uusi osa Puurakenteiden työn toteutus EN 1995-3) tulevat kaikki samanaikaisesti viralliselle lausuntokierrokselle syys-joulukuuksi 2023. Näiden loppuäänestys ja arvioitu käyttöönotto on vuonna 2025.
Puurakenteiden Eurokoodin osien kansallisten liitteiden laadinta käynnistynee vuoden 2023 aikana.
Lisätietoa: Tomi Toratti
Vielä ennättää ilmoittautua Puupäivään ja Puumarkkinapäivään!
Puupäivät järjestetään 3.11. Messukeskuksessa.
Parin vuoden tauon jälkeen Puupäivään pääsee paikan päälle. Nyt on siis jälleen mahdollisuus tavata kollegoita ja yhteistyökumppaneita livenä!
Etänä voi kuunnella osan ohjelmasta.
Viime vuosien uudistuksena Puumarkkinapäivän suosittua rakentamisen katsausta on täydennetty rakentamisen hintakatsauksella.
Päivä sisältää neljä koko päivän kestävää vaihtoehtoista ohjelmaa ja lopuksi vielä mahdollisuus seurusteluun cocktailien ääressä!
Kompensaatiot eivät poista ilmastopäästöjä, päästöjen leikkaaminen vaikuttavin keino
Ympäristöministeriö ja MMM ovat valmistelemassa pelisääntöjä ilmastopäästöjen kompensointiin. Siihen saakka villi meno ilmastoväitemarkkinoilla jatkuu. Niin kauan kun kompensaatioita ei luotettavasti ole määritelty, ei kompensoinnin toteutumisesta yleensä ole takeita. Lisäksi kompensointitoimilla voi olla ei-toivottuja vaikutuksia. Keskeinen riski on kaksoislaskenta: Metsän kasvuun perustuvaa kompensaatiota ei käytännössä tapahdu, koska Suomen metsien hiilinielu on jo laskettu kertaalleen Suomen ilmoittamaan kasvihuonekaasupäästötaseeseen.
Kompensointi ei myöskään poista jo aiheutunutta ilmastopäästöä, toki aito kompensointitoimi aiheuttaa päästölle vastakkaisen vaikutuksen. Osa yrityksistä tai toimialoista kertoo tavoitteekseen olla hiilineutraali esimerkiksi vuonna 2035 tai 2050. Tavoitteen toteutumista ei voi mitenkään todentaa, varsinkaan vuosikymmeniä eteenpäin. Konkreettisten ja nyt tehtävien päästövähennystoimien luetteleminen sen sijaan on toivottavaa.
Puun käyttö tuotteena on hyvä, kun se korvaa toisesta materiaalista valmistetun tuotteen tai rakennuksen. Silloin toteutuu ilmaston kannalta paras vaihtoehto, eli (vaihtoehtoisen) päästön välttäminen. Lisäksi puutuote varastoi ilmakehästä sitomansa hiilen koko käyttöikänsä ajaksi, jolloin kierrossa olevan hiilen määrä pienenee. Tuotteen käytön jälkeen hiilidioksidi palaa luonnolliseen kiertoonsa. Kiertotalouden yleistymisen myötä varasto siirtyy yhä useammin käyttökohteesta toiseen, joka kumuloi hiilipankkia ja pidentää varastoitumisaikaa.
Linkistä löytyvässä kirjoituksessamme käydään läpi kompensoinnin ongelmia ja esitetään käytännön keinoja
hiilineutraalius- ja kompensointitavoitteiden arviointiin ja viestintään.
Lisätietoja: Aila Janatuinen
Eurokoodien aikataulut
Eurokoodien laajamittainen uudistustyö on luonnosten osalta valmis.
Puurakenteiden Eurokoodit (Yleinen suunnittelu EN 1995-1-1, Palosuunnittelu EN 1995-1-2, Siltasuunnittelu EN 1995-2 ja uusi osa Puurakenteiden työn toteutus EN 1995-3) tulevat kaikki samanaikaisesti viralliselle lausuntokierrokselle syys-joulukuuksi 2023. Näiden loppuäänestys ja arvioitu käyttöönotto on vuonna 2025.
Puurakenteiden Eurokoodin osien kansallisten liitteiden laadinta käynnistynee vuoden 2023 aikana.
Lisätietoa: Tomi Toratti
Vielä ennättää ilmoittautua Puupäivään ja Puumarkkinapäivään!
Puupäivät järjestetään 3.11. Messukeskuksessa.
Parin vuoden tauon jälkeen Puupäivään pääsee paikan päälle. Nyt on siis jälleen mahdollisuus tavata kollegoita ja yhteistyökumppaneita livenä!
Etänä voi kuunnella osan ohjelmasta.
Viime vuosien uudistuksena Puumarkkinapäivän suosittua rakentamisen katsausta on täydennetty rakentamisen hintakatsauksella.
Päivä sisältää neljä koko päivän kestävää vaihtoehtoista ohjelmaa ja lopuksi vielä mahdollisuus seurusteluun cocktailien ääressä!
Tiedote. Julkaistu: 26.09.2022, 09:48 Puutuoteteollisuus ry
Vuoden toisen neljänneksen puukerrostalojen lupamäärä palautui tavanomaiselle tasolle. Puukerrostalojen osuus rakennusluvissa on nyt noin 4 prosenttia ja aloituksissa noin 5 prosenttia. Tämä kuvastaa viimevuosille vakiintunutta tasoa, eli osuus on pysynyt samana markkinoiden voimakkaasta vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta.
Talous kasvoi edelleen vahvasti toisella kvartaalilla. Erityisesti yksityinen kulutus ja rakentaminen lisääntyivät peräti 4 %. Rakennusmateriaalien kustannukset nousivat heinäkuussa noin 13 %, mutta puurakenteiden hinta kääntyi laskuun ja hinnat laskivat 3 %. Yleisesti rakentamisen työkanta oli vahva, mutta aloitusten määrä on kääntynyt laskuun.
Rakentamisen lupamäärä laski toisen vuosineljänneksen aikana neljänneksellä (-25 %), mutta kerrostalojen lupamäärässä ei tapahtunut muutosta. Pientalojen lupamäärä laski yli 20 prosenttia ja muissa rakennustyypeissä lupien lasku oli yli 30 prosenttia. Pientalojen rakennuslupavaranto on ennätyskorkealla.
Forecon Oy:n meille toimittamien tietojen mukaan myymättömien valmiiden asuntojen varasto on säilynyt edelleen pienenä, mutta asuntojen myyntiajat ovat pidentyneet. Asuntojen ostoaikomukset jatkavat laskuaan. Erityisesti uusien asuntojen kauppa on laskenut ja koko asuntokauppa on supistunut alkuvuonna noin 20 prosenttia. Vuosi 2021 oli ennätysvuosi tonttikaupassa (+24 %) ja määrän laskusta huolimatta tonttikauppa on hyvällä tasolla.
Kerrostalojen aloitusten määrä laski viidenneksen (-20 %), pientalojen aloitukset laskivat 17 prosenttia ja muiden rakennustyyppien aloitukset laskivat viisi prosenttia.
Puun käyttö julkisivuissa vaihtelee rakennustyypeittäin
Puujulkisivut ovat markkinajohtaja omakotitaloissa, paritaloissa, rivitaloissa ja vapaa-ajan rakennuksissa. Puu on kuitenkin menettänyt vuoden 2021 jälkeen yli neljänneksen (25 %) markkinaosuutta vapaa-ajan rakennusten julkisivumateriaalina.
Kerrostaloissa puujulkisivujen markkinaosuus on noin seitsemän prosenttia ja opetusrakennuksissa noin 40 prosenttia. Markkinaosuudet julkisivuissa ovat vaihdelleet vähän koko 2000- luvulla. Julkisen rakennuttajan toteuttamissa hankkeissa markkinaosuus on noussut 2010-luvun noin 10 prosentin osuudesta nykyiseen noin 15 prosentin osuuteen.
Rakentaminen on todella keskittynyttä
Vuoden alkupuoliskolla aloitetuista asunnoista noin 48 % sijaitsee Uudellamaalla, 15 % Pirkanmaalla ja 10 % Varsinais-Suomessa. Jokaisen muun maakunnan osuus jää selvästi alle 10 prosentin. Uudellamaalla, jossa rakennetaan lähes puolet Suomen asunnoista, puurakenteisten kerros- ja rivitalojen yhteenlaskettu osuus oli noin kahdeksan prosenttia. Pirkanmaa on toiseksi suurin asuinrakentaja, ja siellä vastaavasti osuus puun osuus oli noin 11 prosenttia.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Tiedote. Julkaistu: 26.09.2022, 09:48 Puutuoteteollisuus ry
Vuoden toisen neljänneksen puukerrostalojen lupamäärä palautui tavanomaiselle tasolle. Puukerrostalojen osuus rakennusluvissa on nyt noin 4 prosenttia ja aloituksissa noin 5 prosenttia. Tämä kuvastaa viimevuosille vakiintunutta tasoa, eli osuus on pysynyt samana markkinoiden voimakkaasta vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta.
Talous kasvoi edelleen vahvasti toisella kvartaalilla. Erityisesti yksityinen kulutus ja rakentaminen lisääntyivät peräti 4 %. Rakennusmateriaalien kustannukset nousivat heinäkuussa noin 13 %, mutta puurakenteiden hinta kääntyi laskuun ja hinnat laskivat 3 %. Yleisesti rakentamisen työkanta oli vahva, mutta aloitusten määrä on kääntynyt laskuun.
Rakentamisen lupamäärä laski toisen vuosineljänneksen aikana neljänneksellä (-25 %), mutta kerrostalojen lupamäärässä ei tapahtunut muutosta. Pientalojen lupamäärä laski yli 20 prosenttia ja muissa rakennustyypeissä lupien lasku oli yli 30 prosenttia. Pientalojen rakennuslupavaranto on ennätyskorkealla.
Forecon Oy:n meille toimittamien tietojen mukaan myymättömien valmiiden asuntojen varasto on säilynyt edelleen pienenä, mutta asuntojen myyntiajat ovat pidentyneet. Asuntojen ostoaikomukset jatkavat laskuaan. Erityisesti uusien asuntojen kauppa on laskenut ja koko asuntokauppa on supistunut alkuvuonna noin 20 prosenttia. Vuosi 2021 oli ennätysvuosi tonttikaupassa (+24 %) ja määrän laskusta huolimatta tonttikauppa on hyvällä tasolla.
Kerrostalojen aloitusten määrä laski viidenneksen (-20 %), pientalojen aloitukset laskivat 17 prosenttia ja muiden rakennustyyppien aloitukset laskivat viisi prosenttia.
Puun käyttö julkisivuissa vaihtelee rakennustyypeittäin
Puujulkisivut ovat markkinajohtaja omakotitaloissa, paritaloissa, rivitaloissa ja vapaa-ajan rakennuksissa. Puu on kuitenkin menettänyt vuoden 2021 jälkeen yli neljänneksen (25 %) markkinaosuutta vapaa-ajan rakennusten julkisivumateriaalina.
Kerrostaloissa puujulkisivujen markkinaosuus on noin seitsemän prosenttia ja opetusrakennuksissa noin 40 prosenttia. Markkinaosuudet julkisivuissa ovat vaihdelleet vähän koko 2000- luvulla. Julkisen rakennuttajan toteuttamissa hankkeissa markkinaosuus on noussut 2010-luvun noin 10 prosentin osuudesta nykyiseen noin 15 prosentin osuuteen.
Rakentaminen on todella keskittynyttä
Vuoden alkupuoliskolla aloitetuista asunnoista noin 48 % sijaitsee Uudellamaalla, 15 % Pirkanmaalla ja 10 % Varsinais-Suomessa. Jokaisen muun maakunnan osuus jää selvästi alle 10 prosentin. Uudellamaalla, jossa rakennetaan lähes puolet Suomen asunnoista, puurakenteisten kerros- ja rivitalojen yhteenlaskettu osuus oli noin kahdeksan prosenttia. Pirkanmaa on toiseksi suurin asuinrakentaja, ja siellä vastaavasti osuus puun osuus oli noin 11 prosenttia.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Tiedote. Julkaistu: 26.09.2022, 09:48 Puutuoteteollisuus ry
Vuoden toisen neljänneksen puukerrostalojen lupamäärä palautui tavanomaiselle tasolle. Puukerrostalojen osuus rakennusluvissa on nyt noin 4 prosenttia ja aloituksissa noin 5 prosenttia. Tämä kuvastaa viimevuosille vakiintunutta tasoa, eli osuus on pysynyt samana markkinoiden voimakkaasta vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta.
Talous kasvoi edelleen vahvasti toisella kvartaalilla. Erityisesti yksityinen kulutus ja rakentaminen lisääntyivät peräti 4 %. Rakennusmateriaalien kustannukset nousivat heinäkuussa noin 13 %, mutta puurakenteiden hinta kääntyi laskuun ja hinnat laskivat 3 %. Yleisesti rakentamisen työkanta oli vahva, mutta aloitusten määrä on kääntynyt laskuun.
Rakentamisen lupamäärä laski toisen vuosineljänneksen aikana neljänneksellä (-25 %), mutta kerrostalojen lupamäärässä ei tapahtunut muutosta. Pientalojen lupamäärä laski yli 20 prosenttia ja muissa rakennustyypeissä lupien lasku oli yli 30 prosenttia. Pientalojen rakennuslupavaranto on ennätyskorkealla.
Forecon Oy:n meille toimittamien tietojen mukaan myymättömien valmiiden asuntojen varasto on säilynyt edelleen pienenä, mutta asuntojen myyntiajat ovat pidentyneet. Asuntojen ostoaikomukset jatkavat laskuaan. Erityisesti uusien asuntojen kauppa on laskenut ja koko asuntokauppa on supistunut alkuvuonna noin 20 prosenttia. Vuosi 2021 oli ennätysvuosi tonttikaupassa (+24 %) ja määrän laskusta huolimatta tonttikauppa on hyvällä tasolla.
Kerrostalojen aloitusten määrä laski viidenneksen (-20 %), pientalojen aloitukset laskivat 17 prosenttia ja muiden rakennustyyppien aloitukset laskivat viisi prosenttia.
Puun käyttö julkisivuissa vaihtelee rakennustyypeittäin
Puujulkisivut ovat markkinajohtaja omakotitaloissa, paritaloissa, rivitaloissa ja vapaa-ajan rakennuksissa. Puu on kuitenkin menettänyt vuoden 2021 jälkeen yli neljänneksen (25 %) markkinaosuutta vapaa-ajan rakennusten julkisivumateriaalina.
Kerrostaloissa puujulkisivujen markkinaosuus on noin seitsemän prosenttia ja opetusrakennuksissa noin 40 prosenttia. Markkinaosuudet julkisivuissa ovat vaihdelleet vähän koko 2000- luvulla. Julkisen rakennuttajan toteuttamissa hankkeissa markkinaosuus on noussut 2010-luvun noin 10 prosentin osuudesta nykyiseen noin 15 prosentin osuuteen.
Rakentaminen on todella keskittynyttä
Vuoden alkupuoliskolla aloitetuista asunnoista noin 48 % sijaitsee Uudellamaalla, 15 % Pirkanmaalla ja 10 % Varsinais-Suomessa. Jokaisen muun maakunnan osuus jää selvästi alle 10 prosentin. Uudellamaalla, jossa rakennetaan lähes puolet Suomen asunnoista, puurakenteisten kerros- ja rivitalojen yhteenlaskettu osuus oli noin kahdeksan prosenttia. Pirkanmaa on toiseksi suurin asuinrakentaja, ja siellä vastaavasti osuus puun osuus oli noin 11 prosenttia.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Juuri julkaistu Tuottavuusloikka-hanke tunnisti 20 %:n tuottavuuden parantamispotentiaalin teollisessa puurakentamisessa. Esitetyt kehitystoimet ovat nopeasti toteutettavissa eivätkä vaadi merkittäviä investointeja.
Rakentamisen tuottavuuskehitys Suomessa heikkoa - ratkaisu löytyy teollisesta rakentamisesta
Teollinen puurakentaminen on keskeinen keino koko rakennussektorin tuottavuuden parantamiseen. Puutuoteteollisuus ry:n koordinoimassa Tuottavuusloikka-hankkeessa tutkittiin teollisen puurakentamisen tuottavuuspotentiaalia vuosina 2020–2022. Lopputuloksena puukerrostalorakentamisen tuottavuutta pystyttiin parantamaan 20 % lähtötilanteeseen verrattuna.
Teollinen rakentaminen muuttaa rakennushankkeen arvoketjua ja työtä siirtyy merkittävästi pois työmaalta. Keskiössä lopputuloksissa on prosessin muuttaminen niin, että tehostuneen valmistamisen hyödyt saadaan siirrettyä hankkeelle ja asiakkaalle parantuneena kilpailukykynä. Hankkeen keskeiset tulokset esitellään Puutuoteteollisuus ry:n julkaisemassa Teollisen puurakentamisen tuottavuusloikka-julkaisussa, joka on luettavissa tässä https://proofer.faktor.fi/epaper/Teollisen_puurakentamisen_tuottavuusloikka/ tai pdf-muotoisena löytyy sivustoltamme täältä.
Teollisen rakentamisen tehokkuus voidaan ulosmitata rakentamisen nykyprosesseja muuttamalla
Hankkeessa otettiin kantaa perinteisen insinöörikehitystyön eli rakenteiden optimoinnin lisäksi sopimusmalleihin, vakiointiin ja valmistamisen teollistamiseen. Rakentamisen nyt käytössä olevat prosessit eivät suoraan toimi teollisessa rakentamisessa. ”Käytännössä teollisen esivalmistusasteen merkittävä nostaminen vaatii sopimusmallien muokkaamista, urakkarajojen päivittämistä ja liiketoimintamallien kehittämistä. Eri osapuolten valmistaessa tuotteita jopa globaalisti tulee vakiointia ja standardointia kehittää merkittävästi nykyisestä”, toteaa Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola. Hän korostaa, että nyt esitetyt kehitystoimet eivät vaadi merkittäviä investointeja, mutta edellyttävät hyvää hankenäkyvyyttä tästä eteenpäin.
Hankkeessa kehitettiin yhdessä suunnittelijoiden ja valmistajien kanssa vakioituja ratkaisuja rakenteiden ja arkkitehtisuunnittelun osalta. Painopistealueina oli myös sekä tehtaan toimintojen tehostaminen että työmaatoimintojen kehittäminen.
Selvitys perustuu Jyväskylän Kalonin ja Tampereen Hippoksen rakennushankkeisiin
Hankkeiden tutkimuskohteena olivat Jyväskylä Kalon-hanke ja Tampereen Hippos-hanke. Molemmissa hankkeissa kehitetään ekologista korttelikokonaisuutta. Kummankin hankkeen rakentaminen alkaa vuoden 2022 aikana.
Tuottavuusloikkahankkeessa olivat osapuolina TOAS, Yrjö ja Hanna-säätiö, Tampereen yliopisto, Jyväskylän kaupunki, Timberbros Oy, Muutostuuli Oy, JVR-Rakenne Oy, Elementti Sampo Oy ja Puutuoteteollisuus ry. Hanke sai rahoitusta Ympäristöministeriön puuohjelmasta.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Juuri julkaistu Tuottavuusloikka-hanke tunnisti 20 %:n tuottavuuden parantamispotentiaalin teollisessa puurakentamisessa. Esitetyt kehitystoimet ovat nopeasti toteutettavissa eivätkä vaadi merkittäviä investointeja.
Rakentamisen tuottavuuskehitys Suomessa heikkoa - ratkaisu löytyy teollisesta rakentamisesta
Teollinen puurakentaminen on keskeinen keino koko rakennussektorin tuottavuuden parantamiseen. Puutuoteteollisuus ry:n koordinoimassa Tuottavuusloikka-hankkeessa tutkittiin teollisen puurakentamisen tuottavuuspotentiaalia vuosina 2020–2022. Lopputuloksena puukerrostalorakentamisen tuottavuutta pystyttiin parantamaan 20 % lähtötilanteeseen verrattuna.
Teollinen rakentaminen muuttaa rakennushankkeen arvoketjua ja työtä siirtyy merkittävästi pois työmaalta. Keskiössä lopputuloksissa on prosessin muuttaminen niin, että tehostuneen valmistamisen hyödyt saadaan siirrettyä hankkeelle ja asiakkaalle parantuneena kilpailukykynä. Hankkeen keskeiset tulokset esitellään Puutuoteteollisuus ry:n julkaisemassa Teollisen puurakentamisen tuottavuusloikka-julkaisussa, joka on luettavissa tässä https://proofer.faktor.fi/epaper/Teollisen_puurakentamisen_tuottavuusloikka/ tai pdf-muotoisena löytyy sivustoltamme täältä.
Teollisen rakentamisen tehokkuus voidaan ulosmitata rakentamisen nykyprosesseja muuttamalla
Hankkeessa otettiin kantaa perinteisen insinöörikehitystyön eli rakenteiden optimoinnin lisäksi sopimusmalleihin, vakiointiin ja valmistamisen teollistamiseen. Rakentamisen nyt käytössä olevat prosessit eivät suoraan toimi teollisessa rakentamisessa. ”Käytännössä teollisen esivalmistusasteen merkittävä nostaminen vaatii sopimusmallien muokkaamista, urakkarajojen päivittämistä ja liiketoimintamallien kehittämistä. Eri osapuolten valmistaessa tuotteita jopa globaalisti tulee vakiointia ja standardointia kehittää merkittävästi nykyisestä”, toteaa Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola. Hän korostaa, että nyt esitetyt kehitystoimet eivät vaadi merkittäviä investointeja, mutta edellyttävät hyvää hankenäkyvyyttä tästä eteenpäin.
Hankkeessa kehitettiin yhdessä suunnittelijoiden ja valmistajien kanssa vakioituja ratkaisuja rakenteiden ja arkkitehtisuunnittelun osalta. Painopistealueina oli myös sekä tehtaan toimintojen tehostaminen että työmaatoimintojen kehittäminen.
Selvitys perustuu Jyväskylän Kalonin ja Tampereen Hippoksen rakennushankkeisiin
Hankkeiden tutkimuskohteena olivat Jyväskylä Kalon-hanke ja Tampereen Hippos-hanke. Molemmissa hankkeissa kehitetään ekologista korttelikokonaisuutta. Kummankin hankkeen rakentaminen alkaa vuoden 2022 aikana.
Tuottavuusloikkahankkeessa olivat osapuolina TOAS, Yrjö ja Hanna-säätiö, Tampereen yliopisto, Jyväskylän kaupunki, Timberbros Oy, Muutostuuli Oy, JVR-Rakenne Oy, Elementti Sampo Oy ja Puutuoteteollisuus ry. Hanke sai rahoitusta Ympäristöministeriön puuohjelmasta.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Juuri julkaistu Tuottavuusloikka-hanke tunnisti 20 %:n tuottavuuden parantamispotentiaalin teollisessa puurakentamisessa. Esitetyt kehitystoimet ovat nopeasti toteutettavissa eivätkä vaadi merkittäviä investointeja.
Rakentamisen tuottavuuskehitys Suomessa heikkoa - ratkaisu löytyy teollisesta rakentamisesta
Teollinen puurakentaminen on keskeinen keino koko rakennussektorin tuottavuuden parantamiseen. Puutuoteteollisuus ry:n koordinoimassa Tuottavuusloikka-hankkeessa tutkittiin teollisen puurakentamisen tuottavuuspotentiaalia vuosina 2020–2022. Lopputuloksena puukerrostalorakentamisen tuottavuutta pystyttiin parantamaan 20 % lähtötilanteeseen verrattuna.
Teollinen rakentaminen muuttaa rakennushankkeen arvoketjua ja työtä siirtyy merkittävästi pois työmaalta. Keskiössä lopputuloksissa on prosessin muuttaminen niin, että tehostuneen valmistamisen hyödyt saadaan siirrettyä hankkeelle ja asiakkaalle parantuneena kilpailukykynä. Hankkeen keskeiset tulokset esitellään Puutuoteteollisuus ry:n julkaisemassa Teollisen puurakentamisen tuottavuusloikka-julkaisussa, joka on luettavissa tässä https://proofer.faktor.fi/epaper/Teollisen_puurakentamisen_tuottavuusloikka/ tai pdf-muotoisena löytyy sivustoltamme täältä.
Teollisen rakentamisen tehokkuus voidaan ulosmitata rakentamisen nykyprosesseja muuttamalla
Hankkeessa otettiin kantaa perinteisen insinöörikehitystyön eli rakenteiden optimoinnin lisäksi sopimusmalleihin, vakiointiin ja valmistamisen teollistamiseen. Rakentamisen nyt käytössä olevat prosessit eivät suoraan toimi teollisessa rakentamisessa. ”Käytännössä teollisen esivalmistusasteen merkittävä nostaminen vaatii sopimusmallien muokkaamista, urakkarajojen päivittämistä ja liiketoimintamallien kehittämistä. Eri osapuolten valmistaessa tuotteita jopa globaalisti tulee vakiointia ja standardointia kehittää merkittävästi nykyisestä”, toteaa Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola. Hän korostaa, että nyt esitetyt kehitystoimet eivät vaadi merkittäviä investointeja, mutta edellyttävät hyvää hankenäkyvyyttä tästä eteenpäin.
Hankkeessa kehitettiin yhdessä suunnittelijoiden ja valmistajien kanssa vakioituja ratkaisuja rakenteiden ja arkkitehtisuunnittelun osalta. Painopistealueina oli myös sekä tehtaan toimintojen tehostaminen että työmaatoimintojen kehittäminen.
Selvitys perustuu Jyväskylän Kalonin ja Tampereen Hippoksen rakennushankkeisiin
Hankkeiden tutkimuskohteena olivat Jyväskylä Kalon-hanke ja Tampereen Hippos-hanke. Molemmissa hankkeissa kehitetään ekologista korttelikokonaisuutta. Kummankin hankkeen rakentaminen alkaa vuoden 2022 aikana.
Tuottavuusloikkahankkeessa olivat osapuolina TOAS, Yrjö ja Hanna-säätiö, Tampereen yliopisto, Jyväskylän kaupunki, Timberbros Oy, Muutostuuli Oy, JVR-Rakenne Oy, Elementti Sampo Oy ja Puutuoteteollisuus ry. Hanke sai rahoitusta Ympäristöministeriön puuohjelmasta.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Lainsäätäjän rattaat pyörivät kesäkaudellakin. Tässä lyhyesti mitä Puutuoteteollisuus on viime kuukausina puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden nimissä lausunut. Tästä linkistä löytyvät lausuntomme kokonaisuudessaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyyntö Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto ja energiastrategia 18.5.2022
Kotimaisesta puunjalostuksesta huolehtiminen on tärkeää paitsi taloudelle ja työllisyydelle, mutta myös tehokas keino huolehtia huoltovarmuudesta ja energiaomavaraisuudesta. Puu on kotimainen rakennusaine, jonka saanti on riippumaton geopoliittisista konflikteista. Toimet puuteollisuuden ja puurakentamisen edistämiseksi edistävät Suomen hiilineutraalisuustavoitetta. (Vastuuhenkilö Aila Janatuinen)
Statement of the Federation of the Finnish woodworking industries on the new revised CPR proposal. Euroopan komissio. 30.6.2022
Vuonna 2013 voimaan tullut rakennustuoteasetus on harmonisoitujen tuotestandardien kautta mahdollistanut CE-merkinnän, joka avaa tuotteille pääsyn eurooppalaiselle yhteismarkkinalle. Teollisuus on vuosikymmeniä osallistunut tuotestandardien laatimiseen ja sopeutunut niiden vaatimusten täyttämiseen. Komission ehdotus asetuksen dramaattisesta muutoksesta on mittakaavaltaan ja aikajänteeltään (vuoteen 2045) mahdoton. Tunnistamme nykyisessä asetuksessa olleet puutteet ja kannatamme niiden korjaamista ja puuttuvien ominaisuuksien täydentämistä, mutta kokonaisuutena esitetty uudistus on liian massiivinen. (Vastuuhenkilö Tomi Toratti)
Lausunto Helsingin Hermanninrannan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta ja sen asettamisesta nähtäville. Helsingin kaupunki. 27.7.2022
Pidämme kaavaehdotusta hyvänä ja kannatettavana ja toteuttavan Helsingin hiilineutraalisuustavoitetta. Alueen kaavoitus puurakentamiselle antaa hyvän selkänojan toteutukselle. Laajat kaavakokonaisuudet mahdollistavat ennakoitavan liiketoimintaympäristön ja näin edistävät merkittävästi toimialan kehittymistä. Kaavassa kannattaa huomioida puurakentamisen erityispiirteet, joiden huomioimisella voidaan saada aikaan edullisempia ratkaisuja laadun kärsimättä. (Vastuuhenkilö Sauli Ylinen)
Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta, Ympäristöministeriö. 27.7.2022
Kannaltamme digitaalisten ratkaisujen tunnistaminen lainsäädännössä on välttämätöntä, kunhan järjestelmien päivitettävyys ja kustannusten taso huomioidaan. Lisäksi ehdotamme tilastotiedon kokoamista viranomaisilla olevan tiedon perusteella. (Vastuuhenkilö Sauli Ylinen)
Feedback to the public consultation on derogation to the exclusion criteria for Propiconazole / ECHA/ Euroopan kemikaalijärjestö. 15.8.2022
Propikonatsoli on laajalti käytetty kemikaali sekä maataloudessa että pintakäsittely- ja suojausaineissa. Viimeksi mainitussa käytössä sille ei ole korvaajaa, jonka teho olisi testattu pitkältä käyttöajalta ja jonka ympäristövaikutukset tunnettaisiin. Teollisuuden prosessissa pintakäsittelyt tehdään suljetuissa tehdasolosuhteissa ja työntekijöiden turvallisuus huomioiden. Kannatamme propikonatsolin käyttöajan jatkamista siihen saakka, että luotettavat ja turvalliset vaihtoehdot on käytettävissä. (Vastuuhenkilö Aila Janatuinen)
Ympäristöselosteiden laadinnan menetelmäohjeen luonnos oli valmisteltu kiireesti. Ohjeluonnoksen tulisi perustua eurooppalaiseen standardiin EN 15804 Rakennustuotteiden ympäristöselosteet, Laadinnan yleissäännöt. Kaikilta osin tämä menetelmäohjeluonnos ei ole standardin mukainen, ja joiltakin osin ohje perustuu virheelliseen tulkintaan. Esitämme luonnoksen hylkäämistä, ohjeluonnoksen kirjoittamista uudelleen ja uutta lausuntokierrosta. (Vastuuhenkilö Aila Janatuinen)
Syksyn tapahtumia ja määräpäiviä
31.8. Viimeinen päivä ehdottaa Puupalkinnon saajaa
Lainsäätäjän rattaat pyörivät kesäkaudellakin. Tässä lyhyesti mitä Puutuoteteollisuus on viime kuukausina puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden nimissä lausunut. Tästä linkistä löytyvät lausuntomme kokonaisuudessaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyyntö Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto ja energiastrategia 18.5.2022
Kotimaisesta puunjalostuksesta huolehtiminen on tärkeää paitsi taloudelle ja työllisyydelle, mutta myös tehokas keino huolehtia huoltovarmuudesta ja energiaomavaraisuudesta. Puu on kotimainen rakennusaine, jonka saanti on riippumaton geopoliittisista konflikteista. Toimet puuteollisuuden ja puurakentamisen edistämiseksi edistävät Suomen hiilineutraalisuustavoitetta. (Vastuuhenkilö Aila Janatuinen)
Statement of the Federation of the Finnish woodworking industries on the new revised CPR proposal. Euroopan komissio. 30.6.2022
Vuonna 2013 voimaan tullut rakennustuoteasetus on harmonisoitujen tuotestandardien kautta mahdollistanut CE-merkinnän, joka avaa tuotteille pääsyn eurooppalaiselle yhteismarkkinalle. Teollisuus on vuosikymmeniä osallistunut tuotestandardien laatimiseen ja sopeutunut niiden vaatimusten täyttämiseen. Komission ehdotus asetuksen dramaattisesta muutoksesta on mittakaavaltaan ja aikajänteeltään (vuoteen 2045) mahdoton. Tunnistamme nykyisessä asetuksessa olleet puutteet ja kannatamme niiden korjaamista ja puuttuvien ominaisuuksien täydentämistä, mutta kokonaisuutena esitetty uudistus on liian massiivinen. (Vastuuhenkilö Tomi Toratti)
Lausunto Helsingin Hermanninrannan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta ja sen asettamisesta nähtäville. Helsingin kaupunki. 27.7.2022
Pidämme kaavaehdotusta hyvänä ja kannatettavana ja toteuttavan Helsingin hiilineutraalisuustavoitetta. Alueen kaavoitus puurakentamiselle antaa hyvän selkänojan toteutukselle. Laajat kaavakokonaisuudet mahdollistavat ennakoitavan liiketoimintaympäristön ja näin edistävät merkittävästi toimialan kehittymistä. Kaavassa kannattaa huomioida puurakentamisen erityispiirteet, joiden huomioimisella voidaan saada aikaan edullisempia ratkaisuja laadun kärsimättä. (Vastuuhenkilö Sauli Ylinen)
Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta, Ympäristöministeriö. 27.7.2022
Kannaltamme digitaalisten ratkaisujen tunnistaminen lainsäädännössä on välttämätöntä, kunhan järjestelmien päivitettävyys ja kustannusten taso huomioidaan. Lisäksi ehdotamme tilastotiedon kokoamista viranomaisilla olevan tiedon perusteella. (Vastuuhenkilö Sauli Ylinen)
Feedback to the public consultation on derogation to the exclusion criteria for Propiconazole / ECHA/ Euroopan kemikaalijärjestö. 15.8.2022
Propikonatsoli on laajalti käytetty kemikaali sekä maataloudessa että pintakäsittely- ja suojausaineissa. Viimeksi mainitussa käytössä sille ei ole korvaajaa, jonka teho olisi testattu pitkältä käyttöajalta ja jonka ympäristövaikutukset tunnettaisiin. Teollisuuden prosessissa pintakäsittelyt tehdään suljetuissa tehdasolosuhteissa ja työntekijöiden turvallisuus huomioiden. Kannatamme propikonatsolin käyttöajan jatkamista siihen saakka, että luotettavat ja turvalliset vaihtoehdot on käytettävissä. (Vastuuhenkilö Aila Janatuinen)
Ympäristöselosteiden laadinnan menetelmäohjeen luonnos oli valmisteltu kiireesti. Ohjeluonnoksen tulisi perustua eurooppalaiseen standardiin EN 15804 Rakennustuotteiden ympäristöselosteet, Laadinnan yleissäännöt. Kaikilta osin tämä menetelmäohjeluonnos ei ole standardin mukainen, ja joiltakin osin ohje perustuu virheelliseen tulkintaan. Esitämme luonnoksen hylkäämistä, ohjeluonnoksen kirjoittamista uudelleen ja uutta lausuntokierrosta. (Vastuuhenkilö Aila Janatuinen)
Syksyn tapahtumia ja määräpäiviä
31.8. Viimeinen päivä ehdottaa Puupalkinnon saajaa
Lainsäätäjän rattaat pyörivät kesäkaudellakin. Tässä lyhyesti mitä Puutuoteteollisuus on viime kuukausina puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden nimissä lausunut. Tästä linkistä löytyvät lausuntomme kokonaisuudessaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyyntö Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto ja energiastrategia 18.5.2022
Kotimaisesta puunjalostuksesta huolehtiminen on tärkeää paitsi taloudelle ja työllisyydelle, mutta myös tehokas keino huolehtia huoltovarmuudesta ja energiaomavaraisuudesta. Puu on kotimainen rakennusaine, jonka saanti on riippumaton geopoliittisista konflikteista. Toimet puuteollisuuden ja puurakentamisen edistämiseksi edistävät Suomen hiilineutraalisuustavoitetta. (Vastuuhenkilö Aila Janatuinen)
Statement of the Federation of the Finnish woodworking industries on the new revised CPR proposal. Euroopan komissio. 30.6.2022
Vuonna 2013 voimaan tullut rakennustuoteasetus on harmonisoitujen tuotestandardien kautta mahdollistanut CE-merkinnän, joka avaa tuotteille pääsyn eurooppalaiselle yhteismarkkinalle. Teollisuus on vuosikymmeniä osallistunut tuotestandardien laatimiseen ja sopeutunut niiden vaatimusten täyttämiseen. Komission ehdotus asetuksen dramaattisesta muutoksesta on mittakaavaltaan ja aikajänteeltään (vuoteen 2045) mahdoton. Tunnistamme nykyisessä asetuksessa olleet puutteet ja kannatamme niiden korjaamista ja puuttuvien ominaisuuksien täydentämistä, mutta kokonaisuutena esitetty uudistus on liian massiivinen. (Vastuuhenkilö Tomi Toratti)
Lausunto Helsingin Hermanninrannan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksesta ja sen asettamisesta nähtäville. Helsingin kaupunki. 27.7.2022
Pidämme kaavaehdotusta hyvänä ja kannatettavana ja toteuttavan Helsingin hiilineutraalisuustavoitetta. Alueen kaavoitus puurakentamiselle antaa hyvän selkänojan toteutukselle. Laajat kaavakokonaisuudet mahdollistavat ennakoitavan liiketoimintaympäristön ja näin edistävät merkittävästi toimialan kehittymistä. Kaavassa kannattaa huomioida puurakentamisen erityispiirteet, joiden huomioimisella voidaan saada aikaan edullisempia ratkaisuja laadun kärsimättä. (Vastuuhenkilö Sauli Ylinen)
Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta, Ympäristöministeriö. 27.7.2022
Kannaltamme digitaalisten ratkaisujen tunnistaminen lainsäädännössä on välttämätöntä, kunhan järjestelmien päivitettävyys ja kustannusten taso huomioidaan. Lisäksi ehdotamme tilastotiedon kokoamista viranomaisilla olevan tiedon perusteella. (Vastuuhenkilö Sauli Ylinen)
Feedback to the public consultation on derogation to the exclusion criteria for Propiconazole / ECHA/ Euroopan kemikaalijärjestö. 15.8.2022
Propikonatsoli on laajalti käytetty kemikaali sekä maataloudessa että pintakäsittely- ja suojausaineissa. Viimeksi mainitussa käytössä sille ei ole korvaajaa, jonka teho olisi testattu pitkältä käyttöajalta ja jonka ympäristövaikutukset tunnettaisiin. Teollisuuden prosessissa pintakäsittelyt tehdään suljetuissa tehdasolosuhteissa ja työntekijöiden turvallisuus huomioiden. Kannatamme propikonatsolin käyttöajan jatkamista siihen saakka, että luotettavat ja turvalliset vaihtoehdot on käytettävissä. (Vastuuhenkilö Aila Janatuinen)
Ympäristöselosteiden laadinnan menetelmäohjeen luonnos oli valmisteltu kiireesti. Ohjeluonnoksen tulisi perustua eurooppalaiseen standardiin EN 15804 Rakennustuotteiden ympäristöselosteet, Laadinnan yleissäännöt. Kaikilta osin tämä menetelmäohjeluonnos ei ole standardin mukainen, ja joiltakin osin ohje perustuu virheelliseen tulkintaan. Esitämme luonnoksen hylkäämistä, ohjeluonnoksen kirjoittamista uudelleen ja uutta lausuntokierrosta. (Vastuuhenkilö Aila Janatuinen)
Syksyn tapahtumia ja määräpäiviä
31.8. Viimeinen päivä ehdottaa Puupalkinnon saajaa
Kustannuspaineet ja rakennusalalla kasvava epävarmuus aiheuttavat haasteita myös puukerrostalohankkeille. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä puukerrostalojen lupamäärä romahti, mutta aloitusten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Rakentamisen kustannusnousu kiihtyi uudestaan ensimmäisellä kvartaalilla. Huhtikuussa nousu vielä jyrkkeni. Rakentamisen suhdanteen arvioidaankin hiipuvan syksyyn mennessä.
Yhdellekään puurunkoiselle asuinkerrostalolle ei haettu lupaa ensimmäisellä kvartaalilla ja aloitusten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Kaikkiaan asuinkerrostalojen lupamäärä laski 14 %.
Rakentamisen tilanne vielä hyvä
Kaikkiaan rakentamisen aloitukset kasvoivat ensimmäisellä kvartaalilla
11 % ja kasvua tuli erityisesti julkisista rakennuksista ja teollisuudesta. Kerrostalojen aloitukset laskivat aikaisemmalta ennätyskorkealta tasolta. Myymättömien uudisasuntojen varasto on matala.
Pientaloissa vahvaa kasvua
Pientalojen aloitukset kasvoivat ensimmäisellä kvartaalilla 7 % ja lupamääräkin kasvoi 5 %. Suomessa pientalot ovat valtaosin puurunkoisia.
Tonttikauppa oli viime vuonna vilkasta, se kasvoi 24 %. Pientalojen lupavaranto onkin nyt korkealla tasolla.
Julkisen rakennuttajan toiminnassa puun osuus kokoontumisrakennuksissa on ottanut valtavan loikan. Markkinaosuus on noussut ensimmäisellä kvartaalilla yli 60 %:iin aiemmasta vähän yli 10 %:n tasosta.
Kokoontumisrakennukset yltivät ensimmäisenä talotyyppinä ympäristöministeriön puurakentamiselle asetettuun markkinaosuustavoitteeseen. Samalla jaksolla opetusrakennuksissa pitkään jatkunut 20 – 30 % markkinaosuus laski kuitenkin aloitetuissa kohteissa alle 10 %:n tasolle.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Kesäloma lähenee
Puutuoteteollisuuden kesälomat alkavat pääsääntöisesti 11.7. ja palaamme töihin 8.8.
Kustannuspaineet ja rakennusalalla kasvava epävarmuus aiheuttavat haasteita myös puukerrostalohankkeille. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä puukerrostalojen lupamäärä romahti, mutta aloitusten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Rakentamisen kustannusnousu kiihtyi uudestaan ensimmäisellä kvartaalilla. Huhtikuussa nousu vielä jyrkkeni. Rakentamisen suhdanteen arvioidaankin hiipuvan syksyyn mennessä.
Yhdellekään puurunkoiselle asuinkerrostalolle ei haettu lupaa ensimmäisellä kvartaalilla ja aloitusten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Kaikkiaan asuinkerrostalojen lupamäärä laski 14 %.
Rakentamisen tilanne vielä hyvä
Kaikkiaan rakentamisen aloitukset kasvoivat ensimmäisellä kvartaalilla
11 % ja kasvua tuli erityisesti julkisista rakennuksista ja teollisuudesta. Kerrostalojen aloitukset laskivat aikaisemmalta ennätyskorkealta tasolta. Myymättömien uudisasuntojen varasto on matala.
Pientaloissa vahvaa kasvua
Pientalojen aloitukset kasvoivat ensimmäisellä kvartaalilla 7 % ja lupamääräkin kasvoi 5 %. Suomessa pientalot ovat valtaosin puurunkoisia.
Tonttikauppa oli viime vuonna vilkasta, se kasvoi 24 %. Pientalojen lupavaranto onkin nyt korkealla tasolla.
Julkisen rakennuttajan toiminnassa puun osuus kokoontumisrakennuksissa on ottanut valtavan loikan. Markkinaosuus on noussut ensimmäisellä kvartaalilla yli 60 %:iin aiemmasta vähän yli 10 %:n tasosta.
Kokoontumisrakennukset yltivät ensimmäisenä talotyyppinä ympäristöministeriön puurakentamiselle asetettuun markkinaosuustavoitteeseen. Samalla jaksolla opetusrakennuksissa pitkään jatkunut 20 – 30 % markkinaosuus laski kuitenkin aloitetuissa kohteissa alle 10 %:n tasolle.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Kesäloma lähenee
Puutuoteteollisuuden kesälomat alkavat pääsääntöisesti 11.7. ja palaamme töihin 8.8.
Kustannuspaineet ja rakennusalalla kasvava epävarmuus aiheuttavat haasteita myös puukerrostalohankkeille. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä puukerrostalojen lupamäärä romahti, mutta aloitusten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Rakentamisen kustannusnousu kiihtyi uudestaan ensimmäisellä kvartaalilla. Huhtikuussa nousu vielä jyrkkeni. Rakentamisen suhdanteen arvioidaankin hiipuvan syksyyn mennessä.
Yhdellekään puurunkoiselle asuinkerrostalolle ei haettu lupaa ensimmäisellä kvartaalilla ja aloitusten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Kaikkiaan asuinkerrostalojen lupamäärä laski 14 %.
Rakentamisen tilanne vielä hyvä
Kaikkiaan rakentamisen aloitukset kasvoivat ensimmäisellä kvartaalilla
11 % ja kasvua tuli erityisesti julkisista rakennuksista ja teollisuudesta. Kerrostalojen aloitukset laskivat aikaisemmalta ennätyskorkealta tasolta. Myymättömien uudisasuntojen varasto on matala.
Pientaloissa vahvaa kasvua
Pientalojen aloitukset kasvoivat ensimmäisellä kvartaalilla 7 % ja lupamääräkin kasvoi 5 %. Suomessa pientalot ovat valtaosin puurunkoisia.
Tonttikauppa oli viime vuonna vilkasta, se kasvoi 24 %. Pientalojen lupavaranto onkin nyt korkealla tasolla.
Julkisen rakennuttajan toiminnassa puun osuus kokoontumisrakennuksissa on ottanut valtavan loikan. Markkinaosuus on noussut ensimmäisellä kvartaalilla yli 60 %:iin aiemmasta vähän yli 10 %:n tasosta.
Kokoontumisrakennukset yltivät ensimmäisenä talotyyppinä ympäristöministeriön puurakentamiselle asetettuun markkinaosuustavoitteeseen. Samalla jaksolla opetusrakennuksissa pitkään jatkunut 20 – 30 % markkinaosuus laski kuitenkin aloitetuissa kohteissa alle 10 %:n tasolle.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Kesäloma lähenee
Puutuoteteollisuuden kesälomat alkavat pääsääntöisesti 11.7. ja palaamme töihin 8.8.
Tämän kevään viimeinen webinaari tiistaina 24.5. klo 9-11 käsittelee puurakentamisen kapasiteettia. Myös paikan päälle voi tulla, tilaisuus järjestetään Heurekassa Vantaalla.
Puurakentamisen tarve kasvaa nopeasti ja hankkeeseen ryhtyvät pohtivat mistä löytyy tekijöitä toteuttamaan kohteet. Usein kuulee, että tekijä ja kapasiteettipula jopa estää uusien hankkeiden toteuttamisen.
Tilaisuudessa merkittävät puuelementtivalmistajat kertovat omista suunnitelmistaan ja kyvykkyydestään toteuttaa merkittäviä puurakentamisen kohteita ja siitä, miten tilaajien tarpeeseen vastataan.
Tilaisuus on suunnattu erityisesti kuntien ja tilaajien päättäjille, jotka pohtivat uusia puurakentamisen hankkeita.
Toteutustapa on hybridi. Paikan päälle tulevilta toivotaan ilmoittautumista osoitteeseen info@puutuoteteollisuus.fi 20.5.2022 mennessä. Webinaariin ei tarvitse ilmoittautua, vaan siihen pääsee tästä linkistä
Ohjelma 24.5. klo 9.00 (kahvia saa 8.45 alkaen)
Tilaisuuden avaus Aila Janatuinen, Puutuoteteollisuus ry
Tilaelementtikerrostalot avaimet käteen, Marko Paloniemi, Woodcomp Oy
Massiivipuiset julkiset kohteet, Mikko Leino, Puurakentajat Group Oy
Teollisella tehokkuudella pörssiin, Jarmo Pekkarinen, LapWall Oyj
Rankarakenteinen päiväkoti, Ville Valve, VVR Wood Oy
Teollista tehokkuutta useissa eri tuoteryhmissä, Pekka Eskola, Lehto Components Oy
Tämän kevään viimeinen webinaari tiistaina 24.5. klo 9-11 käsittelee puurakentamisen kapasiteettia. Myös paikan päälle voi tulla, tilaisuus järjestetään Heurekassa Vantaalla.
Puurakentamisen tarve kasvaa nopeasti ja hankkeeseen ryhtyvät pohtivat mistä löytyy tekijöitä toteuttamaan kohteet. Usein kuulee, että tekijä ja kapasiteettipula jopa estää uusien hankkeiden toteuttamisen.
Tilaisuudessa merkittävät puuelementtivalmistajat kertovat omista suunnitelmistaan ja kyvykkyydestään toteuttaa merkittäviä puurakentamisen kohteita ja siitä, miten tilaajien tarpeeseen vastataan.
Tilaisuus on suunnattu erityisesti kuntien ja tilaajien päättäjille, jotka pohtivat uusia puurakentamisen hankkeita.
Toteutustapa on hybridi. Paikan päälle tulevilta toivotaan ilmoittautumista osoitteeseen info@puutuoteteollisuus.fi 20.5.2022 mennessä. Webinaariin ei tarvitse ilmoittautua, vaan siihen pääsee tästä linkistä
Ohjelma 24.5. klo 9.00 (kahvia saa 8.45 alkaen)
Tilaisuuden avaus Aila Janatuinen, Puutuoteteollisuus ry
Tilaelementtikerrostalot avaimet käteen, Marko Paloniemi, Woodcomp Oy
Massiivipuiset julkiset kohteet, Mikko Leino, Puurakentajat Group Oy
Teollisella tehokkuudella pörssiin, Jarmo Pekkarinen, LapWall Oyj
Rankarakenteinen päiväkoti, Ville Valve, VVR Wood Oy
Teollista tehokkuutta useissa eri tuoteryhmissä, Pekka Eskola, Lehto Components Oy
Tämän kevään viimeinen webinaari tiistaina 24.5. klo 9-11 käsittelee puurakentamisen kapasiteettia. Myös paikan päälle voi tulla, tilaisuus järjestetään Heurekassa Vantaalla.
Puurakentamisen tarve kasvaa nopeasti ja hankkeeseen ryhtyvät pohtivat mistä löytyy tekijöitä toteuttamaan kohteet. Usein kuulee, että tekijä ja kapasiteettipula jopa estää uusien hankkeiden toteuttamisen.
Tilaisuudessa merkittävät puuelementtivalmistajat kertovat omista suunnitelmistaan ja kyvykkyydestään toteuttaa merkittäviä puurakentamisen kohteita ja siitä, miten tilaajien tarpeeseen vastataan.
Tilaisuus on suunnattu erityisesti kuntien ja tilaajien päättäjille, jotka pohtivat uusia puurakentamisen hankkeita.
Toteutustapa on hybridi. Paikan päälle tulevilta toivotaan ilmoittautumista osoitteeseen info@puutuoteteollisuus.fi 20.5.2022 mennessä. Webinaariin ei tarvitse ilmoittautua, vaan siihen pääsee tästä linkistä
Ohjelma 24.5. klo 9.00 (kahvia saa 8.45 alkaen)
Tilaisuuden avaus Aila Janatuinen, Puutuoteteollisuus ry
Tilaelementtikerrostalot avaimet käteen, Marko Paloniemi, Woodcomp Oy
Massiivipuiset julkiset kohteet, Mikko Leino, Puurakentajat Group Oy
Teollisella tehokkuudella pörssiin, Jarmo Pekkarinen, LapWall Oyj
Rankarakenteinen päiväkoti, Ville Valve, VVR Wood Oy
Teollista tehokkuutta useissa eri tuoteryhmissä, Pekka Eskola, Lehto Components Oy
Ikkunoiden suurin käyttöalue on omakotitalojen korjaaminen, seuraavaksi suurin kerrostalot, omakotitalot sekä kerrostalojen korjaus. Valtaosa on kotimaista tuotantoa, tuonti on vähäistä.
Suurempien tehtaiden ohella tuotteita valmistetaan myös puusepänpajoissa, joka tekee kokonaismarkkinan koon arvioimisesta hankalaa. Kokonaismarkkinan voidaan arvioida olevan 1,1 milj. kpl. Markkina on ollut kasvava, koska erityisesti kerrostalorakentamisessa on ollut useita vuosia kestävä nousu. Ovista määrällisesti suurin osa päätyy omakotitaloihin, jotka tosin yhä useammin rakennetaan valmistalotehtailla.
Markkinoiden tulevaa kehitystä voidaan normaalisti arvioida rakentamisen määrien ennusteista. Ukrainan kriisin takia rakentamisen ennusteet menettivät pohjansa. Sekä tuotteiden että rakennusten valmistumista voi haitata yksittäisten osien saatavuusongelmat. Niukentunut tarjonta on myös nostanut hintaa voimakkaasti ja hinnannousun arvioidaan vielä toistaiseksi jatkuvan. Raaka-aineiden lisäksi myös energian ja kuljetusten hinnat ovat nousseet.
Pientalojen aloituksiin epävarmuus ei vaikuta samassa määrin, mutta suurempien hankkeitten lykkääntyminen on todennäköistä. Hinnankorotukset ja saatavuusongelmat lisäävät epävarmuutta uusien tarjousten antamisen osalta jopa siinä määrin, että syksyn toimituksiin on vaikea sitoutua ilman mahdollisuutta hinnantarkistuksiin. Jo nyt pääomaa on jouduttu sitomaan varastoihin.
Energiaa säästävien tuotteiden kysyntä kasvaa
Voimakas energian hinnannousu lisää kysyntää tuotteille ja hankkeille, joilla rakennusten energiankulutusta saadaan alennettua.
Ympäristöministeriö tukee remontteja myöntämällä energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosien 2020-2022 aikana. Tuen saamiseksi energiatehokkuuden (E-luvun) on alennuttava niin paljon, ettei pelkän ikkunaremontin ansiosta tukea ei saa, vaan hankkeita on yhdistettävä. Tämä nostaa kynnystä energiaremonttiin ryhtymisestä etenkin taloyhtiöissä, varsinkin kun korjauksen kustannuksia on juuri nyt vaikea arvioida. Energiakorjauksien tukemisesksi tulisikin kehittää uusi kevyempi tuki-instrumentti, jossa hankkeen aloituskynnys olisi alhaisempi ja hakuprosessi kevyempi kuin nykymallissa.
Ikkunoiden ja ovien ympäristöselosteet valmistuneet
Geneeriset selosteet tavallisimmille tuotteille eli avattaville ja kiinteille puualumiini-ikkunoille sekä ulko-, parveke- ja kerrostaso-oville on valmistuneet. Ne tarjoavat tiedon rakennustason hiilijalanjäljen laskijalle sekä tuotteen elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. Lisäksi seloste auttaa valmistajaa löytämään ne kohdat tuotannosta, jossa tuotannon ympäristövaikutuksia voi vielä alentaa.
Selosteet julkaistaan RTS:n ympäristöselosteiden tietokannassa
Lasiseminaari Heurekassa 31.5.
Lasiseminaari järjestetään vain läsnäolotilaisuutena 31. toukokuuta Heurekassa Vantaalla. Päivän ohjelmaan on koottu ajankohtaiset asiat ikkunoiden, ovien ja lasin maailmasta.
Ilmoittautumiset pyydetään 20.5. mennessä oheisen linkin kautta.
Osallistumismaksu on 100 euroa/hlö.
Lasiseminaari 31.5.2022 ohjelma
9.30 Ilmoittautuminen ja kahvi sekä näyttelyyn tutustuminen
10.00 Tilaisuuden avaus - järjestäjät
10.15 Eurooppa panostaa korjausrakentamiseen, Jyrki Kauppinen, YM
10.45 Katsaus kotimaan rakentamiseen, Markku Riihimäki, Forecon Oy
11.15 Ikkunoiden, ovien ja lasin ympäristöselosteet, Heli Kumpulainen, LCA Consulting Oy
Ikkunoiden suurin käyttöalue on omakotitalojen korjaaminen, seuraavaksi suurin kerrostalot, omakotitalot sekä kerrostalojen korjaus. Valtaosa on kotimaista tuotantoa, tuonti on vähäistä.
Suurempien tehtaiden ohella tuotteita valmistetaan myös puusepänpajoissa, joka tekee kokonaismarkkinan koon arvioimisesta hankalaa. Kokonaismarkkinan voidaan arvioida olevan 1,1 milj. kpl. Markkina on ollut kasvava, koska erityisesti kerrostalorakentamisessa on ollut useita vuosia kestävä nousu. Ovista määrällisesti suurin osa päätyy omakotitaloihin, jotka tosin yhä useammin rakennetaan valmistalotehtailla.
Markkinoiden tulevaa kehitystä voidaan normaalisti arvioida rakentamisen määrien ennusteista. Ukrainan kriisin takia rakentamisen ennusteet menettivät pohjansa. Sekä tuotteiden että rakennusten valmistumista voi haitata yksittäisten osien saatavuusongelmat. Niukentunut tarjonta on myös nostanut hintaa voimakkaasti ja hinnannousun arvioidaan vielä toistaiseksi jatkuvan. Raaka-aineiden lisäksi myös energian ja kuljetusten hinnat ovat nousseet.
Pientalojen aloituksiin epävarmuus ei vaikuta samassa määrin, mutta suurempien hankkeitten lykkääntyminen on todennäköistä. Hinnankorotukset ja saatavuusongelmat lisäävät epävarmuutta uusien tarjousten antamisen osalta jopa siinä määrin, että syksyn toimituksiin on vaikea sitoutua ilman mahdollisuutta hinnantarkistuksiin. Jo nyt pääomaa on jouduttu sitomaan varastoihin.
Energiaa säästävien tuotteiden kysyntä kasvaa
Voimakas energian hinnannousu lisää kysyntää tuotteille ja hankkeille, joilla rakennusten energiankulutusta saadaan alennettua.
Ympäristöministeriö tukee remontteja myöntämällä energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosien 2020-2022 aikana. Tuen saamiseksi energiatehokkuuden (E-luvun) on alennuttava niin paljon, ettei pelkän ikkunaremontin ansiosta tukea ei saa, vaan hankkeita on yhdistettävä. Tämä nostaa kynnystä energiaremonttiin ryhtymisestä etenkin taloyhtiöissä, varsinkin kun korjauksen kustannuksia on juuri nyt vaikea arvioida. Energiakorjauksien tukemisesksi tulisikin kehittää uusi kevyempi tuki-instrumentti, jossa hankkeen aloituskynnys olisi alhaisempi ja hakuprosessi kevyempi kuin nykymallissa.
Ikkunoiden ja ovien ympäristöselosteet valmistuneet
Geneeriset selosteet tavallisimmille tuotteille eli avattaville ja kiinteille puualumiini-ikkunoille sekä ulko-, parveke- ja kerrostaso-oville on valmistuneet. Ne tarjoavat tiedon rakennustason hiilijalanjäljen laskijalle sekä tuotteen elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. Lisäksi seloste auttaa valmistajaa löytämään ne kohdat tuotannosta, jossa tuotannon ympäristövaikutuksia voi vielä alentaa.
Selosteet julkaistaan RTS:n ympäristöselosteiden tietokannassa
Lasiseminaari Heurekassa 31.5.
Lasiseminaari järjestetään vain läsnäolotilaisuutena 31. toukokuuta Heurekassa Vantaalla. Päivän ohjelmaan on koottu ajankohtaiset asiat ikkunoiden, ovien ja lasin maailmasta.
Ilmoittautumiset pyydetään 20.5. mennessä oheisen linkin kautta.
Osallistumismaksu on 100 euroa/hlö.
Lasiseminaari 31.5.2022 ohjelma
9.30 Ilmoittautuminen ja kahvi sekä näyttelyyn tutustuminen
10.00 Tilaisuuden avaus - järjestäjät
10.15 Eurooppa panostaa korjausrakentamiseen, Jyrki Kauppinen, YM
10.45 Katsaus kotimaan rakentamiseen, Markku Riihimäki, Forecon Oy
11.15 Ikkunoiden, ovien ja lasin ympäristöselosteet, Heli Kumpulainen, LCA Consulting Oy
Ikkunoiden suurin käyttöalue on omakotitalojen korjaaminen, seuraavaksi suurin kerrostalot, omakotitalot sekä kerrostalojen korjaus. Valtaosa on kotimaista tuotantoa, tuonti on vähäistä.
Suurempien tehtaiden ohella tuotteita valmistetaan myös puusepänpajoissa, joka tekee kokonaismarkkinan koon arvioimisesta hankalaa. Kokonaismarkkinan voidaan arvioida olevan 1,1 milj. kpl. Markkina on ollut kasvava, koska erityisesti kerrostalorakentamisessa on ollut useita vuosia kestävä nousu. Ovista määrällisesti suurin osa päätyy omakotitaloihin, jotka tosin yhä useammin rakennetaan valmistalotehtailla.
Markkinoiden tulevaa kehitystä voidaan normaalisti arvioida rakentamisen määrien ennusteista. Ukrainan kriisin takia rakentamisen ennusteet menettivät pohjansa. Sekä tuotteiden että rakennusten valmistumista voi haitata yksittäisten osien saatavuusongelmat. Niukentunut tarjonta on myös nostanut hintaa voimakkaasti ja hinnannousun arvioidaan vielä toistaiseksi jatkuvan. Raaka-aineiden lisäksi myös energian ja kuljetusten hinnat ovat nousseet.
Pientalojen aloituksiin epävarmuus ei vaikuta samassa määrin, mutta suurempien hankkeitten lykkääntyminen on todennäköistä. Hinnankorotukset ja saatavuusongelmat lisäävät epävarmuutta uusien tarjousten antamisen osalta jopa siinä määrin, että syksyn toimituksiin on vaikea sitoutua ilman mahdollisuutta hinnantarkistuksiin. Jo nyt pääomaa on jouduttu sitomaan varastoihin.
Energiaa säästävien tuotteiden kysyntä kasvaa
Voimakas energian hinnannousu lisää kysyntää tuotteille ja hankkeille, joilla rakennusten energiankulutusta saadaan alennettua.
Ympäristöministeriö tukee remontteja myöntämällä energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosien 2020-2022 aikana. Tuen saamiseksi energiatehokkuuden (E-luvun) on alennuttava niin paljon, ettei pelkän ikkunaremontin ansiosta tukea ei saa, vaan hankkeita on yhdistettävä. Tämä nostaa kynnystä energiaremonttiin ryhtymisestä etenkin taloyhtiöissä, varsinkin kun korjauksen kustannuksia on juuri nyt vaikea arvioida. Energiakorjauksien tukemisesksi tulisikin kehittää uusi kevyempi tuki-instrumentti, jossa hankkeen aloituskynnys olisi alhaisempi ja hakuprosessi kevyempi kuin nykymallissa.
Ikkunoiden ja ovien ympäristöselosteet valmistuneet
Geneeriset selosteet tavallisimmille tuotteille eli avattaville ja kiinteille puualumiini-ikkunoille sekä ulko-, parveke- ja kerrostaso-oville on valmistuneet. Ne tarjoavat tiedon rakennustason hiilijalanjäljen laskijalle sekä tuotteen elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. Lisäksi seloste auttaa valmistajaa löytämään ne kohdat tuotannosta, jossa tuotannon ympäristövaikutuksia voi vielä alentaa.
Selosteet julkaistaan RTS:n ympäristöselosteiden tietokannassa
Lasiseminaari Heurekassa 31.5.
Lasiseminaari järjestetään vain läsnäolotilaisuutena 31. toukokuuta Heurekassa Vantaalla. Päivän ohjelmaan on koottu ajankohtaiset asiat ikkunoiden, ovien ja lasin maailmasta.
Ilmoittautumiset pyydetään 20.5. mennessä oheisen linkin kautta.
Osallistumismaksu on 100 euroa/hlö.
Lasiseminaari 31.5.2022 ohjelma
9.30 Ilmoittautuminen ja kahvi sekä näyttelyyn tutustuminen
10.00 Tilaisuuden avaus - järjestäjät
10.15 Eurooppa panostaa korjausrakentamiseen, Jyrki Kauppinen, YM
10.45 Katsaus kotimaan rakentamiseen, Markku Riihimäki, Forecon Oy
11.15 Ikkunoiden, ovien ja lasin ympäristöselosteet, Heli Kumpulainen, LCA Consulting Oy
Merkittävät suomalaiset puurakentajat Woodcomp Oy, VVR Wood Oy ja Puurakentajat Group Oy liittyvät Puutuoteteollisuus ry:n jäseniksi. Yhdessä jo mukana olevien yritysjäsenten LapWall Oyj:n ja Lehto Components Oy:n kanssa perustettava elementtiryhmä keskittyy koko rakentamisen alan tuottavuuden parantamiseen, vähähiilisen rakentamisen edistämiseen ja yhteiseen edunvalvontaan.
Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola on iloinen uusista jäsenistä. ”Teollinen, Suomen ilmastotavoitteita tukeva puurakentaminen on koko rakennusalalle ja yhteiskunnalle valtava mahdollisuus. Standardisointi, digitalisointi, käytäntöjen kehittäminen ja teollisen puurakentamisen mahdollisuuksien ja edellytysten esiintuominen kuuluvat perustettavan ryhmän asialistalle”, toteaa Mikkola.
Teollinen rakentaminen muuttaa koko rakentamisen prosessia suunnittelusta alkaen. ”Käynnistyvässä ryhmässä voimme edistää alalle yhteisiä suunnitteluratkaisuja ja näin auttaa tilaajia omissa hankkeissaan”, toteaa VVR Woodin toimitusjohtaja Tero Vesanen. VVR Wood Oy on puurakenteiden kokonaistoimittaja mm. kerrostalo- ja toimitilakohteissa aina suunnittelusta asennukseen. VVR valmistaa myös monia muita elementtituotteita, kuten rakenneliimattuja Kerto-Ripa elementtejä.
Puurakentajat Group Oy:n toimitusjohtaja Mikko Leino uskoo puurakentamisen olevan yksi tehokkaimmista tavoista päästä yhteiskunnan asettamiin ilmastotavoitteisiin rakentamisessa. ”Rakentamisen aikaisessa hiilijalanjäljessä puurakennus on jopa 40 % tehokkaampi kuin perinteinen rakennus. Tämän päälle tulee hiilikädenjälki eli hiilivarasto, jona rakennus toimii elinkaarensa ajan. Ryhmässä pääsemme edistämään myös näitä äärimmäisen tärkeitä ilmastotavoitteita”, kertoo Leino. Puurakentajat on massiivipuurakentamiseen erikoistunut toimija, joka toteuttaa kohteet koulusta kerrostaloon.
”Teollinen rakentaminen lisää myös rakentamisen laatua. Hallituissa olosuhteissa jopa 80 % työvaiheista voidaan tehdä suojassa säältä tehtaalla. Hyvien käytäntöjen yhteinen edistäminen kasvattaa koko puurakentamisen markkinaa”, sanoo Woodcomp Oy:n toimitusjohtaja Marko Paloniemi. Woodcomp Oy toimii Raahessa ja on valmistanut puurakentamisen tuotteita jo 20 vuotta. Woodcomp toteuttaa kerrostalotoimituksia tilaelementeistä.
Merkittävä osa perinteisestä rakennustyömaalla tapahtuvasta rakentamisesta siirtyy teollisessa puurakentamisessa tuotantolaitoksessa tapahtuvaan valmistukseen, mikä mahdollistaa kustannustehokkaan, tasalaatuisen ja ympäristöystävällisen rakentamisen. LapWall valmistaa LEKO® puuelementtejä, joita voidaan käyttää monipuolisesti sekä suurissa että pienemmissä rakennuksissa. ”Tavoitteenamme on hiilinegatiivisen liiketoiminnan kehittäminen materiaalitehokkuuden, tuotantomenetelmien ja digitaalisuuden keinoin”, toteaa LapWall Oyj:n toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen.
”Teollinen rakentaminen nopeuttaa erilaisia hankkeita. Lehto tarjoaa puurakentamisen palveluita laajasti kerrostaloista kattoelementteihin. Elementtiryhmä tukee erinomaisesti tavoitteitamme edullisemman ja ekologisemman rakentamisen edistämisessä”, kertoo johtaja Jukka Haapalainen Lehto Components Oy:stä.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Merkittävät suomalaiset puurakentajat Woodcomp Oy, VVR Wood Oy ja Puurakentajat Group Oy liittyvät Puutuoteteollisuus ry:n jäseniksi. Yhdessä jo mukana olevien yritysjäsenten LapWall Oyj:n ja Lehto Components Oy:n kanssa perustettava elementtiryhmä keskittyy koko rakentamisen alan tuottavuuden parantamiseen, vähähiilisen rakentamisen edistämiseen ja yhteiseen edunvalvontaan.
Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola on iloinen uusista jäsenistä. ”Teollinen, Suomen ilmastotavoitteita tukeva puurakentaminen on koko rakennusalalle ja yhteiskunnalle valtava mahdollisuus. Standardisointi, digitalisointi, käytäntöjen kehittäminen ja teollisen puurakentamisen mahdollisuuksien ja edellytysten esiintuominen kuuluvat perustettavan ryhmän asialistalle”, toteaa Mikkola.
Teollinen rakentaminen muuttaa koko rakentamisen prosessia suunnittelusta alkaen. ”Käynnistyvässä ryhmässä voimme edistää alalle yhteisiä suunnitteluratkaisuja ja näin auttaa tilaajia omissa hankkeissaan”, toteaa VVR Woodin toimitusjohtaja Tero Vesanen. VVR Wood Oy on puurakenteiden kokonaistoimittaja mm. kerrostalo- ja toimitilakohteissa aina suunnittelusta asennukseen. VVR valmistaa myös monia muita elementtituotteita, kuten rakenneliimattuja Kerto-Ripa elementtejä.
Puurakentajat Group Oy:n toimitusjohtaja Mikko Leino uskoo puurakentamisen olevan yksi tehokkaimmista tavoista päästä yhteiskunnan asettamiin ilmastotavoitteisiin rakentamisessa. ”Rakentamisen aikaisessa hiilijalanjäljessä puurakennus on jopa 40 % tehokkaampi kuin perinteinen rakennus. Tämän päälle tulee hiilikädenjälki eli hiilivarasto, jona rakennus toimii elinkaarensa ajan. Ryhmässä pääsemme edistämään myös näitä äärimmäisen tärkeitä ilmastotavoitteita”, kertoo Leino. Puurakentajat on massiivipuurakentamiseen erikoistunut toimija, joka toteuttaa kohteet koulusta kerrostaloon.
”Teollinen rakentaminen lisää myös rakentamisen laatua. Hallituissa olosuhteissa jopa 80 % työvaiheista voidaan tehdä suojassa säältä tehtaalla. Hyvien käytäntöjen yhteinen edistäminen kasvattaa koko puurakentamisen markkinaa”, sanoo Woodcomp Oy:n toimitusjohtaja Marko Paloniemi. Woodcomp Oy toimii Raahessa ja on valmistanut puurakentamisen tuotteita jo 20 vuotta. Woodcomp toteuttaa kerrostalotoimituksia tilaelementeistä.
Merkittävä osa perinteisestä rakennustyömaalla tapahtuvasta rakentamisesta siirtyy teollisessa puurakentamisessa tuotantolaitoksessa tapahtuvaan valmistukseen, mikä mahdollistaa kustannustehokkaan, tasalaatuisen ja ympäristöystävällisen rakentamisen. LapWall valmistaa LEKO® puuelementtejä, joita voidaan käyttää monipuolisesti sekä suurissa että pienemmissä rakennuksissa. ”Tavoitteenamme on hiilinegatiivisen liiketoiminnan kehittäminen materiaalitehokkuuden, tuotantomenetelmien ja digitaalisuuden keinoin”, toteaa LapWall Oyj:n toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen.
”Teollinen rakentaminen nopeuttaa erilaisia hankkeita. Lehto tarjoaa puurakentamisen palveluita laajasti kerrostaloista kattoelementteihin. Elementtiryhmä tukee erinomaisesti tavoitteitamme edullisemman ja ekologisemman rakentamisen edistämisessä”, kertoo johtaja Jukka Haapalainen Lehto Components Oy:stä.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Merkittävät suomalaiset puurakentajat Woodcomp Oy, VVR Wood Oy ja Puurakentajat Group Oy liittyvät Puutuoteteollisuus ry:n jäseniksi. Yhdessä jo mukana olevien yritysjäsenten LapWall Oyj:n ja Lehto Components Oy:n kanssa perustettava elementtiryhmä keskittyy koko rakentamisen alan tuottavuuden parantamiseen, vähähiilisen rakentamisen edistämiseen ja yhteiseen edunvalvontaan.
Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola on iloinen uusista jäsenistä. ”Teollinen, Suomen ilmastotavoitteita tukeva puurakentaminen on koko rakennusalalle ja yhteiskunnalle valtava mahdollisuus. Standardisointi, digitalisointi, käytäntöjen kehittäminen ja teollisen puurakentamisen mahdollisuuksien ja edellytysten esiintuominen kuuluvat perustettavan ryhmän asialistalle”, toteaa Mikkola.
Teollinen rakentaminen muuttaa koko rakentamisen prosessia suunnittelusta alkaen. ”Käynnistyvässä ryhmässä voimme edistää alalle yhteisiä suunnitteluratkaisuja ja näin auttaa tilaajia omissa hankkeissaan”, toteaa VVR Woodin toimitusjohtaja Tero Vesanen. VVR Wood Oy on puurakenteiden kokonaistoimittaja mm. kerrostalo- ja toimitilakohteissa aina suunnittelusta asennukseen. VVR valmistaa myös monia muita elementtituotteita, kuten rakenneliimattuja Kerto-Ripa elementtejä.
Puurakentajat Group Oy:n toimitusjohtaja Mikko Leino uskoo puurakentamisen olevan yksi tehokkaimmista tavoista päästä yhteiskunnan asettamiin ilmastotavoitteisiin rakentamisessa. ”Rakentamisen aikaisessa hiilijalanjäljessä puurakennus on jopa 40 % tehokkaampi kuin perinteinen rakennus. Tämän päälle tulee hiilikädenjälki eli hiilivarasto, jona rakennus toimii elinkaarensa ajan. Ryhmässä pääsemme edistämään myös näitä äärimmäisen tärkeitä ilmastotavoitteita”, kertoo Leino. Puurakentajat on massiivipuurakentamiseen erikoistunut toimija, joka toteuttaa kohteet koulusta kerrostaloon.
”Teollinen rakentaminen lisää myös rakentamisen laatua. Hallituissa olosuhteissa jopa 80 % työvaiheista voidaan tehdä suojassa säältä tehtaalla. Hyvien käytäntöjen yhteinen edistäminen kasvattaa koko puurakentamisen markkinaa”, sanoo Woodcomp Oy:n toimitusjohtaja Marko Paloniemi. Woodcomp Oy toimii Raahessa ja on valmistanut puurakentamisen tuotteita jo 20 vuotta. Woodcomp toteuttaa kerrostalotoimituksia tilaelementeistä.
Merkittävä osa perinteisestä rakennustyömaalla tapahtuvasta rakentamisesta siirtyy teollisessa puurakentamisessa tuotantolaitoksessa tapahtuvaan valmistukseen, mikä mahdollistaa kustannustehokkaan, tasalaatuisen ja ympäristöystävällisen rakentamisen. LapWall valmistaa LEKO® puuelementtejä, joita voidaan käyttää monipuolisesti sekä suurissa että pienemmissä rakennuksissa. ”Tavoitteenamme on hiilinegatiivisen liiketoiminnan kehittäminen materiaalitehokkuuden, tuotantomenetelmien ja digitaalisuuden keinoin”, toteaa LapWall Oyj:n toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen.
”Teollinen rakentaminen nopeuttaa erilaisia hankkeita. Lehto tarjoaa puurakentamisen palveluita laajasti kerrostaloista kattoelementteihin. Elementtiryhmä tukee erinomaisesti tavoitteitamme edullisemman ja ekologisemman rakentamisen edistämisessä”, kertoo johtaja Jukka Haapalainen Lehto Components Oy:stä.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Ilmastomuutoksen torjunta sekä digitaalisuus etenevät uuden rakentamislain ehdotuksessa
Ympäristöministeriö ilmoitti, että lausunnolla olleen maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta toteutetaan lähinnä vain rakentamista koskeva osa. Eduskuntaan viedään hallituksen esitys uudeksi rakentamislaiksi sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutos digitaalisuuden osalta.
Ehdotettu rakentamislaki antaa mahdollisuuden tuoda ilmastonmuutoksen torjunta osaksi rakentamista ohjaavaa lainsäädäntöä. Lisäksi edistetään rakentamisen digitalisaatiota. Laki antaa ympäristöministeriölle valtuudet, joiden nojalla annetaan myöhemmin asetukset rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista.
Rakentamisen digitalisaatio etenee, kun rakentamislupaa tullaan jatkossa hakemaan tietomallimuotoisella suunnitelmalla tai muutoin koneluettavassa muodossa. Lupaa edellyttävät suunnitelma- ja toteumamallit tallennetaan tulevaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Lisäksi päävastuulliselle toteuttajalle säädetään vastuu toteutuksen kokonaisuudesta. Sääntely ei rajoita yksityisoikeudellista sopimusoikeutta, vaan vastaa hengeltään ja luonteeltaan rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuutta sekä suunnittelijoiden ja työnjohtajien vastuuta.
Lakiehdotus on tulossa eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2022 ja voi tulla voimaan vuoden 2024 alussa. Rakennusten hiilijalanjäljen seuranta, siihen liittyvät raja-arvot sekä hiilikädenjäljen huomioiminen osoittaa puun merkityksen vähähiilisenä rakennusmateriaalina sekä hiilivarastona. Rakennustuotteiden ympäristöseloste on olennainen lähtötieto hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskennassa. Niitä onkin tehty jo useille puutuotteille. Webinaarimme 8.4. tulee käsittelemään myös tätä asiaa.
Digitalisaatio tulee läpileikkaamaan koko rakennusalan aina tuotteen valmistuksesta rakennuksen suunnitteluun ja jatkossa myös rakentamisluvan hakemiseen. Uusi kollegamme Sauli Ylinen tulee keskustelemaan aiheesta eri tuoteryhmiemme kanssa, jotta puutuoteteollisuuden yritykset pystyvät valmistautumaan tuleviin tarpeisiin.
Puutuoteteollisuuden webinaarisarjassa 8.4. klo 9-10 käsittelemme rakentamisen vaikutuksia ympäristöön.
Erityisasiantuntija, professori Matti Kuittinen Ympäristöministeriöstä pohtii, miten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävät toimet muuttavat rakentamista.
Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen Sahateollisuus ry:stä puolestaan kertoo, millaisia ympäristöhaasteita erityisesti puun käyttöön heijastuu.
Linkki kaikkien webinaarien ohjelmaan ja osallistumislinkkiin tässä.
Vanhasta uutta resursseja ja ympäristöä säästäen
29.4. klo 9-10 webinaarikeskustelu jatkuu ympäristövaikutusten ja rakentamisen kiertotalouden tiimoilta.
Arkkitehti Minna Lukander Talli Oy:ltä esittelee korjausrakentamisen kohteita.
Projektipäällikkö Inari Virkkala Y-säätiöltä kertoo Elonkirjo-talosta sekä pohjoismaisista kiertotalousesimerkeistä.
Mihin toimitiloja tarvitaan, kun työt voi tehdä kotonakin?
6.5. klo 9-10 webinaarin teemana on työ.
Johtaja Ilkka Tomperi YIT Oyj:ltä visioi tulevaisuuden toimitiloille asetettavia odotuksia.
Muotoilujohtaja Antti Olin Isku Oyj:ltä vuorostaan kertoo, kuinka muotoilulla ja kalusteilla työnteolle luodaan edellytykset.
Ilmastomuutoksen torjunta sekä digitaalisuus etenevät uuden rakentamislain ehdotuksessa
Ympäristöministeriö ilmoitti, että lausunnolla olleen maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta toteutetaan lähinnä vain rakentamista koskeva osa. Eduskuntaan viedään hallituksen esitys uudeksi rakentamislaiksi sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutos digitaalisuuden osalta.
Ehdotettu rakentamislaki antaa mahdollisuuden tuoda ilmastonmuutoksen torjunta osaksi rakentamista ohjaavaa lainsäädäntöä. Lisäksi edistetään rakentamisen digitalisaatiota. Laki antaa ympäristöministeriölle valtuudet, joiden nojalla annetaan myöhemmin asetukset rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista.
Rakentamisen digitalisaatio etenee, kun rakentamislupaa tullaan jatkossa hakemaan tietomallimuotoisella suunnitelmalla tai muutoin koneluettavassa muodossa. Lupaa edellyttävät suunnitelma- ja toteumamallit tallennetaan tulevaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Lisäksi päävastuulliselle toteuttajalle säädetään vastuu toteutuksen kokonaisuudesta. Sääntely ei rajoita yksityisoikeudellista sopimusoikeutta, vaan vastaa hengeltään ja luonteeltaan rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuutta sekä suunnittelijoiden ja työnjohtajien vastuuta.
Lakiehdotus on tulossa eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2022 ja voi tulla voimaan vuoden 2024 alussa. Rakennusten hiilijalanjäljen seuranta, siihen liittyvät raja-arvot sekä hiilikädenjäljen huomioiminen osoittaa puun merkityksen vähähiilisenä rakennusmateriaalina sekä hiilivarastona. Rakennustuotteiden ympäristöseloste on olennainen lähtötieto hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskennassa. Niitä onkin tehty jo useille puutuotteille. Webinaarimme 8.4. tulee käsittelemään myös tätä asiaa.
Digitalisaatio tulee läpileikkaamaan koko rakennusalan aina tuotteen valmistuksesta rakennuksen suunnitteluun ja jatkossa myös rakentamisluvan hakemiseen. Uusi kollegamme Sauli Ylinen tulee keskustelemaan aiheesta eri tuoteryhmiemme kanssa, jotta puutuoteteollisuuden yritykset pystyvät valmistautumaan tuleviin tarpeisiin.
Puutuoteteollisuuden webinaarisarjassa 8.4. klo 9-10 käsittelemme rakentamisen vaikutuksia ympäristöön.
Erityisasiantuntija, professori Matti Kuittinen Ympäristöministeriöstä pohtii, miten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävät toimet muuttavat rakentamista.
Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen Sahateollisuus ry:stä puolestaan kertoo, millaisia ympäristöhaasteita erityisesti puun käyttöön heijastuu.
Linkki kaikkien webinaarien ohjelmaan ja osallistumislinkkiin tässä.
Vanhasta uutta resursseja ja ympäristöä säästäen
29.4. klo 9-10 webinaarikeskustelu jatkuu ympäristövaikutusten ja rakentamisen kiertotalouden tiimoilta.
Arkkitehti Minna Lukander Talli Oy:ltä esittelee korjausrakentamisen kohteita.
Projektipäällikkö Inari Virkkala Y-säätiöltä kertoo Elonkirjo-talosta sekä pohjoismaisista kiertotalousesimerkeistä.
Mihin toimitiloja tarvitaan, kun työt voi tehdä kotonakin?
6.5. klo 9-10 webinaarin teemana on työ.
Johtaja Ilkka Tomperi YIT Oyj:ltä visioi tulevaisuuden toimitiloille asetettavia odotuksia.
Muotoilujohtaja Antti Olin Isku Oyj:ltä vuorostaan kertoo, kuinka muotoilulla ja kalusteilla työnteolle luodaan edellytykset.
Ilmastomuutoksen torjunta sekä digitaalisuus etenevät uuden rakentamislain ehdotuksessa
Ympäristöministeriö ilmoitti, että lausunnolla olleen maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta toteutetaan lähinnä vain rakentamista koskeva osa. Eduskuntaan viedään hallituksen esitys uudeksi rakentamislaiksi sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutos digitaalisuuden osalta.
Ehdotettu rakentamislaki antaa mahdollisuuden tuoda ilmastonmuutoksen torjunta osaksi rakentamista ohjaavaa lainsäädäntöä. Lisäksi edistetään rakentamisen digitalisaatiota. Laki antaa ympäristöministeriölle valtuudet, joiden nojalla annetaan myöhemmin asetukset rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista.
Rakentamisen digitalisaatio etenee, kun rakentamislupaa tullaan jatkossa hakemaan tietomallimuotoisella suunnitelmalla tai muutoin koneluettavassa muodossa. Lupaa edellyttävät suunnitelma- ja toteumamallit tallennetaan tulevaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
Lisäksi päävastuulliselle toteuttajalle säädetään vastuu toteutuksen kokonaisuudesta. Sääntely ei rajoita yksityisoikeudellista sopimusoikeutta, vaan vastaa hengeltään ja luonteeltaan rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuutta sekä suunnittelijoiden ja työnjohtajien vastuuta.
Lakiehdotus on tulossa eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2022 ja voi tulla voimaan vuoden 2024 alussa. Rakennusten hiilijalanjäljen seuranta, siihen liittyvät raja-arvot sekä hiilikädenjäljen huomioiminen osoittaa puun merkityksen vähähiilisenä rakennusmateriaalina sekä hiilivarastona. Rakennustuotteiden ympäristöseloste on olennainen lähtötieto hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskennassa. Niitä onkin tehty jo useille puutuotteille. Webinaarimme 8.4. tulee käsittelemään myös tätä asiaa.
Digitalisaatio tulee läpileikkaamaan koko rakennusalan aina tuotteen valmistuksesta rakennuksen suunnitteluun ja jatkossa myös rakentamisluvan hakemiseen. Uusi kollegamme Sauli Ylinen tulee keskustelemaan aiheesta eri tuoteryhmiemme kanssa, jotta puutuoteteollisuuden yritykset pystyvät valmistautumaan tuleviin tarpeisiin.
Puutuoteteollisuuden webinaarisarjassa 8.4. klo 9-10 käsittelemme rakentamisen vaikutuksia ympäristöön.
Erityisasiantuntija, professori Matti Kuittinen Ympäristöministeriöstä pohtii, miten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävät toimet muuttavat rakentamista.
Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen Sahateollisuus ry:stä puolestaan kertoo, millaisia ympäristöhaasteita erityisesti puun käyttöön heijastuu.
Linkki kaikkien webinaarien ohjelmaan ja osallistumislinkkiin tässä.
Vanhasta uutta resursseja ja ympäristöä säästäen
29.4. klo 9-10 webinaarikeskustelu jatkuu ympäristövaikutusten ja rakentamisen kiertotalouden tiimoilta.
Arkkitehti Minna Lukander Talli Oy:ltä esittelee korjausrakentamisen kohteita.
Projektipäällikkö Inari Virkkala Y-säätiöltä kertoo Elonkirjo-talosta sekä pohjoismaisista kiertotalousesimerkeistä.
Mihin toimitiloja tarvitaan, kun työt voi tehdä kotonakin?
6.5. klo 9-10 webinaarin teemana on työ.
Johtaja Ilkka Tomperi YIT Oyj:ltä visioi tulevaisuuden toimitiloille asetettavia odotuksia.
Muotoilujohtaja Antti Olin Isku Oyj:ltä vuorostaan kertoo, kuinka muotoilulla ja kalusteilla työnteolle luodaan edellytykset.
Puurakentamisen markkinaosuus kasvoi Suomessa vuonna 2021 puutuotteiden poikkeuksellisesta globaalista markkinatilanteesta huolimatta. Vuonna 2021 puurunkoisten rakennusten markkinaosuus oli 30 % aloitettujen rakennuksien tilavuudesta, osuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä. Erityisen positiivinen pitemmän aikavälin kehitys on ollut julkisissa opetusrakennuksissa, joissa puun markkinaosuus on kasvanut vuoden 2015 noin 15 % tasosta noin 25 % tasolle.
Tuotemarkkinat ovat eläneet voimakkaasti, mutta rakentamisen markkina oli ennätyksellisen vahva vuonna 2021. Koko talonrakentamisen arvo kasvoi 4,7 % vuodesta 2020. Kerrostaloasuntojen aloituksia tuli ennätykselliset 36 407 kappaletta.
Puurakentamisen markkinaosuus kasvoi julkisessa rakentamisessa
Puurakentamisen osuus julkisessa rakentamisessa kasvoi noin 1,5 prosenttiyksikköä. Teollisuusrakentamisessa puurunkoisten rakennusten määrä kasvoi 13 % vuodesta 2020. Volyymiltään suurin puurakentamisen alue on omakotitalot, joiden aloitusmäärä oli neljä miljoonaa kuutiometriä.
Puukerrostalojen rakentaminen kasvoi 19 % verrattuna vuoteen 2020 tilavuudesta laskettuna. Puukerrostalojen markkinaosuus pysyi samana kuin vuonna 2020. Rakennuslupia puukerrostaloille on myönnetty yli 20 % enemmän vuoteen 2020 verrattuna, kun kaikkien kerrostalojen rakennuslupien määrä kasvoi 9 %.
Rakentamisen ennustetaan jatkuvan vahvana vuonna 2022
Forecon Oy arvioi Puutuoteteollisuudelle laatimassaan katsauksessa toimitilojen ja asuntojen uudisrakentamisen arvon saavuttavan huippunsa vuoden 2022 aikana ja rakentamisen arvon laskevan tämän jälkeen merkittävästi tulevina vuosina. Ukrainan tilanteen vaikutuksia ei tässä ole vielä arvioitu.
Vuonna 2022 kerrostalorakentamisen ennustetaan laskevan ja omakotitalorakentamisen kasvavan. Liike- ja toimistorakennuksiin ennustetaan massiivista kolmanneksen kasvua vuoteen 2021 verrattuna. Teollisuuden rakennuksille ennustetaan 15 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Uudistalonrakentamisen arvon ennustetaan kasvavan 7 % vuoteen 2021 verrattuna.
Valtio on asettanut julkiselle puurakentamiselle kovat kasvutavoitteet. Julkisten rakennuttajien asuinrakennusten osuuden tavoitellaan kasvavan noin 45 % tasolle, hoitorakennusten noin 35 % tasolle ja opetustilojen noin 65 % tasolle. Kaikesta julkisesta rakennuttamisesta puulle tavoitellaan vuoteen 2025 mennessä noin 45 % markkinaosuutta. Puurakentamisen osuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 2015, mutta tavoitteeseen pääsemiseksi vauhtia on nostettava!
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Puutuoteteollisuus ry Matti Mikkola, p. 040 829 4026Toimitusjohtaja Forecon Oy Markku Riihimäki p. 040 704 1187
Puutuoteteollisuus ry on suomalaisen puutuoteteollisuuden ja siihen liittyvää toimintaa Suomessa harjoittavien yritysten edunvalvoja ja yhteinen ääni. Edistämme puutuoteteollisuuden asemaa biotalouden merkittävänä toimijana. Palvelemme alaa edistämällä sen elinkeinopoliittisia toimintaedellytyksiä, puutuotteiden kilpailukykyä ja loppukäyttöä sekä koordinoimme alan tutkimustoimintaa.
Puurakentamisen markkinaosuus kasvoi Suomessa vuonna 2021 puutuotteiden poikkeuksellisesta globaalista markkinatilanteesta huolimatta. Vuonna 2021 puurunkoisten rakennusten markkinaosuus oli 30 % aloitettujen rakennuksien tilavuudesta, osuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä. Erityisen positiivinen pitemmän aikavälin kehitys on ollut julkisissa opetusrakennuksissa, joissa puun markkinaosuus on kasvanut vuoden 2015 noin 15 % tasosta noin 25 % tasolle.
Tuotemarkkinat ovat eläneet voimakkaasti, mutta rakentamisen markkina oli ennätyksellisen vahva vuonna 2021. Koko talonrakentamisen arvo kasvoi 4,7 % vuodesta 2020. Kerrostaloasuntojen aloituksia tuli ennätykselliset 36 407 kappaletta.
Puurakentamisen markkinaosuus kasvoi julkisessa rakentamisessa
Puurakentamisen osuus julkisessa rakentamisessa kasvoi noin 1,5 prosenttiyksikköä. Teollisuusrakentamisessa puurunkoisten rakennusten määrä kasvoi 13 % vuodesta 2020. Volyymiltään suurin puurakentamisen alue on omakotitalot, joiden aloitusmäärä oli neljä miljoonaa kuutiometriä.
Puukerrostalojen rakentaminen kasvoi 19 % verrattuna vuoteen 2020 tilavuudesta laskettuna. Puukerrostalojen markkinaosuus pysyi samana kuin vuonna 2020. Rakennuslupia puukerrostaloille on myönnetty yli 20 % enemmän vuoteen 2020 verrattuna, kun kaikkien kerrostalojen rakennuslupien määrä kasvoi 9 %.
Rakentamisen ennustetaan jatkuvan vahvana vuonna 2022
Forecon Oy arvioi Puutuoteteollisuudelle laatimassaan katsauksessa toimitilojen ja asuntojen uudisrakentamisen arvon saavuttavan huippunsa vuoden 2022 aikana ja rakentamisen arvon laskevan tämän jälkeen merkittävästi tulevina vuosina. Ukrainan tilanteen vaikutuksia ei tässä ole vielä arvioitu.
Vuonna 2022 kerrostalorakentamisen ennustetaan laskevan ja omakotitalorakentamisen kasvavan. Liike- ja toimistorakennuksiin ennustetaan massiivista kolmanneksen kasvua vuoteen 2021 verrattuna. Teollisuuden rakennuksille ennustetaan 15 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Uudistalonrakentamisen arvon ennustetaan kasvavan 7 % vuoteen 2021 verrattuna.
Valtio on asettanut julkiselle puurakentamiselle kovat kasvutavoitteet. Julkisten rakennuttajien asuinrakennusten osuuden tavoitellaan kasvavan noin 45 % tasolle, hoitorakennusten noin 35 % tasolle ja opetustilojen noin 65 % tasolle. Kaikesta julkisesta rakennuttamisesta puulle tavoitellaan vuoteen 2025 mennessä noin 45 % markkinaosuutta. Puurakentamisen osuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 2015, mutta tavoitteeseen pääsemiseksi vauhtia on nostettava!
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Puutuoteteollisuus ry Matti Mikkola, p. 040 829 4026Toimitusjohtaja Forecon Oy Markku Riihimäki p. 040 704 1187
Puutuoteteollisuus ry on suomalaisen puutuoteteollisuuden ja siihen liittyvää toimintaa Suomessa harjoittavien yritysten edunvalvoja ja yhteinen ääni. Edistämme puutuoteteollisuuden asemaa biotalouden merkittävänä toimijana. Palvelemme alaa edistämällä sen elinkeinopoliittisia toimintaedellytyksiä, puutuotteiden kilpailukykyä ja loppukäyttöä sekä koordinoimme alan tutkimustoimintaa.
Puurakentamisen markkinaosuus kasvoi Suomessa vuonna 2021 puutuotteiden poikkeuksellisesta globaalista markkinatilanteesta huolimatta. Vuonna 2021 puurunkoisten rakennusten markkinaosuus oli 30 % aloitettujen rakennuksien tilavuudesta, osuus kasvoi kaksi prosenttiyksikköä. Erityisen positiivinen pitemmän aikavälin kehitys on ollut julkisissa opetusrakennuksissa, joissa puun markkinaosuus on kasvanut vuoden 2015 noin 15 % tasosta noin 25 % tasolle.
Tuotemarkkinat ovat eläneet voimakkaasti, mutta rakentamisen markkina oli ennätyksellisen vahva vuonna 2021. Koko talonrakentamisen arvo kasvoi 4,7 % vuodesta 2020. Kerrostaloasuntojen aloituksia tuli ennätykselliset 36 407 kappaletta.
Puurakentamisen markkinaosuus kasvoi julkisessa rakentamisessa
Puurakentamisen osuus julkisessa rakentamisessa kasvoi noin 1,5 prosenttiyksikköä. Teollisuusrakentamisessa puurunkoisten rakennusten määrä kasvoi 13 % vuodesta 2020. Volyymiltään suurin puurakentamisen alue on omakotitalot, joiden aloitusmäärä oli neljä miljoonaa kuutiometriä.
Puukerrostalojen rakentaminen kasvoi 19 % verrattuna vuoteen 2020 tilavuudesta laskettuna. Puukerrostalojen markkinaosuus pysyi samana kuin vuonna 2020. Rakennuslupia puukerrostaloille on myönnetty yli 20 % enemmän vuoteen 2020 verrattuna, kun kaikkien kerrostalojen rakennuslupien määrä kasvoi 9 %.
Rakentamisen ennustetaan jatkuvan vahvana vuonna 2022
Forecon Oy arvioi Puutuoteteollisuudelle laatimassaan katsauksessa toimitilojen ja asuntojen uudisrakentamisen arvon saavuttavan huippunsa vuoden 2022 aikana ja rakentamisen arvon laskevan tämän jälkeen merkittävästi tulevina vuosina. Ukrainan tilanteen vaikutuksia ei tässä ole vielä arvioitu.
Vuonna 2022 kerrostalorakentamisen ennustetaan laskevan ja omakotitalorakentamisen kasvavan. Liike- ja toimistorakennuksiin ennustetaan massiivista kolmanneksen kasvua vuoteen 2021 verrattuna. Teollisuuden rakennuksille ennustetaan 15 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Uudistalonrakentamisen arvon ennustetaan kasvavan 7 % vuoteen 2021 verrattuna.
Valtio on asettanut julkiselle puurakentamiselle kovat kasvutavoitteet. Julkisten rakennuttajien asuinrakennusten osuuden tavoitellaan kasvavan noin 45 % tasolle, hoitorakennusten noin 35 % tasolle ja opetustilojen noin 65 % tasolle. Kaikesta julkisesta rakennuttamisesta puulle tavoitellaan vuoteen 2025 mennessä noin 45 % markkinaosuutta. Puurakentamisen osuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 2015, mutta tavoitteeseen pääsemiseksi vauhtia on nostettava!
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Puutuoteteollisuus ry Matti Mikkola, p. 040 829 4026Toimitusjohtaja Forecon Oy Markku Riihimäki p. 040 704 1187
Puutuoteteollisuus ry on suomalaisen puutuoteteollisuuden ja siihen liittyvää toimintaa Suomessa harjoittavien yritysten edunvalvoja ja yhteinen ääni. Edistämme puutuoteteollisuuden asemaa biotalouden merkittävänä toimijana. Palvelemme alaa edistämällä sen elinkeinopoliittisia toimintaedellytyksiä, puutuotteiden kilpailukykyä ja loppukäyttöä sekä koordinoimme alan tutkimustoimintaa.
Suomen CLT-valmistajat eli CLT Finland Oy, CLT Plant Oy ja Oy Crosslam Kuhmo Ltd liittyvät Puutuoteteollisuus ry:n jäseniksi. Perustettava CLT-ryhmä keskittyy yhteiseen edunvalvontaan, alan ohjeistukseen ja loppukäytön mahdollisuuksiin.
CLT (engl. Cross laminated timber) eli ristiin liimattua massiivipuuta voidaan käyttää useissa eri rakenteissa kuten esim. seinä-, katto-, lattiarakenteissa sekä rungon ulkopuolisissa katos- ja parvekerakenteissa. CLT parantaa osaltaan työmaan tehokkuutta, nopeuttaa toteutuksen aikataulua sekä pienentää merkittävästi rakennushankkeen hiilijalanjälkeä. Massiivipuurakentaminen on voimakkaassa kasvussa niin julkisessa kuin yksityisessä rakentamisessa globaalisti.
”CLT-massiivipuurakenteet ovat aallon harjalla rakentamisen trendien näkökulmasta. CLT:n monipuolisia käyttömahdollisuuksia rakentamisessa hyödynnetään kuitenkin vielä harmittavan vähän. Näemme alan toimijoiden järjestäytymisen Suomessa positiivisena ja tarpeellisena askeleena alan kehityksessä”, toteaa CLT Finlandin toimitusjohtaja Tero Yli-Sikkilä.
Valmistajat pitävät tärkeänä, että rakentajien kaipaamaa yleistä tietoisuutta ja osaamista tuotteesta ja rakentamisesta jaetaan myös keskitetysti alan toimesta. ”Tähän Puuteollisuus ry tarjoaa työkalut ja yhteisen foorumin. Yhdessä pystymme edistämään ja kehittämään suomalaista rakentamiskulttuuria kohti yhä ekologisesti kestävämpää ja vastuullisempaa tulevaisuutta”, sanoo toimitusjohtaja Tero Yli-Sikkilä
CLT Plant Oy:n toimitusjohtaja Miikka Vainio uskoo puurakentamisen menestyksen löytyvän yhteistyöstä. ”Myös CLT tarvitsee rinnalleen hyvät tuotekumppanit ja näiden tuotteiden pitää löytää toisensa niin ruudulla kuin työmaalla”, kertoo Vainio.
”CLT-ryhmässä voimme jatkossa yhdessä kasvattaa tietoa ja osaamista alan ympärillä ja edistää näin hiilinegatiivisen rakentamisen kasvua. CLT Plant Oy odottaa innolla alkavaa yhteistyötä ryhmän toimijoiden kanssa”, sanoo toimitusjohtaja Miikka Vainio.
Crosslam on yksi Kuhmon Puuklusterin puurakennusalan yrityksistä. Kuhmolla on pitkät perinteet mm. sahaustoiminnasta ja CLT-rakenteiset massiivipuutalot ovat olleet luonnollinen jatke pyrittäessä jatkojalostamaan tuotteet mahdollisimman pitkälle. ”Puu on aina ollut ja tulee olemaan ekologinen, ihmisläheinen sekä teknisesti erinomainen rakennusmateriaali. Nykyaikainen CAD/CAM- sekä CNC-tekniikka mahdollistaa meitä tekemään isompia ja monimutkaisempi rakennuksia tuleville sukupolville”, toteaa Crosslamin toimitusjohtaja Jukka Silvennoinen.
Hän korostaa, että puurakentamisen kilpailukyvyn eteen pitää ponnistella kaikin mahdollisin tavoin. Ala tarvitsee jatkuvaa tuotekehittelyä ja standardisointia. ”Tähän tarvitaan sekä yritysten että Puutuoteteollisuus ry:n asiantuntemusta. Nyt käynnistyvä CLT-ryhmä on hyvä tapa edistää asiaa ja taata riittävä kotimainen tuotanto CLT:n kasvavassa markkinassa”, painottaa Silvennoinen.
Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola on erittäin iloinen CLT-valmistajien liittymisestä Puutuoteteollisuus ry:n toimintaan. ”CLT-valmistajat haluavat tiivistää sektorin kansallista edunvalvontaa ja ohjeistusta. Puutuoteteollisuus ry tarjoaa valmistajille asiantuntevan alustan ja samalla voimme liittää suomalaiset CLT-valmistajat toimialan eurooppalaiseen keskusteluun ja kehitystyöhön”, toteaa Mikkola.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Suomen CLT-valmistajat eli CLT Finland Oy, CLT Plant Oy ja Oy Crosslam Kuhmo Ltd liittyvät Puutuoteteollisuus ry:n jäseniksi. Perustettava CLT-ryhmä keskittyy yhteiseen edunvalvontaan, alan ohjeistukseen ja loppukäytön mahdollisuuksiin.
CLT (engl. Cross laminated timber) eli ristiin liimattua massiivipuuta voidaan käyttää useissa eri rakenteissa kuten esim. seinä-, katto-, lattiarakenteissa sekä rungon ulkopuolisissa katos- ja parvekerakenteissa. CLT parantaa osaltaan työmaan tehokkuutta, nopeuttaa toteutuksen aikataulua sekä pienentää merkittävästi rakennushankkeen hiilijalanjälkeä. Massiivipuurakentaminen on voimakkaassa kasvussa niin julkisessa kuin yksityisessä rakentamisessa globaalisti.
”CLT-massiivipuurakenteet ovat aallon harjalla rakentamisen trendien näkökulmasta. CLT:n monipuolisia käyttömahdollisuuksia rakentamisessa hyödynnetään kuitenkin vielä harmittavan vähän. Näemme alan toimijoiden järjestäytymisen Suomessa positiivisena ja tarpeellisena askeleena alan kehityksessä”, toteaa CLT Finlandin toimitusjohtaja Tero Yli-Sikkilä.
Valmistajat pitävät tärkeänä, että rakentajien kaipaamaa yleistä tietoisuutta ja osaamista tuotteesta ja rakentamisesta jaetaan myös keskitetysti alan toimesta. ”Tähän Puuteollisuus ry tarjoaa työkalut ja yhteisen foorumin. Yhdessä pystymme edistämään ja kehittämään suomalaista rakentamiskulttuuria kohti yhä ekologisesti kestävämpää ja vastuullisempaa tulevaisuutta”, sanoo toimitusjohtaja Tero Yli-Sikkilä
CLT Plant Oy:n toimitusjohtaja Miikka Vainio uskoo puurakentamisen menestyksen löytyvän yhteistyöstä. ”Myös CLT tarvitsee rinnalleen hyvät tuotekumppanit ja näiden tuotteiden pitää löytää toisensa niin ruudulla kuin työmaalla”, kertoo Vainio.
”CLT-ryhmässä voimme jatkossa yhdessä kasvattaa tietoa ja osaamista alan ympärillä ja edistää näin hiilinegatiivisen rakentamisen kasvua. CLT Plant Oy odottaa innolla alkavaa yhteistyötä ryhmän toimijoiden kanssa”, sanoo toimitusjohtaja Miikka Vainio.
Crosslam on yksi Kuhmon Puuklusterin puurakennusalan yrityksistä. Kuhmolla on pitkät perinteet mm. sahaustoiminnasta ja CLT-rakenteiset massiivipuutalot ovat olleet luonnollinen jatke pyrittäessä jatkojalostamaan tuotteet mahdollisimman pitkälle. ”Puu on aina ollut ja tulee olemaan ekologinen, ihmisläheinen sekä teknisesti erinomainen rakennusmateriaali. Nykyaikainen CAD/CAM- sekä CNC-tekniikka mahdollistaa meitä tekemään isompia ja monimutkaisempi rakennuksia tuleville sukupolville”, toteaa Crosslamin toimitusjohtaja Jukka Silvennoinen.
Hän korostaa, että puurakentamisen kilpailukyvyn eteen pitää ponnistella kaikin mahdollisin tavoin. Ala tarvitsee jatkuvaa tuotekehittelyä ja standardisointia. ”Tähän tarvitaan sekä yritysten että Puutuoteteollisuus ry:n asiantuntemusta. Nyt käynnistyvä CLT-ryhmä on hyvä tapa edistää asiaa ja taata riittävä kotimainen tuotanto CLT:n kasvavassa markkinassa”, painottaa Silvennoinen.
Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola on erittäin iloinen CLT-valmistajien liittymisestä Puutuoteteollisuus ry:n toimintaan. ”CLT-valmistajat haluavat tiivistää sektorin kansallista edunvalvontaa ja ohjeistusta. Puutuoteteollisuus ry tarjoaa valmistajille asiantuntevan alustan ja samalla voimme liittää suomalaiset CLT-valmistajat toimialan eurooppalaiseen keskusteluun ja kehitystyöhön”, toteaa Mikkola.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Suomen CLT-valmistajat eli CLT Finland Oy, CLT Plant Oy ja Oy Crosslam Kuhmo Ltd liittyvät Puutuoteteollisuus ry:n jäseniksi. Perustettava CLT-ryhmä keskittyy yhteiseen edunvalvontaan, alan ohjeistukseen ja loppukäytön mahdollisuuksiin.
CLT (engl. Cross laminated timber) eli ristiin liimattua massiivipuuta voidaan käyttää useissa eri rakenteissa kuten esim. seinä-, katto-, lattiarakenteissa sekä rungon ulkopuolisissa katos- ja parvekerakenteissa. CLT parantaa osaltaan työmaan tehokkuutta, nopeuttaa toteutuksen aikataulua sekä pienentää merkittävästi rakennushankkeen hiilijalanjälkeä. Massiivipuurakentaminen on voimakkaassa kasvussa niin julkisessa kuin yksityisessä rakentamisessa globaalisti.
”CLT-massiivipuurakenteet ovat aallon harjalla rakentamisen trendien näkökulmasta. CLT:n monipuolisia käyttömahdollisuuksia rakentamisessa hyödynnetään kuitenkin vielä harmittavan vähän. Näemme alan toimijoiden järjestäytymisen Suomessa positiivisena ja tarpeellisena askeleena alan kehityksessä”, toteaa CLT Finlandin toimitusjohtaja Tero Yli-Sikkilä.
Valmistajat pitävät tärkeänä, että rakentajien kaipaamaa yleistä tietoisuutta ja osaamista tuotteesta ja rakentamisesta jaetaan myös keskitetysti alan toimesta. ”Tähän Puuteollisuus ry tarjoaa työkalut ja yhteisen foorumin. Yhdessä pystymme edistämään ja kehittämään suomalaista rakentamiskulttuuria kohti yhä ekologisesti kestävämpää ja vastuullisempaa tulevaisuutta”, sanoo toimitusjohtaja Tero Yli-Sikkilä
CLT Plant Oy:n toimitusjohtaja Miikka Vainio uskoo puurakentamisen menestyksen löytyvän yhteistyöstä. ”Myös CLT tarvitsee rinnalleen hyvät tuotekumppanit ja näiden tuotteiden pitää löytää toisensa niin ruudulla kuin työmaalla”, kertoo Vainio.
”CLT-ryhmässä voimme jatkossa yhdessä kasvattaa tietoa ja osaamista alan ympärillä ja edistää näin hiilinegatiivisen rakentamisen kasvua. CLT Plant Oy odottaa innolla alkavaa yhteistyötä ryhmän toimijoiden kanssa”, sanoo toimitusjohtaja Miikka Vainio.
Crosslam on yksi Kuhmon Puuklusterin puurakennusalan yrityksistä. Kuhmolla on pitkät perinteet mm. sahaustoiminnasta ja CLT-rakenteiset massiivipuutalot ovat olleet luonnollinen jatke pyrittäessä jatkojalostamaan tuotteet mahdollisimman pitkälle. ”Puu on aina ollut ja tulee olemaan ekologinen, ihmisläheinen sekä teknisesti erinomainen rakennusmateriaali. Nykyaikainen CAD/CAM- sekä CNC-tekniikka mahdollistaa meitä tekemään isompia ja monimutkaisempi rakennuksia tuleville sukupolville”, toteaa Crosslamin toimitusjohtaja Jukka Silvennoinen.
Hän korostaa, että puurakentamisen kilpailukyvyn eteen pitää ponnistella kaikin mahdollisin tavoin. Ala tarvitsee jatkuvaa tuotekehittelyä ja standardisointia. ”Tähän tarvitaan sekä yritysten että Puutuoteteollisuus ry:n asiantuntemusta. Nyt käynnistyvä CLT-ryhmä on hyvä tapa edistää asiaa ja taata riittävä kotimainen tuotanto CLT:n kasvavassa markkinassa”, painottaa Silvennoinen.
Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola on erittäin iloinen CLT-valmistajien liittymisestä Puutuoteteollisuus ry:n toimintaan. ”CLT-valmistajat haluavat tiivistää sektorin kansallista edunvalvontaa ja ohjeistusta. Puutuoteteollisuus ry tarjoaa valmistajille asiantuntevan alustan ja samalla voimme liittää suomalaiset CLT-valmistajat toimialan eurooppalaiseen keskusteluun ja kehitystyöhön”, toteaa Mikkola.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Puutuoteteollisuus ry saa maaliskuun alussa osaamisvahvistusta, kun Sauli Ylinen liittyy joukkoomme. Hän on aikaisemmin ollut mukana toiminnassamme teollisen puurakentamisen toimikunnan puheenjohtajana, jossa hän toimi Elementti Sammon edustajana.
Saulin tehtävät tulevat liittymään pääosin puurakentamisen sektorille, mutta sen ohella hän ottaa haltuunsa digitaalisuuden ja toimintaympäristön teemakokonaisuudet koko puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen laajuudelta. Tomi Toratti jatkaa myös puurakentamisen sektorilla sekä hoitaa lisäksi standardisoinnin ja määräyskehityksen teemakokonaisuuksia.
Aamukahviwebinaareja suunnittelijoille ja teollisuudelle
Heurekan Superpuu-näyttely toimii taustana sarjassa suunnittelijoille, teollisuudelle ja alan opiskelijoille suunnattuja webinaarikeskusteluja. Aiheiden painopiste on tulevaisuuden haasteissa seuraavilla teemoilla:
25.3. klo 9–10
Tutkimusjohtaja Sini Saarimaa Rakennustietosäätiöltä esittelee tutkittua tietoa asukkaiden tarpeista ja odotuksista keittiötilojen suhteen. Sen jälkeen sisustusarkkitehti Eeva Kokkonen Novartilta kertoo, kuinka
keittiö- ja kiintokalusteteollisuus niihin voi vastata.
8.4. klo 9–10
Erityisasiantuntija, professori Matti Kuittinen Ympäristöministeriöstä pohtii, miten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävät toimet vaikuttavat rakentamiseen. Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen Sahateollisuus ry:stä kertoo, millaisia ympäristöhaasteita puun käyttöön heijastuu.
29.4. klo 9–10
Keskustelu jatkuu ympäristövaikutusten ja rakentamisen kiertotalouden tiimoilta. Arkkitehti Minna Lukander Talli Oy:ltä esittelee korjausrakentamisen kohteita. Projektipäällikkö Inari Virkkala Y-säätiöltä kertoo Elonkirjotalosta sekä pohjoismaisista kiertotalousesimerkeistä.
6.5. klo 9–10
Teemana on työ. Johtaja Ilkka Tomperi YIT Oyj:tä visioi tulevaisuuden toimitiloille asetettavia odotuksia. Muotoilujohtaja Antti Olin Isku Oyj:ltä vuorostaan kertoo, kuinka muotoilulla ja kalusteilla työnteolle luodaan edellytykset.
Keskustelusarja saa vielä jatkoa kevään mittaan. Webinaarit tallennetaan, ja ne on myöhemmin mahdollisuus katsoa Puuinfo Oy:n youtube-kanavalta. Kunkin webinaarin linkin löytää kotisivuiltamme webinaarisarjaa esittelevästä artikkelista. Voit myös pyytää tulevaa webinaaria koskevan linkin sähköpostiosoitteesta info@puutuoteteollisuus.fi
Webinaareilla muistutetaan myös vielä vuoden 2022 loppuun saakka auki olevasta Superpuu-näyttelystä tiedekeskus Heurekassa. Tiedot aukiolosta ja ohjelmista löytyvät osoitteesta www.heureka.fi
Puutuoteteollisuus ry saa maaliskuun alussa osaamisvahvistusta, kun Sauli Ylinen liittyy joukkoomme. Hän on aikaisemmin ollut mukana toiminnassamme teollisen puurakentamisen toimikunnan puheenjohtajana, jossa hän toimi Elementti Sammon edustajana.
Saulin tehtävät tulevat liittymään pääosin puurakentamisen sektorille, mutta sen ohella hän ottaa haltuunsa digitaalisuuden ja toimintaympäristön teemakokonaisuudet koko puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen laajuudelta. Tomi Toratti jatkaa myös puurakentamisen sektorilla sekä hoitaa lisäksi standardisoinnin ja määräyskehityksen teemakokonaisuuksia.
Aamukahviwebinaareja suunnittelijoille ja teollisuudelle
Heurekan Superpuu-näyttely toimii taustana sarjassa suunnittelijoille, teollisuudelle ja alan opiskelijoille suunnattuja webinaarikeskusteluja. Aiheiden painopiste on tulevaisuuden haasteissa seuraavilla teemoilla:
25.3. klo 9–10
Tutkimusjohtaja Sini Saarimaa Rakennustietosäätiöltä esittelee tutkittua tietoa asukkaiden tarpeista ja odotuksista keittiötilojen suhteen. Sen jälkeen sisustusarkkitehti Eeva Kokkonen Novartilta kertoo, kuinka
keittiö- ja kiintokalusteteollisuus niihin voi vastata.
8.4. klo 9–10
Erityisasiantuntija, professori Matti Kuittinen Ympäristöministeriöstä pohtii, miten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävät toimet vaikuttavat rakentamiseen. Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen Sahateollisuus ry:stä kertoo, millaisia ympäristöhaasteita puun käyttöön heijastuu.
29.4. klo 9–10
Keskustelu jatkuu ympäristövaikutusten ja rakentamisen kiertotalouden tiimoilta. Arkkitehti Minna Lukander Talli Oy:ltä esittelee korjausrakentamisen kohteita. Projektipäällikkö Inari Virkkala Y-säätiöltä kertoo Elonkirjotalosta sekä pohjoismaisista kiertotalousesimerkeistä.
6.5. klo 9–10
Teemana on työ. Johtaja Ilkka Tomperi YIT Oyj:tä visioi tulevaisuuden toimitiloille asetettavia odotuksia. Muotoilujohtaja Antti Olin Isku Oyj:ltä vuorostaan kertoo, kuinka muotoilulla ja kalusteilla työnteolle luodaan edellytykset.
Keskustelusarja saa vielä jatkoa kevään mittaan. Webinaarit tallennetaan, ja ne on myöhemmin mahdollisuus katsoa Puuinfo Oy:n youtube-kanavalta. Kunkin webinaarin linkin löytää kotisivuiltamme webinaarisarjaa esittelevästä artikkelista. Voit myös pyytää tulevaa webinaaria koskevan linkin sähköpostiosoitteesta info@puutuoteteollisuus.fi
Webinaareilla muistutetaan myös vielä vuoden 2022 loppuun saakka auki olevasta Superpuu-näyttelystä tiedekeskus Heurekassa. Tiedot aukiolosta ja ohjelmista löytyvät osoitteesta www.heureka.fi
Puutuoteteollisuus ry saa maaliskuun alussa osaamisvahvistusta, kun Sauli Ylinen liittyy joukkoomme. Hän on aikaisemmin ollut mukana toiminnassamme teollisen puurakentamisen toimikunnan puheenjohtajana, jossa hän toimi Elementti Sammon edustajana.
Saulin tehtävät tulevat liittymään pääosin puurakentamisen sektorille, mutta sen ohella hän ottaa haltuunsa digitaalisuuden ja toimintaympäristön teemakokonaisuudet koko puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen laajuudelta. Tomi Toratti jatkaa myös puurakentamisen sektorilla sekä hoitaa lisäksi standardisoinnin ja määräyskehityksen teemakokonaisuuksia.
Aamukahviwebinaareja suunnittelijoille ja teollisuudelle
Heurekan Superpuu-näyttely toimii taustana sarjassa suunnittelijoille, teollisuudelle ja alan opiskelijoille suunnattuja webinaarikeskusteluja. Aiheiden painopiste on tulevaisuuden haasteissa seuraavilla teemoilla:
25.3. klo 9–10
Tutkimusjohtaja Sini Saarimaa Rakennustietosäätiöltä esittelee tutkittua tietoa asukkaiden tarpeista ja odotuksista keittiötilojen suhteen. Sen jälkeen sisustusarkkitehti Eeva Kokkonen Novartilta kertoo, kuinka
keittiö- ja kiintokalusteteollisuus niihin voi vastata.
8.4. klo 9–10
Erityisasiantuntija, professori Matti Kuittinen Ympäristöministeriöstä pohtii, miten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävät toimet vaikuttavat rakentamiseen. Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen Sahateollisuus ry:stä kertoo, millaisia ympäristöhaasteita puun käyttöön heijastuu.
29.4. klo 9–10
Keskustelu jatkuu ympäristövaikutusten ja rakentamisen kiertotalouden tiimoilta. Arkkitehti Minna Lukander Talli Oy:ltä esittelee korjausrakentamisen kohteita. Projektipäällikkö Inari Virkkala Y-säätiöltä kertoo Elonkirjotalosta sekä pohjoismaisista kiertotalousesimerkeistä.
6.5. klo 9–10
Teemana on työ. Johtaja Ilkka Tomperi YIT Oyj:tä visioi tulevaisuuden toimitiloille asetettavia odotuksia. Muotoilujohtaja Antti Olin Isku Oyj:ltä vuorostaan kertoo, kuinka muotoilulla ja kalusteilla työnteolle luodaan edellytykset.
Keskustelusarja saa vielä jatkoa kevään mittaan. Webinaarit tallennetaan, ja ne on myöhemmin mahdollisuus katsoa Puuinfo Oy:n youtube-kanavalta. Kunkin webinaarin linkin löytää kotisivuiltamme webinaarisarjaa esittelevästä artikkelista. Voit myös pyytää tulevaa webinaaria koskevan linkin sähköpostiosoitteesta info@puutuoteteollisuus.fi
Webinaareilla muistutetaan myös vielä vuoden 2022 loppuun saakka auki olevasta Superpuu-näyttelystä tiedekeskus Heurekassa. Tiedot aukiolosta ja ohjelmista löytyvät osoitteesta www.heureka.fi
Puutuoteteollisuus ry on nimittänyt Sauli Ylisen puurakentamisen erityisasiantuntijaksi. Nimitys vahvistaa Puutuoteteollisuuden osaamista ja resursseja nopeasti kehittyvän teollisen puurakentamisen sektorilla. Ylinen aloittaa uudessa tehtävässään 1.3.2022.
Tiedote. Julkaistu: 14.02.2022, 09:00
”Puutuotteet ja puurakentaminen ovat tärkeässä roolissa matkalla kohti hiilineutraalia Suomea. Tarinamme on erittäin hyvä ja osana toimintamallimme uudistamista tuomme lisävoimia tämän tarinan kertomiseen ja kehittämiseen. Olemme erittäin iloisia siitä, että saamme käyttöömme Saulin monipuolisen osaamisen ja näkemyksen. Saulilla on JVR Rakenne Oy:n ja Elementti Sampo Oy:n myynti- ja kehitysjohtajatausta sekä yli 1000:n toteutuneen asunnon kokemus puukerrostalohankkeista. Tämä kokemustausta yhdistettynä Saulin positiiviseen tapaan toimia tuo Puutuoteteollisuuteen erittäin vahvan osaamisen sektorin mahdollisuuksista ja tarpeista”, Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola sanoo.
Sauli Ylisen vastuualueeseen Puutuoteteollisuus ry:ssä kuuluu puurakentamisen sektori ja teemakokonaisuudet digitaalisuus ja toimintaympäristö. Tomi Toratti jatkaa myös puurakentamisen sektorilla sekä vastaa standardisoinnin ja määräyskehityksen teemakokonaisuuksista.
”Puurakentaminen on nykyaikainen ratkaisu ympäristötehokkaaseen rakentamiseen eikä sen mahdollisuuksia ei vielä käytetä täysimääräisesti. Teollinen rakentaminen muuttaa koko rakentamisen toimialaa ja puu tulee olemaan tässä avainasemassa. Puutuoteteollisuus ry edistää juuri näitä keskeisiä rakentamisen trendejä ja on äärimmäisen hienoa päästä mukaan tähän työhön”, Sauli Ylinen kertoo.
Puutuoteteollisuus ry on nimittänyt Sauli Ylisen puurakentamisen erityisasiantuntijaksi. Nimitys vahvistaa Puutuoteteollisuuden osaamista ja resursseja nopeasti kehittyvän teollisen puurakentamisen sektorilla. Ylinen aloittaa uudessa tehtävässään 1.3.2022.
Tiedote. Julkaistu: 14.02.2022, 09:00
”Puutuotteet ja puurakentaminen ovat tärkeässä roolissa matkalla kohti hiilineutraalia Suomea. Tarinamme on erittäin hyvä ja osana toimintamallimme uudistamista tuomme lisävoimia tämän tarinan kertomiseen ja kehittämiseen. Olemme erittäin iloisia siitä, että saamme käyttöömme Saulin monipuolisen osaamisen ja näkemyksen. Saulilla on JVR Rakenne Oy:n ja Elementti Sampo Oy:n myynti- ja kehitysjohtajatausta sekä yli 1000:n toteutuneen asunnon kokemus puukerrostalohankkeista. Tämä kokemustausta yhdistettynä Saulin positiiviseen tapaan toimia tuo Puutuoteteollisuuteen erittäin vahvan osaamisen sektorin mahdollisuuksista ja tarpeista”, Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola sanoo.
Sauli Ylisen vastuualueeseen Puutuoteteollisuus ry:ssä kuuluu puurakentamisen sektori ja teemakokonaisuudet digitaalisuus ja toimintaympäristö. Tomi Toratti jatkaa myös puurakentamisen sektorilla sekä vastaa standardisoinnin ja määräyskehityksen teemakokonaisuuksista.
”Puurakentaminen on nykyaikainen ratkaisu ympäristötehokkaaseen rakentamiseen eikä sen mahdollisuuksia ei vielä käytetä täysimääräisesti. Teollinen rakentaminen muuttaa koko rakentamisen toimialaa ja puu tulee olemaan tässä avainasemassa. Puutuoteteollisuus ry edistää juuri näitä keskeisiä rakentamisen trendejä ja on äärimmäisen hienoa päästä mukaan tähän työhön”, Sauli Ylinen kertoo.
Puutuoteteollisuus ry on nimittänyt Sauli Ylisen puurakentamisen erityisasiantuntijaksi. Nimitys vahvistaa Puutuoteteollisuuden osaamista ja resursseja nopeasti kehittyvän teollisen puurakentamisen sektorilla. Ylinen aloittaa uudessa tehtävässään 1.3.2022.
Tiedote. Julkaistu: 14.02.2022, 09:00
”Puutuotteet ja puurakentaminen ovat tärkeässä roolissa matkalla kohti hiilineutraalia Suomea. Tarinamme on erittäin hyvä ja osana toimintamallimme uudistamista tuomme lisävoimia tämän tarinan kertomiseen ja kehittämiseen. Olemme erittäin iloisia siitä, että saamme käyttöömme Saulin monipuolisen osaamisen ja näkemyksen. Saulilla on JVR Rakenne Oy:n ja Elementti Sampo Oy:n myynti- ja kehitysjohtajatausta sekä yli 1000:n toteutuneen asunnon kokemus puukerrostalohankkeista. Tämä kokemustausta yhdistettynä Saulin positiiviseen tapaan toimia tuo Puutuoteteollisuuteen erittäin vahvan osaamisen sektorin mahdollisuuksista ja tarpeista”, Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola sanoo.
Sauli Ylisen vastuualueeseen Puutuoteteollisuus ry:ssä kuuluu puurakentamisen sektori ja teemakokonaisuudet digitaalisuus ja toimintaympäristö. Tomi Toratti jatkaa myös puurakentamisen sektorilla sekä vastaa standardisoinnin ja määräyskehityksen teemakokonaisuuksista.
”Puurakentaminen on nykyaikainen ratkaisu ympäristötehokkaaseen rakentamiseen eikä sen mahdollisuuksia ei vielä käytetä täysimääräisesti. Teollinen rakentaminen muuttaa koko rakentamisen toimialaa ja puu tulee olemaan tässä avainasemassa. Puutuoteteollisuus ry edistää juuri näitä keskeisiä rakentamisen trendejä ja on äärimmäisen hienoa päästä mukaan tähän työhön”, Sauli Ylinen kertoo.
Suomen ympäristökeskus selvitti Tapion, Puutuoteteollisuuden ja Sahateollisuuden toimeksiannosta puurakentamisen lisäämisen ilmastovaikutuksia. Etenkään alan ulkopuolella ei ymmärretä rakentamisen puunkäytön ja toisaalta suomalaisen puuntuotannon mittasuhteita.
Selvityksen mukaan kotimaan puurakentamisen kaksinkertaistaminen voi leikata Suomen nettopäästöjä jopa 1,4 Mt CO2-ekv vuoteen 2035 mennessä.
Lisämäärä löydettävissä nykytuotannosta
Kotimaan puurakentamisen kaksinkertaistaminen ei kuitenkaan edellytä hakkuiden lisäämistä. Ilmastovaikutus riippuu tavasta, jolla puuta ohjataan kasvavan puurakentamisen tarpeisiin. Vaihtoehtoisia ja toisiaan täydentäviä tapoja on useita.
Tällä hetkellä puurakentamisen osuus kaikesta Suomen rakentamisesta on 29 prosenttia. Puurakentamisen kaksinkertaistaminen edellyttää noin 700 000 m3 lisää puutuotteita kotimaan puurakentamisen tarpeisiin. Tämä määrä on noin 6 % vuotuisesta kotimaisesta sahatavaran tuotannosta. Tällä hetkellä sahateollisuuden tuotannosta noin 75 % suuntautuu vientiin.
Kotimaan puunkäyttö nyt vain noin kolme miljoonaa kuutiometriä
Kotimaan puunkäyttö on laskenut tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Puurakentamiseen tarvittavan määrä onkin mahdollista vaikka välittömästi kattaa sahateollisuuden nykyisillä tuotantomäärillä suuntaamalla osa tuotannosta kotimaan markkinoille viennin sijaan.
Puurakentamisen kaksinkertaistamisen edellyttämän puumäärän lisäyksenkin kanssa jäädään edelleen reilusti alle 2000-luvun alun kotimaan käyttömäärien, jolloin Suomessa käytettiin vuosittain yli 5 milj. m3 sahatavaraa.
Tehostamisen varaa on
Lisäksi sahateollisuudella on mahdollisuus tuotannon resurssitehokkuuden parantamiseen ja raaka-ainepohjan laajentamiseen. Puurakentamisen jo alhaisia päästöjä voidaan edelleen leikata sekä tuotteiden valmistuksen että puurakentamisen ratkaisujen kehittämisen kautta.
Tulevaisuuteen kohdistuvat arvioinnit vaikeita
Selvitys osoitti, että nettopäästövaikutuksen laskeminen on haasteellista, sillä laskenta perustuu moniin oletuksiin ja sopimuksiin. Tätä korosti myös Suomen ympäristökeskus. Laskentaa pitääkin jatkossa kehittää. Hiilinielun laskennan kannalta erittäin tärkeää on valittu aikaikkuna ja oletukset, joilla metsän kasvun sitoma hiilidioksidi huomioidaan.
Selvitykseen valittu tarkastelujakso vuoteen 2035 on valittu Suomen hiilineutraaliustavoitteen mukaisesti. Metsätalouden kannalta näin lyhyellä jaksolla ei tule esiin hiilinielujen vahvistuminen metsän kehitysvaiheiden mukana.
Lisätietoja: toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Suomen ympäristökeskus selvitti Tapion, Puutuoteteollisuuden ja Sahateollisuuden toimeksiannosta puurakentamisen lisäämisen ilmastovaikutuksia. Etenkään alan ulkopuolella ei ymmärretä rakentamisen puunkäytön ja toisaalta suomalaisen puuntuotannon mittasuhteita.
Selvityksen mukaan kotimaan puurakentamisen kaksinkertaistaminen voi leikata Suomen nettopäästöjä jopa 1,4 Mt CO2-ekv vuoteen 2035 mennessä.
Lisämäärä löydettävissä nykytuotannosta
Kotimaan puurakentamisen kaksinkertaistaminen ei kuitenkaan edellytä hakkuiden lisäämistä. Ilmastovaikutus riippuu tavasta, jolla puuta ohjataan kasvavan puurakentamisen tarpeisiin. Vaihtoehtoisia ja toisiaan täydentäviä tapoja on useita.
Tällä hetkellä puurakentamisen osuus kaikesta Suomen rakentamisesta on 29 prosenttia. Puurakentamisen kaksinkertaistaminen edellyttää noin 700 000 m3 lisää puutuotteita kotimaan puurakentamisen tarpeisiin. Tämä määrä on noin 6 % vuotuisesta kotimaisesta sahatavaran tuotannosta. Tällä hetkellä sahateollisuuden tuotannosta noin 75 % suuntautuu vientiin.
Kotimaan puunkäyttö nyt vain noin kolme miljoonaa kuutiometriä
Kotimaan puunkäyttö on laskenut tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Puurakentamiseen tarvittavan määrä onkin mahdollista vaikka välittömästi kattaa sahateollisuuden nykyisillä tuotantomäärillä suuntaamalla osa tuotannosta kotimaan markkinoille viennin sijaan.
Puurakentamisen kaksinkertaistamisen edellyttämän puumäärän lisäyksenkin kanssa jäädään edelleen reilusti alle 2000-luvun alun kotimaan käyttömäärien, jolloin Suomessa käytettiin vuosittain yli 5 milj. m3 sahatavaraa.
Tehostamisen varaa on
Lisäksi sahateollisuudella on mahdollisuus tuotannon resurssitehokkuuden parantamiseen ja raaka-ainepohjan laajentamiseen. Puurakentamisen jo alhaisia päästöjä voidaan edelleen leikata sekä tuotteiden valmistuksen että puurakentamisen ratkaisujen kehittämisen kautta.
Tulevaisuuteen kohdistuvat arvioinnit vaikeita
Selvitys osoitti, että nettopäästövaikutuksen laskeminen on haasteellista, sillä laskenta perustuu moniin oletuksiin ja sopimuksiin. Tätä korosti myös Suomen ympäristökeskus. Laskentaa pitääkin jatkossa kehittää. Hiilinielun laskennan kannalta erittäin tärkeää on valittu aikaikkuna ja oletukset, joilla metsän kasvun sitoma hiilidioksidi huomioidaan.
Selvitykseen valittu tarkastelujakso vuoteen 2035 on valittu Suomen hiilineutraaliustavoitteen mukaisesti. Metsätalouden kannalta näin lyhyellä jaksolla ei tule esiin hiilinielujen vahvistuminen metsän kehitysvaiheiden mukana.
Lisätietoja: toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Suomen ympäristökeskus selvitti Tapion, Puutuoteteollisuuden ja Sahateollisuuden toimeksiannosta puurakentamisen lisäämisen ilmastovaikutuksia. Etenkään alan ulkopuolella ei ymmärretä rakentamisen puunkäytön ja toisaalta suomalaisen puuntuotannon mittasuhteita.
Selvityksen mukaan kotimaan puurakentamisen kaksinkertaistaminen voi leikata Suomen nettopäästöjä jopa 1,4 Mt CO2-ekv vuoteen 2035 mennessä.
Lisämäärä löydettävissä nykytuotannosta
Kotimaan puurakentamisen kaksinkertaistaminen ei kuitenkaan edellytä hakkuiden lisäämistä. Ilmastovaikutus riippuu tavasta, jolla puuta ohjataan kasvavan puurakentamisen tarpeisiin. Vaihtoehtoisia ja toisiaan täydentäviä tapoja on useita.
Tällä hetkellä puurakentamisen osuus kaikesta Suomen rakentamisesta on 29 prosenttia. Puurakentamisen kaksinkertaistaminen edellyttää noin 700 000 m3 lisää puutuotteita kotimaan puurakentamisen tarpeisiin. Tämä määrä on noin 6 % vuotuisesta kotimaisesta sahatavaran tuotannosta. Tällä hetkellä sahateollisuuden tuotannosta noin 75 % suuntautuu vientiin.
Kotimaan puunkäyttö nyt vain noin kolme miljoonaa kuutiometriä
Kotimaan puunkäyttö on laskenut tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Puurakentamiseen tarvittavan määrä onkin mahdollista vaikka välittömästi kattaa sahateollisuuden nykyisillä tuotantomäärillä suuntaamalla osa tuotannosta kotimaan markkinoille viennin sijaan.
Puurakentamisen kaksinkertaistamisen edellyttämän puumäärän lisäyksenkin kanssa jäädään edelleen reilusti alle 2000-luvun alun kotimaan käyttömäärien, jolloin Suomessa käytettiin vuosittain yli 5 milj. m3 sahatavaraa.
Tehostamisen varaa on
Lisäksi sahateollisuudella on mahdollisuus tuotannon resurssitehokkuuden parantamiseen ja raaka-ainepohjan laajentamiseen. Puurakentamisen jo alhaisia päästöjä voidaan edelleen leikata sekä tuotteiden valmistuksen että puurakentamisen ratkaisujen kehittämisen kautta.
Tulevaisuuteen kohdistuvat arvioinnit vaikeita
Selvitys osoitti, että nettopäästövaikutuksen laskeminen on haasteellista, sillä laskenta perustuu moniin oletuksiin ja sopimuksiin. Tätä korosti myös Suomen ympäristökeskus. Laskentaa pitääkin jatkossa kehittää. Hiilinielun laskennan kannalta erittäin tärkeää on valittu aikaikkuna ja oletukset, joilla metsän kasvun sitoma hiilidioksidi huomioidaan.
Selvitykseen valittu tarkastelujakso vuoteen 2035 on valittu Suomen hiilineutraaliustavoitteen mukaisesti. Metsätalouden kannalta näin lyhyellä jaksolla ei tule esiin hiilinielujen vahvistuminen metsän kehitysvaiheiden mukana.
Lisätietoja: toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Tietoisku 10.11.: Pakkausmuovien käytön vähentäminen ja kierrätyksen kasvattaminen puutuoteteollisuudessa
Kritiikki muovin käyttöä kohtaan kumpuaa erityisesti sen päätymisestä luontoon ja viime kädessä mikromuovina vesistöihin. Ympäristöministeriö lähti ratkaisemaan muoviongelmaa ehdottamalla rakennusalalle ns. green dealia. Siinä toimiala itse ryhtyy toimenpiteisiin pakkausmuovien käytön vähentämiseksi sekä kierrätyksen parantamiseksi. Siten tähän tavoitteeseen ei tule ministeriöltä muuta vaatimusta.
Järjestämme keskiviikkona 10. marraskuuta klo 9-10 tietoiskun siitä, miten puutuoteteollisuuden yritykset voivat osallistua muoviongelman ratkaisuun. Kaikki toimet muovien käytön vähentämiseksi sekä kierrätyksen parantamiseksi ovat tärkeitä, tapahtuvat ne sitten tehtaalla, toimistolla, toimituksissa tai työmaalla.
Ympäristöministeriöstä mukana on projektipäällikkö Päivi Piispa. Motivan asiantuntijat Irmeli Mikkonen ja Nina Teirasvuo esittelevät vapaasti netistä katseltavat koulutusmateriaalit mm. muovien tunnistamiseen sekä työmaakeräyksen järjestämiseen.
Kutsua saa jakaa yrityksissä. Ilmoittautuneille laitetaan Teams-linkki ennen tilaisuutta. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Aila Janatuinen (aila.janatuinen(at)puutuoteteollisuus.fi)
Puupäivä ja puupalkinto
Puupäivä 4.11. webinaarina
Puupäivä palaa entiseen ohjelmaansa, mutta tänä vuonna toteutetaan webinaarina. Laadukasta ohjelmaa on 3,5 päivän verran ja osallistujien on mahdollista liikkua virtuaalisissa saleissa. Osallistujat voivat myös vierailla näytteilleasettajien huoneissa.
Tietoisku 10.11.: Pakkausmuovien käytön vähentäminen ja kierrätyksen kasvattaminen puutuoteteollisuudessa
Kritiikki muovin käyttöä kohtaan kumpuaa erityisesti sen päätymisestä luontoon ja viime kädessä mikromuovina vesistöihin. Ympäristöministeriö lähti ratkaisemaan muoviongelmaa ehdottamalla rakennusalalle ns. green dealia. Siinä toimiala itse ryhtyy toimenpiteisiin pakkausmuovien käytön vähentämiseksi sekä kierrätyksen parantamiseksi. Siten tähän tavoitteeseen ei tule ministeriöltä muuta vaatimusta.
Järjestämme keskiviikkona 10. marraskuuta klo 9-10 tietoiskun siitä, miten puutuoteteollisuuden yritykset voivat osallistua muoviongelman ratkaisuun. Kaikki toimet muovien käytön vähentämiseksi sekä kierrätyksen parantamiseksi ovat tärkeitä, tapahtuvat ne sitten tehtaalla, toimistolla, toimituksissa tai työmaalla.
Ympäristöministeriöstä mukana on projektipäällikkö Päivi Piispa. Motivan asiantuntijat Irmeli Mikkonen ja Nina Teirasvuo esittelevät vapaasti netistä katseltavat koulutusmateriaalit mm. muovien tunnistamiseen sekä työmaakeräyksen järjestämiseen.
Kutsua saa jakaa yrityksissä. Ilmoittautuneille laitetaan Teams-linkki ennen tilaisuutta. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Aila Janatuinen (aila.janatuinen(at)puutuoteteollisuus.fi)
Puupäivä ja puupalkinto
Puupäivä 4.11. webinaarina
Puupäivä palaa entiseen ohjelmaansa, mutta tänä vuonna toteutetaan webinaarina. Laadukasta ohjelmaa on 3,5 päivän verran ja osallistujien on mahdollista liikkua virtuaalisissa saleissa. Osallistujat voivat myös vierailla näytteilleasettajien huoneissa.
Tietoisku 10.11.: Pakkausmuovien käytön vähentäminen ja kierrätyksen kasvattaminen puutuoteteollisuudessa
Kritiikki muovin käyttöä kohtaan kumpuaa erityisesti sen päätymisestä luontoon ja viime kädessä mikromuovina vesistöihin. Ympäristöministeriö lähti ratkaisemaan muoviongelmaa ehdottamalla rakennusalalle ns. green dealia. Siinä toimiala itse ryhtyy toimenpiteisiin pakkausmuovien käytön vähentämiseksi sekä kierrätyksen parantamiseksi. Siten tähän tavoitteeseen ei tule ministeriöltä muuta vaatimusta.
Järjestämme keskiviikkona 10. marraskuuta klo 9-10 tietoiskun siitä, miten puutuoteteollisuuden yritykset voivat osallistua muoviongelman ratkaisuun. Kaikki toimet muovien käytön vähentämiseksi sekä kierrätyksen parantamiseksi ovat tärkeitä, tapahtuvat ne sitten tehtaalla, toimistolla, toimituksissa tai työmaalla.
Ympäristöministeriöstä mukana on projektipäällikkö Päivi Piispa. Motivan asiantuntijat Irmeli Mikkonen ja Nina Teirasvuo esittelevät vapaasti netistä katseltavat koulutusmateriaalit mm. muovien tunnistamiseen sekä työmaakeräyksen järjestämiseen.
Kutsua saa jakaa yrityksissä. Ilmoittautuneille laitetaan Teams-linkki ennen tilaisuutta. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Aila Janatuinen (aila.janatuinen(at)puutuoteteollisuus.fi)
Puupäivä ja puupalkinto
Puupäivä 4.11. webinaarina
Puupäivä palaa entiseen ohjelmaansa, mutta tänä vuonna toteutetaan webinaarina. Laadukasta ohjelmaa on 3,5 päivän verran ja osallistujien on mahdollista liikkua virtuaalisissa saleissa. Osallistujat voivat myös vierailla näytteilleasettajien huoneissa.
Puutuoteteollisuus ry on elokuun alussa muuttanut Hakaniemen torin laidalle. Työskentelemme nyt monitilatoimistossa yhdssä Puuinfo Oy:n sekä Puuteollisuusyrittäjät ry:n kanssa. Lisäksi Kestopuuteollisuus ry:n sekä Lämpöpuuyhdistyksen toimistot ovat naapurinamme.
Uusi osoitteemme on Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki. Toimistot sijaitsevat 8. kerroksessa.
Työskentelemme tällä hetkellä voimassa olevien suositusten mukaisesti pääosin etänä ja jatkossakin hybridimallilla joustavasti.
Puupäivä 2021 virtuaalitilaisuutena
Epävarmuus pandemian kehittymisestä pakottaa Puuinfon järjestämään Puupäivän virtuaalitapahtumana. Järjestelyt ja ohjelma on valmistumassa, lisätietoa Puupäivä-sivustolta.
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä
Ympäristöministeriö on uudistamassa rakentamisen lainsäädäntöä. Uutena osana valmistelussa on mm. asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä. Se tulee olemaan yksi keino rakentamisen hiilijalanjäljen säätelyssä niin, että rakennusluvan saamisen ehdoksi tulisi rakennustyypin hiilijalanjäljen raja-arvon alittaminen. Tämä säätely ei koske pientaloja.
Asetusluonnos oli lausuntokierroksella 27.8. saakka. Omassa lausunnossamme kiinnitimme huomiota seuraaviin seikkoihin: Kannatamme konkreettisia keinoja rakennusten hiilijalanjäljen leikkaamiseksi.
Esityksessä on hyvää myös se, että se on yhdenmukainen pohjoismaisten vastaavien hankkeiden kanssa. Vahva pohjoismainen esimerkki voi edistää vastaavan sisältöisen lainsäädännön syntymistä myös muissa EU-maissa. Tämä tukee rakennustuotteiden vientiä.
Asetusluonnoksessa oli kuitenkin vielä seikkoja, joihin ehdotamme muutoksia. Rakennuslupavaiheessa ei yleensä tiedetä käytettäviä tuotteita, vaikka materiaalit olisivatkin pääosin valittu. Lisäksi asetus asettaa metsäraaka-aineelle sellaisia vaatimuksia, joita ei tuotteita koskevien tietojen lähteeksi mainitusta kansallisesta päästötietokannasta tai yksittäisen tuotteen ympäristöselosteesta käy ilmi.
Asetuksessa rakennuksessa käytettyjen tuotteiden hiilivarastoon laskettaisiin vain yli 100 vuotta kestävät tuotteet. Rakennustuotteen pitkäikäisyyden edellytyksenä ovat laadukas suunnittelu ja rakentaminen sekä rakennuksen asianmukainen ylläpito ja huolto. Rakennuksen olemassaolo yli 100 vuotta on näiden lisäksi kiinni mm. rakennuksen tarpeellisuudesta tai kaavoituksen muutoksista. Ilmastoselvitysvaiheessa näitä asioita on mahdotonta luvata.
Puutuoteteollisuus ry on elokuun alussa muuttanut Hakaniemen torin laidalle. Työskentelemme nyt monitilatoimistossa yhdssä Puuinfo Oy:n sekä Puuteollisuusyrittäjät ry:n kanssa. Lisäksi Kestopuuteollisuus ry:n sekä Lämpöpuuyhdistyksen toimistot ovat naapurinamme.
Uusi osoitteemme on Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki. Toimistot sijaitsevat 8. kerroksessa.
Työskentelemme tällä hetkellä voimassa olevien suositusten mukaisesti pääosin etänä ja jatkossakin hybridimallilla joustavasti.
Puupäivä 2021 virtuaalitilaisuutena
Epävarmuus pandemian kehittymisestä pakottaa Puuinfon järjestämään Puupäivän virtuaalitapahtumana. Järjestelyt ja ohjelma on valmistumassa, lisätietoa Puupäivä-sivustolta.
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä
Ympäristöministeriö on uudistamassa rakentamisen lainsäädäntöä. Uutena osana valmistelussa on mm. asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä. Se tulee olemaan yksi keino rakentamisen hiilijalanjäljen säätelyssä niin, että rakennusluvan saamisen ehdoksi tulisi rakennustyypin hiilijalanjäljen raja-arvon alittaminen. Tämä säätely ei koske pientaloja.
Asetusluonnos oli lausuntokierroksella 27.8. saakka. Omassa lausunnossamme kiinnitimme huomiota seuraaviin seikkoihin: Kannatamme konkreettisia keinoja rakennusten hiilijalanjäljen leikkaamiseksi.
Esityksessä on hyvää myös se, että se on yhdenmukainen pohjoismaisten vastaavien hankkeiden kanssa. Vahva pohjoismainen esimerkki voi edistää vastaavan sisältöisen lainsäädännön syntymistä myös muissa EU-maissa. Tämä tukee rakennustuotteiden vientiä.
Asetusluonnoksessa oli kuitenkin vielä seikkoja, joihin ehdotamme muutoksia. Rakennuslupavaiheessa ei yleensä tiedetä käytettäviä tuotteita, vaikka materiaalit olisivatkin pääosin valittu. Lisäksi asetus asettaa metsäraaka-aineelle sellaisia vaatimuksia, joita ei tuotteita koskevien tietojen lähteeksi mainitusta kansallisesta päästötietokannasta tai yksittäisen tuotteen ympäristöselosteesta käy ilmi.
Asetuksessa rakennuksessa käytettyjen tuotteiden hiilivarastoon laskettaisiin vain yli 100 vuotta kestävät tuotteet. Rakennustuotteen pitkäikäisyyden edellytyksenä ovat laadukas suunnittelu ja rakentaminen sekä rakennuksen asianmukainen ylläpito ja huolto. Rakennuksen olemassaolo yli 100 vuotta on näiden lisäksi kiinni mm. rakennuksen tarpeellisuudesta tai kaavoituksen muutoksista. Ilmastoselvitysvaiheessa näitä asioita on mahdotonta luvata.
Puutuoteteollisuus ry on elokuun alussa muuttanut Hakaniemen torin laidalle. Työskentelemme nyt monitilatoimistossa yhdssä Puuinfo Oy:n sekä Puuteollisuusyrittäjät ry:n kanssa. Lisäksi Kestopuuteollisuus ry:n sekä Lämpöpuuyhdistyksen toimistot ovat naapurinamme.
Uusi osoitteemme on Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki. Toimistot sijaitsevat 8. kerroksessa.
Työskentelemme tällä hetkellä voimassa olevien suositusten mukaisesti pääosin etänä ja jatkossakin hybridimallilla joustavasti.
Puupäivä 2021 virtuaalitilaisuutena
Epävarmuus pandemian kehittymisestä pakottaa Puuinfon järjestämään Puupäivän virtuaalitapahtumana. Järjestelyt ja ohjelma on valmistumassa, lisätietoa Puupäivä-sivustolta.
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä
Ympäristöministeriö on uudistamassa rakentamisen lainsäädäntöä. Uutena osana valmistelussa on mm. asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä. Se tulee olemaan yksi keino rakentamisen hiilijalanjäljen säätelyssä niin, että rakennusluvan saamisen ehdoksi tulisi rakennustyypin hiilijalanjäljen raja-arvon alittaminen. Tämä säätely ei koske pientaloja.
Asetusluonnos oli lausuntokierroksella 27.8. saakka. Omassa lausunnossamme kiinnitimme huomiota seuraaviin seikkoihin: Kannatamme konkreettisia keinoja rakennusten hiilijalanjäljen leikkaamiseksi.
Esityksessä on hyvää myös se, että se on yhdenmukainen pohjoismaisten vastaavien hankkeiden kanssa. Vahva pohjoismainen esimerkki voi edistää vastaavan sisältöisen lainsäädännön syntymistä myös muissa EU-maissa. Tämä tukee rakennustuotteiden vientiä.
Asetusluonnoksessa oli kuitenkin vielä seikkoja, joihin ehdotamme muutoksia. Rakennuslupavaiheessa ei yleensä tiedetä käytettäviä tuotteita, vaikka materiaalit olisivatkin pääosin valittu. Lisäksi asetus asettaa metsäraaka-aineelle sellaisia vaatimuksia, joita ei tuotteita koskevien tietojen lähteeksi mainitusta kansallisesta päästötietokannasta tai yksittäisen tuotteen ympäristöselosteesta käy ilmi.
Asetuksessa rakennuksessa käytettyjen tuotteiden hiilivarastoon laskettaisiin vain yli 100 vuotta kestävät tuotteet. Rakennustuotteen pitkäikäisyyden edellytyksenä ovat laadukas suunnittelu ja rakentaminen sekä rakennuksen asianmukainen ylläpito ja huolto. Rakennuksen olemassaolo yli 100 vuotta on näiden lisäksi kiinni mm. rakennuksen tarpeellisuudesta tai kaavoituksen muutoksista. Ilmastoselvitysvaiheessa näitä asioita on mahdotonta luvata.
Puurakentamisen edistäminen Euroopassa – puu mukaan New Bauhaus -aloitteeseen
Kuten uutiskirjeessämme numero 4 kerroimme, EU on lanseeraamassa monialaisen New European Bauhaus (NEB) ohjelman. Koska ohjelmaan sisältyy myös rakentamisen kestävyyden (sustainability) kehittäminen, Suomen ja Ruotsin puutuoteteollisuus on vielä erikseen nostanut esiin alan kannalta kuusi painopistealuetta, joihin ohjelmassa tulisi kiinnittää huomiota:
Teollisen puurakentamisen tuomat edut edullisen asuntotuotannon mahdollistajana, sekä lisäkerrosrakentamisen tuomat hyödyt mm. kaupunkien tiivistämisessä
Rakennustuoteasetuksen ja LULUCF-asetuksen tarkoituksenmukainen ja järkevä kehitys sekä hiilensidonnan hyötyjen huomioiminen
BIM:iin ja digitaalisen tuotepassiin sisältyvä tuote- ja ympäristötieto tulee saattaa laajempaan käyttöön
Eurooppalaisessa standardisointikehityksessä olevien pullonkaulojen poistaminen ja standardien käyttöönoton nopeuttaminen
Yhteistyön laajentaminen rakentamisen osapuolten kesken sekä koulutuksen tasapuolisuus
Osaavan työvoiman saatavuuden tukeminen
Keskusteluissa EU:n komissio on ollut avoin näille ehdotuksille ja tunnistanut osaltaan kiireelliseksi erityisesti eurooppalaiseen standardikehitykseen tällä hetkellä liittyvät ongelmat.
Puutuoteteollisuuden järjestöt muuttavat lomien jälkeen elokuussa
Olemme jättämässä toimistomme Kruununhaassa ja siirtymässä Pitkänsillan toiselle puolelle Hakaniemeen. Uusi osoitteemme tulee elokuusta lähtien olemaan Siltasaarenkatu 12. Annamme tarkemman posti- ja käyntiosoitteen elokuun tiedotteessamme.
Olemme pääosin lomilla heinäkuun ajan ja viimeistään elokuun toisella viikolla olemme taas pöydän ääressä tai kotitoimistossa.
Puurakentamisen edistäminen Euroopassa – puu mukaan New Bauhaus -aloitteeseen
Kuten uutiskirjeessämme numero 4 kerroimme, EU on lanseeraamassa monialaisen New European Bauhaus (NEB) ohjelman. Koska ohjelmaan sisältyy myös rakentamisen kestävyyden (sustainability) kehittäminen, Suomen ja Ruotsin puutuoteteollisuus on vielä erikseen nostanut esiin alan kannalta kuusi painopistealuetta, joihin ohjelmassa tulisi kiinnittää huomiota:
Teollisen puurakentamisen tuomat edut edullisen asuntotuotannon mahdollistajana, sekä lisäkerrosrakentamisen tuomat hyödyt mm. kaupunkien tiivistämisessä
Rakennustuoteasetuksen ja LULUCF-asetuksen tarkoituksenmukainen ja järkevä kehitys sekä hiilensidonnan hyötyjen huomioiminen
BIM:iin ja digitaalisen tuotepassiin sisältyvä tuote- ja ympäristötieto tulee saattaa laajempaan käyttöön
Eurooppalaisessa standardisointikehityksessä olevien pullonkaulojen poistaminen ja standardien käyttöönoton nopeuttaminen
Yhteistyön laajentaminen rakentamisen osapuolten kesken sekä koulutuksen tasapuolisuus
Osaavan työvoiman saatavuuden tukeminen
Keskusteluissa EU:n komissio on ollut avoin näille ehdotuksille ja tunnistanut osaltaan kiireelliseksi erityisesti eurooppalaiseen standardikehitykseen tällä hetkellä liittyvät ongelmat.
Puutuoteteollisuuden järjestöt muuttavat lomien jälkeen elokuussa
Olemme jättämässä toimistomme Kruununhaassa ja siirtymässä Pitkänsillan toiselle puolelle Hakaniemeen. Uusi osoitteemme tulee elokuusta lähtien olemaan Siltasaarenkatu 12. Annamme tarkemman posti- ja käyntiosoitteen elokuun tiedotteessamme.
Olemme pääosin lomilla heinäkuun ajan ja viimeistään elokuun toisella viikolla olemme taas pöydän ääressä tai kotitoimistossa.
Puurakentamisen edistäminen Euroopassa – puu mukaan New Bauhaus -aloitteeseen
Kuten uutiskirjeessämme numero 4 kerroimme, EU on lanseeraamassa monialaisen New European Bauhaus (NEB) ohjelman. Koska ohjelmaan sisältyy myös rakentamisen kestävyyden (sustainability) kehittäminen, Suomen ja Ruotsin puutuoteteollisuus on vielä erikseen nostanut esiin alan kannalta kuusi painopistealuetta, joihin ohjelmassa tulisi kiinnittää huomiota:
Teollisen puurakentamisen tuomat edut edullisen asuntotuotannon mahdollistajana, sekä lisäkerrosrakentamisen tuomat hyödyt mm. kaupunkien tiivistämisessä
Rakennustuoteasetuksen ja LULUCF-asetuksen tarkoituksenmukainen ja järkevä kehitys sekä hiilensidonnan hyötyjen huomioiminen
BIM:iin ja digitaalisen tuotepassiin sisältyvä tuote- ja ympäristötieto tulee saattaa laajempaan käyttöön
Eurooppalaisessa standardisointikehityksessä olevien pullonkaulojen poistaminen ja standardien käyttöönoton nopeuttaminen
Yhteistyön laajentaminen rakentamisen osapuolten kesken sekä koulutuksen tasapuolisuus
Osaavan työvoiman saatavuuden tukeminen
Keskusteluissa EU:n komissio on ollut avoin näille ehdotuksille ja tunnistanut osaltaan kiireelliseksi erityisesti eurooppalaiseen standardikehitykseen tällä hetkellä liittyvät ongelmat.
Puutuoteteollisuuden järjestöt muuttavat lomien jälkeen elokuussa
Olemme jättämässä toimistomme Kruununhaassa ja siirtymässä Pitkänsillan toiselle puolelle Hakaniemeen. Uusi osoitteemme tulee elokuusta lähtien olemaan Siltasaarenkatu 12. Annamme tarkemman posti- ja käyntiosoitteen elokuun tiedotteessamme.
Olemme pääosin lomilla heinäkuun ajan ja viimeistään elokuun toisella viikolla olemme taas pöydän ääressä tai kotitoimistossa.
Suomen johtavat suurten puurakenteisten kattoelementtien valmistajat liittyvät Puutuoteteollisuus ry:n jäseniksi. Perustettava puukattoelementtiryhmä keskittyy yhteiseen edunvalvontaan ja menekinedistämiseen. Mukana ovat LapWall Oy, Lehto Components Oy, SP Elementit Oy sekä Termater Oy.
Rakentamisessa tuoteosien esivalmistus kasvaa nopeasti. Puu lujana mutta kevyenä materiaalina mahdollistaa teollisesti toteutetun, laadukkaan esivalmistuksen ja tuoteosien toimittamisen työmaalle lähes valmiina. Puukattoelementit parantavat työmaan tehokkuutta, nopeuttavat toteutuksen aikataulua sekä pienentävät hankkeen hiilijalanjälkeä. Puukattoelementtien valmistajat haluavat tiivistää sektorin edunvalvontaa ja ohjeistusta. Toiminta Puutuoteteollisuudessa käynnistyy välittömästi yhteisellä kesän ja alkusyksyn aikana toteutettavalla kehityshankkeella.
”LapWall Oy alan suurimpana toimijana haluaa olla kehittämässä ja mahdollistamassa yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa tuotesektorin kasvua. Yhteisillä hankkeilla edesautetaan teollisten kattoelementtien kilpailukyvyn paranemista sekä käyttömahdollisuuksien laajentamista kaikkiin rakennuskohteisiin”, toteaa liiketoimintajohtaja Marko Kellberg.
”Lehto on edelläkävijä rakentamiseen liittyvässä teollisessa esivalmistuksessa. Haluamme osallistua ja olla ennakoivasti mukana keskusteluissa erityisesti puukattoelementtisektorin määräyksien ja ohjeistuksien osalta. Tämä on Lehdon kaltaiselle yhtiölle luonteva rooli, koska teollinen esivalmistus on strategiamme ytimessä”, kiteyttää teollisen tuotannon johtaja Jukka Haapalainen Lehto Groupista.
”Puu on tulevaisuuden raaka-aine ja SP Elementit Oy haluaakin olla mukana rakentamassa hiilineutraalia tulevaisuutta erilaisilla laadukkailla puupohjaisilla tuote- ja palveluratkaisulla. Uskomme myös, että yhdessä muiden alan kärkitoimijoiden kanssa pystymme laaja-alaisesti vaikuttamaan meille tärkeisiin asioihin”, kertoo toimitusjohtaja Pasi Salminen SP Elementit Oy:stä.
”Puurakenteisten kattoelementtien kysyntä jatkaa kasvuaan. Siksi on tärkeää, että me yhdessä pyrimme aikaansaamaan toimintaympäristön, jolla varmistetaan toimivimmat ja parhaat kattoratkaisut. Puukattoelementtejä käyttäen rakentaminen on laadukasta, nopeaa ja kosteusturvallista ympäristöystävällisyyden lisäksi. Kestävä puu mahdollistaa uudenlaisia innovaatioita kattoelementtien rakenteissa, ja näkyvillä pinnoilla sitä on kaunis katsella. Uusien kattoratkaisujen esitteleminen asiakkaille on meidän strategian keskiössä”, kertoo puolestaan toimitusjohtaja Jarmo Kolehmainen Termater Oy:stä.
Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola on tyytyväinen toiminnan käynnistyessä. ”Puukattoelementtivalmistajat olivat itse aktiivisia ja yhteinen näkemys sekä toimintamalli syntyi nopeasti. Tarvetta ja halua yhteiseen edunvalvontaan on ja toiminta lähteekin varsin räväkästi käyntiin heti yhteisellä kehityshankkeella”, toteaa Mikkola.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Suomen johtavat suurten puurakenteisten kattoelementtien valmistajat liittyvät Puutuoteteollisuus ry:n jäseniksi. Perustettava puukattoelementtiryhmä keskittyy yhteiseen edunvalvontaan ja menekinedistämiseen. Mukana ovat LapWall Oy, Lehto Components Oy, SP Elementit Oy sekä Termater Oy.
Rakentamisessa tuoteosien esivalmistus kasvaa nopeasti. Puu lujana mutta kevyenä materiaalina mahdollistaa teollisesti toteutetun, laadukkaan esivalmistuksen ja tuoteosien toimittamisen työmaalle lähes valmiina. Puukattoelementit parantavat työmaan tehokkuutta, nopeuttavat toteutuksen aikataulua sekä pienentävät hankkeen hiilijalanjälkeä. Puukattoelementtien valmistajat haluavat tiivistää sektorin edunvalvontaa ja ohjeistusta. Toiminta Puutuoteteollisuudessa käynnistyy välittömästi yhteisellä kesän ja alkusyksyn aikana toteutettavalla kehityshankkeella.
”LapWall Oy alan suurimpana toimijana haluaa olla kehittämässä ja mahdollistamassa yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa tuotesektorin kasvua. Yhteisillä hankkeilla edesautetaan teollisten kattoelementtien kilpailukyvyn paranemista sekä käyttömahdollisuuksien laajentamista kaikkiin rakennuskohteisiin”, toteaa liiketoimintajohtaja Marko Kellberg.
”Lehto on edelläkävijä rakentamiseen liittyvässä teollisessa esivalmistuksessa. Haluamme osallistua ja olla ennakoivasti mukana keskusteluissa erityisesti puukattoelementtisektorin määräyksien ja ohjeistuksien osalta. Tämä on Lehdon kaltaiselle yhtiölle luonteva rooli, koska teollinen esivalmistus on strategiamme ytimessä”, kiteyttää teollisen tuotannon johtaja Jukka Haapalainen Lehto Groupista.
”Puu on tulevaisuuden raaka-aine ja SP Elementit Oy haluaakin olla mukana rakentamassa hiilineutraalia tulevaisuutta erilaisilla laadukkailla puupohjaisilla tuote- ja palveluratkaisulla. Uskomme myös, että yhdessä muiden alan kärkitoimijoiden kanssa pystymme laaja-alaisesti vaikuttamaan meille tärkeisiin asioihin”, kertoo toimitusjohtaja Pasi Salminen SP Elementit Oy:stä.
”Puurakenteisten kattoelementtien kysyntä jatkaa kasvuaan. Siksi on tärkeää, että me yhdessä pyrimme aikaansaamaan toimintaympäristön, jolla varmistetaan toimivimmat ja parhaat kattoratkaisut. Puukattoelementtejä käyttäen rakentaminen on laadukasta, nopeaa ja kosteusturvallista ympäristöystävällisyyden lisäksi. Kestävä puu mahdollistaa uudenlaisia innovaatioita kattoelementtien rakenteissa, ja näkyvillä pinnoilla sitä on kaunis katsella. Uusien kattoratkaisujen esitteleminen asiakkaille on meidän strategian keskiössä”, kertoo puolestaan toimitusjohtaja Jarmo Kolehmainen Termater Oy:stä.
Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola on tyytyväinen toiminnan käynnistyessä. ”Puukattoelementtivalmistajat olivat itse aktiivisia ja yhteinen näkemys sekä toimintamalli syntyi nopeasti. Tarvetta ja halua yhteiseen edunvalvontaan on ja toiminta lähteekin varsin räväkästi käyntiin heti yhteisellä kehityshankkeella”, toteaa Mikkola.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Suomen johtavat suurten puurakenteisten kattoelementtien valmistajat liittyvät Puutuoteteollisuus ry:n jäseniksi. Perustettava puukattoelementtiryhmä keskittyy yhteiseen edunvalvontaan ja menekinedistämiseen. Mukana ovat LapWall Oy, Lehto Components Oy, SP Elementit Oy sekä Termater Oy.
Rakentamisessa tuoteosien esivalmistus kasvaa nopeasti. Puu lujana mutta kevyenä materiaalina mahdollistaa teollisesti toteutetun, laadukkaan esivalmistuksen ja tuoteosien toimittamisen työmaalle lähes valmiina. Puukattoelementit parantavat työmaan tehokkuutta, nopeuttavat toteutuksen aikataulua sekä pienentävät hankkeen hiilijalanjälkeä. Puukattoelementtien valmistajat haluavat tiivistää sektorin edunvalvontaa ja ohjeistusta. Toiminta Puutuoteteollisuudessa käynnistyy välittömästi yhteisellä kesän ja alkusyksyn aikana toteutettavalla kehityshankkeella.
”LapWall Oy alan suurimpana toimijana haluaa olla kehittämässä ja mahdollistamassa yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa tuotesektorin kasvua. Yhteisillä hankkeilla edesautetaan teollisten kattoelementtien kilpailukyvyn paranemista sekä käyttömahdollisuuksien laajentamista kaikkiin rakennuskohteisiin”, toteaa liiketoimintajohtaja Marko Kellberg.
”Lehto on edelläkävijä rakentamiseen liittyvässä teollisessa esivalmistuksessa. Haluamme osallistua ja olla ennakoivasti mukana keskusteluissa erityisesti puukattoelementtisektorin määräyksien ja ohjeistuksien osalta. Tämä on Lehdon kaltaiselle yhtiölle luonteva rooli, koska teollinen esivalmistus on strategiamme ytimessä”, kiteyttää teollisen tuotannon johtaja Jukka Haapalainen Lehto Groupista.
”Puu on tulevaisuuden raaka-aine ja SP Elementit Oy haluaakin olla mukana rakentamassa hiilineutraalia tulevaisuutta erilaisilla laadukkailla puupohjaisilla tuote- ja palveluratkaisulla. Uskomme myös, että yhdessä muiden alan kärkitoimijoiden kanssa pystymme laaja-alaisesti vaikuttamaan meille tärkeisiin asioihin”, kertoo toimitusjohtaja Pasi Salminen SP Elementit Oy:stä.
”Puurakenteisten kattoelementtien kysyntä jatkaa kasvuaan. Siksi on tärkeää, että me yhdessä pyrimme aikaansaamaan toimintaympäristön, jolla varmistetaan toimivimmat ja parhaat kattoratkaisut. Puukattoelementtejä käyttäen rakentaminen on laadukasta, nopeaa ja kosteusturvallista ympäristöystävällisyyden lisäksi. Kestävä puu mahdollistaa uudenlaisia innovaatioita kattoelementtien rakenteissa, ja näkyvillä pinnoilla sitä on kaunis katsella. Uusien kattoratkaisujen esitteleminen asiakkaille on meidän strategian keskiössä”, kertoo puolestaan toimitusjohtaja Jarmo Kolehmainen Termater Oy:stä.
Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola on tyytyväinen toiminnan käynnistyessä. ”Puukattoelementtivalmistajat olivat itse aktiivisia ja yhteinen näkemys sekä toimintamalli syntyi nopeasti. Tarvetta ja halua yhteiseen edunvalvontaan on ja toiminta lähteekin varsin räväkästi käyntiin heti yhteisellä kehityshankkeella”, toteaa Mikkola.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Suomen johtavat puukattoelementtivalmistajat liittyvät Puutuoteteollisuus ry:n jäseniksi. Perustettava puukattoelementtiryhmä keskittyy yhteiseen edunvalvontaan ja menekinedistämiseen.
Mukana olevat yritykset ovat LapWall Oy, Lehto Components Oy, SP Elementit Oy ja Termater Oy.
Puukattoelementtien valmistajat haluavat tiivistää sektorin edunvalvontaa ja ohjeistusta. Toiminta Puutuoteteollisuudessa käynnistyy välittömästi yhteisellä kesän ja alkusyksyn aikana toteutettavalla kehityshankkeella.
World Conference of Timber Engineering WCTE2021
Nyt on mahdollisuus seurata Maailman puurakentamiskonferenssia omalta kotisohvalta. Konferenssi kattaa laajan aihepiirin ja osallistujat voivat palata esityksiin vielä tallenteena. Konferenssi järjestetään 9.-12. elokuuta.
Normaalihintainen ilmoittautuminen on auki 11.7. saakka. Ohjelma ja lisätiedot löytyvät osoitteesta WCTE.com
Suomen johtavat puukattoelementtivalmistajat liittyvät Puutuoteteollisuus ry:n jäseniksi. Perustettava puukattoelementtiryhmä keskittyy yhteiseen edunvalvontaan ja menekinedistämiseen.
Mukana olevat yritykset ovat LapWall Oy, Lehto Components Oy, SP Elementit Oy ja Termater Oy.
Puukattoelementtien valmistajat haluavat tiivistää sektorin edunvalvontaa ja ohjeistusta. Toiminta Puutuoteteollisuudessa käynnistyy välittömästi yhteisellä kesän ja alkusyksyn aikana toteutettavalla kehityshankkeella.
World Conference of Timber Engineering WCTE2021
Nyt on mahdollisuus seurata Maailman puurakentamiskonferenssia omalta kotisohvalta. Konferenssi kattaa laajan aihepiirin ja osallistujat voivat palata esityksiin vielä tallenteena. Konferenssi järjestetään 9.-12. elokuuta.
Normaalihintainen ilmoittautuminen on auki 11.7. saakka. Ohjelma ja lisätiedot löytyvät osoitteesta WCTE.com
Suomen johtavat puukattoelementtivalmistajat liittyvät Puutuoteteollisuus ry:n jäseniksi. Perustettava puukattoelementtiryhmä keskittyy yhteiseen edunvalvontaan ja menekinedistämiseen.
Mukana olevat yritykset ovat LapWall Oy, Lehto Components Oy, SP Elementit Oy ja Termater Oy.
Puukattoelementtien valmistajat haluavat tiivistää sektorin edunvalvontaa ja ohjeistusta. Toiminta Puutuoteteollisuudessa käynnistyy välittömästi yhteisellä kesän ja alkusyksyn aikana toteutettavalla kehityshankkeella.
World Conference of Timber Engineering WCTE2021
Nyt on mahdollisuus seurata Maailman puurakentamiskonferenssia omalta kotisohvalta. Konferenssi kattaa laajan aihepiirin ja osallistujat voivat palata esityksiin vielä tallenteena. Konferenssi järjestetään 9.-12. elokuuta.
Normaalihintainen ilmoittautuminen on auki 11.7. saakka. Ohjelma ja lisätiedot löytyvät osoitteesta WCTE.com
Tietoa puurakentamisesta ja -sisustamisesta Puuinfosta
Puuinfo järjestää aamupäivän webinaareja seuraavasti:
Webinaari paloturvallisuussuunnittelusta 6.5. Puuinfon kirja ”Paloturvallinen puutalo” saa uudistetun painoksen. 1.1.2021 astui voimaan asetusmuutos, joka edistää palomääräysten materiaalineutraaliutta, pienentää rakentamiskustannuksia sekä selkeyttää määräysten tulkintaa. Tämä ja esimerkkitapaukset käydään webinaarissa läpi.
Seuraavana tulossa on webinaarit puutalon ääneneristyksestä 20.5. sekä puun käytöstä sisätilassa ja sisustamisessa 3.6.
Metsäkeskus järjestää kahden seminaarin sarjan puurakenteisesta lisäkerrosrakentamisesta.
Osa 1: Lisäkerros- ja täydennysrakentamisen edistäminen laajemmilla aluekokonaisuuksilla 5.5.
Osa 2: Lisäkerrosrakentamisen hankkeiden esittely ja puurakenteisten elementtien hyödyntäminen lisäkerrosrakentamisessa 19.5.
Lisäkerrosrakentamisessa puu tuo jopa 50 % säästön hiilidioksidipäästöissä betoniin verrattuna. Lisäkerroksilla voidaan tiivistää asuinaluetta. Ovatpa jotkin taloyhtiöt rahoittaneet talonsa remontteja rakentamalla lisäkerroksia ja myymällä asunnot.
Kaikki tässä mainitut webinaarit ovat avoimia ja maksuttomia ja näistä voi myös vinkata vaikkapa oman kunnan viranhaltijoille. Nämäkin webinaarit löytyvät yllä mainitusta linkistä.
Kuinka teet kauppaa Britannian kanssa
Ulkoministeriö järjestää yhteistyössä valtionhallinnon sekä Britannian Suomen suurlähetystön kanssa EU:n ja Britannian välisen kaupan muutoksia käsittelevän webinaarisarjan.
Neljän webinaarin sarja järjestetään toukokuussa joka tiistai klo 9.
Tilaisuudet striimataan ja tallennetaan ja ne on katsottavissa myös jälkikäteen.
Webinaarien aiheet ovat seuraavat:
4.5. Tavaravienti Britanniaan
11.5. Tavaratuonti Britanniasta
18.5. Palveluiden vienti ja tuonti Britanniasta
25.5. Liikematkailijoiden maahantulo
Lisätietoa ja myöhemmin ohjelmat ja webinaarilinkit tästä.
Tietoa puurakentamisesta ja -sisustamisesta Puuinfosta
Puuinfo järjestää aamupäivän webinaareja seuraavasti:
Webinaari paloturvallisuussuunnittelusta 6.5. Puuinfon kirja ”Paloturvallinen puutalo” saa uudistetun painoksen. 1.1.2021 astui voimaan asetusmuutos, joka edistää palomääräysten materiaalineutraaliutta, pienentää rakentamiskustannuksia sekä selkeyttää määräysten tulkintaa. Tämä ja esimerkkitapaukset käydään webinaarissa läpi.
Seuraavana tulossa on webinaarit puutalon ääneneristyksestä 20.5. sekä puun käytöstä sisätilassa ja sisustamisessa 3.6.
Metsäkeskus järjestää kahden seminaarin sarjan puurakenteisesta lisäkerrosrakentamisesta.
Osa 1: Lisäkerros- ja täydennysrakentamisen edistäminen laajemmilla aluekokonaisuuksilla 5.5.
Osa 2: Lisäkerrosrakentamisen hankkeiden esittely ja puurakenteisten elementtien hyödyntäminen lisäkerrosrakentamisessa 19.5.
Lisäkerrosrakentamisessa puu tuo jopa 50 % säästön hiilidioksidipäästöissä betoniin verrattuna. Lisäkerroksilla voidaan tiivistää asuinaluetta. Ovatpa jotkin taloyhtiöt rahoittaneet talonsa remontteja rakentamalla lisäkerroksia ja myymällä asunnot.
Kaikki tässä mainitut webinaarit ovat avoimia ja maksuttomia ja näistä voi myös vinkata vaikkapa oman kunnan viranhaltijoille. Nämäkin webinaarit löytyvät yllä mainitusta linkistä.
Kuinka teet kauppaa Britannian kanssa
Ulkoministeriö järjestää yhteistyössä valtionhallinnon sekä Britannian Suomen suurlähetystön kanssa EU:n ja Britannian välisen kaupan muutoksia käsittelevän webinaarisarjan.
Neljän webinaarin sarja järjestetään toukokuussa joka tiistai klo 9.
Tilaisuudet striimataan ja tallennetaan ja ne on katsottavissa myös jälkikäteen.
Webinaarien aiheet ovat seuraavat:
4.5. Tavaravienti Britanniaan
11.5. Tavaratuonti Britanniasta
18.5. Palveluiden vienti ja tuonti Britanniasta
25.5. Liikematkailijoiden maahantulo
Lisätietoa ja myöhemmin ohjelmat ja webinaarilinkit tästä.
Tietoa puurakentamisesta ja -sisustamisesta Puuinfosta
Puuinfo järjestää aamupäivän webinaareja seuraavasti:
Webinaari paloturvallisuussuunnittelusta 6.5. Puuinfon kirja ”Paloturvallinen puutalo” saa uudistetun painoksen. 1.1.2021 astui voimaan asetusmuutos, joka edistää palomääräysten materiaalineutraaliutta, pienentää rakentamiskustannuksia sekä selkeyttää määräysten tulkintaa. Tämä ja esimerkkitapaukset käydään webinaarissa läpi.
Seuraavana tulossa on webinaarit puutalon ääneneristyksestä 20.5. sekä puun käytöstä sisätilassa ja sisustamisessa 3.6.
Metsäkeskus järjestää kahden seminaarin sarjan puurakenteisesta lisäkerrosrakentamisesta.
Osa 1: Lisäkerros- ja täydennysrakentamisen edistäminen laajemmilla aluekokonaisuuksilla 5.5.
Osa 2: Lisäkerrosrakentamisen hankkeiden esittely ja puurakenteisten elementtien hyödyntäminen lisäkerrosrakentamisessa 19.5.
Lisäkerrosrakentamisessa puu tuo jopa 50 % säästön hiilidioksidipäästöissä betoniin verrattuna. Lisäkerroksilla voidaan tiivistää asuinaluetta. Ovatpa jotkin taloyhtiöt rahoittaneet talonsa remontteja rakentamalla lisäkerroksia ja myymällä asunnot.
Kaikki tässä mainitut webinaarit ovat avoimia ja maksuttomia ja näistä voi myös vinkata vaikkapa oman kunnan viranhaltijoille. Nämäkin webinaarit löytyvät yllä mainitusta linkistä.
Kuinka teet kauppaa Britannian kanssa
Ulkoministeriö järjestää yhteistyössä valtionhallinnon sekä Britannian Suomen suurlähetystön kanssa EU:n ja Britannian välisen kaupan muutoksia käsittelevän webinaarisarjan.
Neljän webinaarin sarja järjestetään toukokuussa joka tiistai klo 9.
Tilaisuudet striimataan ja tallennetaan ja ne on katsottavissa myös jälkikäteen.
Webinaarien aiheet ovat seuraavat:
4.5. Tavaravienti Britanniaan
11.5. Tavaratuonti Britanniasta
18.5. Palveluiden vienti ja tuonti Britanniasta
25.5. Liikematkailijoiden maahantulo
Lisätietoa ja myöhemmin ohjelmat ja webinaarilinkit tästä.
Bauhaus on noin 100 vuotta sitten vallalla ollut esteettinen suuntaus. EU:n komission puheenjohtajan lanseeraama The New European Bauhaus keskittyy rakennettuun ympäristöön ja laajentaa käsitettä mm. kestävyyteen (sustainability), kiertotalouteen sekä rakentamisen esteettisiin ja sosiaalisiin arvoihin. Fokuksessa on mm. luonnolliset rakennusmateriaalit sekä energiatehokkuus.
Puutuoteteollisuudella on paljon annettavaa uudelle Bauhausille ja järjestää torstaina 8. huhtikuuta webinaarin: ‘The New European Bauhaus: how can the wood sector engage, contribute and co-create? Virtual Conference - Wood4Bauhaus. Webinaariin voi ilmoittautua osoitteessa wood4bauhaus.eu
Puun esimerkit esille
Eurooppalainen puutuoteteollisuus on koonnut yhteen voimansa tämän aiheen tiimoilta (Wood Sector Alliance for the New European Bauhaus) ja on kiinnostunut kaikista esimerkeistä, joilla on annettavaan uuden Bauhausin tavoitteiden toteuttamiseen. Aiheeseen sopivat tuotteet, rakennukset ja konseptit tullaan kokoamaan esille Allianssin sivustolle.
TKI-Palveluiden esittelywebinaari
BioPartnerit-hanke kutsuu teidät avoimeen puurakentamisen ja puutuotealan webinaariin tiistaina 20.4.2021 klo 13:00–15:30.
Tilaisuudessa esitellään Pohjois-Karjalaan kehitettyä tuotetestauksen ja kehitystoiminnan ja tutkimus- ja kehittämispalveluiden osaamiskokonaisuutta ja kuullaan alueella toimivien yritysten kokemuksia ja toiveita yhteistyöstä. Samalla tehdään tutuksi muualta kotimaasta saatavilla olevia puualan TKI-palveluita.
Bauhaus on noin 100 vuotta sitten vallalla ollut esteettinen suuntaus. EU:n komission puheenjohtajan lanseeraama The New European Bauhaus keskittyy rakennettuun ympäristöön ja laajentaa käsitettä mm. kestävyyteen (sustainability), kiertotalouteen sekä rakentamisen esteettisiin ja sosiaalisiin arvoihin. Fokuksessa on mm. luonnolliset rakennusmateriaalit sekä energiatehokkuus.
Puutuoteteollisuudella on paljon annettavaa uudelle Bauhausille ja järjestää torstaina 8. huhtikuuta webinaarin: ‘The New European Bauhaus: how can the wood sector engage, contribute and co-create? Virtual Conference - Wood4Bauhaus. Webinaariin voi ilmoittautua osoitteessa wood4bauhaus.eu
Puun esimerkit esille
Eurooppalainen puutuoteteollisuus on koonnut yhteen voimansa tämän aiheen tiimoilta (Wood Sector Alliance for the New European Bauhaus) ja on kiinnostunut kaikista esimerkeistä, joilla on annettavaan uuden Bauhausin tavoitteiden toteuttamiseen. Aiheeseen sopivat tuotteet, rakennukset ja konseptit tullaan kokoamaan esille Allianssin sivustolle.
TKI-Palveluiden esittelywebinaari
BioPartnerit-hanke kutsuu teidät avoimeen puurakentamisen ja puutuotealan webinaariin tiistaina 20.4.2021 klo 13:00–15:30.
Tilaisuudessa esitellään Pohjois-Karjalaan kehitettyä tuotetestauksen ja kehitystoiminnan ja tutkimus- ja kehittämispalveluiden osaamiskokonaisuutta ja kuullaan alueella toimivien yritysten kokemuksia ja toiveita yhteistyöstä. Samalla tehdään tutuksi muualta kotimaasta saatavilla olevia puualan TKI-palveluita.
Bauhaus on noin 100 vuotta sitten vallalla ollut esteettinen suuntaus. EU:n komission puheenjohtajan lanseeraama The New European Bauhaus keskittyy rakennettuun ympäristöön ja laajentaa käsitettä mm. kestävyyteen (sustainability), kiertotalouteen sekä rakentamisen esteettisiin ja sosiaalisiin arvoihin. Fokuksessa on mm. luonnolliset rakennusmateriaalit sekä energiatehokkuus.
Puutuoteteollisuudella on paljon annettavaa uudelle Bauhausille ja järjestää torstaina 8. huhtikuuta webinaarin: ‘The New European Bauhaus: how can the wood sector engage, contribute and co-create? Virtual Conference - Wood4Bauhaus. Webinaariin voi ilmoittautua osoitteessa wood4bauhaus.eu
Puun esimerkit esille
Eurooppalainen puutuoteteollisuus on koonnut yhteen voimansa tämän aiheen tiimoilta (Wood Sector Alliance for the New European Bauhaus) ja on kiinnostunut kaikista esimerkeistä, joilla on annettavaan uuden Bauhausin tavoitteiden toteuttamiseen. Aiheeseen sopivat tuotteet, rakennukset ja konseptit tullaan kokoamaan esille Allianssin sivustolle.
TKI-Palveluiden esittelywebinaari
BioPartnerit-hanke kutsuu teidät avoimeen puurakentamisen ja puutuotealan webinaariin tiistaina 20.4.2021 klo 13:00–15:30.
Tilaisuudessa esitellään Pohjois-Karjalaan kehitettyä tuotetestauksen ja kehitystoiminnan ja tutkimus- ja kehittämispalveluiden osaamiskokonaisuutta ja kuullaan alueella toimivien yritysten kokemuksia ja toiveita yhteistyöstä. Samalla tehdään tutuksi muualta kotimaasta saatavilla olevia puualan TKI-palveluita.
Puutuoteteollisuus ry on jäsen Euroopan puutuoteteollisuuden keskusjärjestössä, Federation of the European Woodworking Industries (CEI-Bois). Lisäksi olemme jäsen ikkuna- ja oviteollisuuden edunvalvontajärjestö Eurowindoor’ssa. Lisäksi suomalaiset yritykset ovat myös osallistuneet puurakentamisen teknistä edunvalvontaa erityisesti Kiinassa hoitavan European Wood -verkoston hankkeisiin.
CEI-Bois toiminnan ydin työryhmissä
CEI-Bois hallitus ja yleiskokous toimivat päättävänä elimenä. Asioiden valmistelu tapahtuu työryhmissä. Tärkeimmät niistä Puutuoteteollisuuden kannalta ovat Construction working group ja Sustainability working group. Myös Metsäteollisuus ry on jäsenenä CEI-Bois’ssa ja hoitaa oman toimintakenttänsä edunvalvontaa myös sitä kautta.
Construction working group
Rakentamisen työryhmä seuraa rakentamiseen liittyviä EU-aloitteita, useimmiten komission ja parlamentin kannanottoja esim. standardisointiin ja yleiseen rakentamisen säätelyyn. Erityisen merkittävä asia on rakennustuoteasetuksen uudistusprosessi, josta voi tulla merkittäviä muutoksia tuoteteollisuuden ja rakentamisen toimintaan. Asetus antaa rungon mm. standardien laadintaan sekä määrittelee miten ympäristövaikutukset huomioidaan ominaisuuksina standardeissa ja CE-merkinnässä.
Työryhmä seuraa myös haihtuviin orgaanisiin yhdisteisiin eli VOC:eihin liittyvän luokitusehdotuksen laadintaa, joka on ollut pari vuotta sitten aktiivisena. Pitkän hiljaiselon jälkeen asia on jälleen nousut komission toimesta ja Saksa myös lobbaa tämän puolesta.
Erityisaiheet on jaettu tehtäväkohtaisiin alatyöryhmiin, joista tällä hetkellä aktiivisia ovat Fire, CLT ja BIM.
Palo-alaryhmä (Fire task force) on laajentunut huomattavasti, osallistujia on kokouksissa n. 18 henkilöä eri taustoista:
yhdistyksistä, yrityksistä, palosuunnittelijoista ja tutkijoista. Eri maiden palomääräystilanteen osalta pääasiassa on keskusteltu UK:sta, jossa on merkittävästi rajoitettu puun käyttöä kerrostalojen ulkoseinissä. Tähän on erilaisia kantoja, poliittisia toimia ja tiedotuskampanjoita.
Tällä hetkellä on käynnissä seuraavia yhteisiä palohankkeita:
- GLIF Glue Lines in Fire (Alan Just): CLT hiiltyminen arviointi testi ja liimasauman toiminta palossa.
- TimFix (Joachim Schmid), rakentamisen määräykset ja lähtöoletukset eri maissa
- European project on facade testing standard (Lars Boström), Julkisivun toiminta palotilanteessa ja tämän testimenetelmän kehittäminen.
CLT:n oma alaryhmä, CLT-hub, on tässä vaiheessa vain itävaltalaisten ja saksalaisten CLT valmistajien yhteinen ryhmä, jossa on käynnistetty yhteistyötä tutkimuksen ja menekinedistämisen osalta. Ensimmäisenä on kehitetty liimasauman testausmenettelyä (GLIF), joka liitetään testimenetelmänä tulevaanpaloeurokoodiin. Siellä keskustellaan tällä hetkellä CLT palo-ominaisuuksiin liittyvistä aiheista.
BIM-alaryhmä on lähtenyt neljän maan voimin – Puutuoteteollisuus ry Suomesta mukana - toteuttamaan TIMBIM hanketta, jossa luodan materiaalipohjaista tuotesapluunaa tuotekirjaston laadintaa varten. Tämä pohjautuisi olemassa oleviin EN tuotestandardeihin. Työn toteuttaa norjalainen Cobuilder-ohjelmistotalo.
Sustainability working group
Sustainability-työryhmän alle kuuluu kestävyysasiat metsästä tuotteiden loppukäyttöön saakka.
EU:ssa on tällä hetkellä tai pian tulossa monta puutuoteteollisuuden kannalta merkittävää aloitetta tai säätelyn päivitystä. Näitä ovat
metsä- ja biodiversiteettistrategia, puutavara-asetus, uusiutuvan energian asetus ja LULUCF. Lisäksi suuria linjoja hahmottuu mm.
korjausrakentamisen Renovation Wave -hankkeessa, johon linkittyy myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistaminen. Tavoitteena on saada puu tunnistettua esimerkiksi Euroopan rakennuskannan energiatehokkuuden uudistamiseen sekä korjausrakentamisen materiaalina.
LCA task force seuraa rakentamisen horisontaalista standardisointikehitystä, pääosin TC 350 sekä siihen vaikuttavia lähinnä EU-tason aloitteita kuten Product Environmental Footprint ja Level(s).
Näillä on vahva linkki myös rakennustuoteasetukseen.
Kokonaan uuden avauksen tuo Komission New European Bauhaus -aloite, jonka tarkoituksena on yhdistää taide, tiede, kulttuuri ja kauneus – myös rakennushankkeissa.
Ikkunoiden ja ovien edunvalvoja Eurowindoor
EuroWindoor keskittyy vahvasti EU-aloitteiden käsittelyyn, joista tärkeimpiä ovat rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD sekä Renovation wave. Järjestö seuraa tarkasti myös ikkunoiden ja ovien CEN- ja ISO-standardisointia.
Yhteyshenkilöt Puutuoteteollisuudessa:
Tomi Toratti - Construction working group
Aila Janatuinen - Sustainability working group, Eurowindoor
Puutuoteteollisuus ry on jäsen Euroopan puutuoteteollisuuden keskusjärjestössä, Federation of the European Woodworking Industries (CEI-Bois). Lisäksi olemme jäsen ikkuna- ja oviteollisuuden edunvalvontajärjestö Eurowindoor’ssa. Lisäksi suomalaiset yritykset ovat myös osallistuneet puurakentamisen teknistä edunvalvontaa erityisesti Kiinassa hoitavan European Wood -verkoston hankkeisiin.
CEI-Bois toiminnan ydin työryhmissä
CEI-Bois hallitus ja yleiskokous toimivat päättävänä elimenä. Asioiden valmistelu tapahtuu työryhmissä. Tärkeimmät niistä Puutuoteteollisuuden kannalta ovat Construction working group ja Sustainability working group. Myös Metsäteollisuus ry on jäsenenä CEI-Bois’ssa ja hoitaa oman toimintakenttänsä edunvalvontaa myös sitä kautta.
Construction working group
Rakentamisen työryhmä seuraa rakentamiseen liittyviä EU-aloitteita, useimmiten komission ja parlamentin kannanottoja esim. standardisointiin ja yleiseen rakentamisen säätelyyn. Erityisen merkittävä asia on rakennustuoteasetuksen uudistusprosessi, josta voi tulla merkittäviä muutoksia tuoteteollisuuden ja rakentamisen toimintaan. Asetus antaa rungon mm. standardien laadintaan sekä määrittelee miten ympäristövaikutukset huomioidaan ominaisuuksina standardeissa ja CE-merkinnässä.
Työryhmä seuraa myös haihtuviin orgaanisiin yhdisteisiin eli VOC:eihin liittyvän luokitusehdotuksen laadintaa, joka on ollut pari vuotta sitten aktiivisena. Pitkän hiljaiselon jälkeen asia on jälleen nousut komission toimesta ja Saksa myös lobbaa tämän puolesta.
Erityisaiheet on jaettu tehtäväkohtaisiin alatyöryhmiin, joista tällä hetkellä aktiivisia ovat Fire, CLT ja BIM.
Palo-alaryhmä (Fire task force) on laajentunut huomattavasti, osallistujia on kokouksissa n. 18 henkilöä eri taustoista:
yhdistyksistä, yrityksistä, palosuunnittelijoista ja tutkijoista. Eri maiden palomääräystilanteen osalta pääasiassa on keskusteltu UK:sta, jossa on merkittävästi rajoitettu puun käyttöä kerrostalojen ulkoseinissä. Tähän on erilaisia kantoja, poliittisia toimia ja tiedotuskampanjoita.
Tällä hetkellä on käynnissä seuraavia yhteisiä palohankkeita:
- GLIF Glue Lines in Fire (Alan Just): CLT hiiltyminen arviointi testi ja liimasauman toiminta palossa.
- TimFix (Joachim Schmid), rakentamisen määräykset ja lähtöoletukset eri maissa
- European project on facade testing standard (Lars Boström), Julkisivun toiminta palotilanteessa ja tämän testimenetelmän kehittäminen.
CLT:n oma alaryhmä, CLT-hub, on tässä vaiheessa vain itävaltalaisten ja saksalaisten CLT valmistajien yhteinen ryhmä, jossa on käynnistetty yhteistyötä tutkimuksen ja menekinedistämisen osalta. Ensimmäisenä on kehitetty liimasauman testausmenettelyä (GLIF), joka liitetään testimenetelmänä tulevaanpaloeurokoodiin. Siellä keskustellaan tällä hetkellä CLT palo-ominaisuuksiin liittyvistä aiheista.
BIM-alaryhmä on lähtenyt neljän maan voimin – Puutuoteteollisuus ry Suomesta mukana - toteuttamaan TIMBIM hanketta, jossa luodan materiaalipohjaista tuotesapluunaa tuotekirjaston laadintaa varten. Tämä pohjautuisi olemassa oleviin EN tuotestandardeihin. Työn toteuttaa norjalainen Cobuilder-ohjelmistotalo.
Sustainability working group
Sustainability-työryhmän alle kuuluu kestävyysasiat metsästä tuotteiden loppukäyttöön saakka.
EU:ssa on tällä hetkellä tai pian tulossa monta puutuoteteollisuuden kannalta merkittävää aloitetta tai säätelyn päivitystä. Näitä ovat
metsä- ja biodiversiteettistrategia, puutavara-asetus, uusiutuvan energian asetus ja LULUCF. Lisäksi suuria linjoja hahmottuu mm.
korjausrakentamisen Renovation Wave -hankkeessa, johon linkittyy myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistaminen. Tavoitteena on saada puu tunnistettua esimerkiksi Euroopan rakennuskannan energiatehokkuuden uudistamiseen sekä korjausrakentamisen materiaalina.
LCA task force seuraa rakentamisen horisontaalista standardisointikehitystä, pääosin TC 350 sekä siihen vaikuttavia lähinnä EU-tason aloitteita kuten Product Environmental Footprint ja Level(s).
Näillä on vahva linkki myös rakennustuoteasetukseen.
Kokonaan uuden avauksen tuo Komission New European Bauhaus -aloite, jonka tarkoituksena on yhdistää taide, tiede, kulttuuri ja kauneus – myös rakennushankkeissa.
Ikkunoiden ja ovien edunvalvoja Eurowindoor
EuroWindoor keskittyy vahvasti EU-aloitteiden käsittelyyn, joista tärkeimpiä ovat rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD sekä Renovation wave. Järjestö seuraa tarkasti myös ikkunoiden ja ovien CEN- ja ISO-standardisointia.
Yhteyshenkilöt Puutuoteteollisuudessa:
Tomi Toratti - Construction working group
Aila Janatuinen - Sustainability working group, Eurowindoor
Puutuoteteollisuus ry on jäsen Euroopan puutuoteteollisuuden keskusjärjestössä, Federation of the European Woodworking Industries (CEI-Bois). Lisäksi olemme jäsen ikkuna- ja oviteollisuuden edunvalvontajärjestö Eurowindoor’ssa. Lisäksi suomalaiset yritykset ovat myös osallistuneet puurakentamisen teknistä edunvalvontaa erityisesti Kiinassa hoitavan European Wood -verkoston hankkeisiin.
CEI-Bois toiminnan ydin työryhmissä
CEI-Bois hallitus ja yleiskokous toimivat päättävänä elimenä. Asioiden valmistelu tapahtuu työryhmissä. Tärkeimmät niistä Puutuoteteollisuuden kannalta ovat Construction working group ja Sustainability working group. Myös Metsäteollisuus ry on jäsenenä CEI-Bois’ssa ja hoitaa oman toimintakenttänsä edunvalvontaa myös sitä kautta.
Construction working group
Rakentamisen työryhmä seuraa rakentamiseen liittyviä EU-aloitteita, useimmiten komission ja parlamentin kannanottoja esim. standardisointiin ja yleiseen rakentamisen säätelyyn. Erityisen merkittävä asia on rakennustuoteasetuksen uudistusprosessi, josta voi tulla merkittäviä muutoksia tuoteteollisuuden ja rakentamisen toimintaan. Asetus antaa rungon mm. standardien laadintaan sekä määrittelee miten ympäristövaikutukset huomioidaan ominaisuuksina standardeissa ja CE-merkinnässä.
Työryhmä seuraa myös haihtuviin orgaanisiin yhdisteisiin eli VOC:eihin liittyvän luokitusehdotuksen laadintaa, joka on ollut pari vuotta sitten aktiivisena. Pitkän hiljaiselon jälkeen asia on jälleen nousut komission toimesta ja Saksa myös lobbaa tämän puolesta.
Erityisaiheet on jaettu tehtäväkohtaisiin alatyöryhmiin, joista tällä hetkellä aktiivisia ovat Fire, CLT ja BIM.
Palo-alaryhmä (Fire task force) on laajentunut huomattavasti, osallistujia on kokouksissa n. 18 henkilöä eri taustoista:
yhdistyksistä, yrityksistä, palosuunnittelijoista ja tutkijoista. Eri maiden palomääräystilanteen osalta pääasiassa on keskusteltu UK:sta, jossa on merkittävästi rajoitettu puun käyttöä kerrostalojen ulkoseinissä. Tähän on erilaisia kantoja, poliittisia toimia ja tiedotuskampanjoita.
Tällä hetkellä on käynnissä seuraavia yhteisiä palohankkeita:
- GLIF Glue Lines in Fire (Alan Just): CLT hiiltyminen arviointi testi ja liimasauman toiminta palossa.
- TimFix (Joachim Schmid), rakentamisen määräykset ja lähtöoletukset eri maissa
- European project on facade testing standard (Lars Boström), Julkisivun toiminta palotilanteessa ja tämän testimenetelmän kehittäminen.
CLT:n oma alaryhmä, CLT-hub, on tässä vaiheessa vain itävaltalaisten ja saksalaisten CLT valmistajien yhteinen ryhmä, jossa on käynnistetty yhteistyötä tutkimuksen ja menekinedistämisen osalta. Ensimmäisenä on kehitetty liimasauman testausmenettelyä (GLIF), joka liitetään testimenetelmänä tulevaanpaloeurokoodiin. Siellä keskustellaan tällä hetkellä CLT palo-ominaisuuksiin liittyvistä aiheista.
BIM-alaryhmä on lähtenyt neljän maan voimin – Puutuoteteollisuus ry Suomesta mukana - toteuttamaan TIMBIM hanketta, jossa luodan materiaalipohjaista tuotesapluunaa tuotekirjaston laadintaa varten. Tämä pohjautuisi olemassa oleviin EN tuotestandardeihin. Työn toteuttaa norjalainen Cobuilder-ohjelmistotalo.
Sustainability working group
Sustainability-työryhmän alle kuuluu kestävyysasiat metsästä tuotteiden loppukäyttöön saakka.
EU:ssa on tällä hetkellä tai pian tulossa monta puutuoteteollisuuden kannalta merkittävää aloitetta tai säätelyn päivitystä. Näitä ovat
metsä- ja biodiversiteettistrategia, puutavara-asetus, uusiutuvan energian asetus ja LULUCF. Lisäksi suuria linjoja hahmottuu mm.
korjausrakentamisen Renovation Wave -hankkeessa, johon linkittyy myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistaminen. Tavoitteena on saada puu tunnistettua esimerkiksi Euroopan rakennuskannan energiatehokkuuden uudistamiseen sekä korjausrakentamisen materiaalina.
LCA task force seuraa rakentamisen horisontaalista standardisointikehitystä, pääosin TC 350 sekä siihen vaikuttavia lähinnä EU-tason aloitteita kuten Product Environmental Footprint ja Level(s).
Näillä on vahva linkki myös rakennustuoteasetukseen.
Kokonaan uuden avauksen tuo Komission New European Bauhaus -aloite, jonka tarkoituksena on yhdistää taide, tiede, kulttuuri ja kauneus – myös rakennushankkeissa.
Ikkunoiden ja ovien edunvalvoja Eurowindoor
EuroWindoor keskittyy vahvasti EU-aloitteiden käsittelyyn, joista tärkeimpiä ovat rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD sekä Renovation wave. Järjestö seuraa tarkasti myös ikkunoiden ja ovien CEN- ja ISO-standardisointia.
Yhteyshenkilöt Puutuoteteollisuudessa:
Tomi Toratti - Construction working group
Aila Janatuinen - Sustainability working group, Eurowindoor
Puutuoteteollisuus selvitti: kuntapäättäjät yli puoluerajojen suhtautuvat erittäin myönteisesti puurakentamiseen
Tuoreen tutkimuksen mukaan kaikkia puolueita yhdistää vahva halu rakentaa kuntiin julkisia rakennuksia kuten kouluja ja päiväkoteja kotimaisesta raaka-aineesta puusta. Tällä hetkellä jo joka neljäs koulu rakennetaan puusta. Kuntapäättäjien erittäin myönteinen suhtautuminen (57 % vastanneista) julkiseen puurakentamiseen johtuu uusiutuvan puumateriaalin matalasta hiilijalanjäljestä, puurakennusten miellyttävästä sisäilmasta sekä raaka-aineen kotimaisuudesta. Myös aluetaloudelliset vaikutukset, esimerkiksi paikallisesti työllistävät yritykset nähtiin tärkeinä etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella, jossa työpaikkojen määrän kasvattaminen on kunnille elintärkeää.
Kyselytutkimukseen vastasivat kuntien ylin poliittinen johto sekä johtavat viranhaltijat Tutkimuksen teki Aula Research Oy Puutuoteteollisuus ry:n toimeksiannosta. Puutuoteteollisuus työllistää Suomessa suoraan 26 000 ihmistä ja sen liikevaihto on 8 miljardia vuodessa – siitä 2,5 miljardia muodostuu viennistä.
”Vaikka kunnissa on voimakas tahtotila edistää puurakentamista puoluekannasta riippumatta, niin silti suuressa osassa kuntia ei ole laadittu julkisen rakentamisen strategiaa. Ainoastaan 48 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntapoliitikoista tai virkamiesjohtajista tunnisti tällaisen strategian oleva olemassa”, Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola sanoo.
”Kunnat tarvitsevat julkisen rakentamisen strategian, joka ohjaa tulevaisuuden kestävää rakentamista. Tulevat kuntapäättäjät ovat avainvaikuttajia siinä, minkälaisessa ympäristössä kuntalaiset, lapset, nuoret, työikäiset ja ikääntyneet elävät”, Mikkola korostaa.
Kuntien tekemät valinnat vaikuttavat merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Puurakentaminen leikkaa rakentamisen päästöjä 30 prosenttia ja varastoi hiiltä koko rakennuksen elinkaaren ajan. Siksi Suomessa on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet julkiselle puurakentamiselle: vuonna 2022 kuntiin nousevista julkisista rakennuksista tulisi olla puuta 31 prosenttia, vuonna 2025 jo 45 prosenttia. Mikkola korostaa, että tulevalla valtuustokaudella tehdään päätökset, jotka määrittelevät saavutetaanko tavoitteet vai ei.
”Kunnissa tarkastellaan jo nyt oman rakennuskannan ilmastorasitusta.
Tässä huomio on kiinnitettävä rakennusvaiheeseen, sillä jatkossa rakennuksissa käytettävä energia siirtyy kohti päästöttömiä muotoja ja materiaalien osuus rakennusten päästöistä puolestaan nousee 70 prosenttiin”, Matti Mikkola toteaa.
Valloillaan on käsitys puurakentamisen korkeasta hinnasta. Suomessa puukerrostalot ovat kuitenkin saavuttamassa betonikerrostalojen hintatason. Ruotsissa puukerrostalot ovat jo 20 prosenttia betonikerrostaloja edullisempia.
Peräti 81 prosenttia päättäjistä piti kokemustaan hankintaprosessista ja rakennuttamisen sujumisesta erittäin tai varsin hyvänä. Silti vastaajista 23 prosenttia näkee kuntansa hankintaosaamisen puurakentamisessa olevan vielä puutteellista. Osaamista on siis kehitettävä, jotta kunnat saavuttavat kansalliset puurakentamistavoitteet.
Tärkeimmäksi puurakentamisen valintatekijäksi kuntien päättäjät nostivat rakennusten terveellisyyden (78 %). Myös rakentamisen korkea laatu koetaan erittäin olennaiseksi (65 %). Muita seikkoja olivat paloturvallisuus (58 %) ja energiatehokkuus (55 %). Aluetaloudelliset hyödyt mainittiin niin ikään: metsänomistajat, puutuotteiden valmistajat, rakennusyritykset ja palveluntuottajat tuovat kunnalle kaivattua elinvoimaa ja entistä enemmän myös vientituloja.
Vuoden 2020 lopussa toteutettuun kyselytutkimukseen vastasivat kuntien ylin poliittinen johto sekä johtavat viranhaltijat. Tutkimuksen teki Aula Research Oy Puutuoteteollisuuden toimeksiannosta, ja siihen vastasi 394 kuntavaikuttajaa, joista 239 oli poliittisia vaikuttajia ja 155 viranhaltijoita. Selvityksessä käsiteltiin kuntien rakentamisen strategista linjaamista, rakentamisen valintatekijöitä, puurakentamiseen liittyviä asenteita ja mielikuvia sekä puurakentamiseen liittyvää osaamista.
Puutuoteteollisuus selvitti: kuntapäättäjät yli puoluerajojen suhtautuvat erittäin myönteisesti puurakentamiseen
Tuoreen tutkimuksen mukaan kaikkia puolueita yhdistää vahva halu rakentaa kuntiin julkisia rakennuksia kuten kouluja ja päiväkoteja kotimaisesta raaka-aineesta puusta. Tällä hetkellä jo joka neljäs koulu rakennetaan puusta. Kuntapäättäjien erittäin myönteinen suhtautuminen (57 % vastanneista) julkiseen puurakentamiseen johtuu uusiutuvan puumateriaalin matalasta hiilijalanjäljestä, puurakennusten miellyttävästä sisäilmasta sekä raaka-aineen kotimaisuudesta. Myös aluetaloudelliset vaikutukset, esimerkiksi paikallisesti työllistävät yritykset nähtiin tärkeinä etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella, jossa työpaikkojen määrän kasvattaminen on kunnille elintärkeää.
Kyselytutkimukseen vastasivat kuntien ylin poliittinen johto sekä johtavat viranhaltijat Tutkimuksen teki Aula Research Oy Puutuoteteollisuus ry:n toimeksiannosta. Puutuoteteollisuus työllistää Suomessa suoraan 26 000 ihmistä ja sen liikevaihto on 8 miljardia vuodessa – siitä 2,5 miljardia muodostuu viennistä.
”Vaikka kunnissa on voimakas tahtotila edistää puurakentamista puoluekannasta riippumatta, niin silti suuressa osassa kuntia ei ole laadittu julkisen rakentamisen strategiaa. Ainoastaan 48 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntapoliitikoista tai virkamiesjohtajista tunnisti tällaisen strategian oleva olemassa”, Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola sanoo.
”Kunnat tarvitsevat julkisen rakentamisen strategian, joka ohjaa tulevaisuuden kestävää rakentamista. Tulevat kuntapäättäjät ovat avainvaikuttajia siinä, minkälaisessa ympäristössä kuntalaiset, lapset, nuoret, työikäiset ja ikääntyneet elävät”, Mikkola korostaa.
Kuntien tekemät valinnat vaikuttavat merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Puurakentaminen leikkaa rakentamisen päästöjä 30 prosenttia ja varastoi hiiltä koko rakennuksen elinkaaren ajan. Siksi Suomessa on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet julkiselle puurakentamiselle: vuonna 2022 kuntiin nousevista julkisista rakennuksista tulisi olla puuta 31 prosenttia, vuonna 2025 jo 45 prosenttia. Mikkola korostaa, että tulevalla valtuustokaudella tehdään päätökset, jotka määrittelevät saavutetaanko tavoitteet vai ei.
”Kunnissa tarkastellaan jo nyt oman rakennuskannan ilmastorasitusta.
Tässä huomio on kiinnitettävä rakennusvaiheeseen, sillä jatkossa rakennuksissa käytettävä energia siirtyy kohti päästöttömiä muotoja ja materiaalien osuus rakennusten päästöistä puolestaan nousee 70 prosenttiin”, Matti Mikkola toteaa.
Valloillaan on käsitys puurakentamisen korkeasta hinnasta. Suomessa puukerrostalot ovat kuitenkin saavuttamassa betonikerrostalojen hintatason. Ruotsissa puukerrostalot ovat jo 20 prosenttia betonikerrostaloja edullisempia.
Peräti 81 prosenttia päättäjistä piti kokemustaan hankintaprosessista ja rakennuttamisen sujumisesta erittäin tai varsin hyvänä. Silti vastaajista 23 prosenttia näkee kuntansa hankintaosaamisen puurakentamisessa olevan vielä puutteellista. Osaamista on siis kehitettävä, jotta kunnat saavuttavat kansalliset puurakentamistavoitteet.
Tärkeimmäksi puurakentamisen valintatekijäksi kuntien päättäjät nostivat rakennusten terveellisyyden (78 %). Myös rakentamisen korkea laatu koetaan erittäin olennaiseksi (65 %). Muita seikkoja olivat paloturvallisuus (58 %) ja energiatehokkuus (55 %). Aluetaloudelliset hyödyt mainittiin niin ikään: metsänomistajat, puutuotteiden valmistajat, rakennusyritykset ja palveluntuottajat tuovat kunnalle kaivattua elinvoimaa ja entistä enemmän myös vientituloja.
Vuoden 2020 lopussa toteutettuun kyselytutkimukseen vastasivat kuntien ylin poliittinen johto sekä johtavat viranhaltijat. Tutkimuksen teki Aula Research Oy Puutuoteteollisuuden toimeksiannosta, ja siihen vastasi 394 kuntavaikuttajaa, joista 239 oli poliittisia vaikuttajia ja 155 viranhaltijoita. Selvityksessä käsiteltiin kuntien rakentamisen strategista linjaamista, rakentamisen valintatekijöitä, puurakentamiseen liittyviä asenteita ja mielikuvia sekä puurakentamiseen liittyvää osaamista.
Puutuoteteollisuus selvitti: kuntapäättäjät yli puoluerajojen suhtautuvat erittäin myönteisesti puurakentamiseen
Tuoreen tutkimuksen mukaan kaikkia puolueita yhdistää vahva halu rakentaa kuntiin julkisia rakennuksia kuten kouluja ja päiväkoteja kotimaisesta raaka-aineesta puusta. Tällä hetkellä jo joka neljäs koulu rakennetaan puusta. Kuntapäättäjien erittäin myönteinen suhtautuminen (57 % vastanneista) julkiseen puurakentamiseen johtuu uusiutuvan puumateriaalin matalasta hiilijalanjäljestä, puurakennusten miellyttävästä sisäilmasta sekä raaka-aineen kotimaisuudesta. Myös aluetaloudelliset vaikutukset, esimerkiksi paikallisesti työllistävät yritykset nähtiin tärkeinä etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella, jossa työpaikkojen määrän kasvattaminen on kunnille elintärkeää.
Kyselytutkimukseen vastasivat kuntien ylin poliittinen johto sekä johtavat viranhaltijat Tutkimuksen teki Aula Research Oy Puutuoteteollisuus ry:n toimeksiannosta. Puutuoteteollisuus työllistää Suomessa suoraan 26 000 ihmistä ja sen liikevaihto on 8 miljardia vuodessa – siitä 2,5 miljardia muodostuu viennistä.
”Vaikka kunnissa on voimakas tahtotila edistää puurakentamista puoluekannasta riippumatta, niin silti suuressa osassa kuntia ei ole laadittu julkisen rakentamisen strategiaa. Ainoastaan 48 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntapoliitikoista tai virkamiesjohtajista tunnisti tällaisen strategian oleva olemassa”, Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola sanoo.
”Kunnat tarvitsevat julkisen rakentamisen strategian, joka ohjaa tulevaisuuden kestävää rakentamista. Tulevat kuntapäättäjät ovat avainvaikuttajia siinä, minkälaisessa ympäristössä kuntalaiset, lapset, nuoret, työikäiset ja ikääntyneet elävät”, Mikkola korostaa.
Kuntien tekemät valinnat vaikuttavat merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Puurakentaminen leikkaa rakentamisen päästöjä 30 prosenttia ja varastoi hiiltä koko rakennuksen elinkaaren ajan. Siksi Suomessa on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet julkiselle puurakentamiselle: vuonna 2022 kuntiin nousevista julkisista rakennuksista tulisi olla puuta 31 prosenttia, vuonna 2025 jo 45 prosenttia. Mikkola korostaa, että tulevalla valtuustokaudella tehdään päätökset, jotka määrittelevät saavutetaanko tavoitteet vai ei.
”Kunnissa tarkastellaan jo nyt oman rakennuskannan ilmastorasitusta.
Tässä huomio on kiinnitettävä rakennusvaiheeseen, sillä jatkossa rakennuksissa käytettävä energia siirtyy kohti päästöttömiä muotoja ja materiaalien osuus rakennusten päästöistä puolestaan nousee 70 prosenttiin”, Matti Mikkola toteaa.
Valloillaan on käsitys puurakentamisen korkeasta hinnasta. Suomessa puukerrostalot ovat kuitenkin saavuttamassa betonikerrostalojen hintatason. Ruotsissa puukerrostalot ovat jo 20 prosenttia betonikerrostaloja edullisempia.
Peräti 81 prosenttia päättäjistä piti kokemustaan hankintaprosessista ja rakennuttamisen sujumisesta erittäin tai varsin hyvänä. Silti vastaajista 23 prosenttia näkee kuntansa hankintaosaamisen puurakentamisessa olevan vielä puutteellista. Osaamista on siis kehitettävä, jotta kunnat saavuttavat kansalliset puurakentamistavoitteet.
Tärkeimmäksi puurakentamisen valintatekijäksi kuntien päättäjät nostivat rakennusten terveellisyyden (78 %). Myös rakentamisen korkea laatu koetaan erittäin olennaiseksi (65 %). Muita seikkoja olivat paloturvallisuus (58 %) ja energiatehokkuus (55 %). Aluetaloudelliset hyödyt mainittiin niin ikään: metsänomistajat, puutuotteiden valmistajat, rakennusyritykset ja palveluntuottajat tuovat kunnalle kaivattua elinvoimaa ja entistä enemmän myös vientituloja.
Vuoden 2020 lopussa toteutettuun kyselytutkimukseen vastasivat kuntien ylin poliittinen johto sekä johtavat viranhaltijat. Tutkimuksen teki Aula Research Oy Puutuoteteollisuuden toimeksiannosta, ja siihen vastasi 394 kuntavaikuttajaa, joista 239 oli poliittisia vaikuttajia ja 155 viranhaltijoita. Selvityksessä käsiteltiin kuntien rakentamisen strategista linjaamista, rakentamisen valintatekijöitä, puurakentamiseen liittyviä asenteita ja mielikuvia sekä puurakentamiseen liittyvää osaamista.
Euroopan puuteollisuuden keskusjärjestö CEI-Bois on käynnistänyt pilottihankkeen "TIMBIM", jonka tavoitteena on kehittää yhteinen digitaalinen alusta puurakentamisen tuotteita koskevalle tiedolle. Hankkeeseen osallistuvat Puutuoteteollisuus ry:n lisäksi Ruotsin, Sveitsin ja Itävallan puualan järjestöt. Toteuttajaksi on valittu norjalainen softatalo Cobuilder.
Hankkeessa kehitetään yhteinen tietorakenne, jossa on erityinen sanakirja sekä tietomallit valituille puurakentamisen tuotteille. Näiden tietomallien perustana ovat eurooppalaiset harmonisoidut tuotestandardit ja näiden kuvaamat termit, luokat ja ominaisuudet, joita yhdenmukaistetaan ja sovelletaan kaikissa Euroopan maissa. Pilottihankkeen jäsenet valitsevat ja antavat tietoja, joita tarvitaan tietomallien luomiseen valituille rakentamisen puutuotteille. Tieto rakenteissa voi olla sekä geneeristä että tuotekohtaista tietoa rinnakkain.
Tämä yhteinen tiedonhallinta-alusta mahdollistaa selkeän standardipohjaisen viestinnän tietomallimenetelmien sisällä. Toimitettuja tietoja käytetään kaikissa suunnitteluvaiheissa: vaikka luonnosratkaisu on hankkeen alkuvaiheessa edustettuna geneeristen materiaalitietojen perusteella, tiedot korvautuvat askelittain erityisillä tuotekohtaisilla tiedoilla hankkeen myöhemmässä vaiheessa.
Näin arkkitehdit ja suunnittelijat voivat suunnitella standardien mukaisista puutuotteista rakennuksia helpommin, nopeammin ja varmemmin valitsemalla oikean ratkaisun hankevaatimusten ja rakennusmääräysten täyttämiseksi. Tuotetiedot ovat koneellisesti luettavissa ja siten valmiita tietokäsittelyyn eri sovelluksissa.
Puutuoteteollisuus ry:stä hankkeessa on mukana Tomi Toratti, tomi.toratti(at)puutuoteteollisuus.fi tai 050 536 1702
Euroopan puuteollisuuden keskusjärjestö CEI-Bois on käynnistänyt pilottihankkeen "TIMBIM", jonka tavoitteena on kehittää yhteinen digitaalinen alusta puurakentamisen tuotteita koskevalle tiedolle. Hankkeeseen osallistuvat Puutuoteteollisuus ry:n lisäksi Ruotsin, Sveitsin ja Itävallan puualan järjestöt. Toteuttajaksi on valittu norjalainen softatalo Cobuilder.
Hankkeessa kehitetään yhteinen tietorakenne, jossa on erityinen sanakirja sekä tietomallit valituille puurakentamisen tuotteille. Näiden tietomallien perustana ovat eurooppalaiset harmonisoidut tuotestandardit ja näiden kuvaamat termit, luokat ja ominaisuudet, joita yhdenmukaistetaan ja sovelletaan kaikissa Euroopan maissa. Pilottihankkeen jäsenet valitsevat ja antavat tietoja, joita tarvitaan tietomallien luomiseen valituille rakentamisen puutuotteille. Tieto rakenteissa voi olla sekä geneeristä että tuotekohtaista tietoa rinnakkain.
Tämä yhteinen tiedonhallinta-alusta mahdollistaa selkeän standardipohjaisen viestinnän tietomallimenetelmien sisällä. Toimitettuja tietoja käytetään kaikissa suunnitteluvaiheissa: vaikka luonnosratkaisu on hankkeen alkuvaiheessa edustettuna geneeristen materiaalitietojen perusteella, tiedot korvautuvat askelittain erityisillä tuotekohtaisilla tiedoilla hankkeen myöhemmässä vaiheessa.
Näin arkkitehdit ja suunnittelijat voivat suunnitella standardien mukaisista puutuotteista rakennuksia helpommin, nopeammin ja varmemmin valitsemalla oikean ratkaisun hankevaatimusten ja rakennusmääräysten täyttämiseksi. Tuotetiedot ovat koneellisesti luettavissa ja siten valmiita tietokäsittelyyn eri sovelluksissa.
Puutuoteteollisuus ry:stä hankkeessa on mukana Tomi Toratti, tomi.toratti(at)puutuoteteollisuus.fi tai 050 536 1702
Euroopan puuteollisuuden keskusjärjestö CEI-Bois on käynnistänyt pilottihankkeen "TIMBIM", jonka tavoitteena on kehittää yhteinen digitaalinen alusta puurakentamisen tuotteita koskevalle tiedolle. Hankkeeseen osallistuvat Puutuoteteollisuus ry:n lisäksi Ruotsin, Sveitsin ja Itävallan puualan järjestöt. Toteuttajaksi on valittu norjalainen softatalo Cobuilder.
Hankkeessa kehitetään yhteinen tietorakenne, jossa on erityinen sanakirja sekä tietomallit valituille puurakentamisen tuotteille. Näiden tietomallien perustana ovat eurooppalaiset harmonisoidut tuotestandardit ja näiden kuvaamat termit, luokat ja ominaisuudet, joita yhdenmukaistetaan ja sovelletaan kaikissa Euroopan maissa. Pilottihankkeen jäsenet valitsevat ja antavat tietoja, joita tarvitaan tietomallien luomiseen valituille rakentamisen puutuotteille. Tieto rakenteissa voi olla sekä geneeristä että tuotekohtaista tietoa rinnakkain.
Tämä yhteinen tiedonhallinta-alusta mahdollistaa selkeän standardipohjaisen viestinnän tietomallimenetelmien sisällä. Toimitettuja tietoja käytetään kaikissa suunnitteluvaiheissa: vaikka luonnosratkaisu on hankkeen alkuvaiheessa edustettuna geneeristen materiaalitietojen perusteella, tiedot korvautuvat askelittain erityisillä tuotekohtaisilla tiedoilla hankkeen myöhemmässä vaiheessa.
Näin arkkitehdit ja suunnittelijat voivat suunnitella standardien mukaisista puutuotteista rakennuksia helpommin, nopeammin ja varmemmin valitsemalla oikean ratkaisun hankevaatimusten ja rakennusmääräysten täyttämiseksi. Tuotetiedot ovat koneellisesti luettavissa ja siten valmiita tietokäsittelyyn eri sovelluksissa.
Puutuoteteollisuus ry:stä hankkeessa on mukana Tomi Toratti, tomi.toratti(at)puutuoteteollisuus.fi tai 050 536 1702
Julkaistu: 29.01.2021, 11:21 Puutuoteteollisuus ry
Puutuoteteollisuus vastusti nykyistä hallitusohjelmaa tehtäessä kotitalousvähennyksen pienentämistä. Vähennyksen on alalla koettu tukevan kuluttajille myytävien kodin remonttituotteiden myyntiä. VATT’in ja PT’n tuoreen kotitalousvähennystä koskevan tutkimuksen tulokset tuntuvat alan mielestä vaikeilta uskoa.
”Yksittäiselle kuluttajalle kotitalousvähennys alentaa kynnystä ryhtyä ikkunaremontteihin. Ikkunoiden vaihto parantaa samalla niiden energiatehokkuuden tämän päivän vaatimusten mukaiseksi, joten työllisyyden lisäksi myös ilmasto voittaa,” toteaa Lammin Ikkunat Oy:n toimitusjohtaja Hannu Saarinen. Vieläkin merkittävämmäksi vaikutukseksi hän mainitsee harmaan talouden torjunnan: ”Kotitalousvähennyksen ansiosta asennustyö tulee tehtyä ammattimiesten toimesta. Kyllähän se heijastuu tekemisen laatuunkin.”
Puuteollisuusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Janne Liias on samoilla linjoilla. ”Kotitalousvähennyksen säilyttämisen ja kasvattamisen puolesta on yrittäjiltä tullut vahva viesti. Asiakkaat kyllä muistavat varmistaa, että saahan tästä kotitalousvähennyksen, kun vaikkapa keittiöremontista ollaan sopimassa,” Liias toteaa.
Korjausvelka kasvaa edelleen niin julkisella kuin yksityisellä puolellakin. Kotitalousvähennys on yksi tukeva työkalu korjausvelan pienentämisessä ja rakennuskannan kunnossapitämisessä
Lisätietoja
Toimitusjohtaja Hannu Saarinen, Lammin Ikkunat Oy, p. 010 841 1715
Toiminnanjohtaja Janne Liias, Puuteollisuusyrittäjät ry, p. 040 0510 755
Julkaistu: 29.01.2021, 11:21 Puutuoteteollisuus ry
Puutuoteteollisuus vastusti nykyistä hallitusohjelmaa tehtäessä kotitalousvähennyksen pienentämistä. Vähennyksen on alalla koettu tukevan kuluttajille myytävien kodin remonttituotteiden myyntiä. VATT’in ja PT’n tuoreen kotitalousvähennystä koskevan tutkimuksen tulokset tuntuvat alan mielestä vaikeilta uskoa.
”Yksittäiselle kuluttajalle kotitalousvähennys alentaa kynnystä ryhtyä ikkunaremontteihin. Ikkunoiden vaihto parantaa samalla niiden energiatehokkuuden tämän päivän vaatimusten mukaiseksi, joten työllisyyden lisäksi myös ilmasto voittaa,” toteaa Lammin Ikkunat Oy:n toimitusjohtaja Hannu Saarinen. Vieläkin merkittävämmäksi vaikutukseksi hän mainitsee harmaan talouden torjunnan: ”Kotitalousvähennyksen ansiosta asennustyö tulee tehtyä ammattimiesten toimesta. Kyllähän se heijastuu tekemisen laatuunkin.”
Puuteollisuusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Janne Liias on samoilla linjoilla. ”Kotitalousvähennyksen säilyttämisen ja kasvattamisen puolesta on yrittäjiltä tullut vahva viesti. Asiakkaat kyllä muistavat varmistaa, että saahan tästä kotitalousvähennyksen, kun vaikkapa keittiöremontista ollaan sopimassa,” Liias toteaa.
Korjausvelka kasvaa edelleen niin julkisella kuin yksityisellä puolellakin. Kotitalousvähennys on yksi tukeva työkalu korjausvelan pienentämisessä ja rakennuskannan kunnossapitämisessä
Lisätietoja
Toimitusjohtaja Hannu Saarinen, Lammin Ikkunat Oy, p. 010 841 1715
Toiminnanjohtaja Janne Liias, Puuteollisuusyrittäjät ry, p. 040 0510 755
Julkaistu: 29.01.2021, 11:21 Puutuoteteollisuus ry
Puutuoteteollisuus vastusti nykyistä hallitusohjelmaa tehtäessä kotitalousvähennyksen pienentämistä. Vähennyksen on alalla koettu tukevan kuluttajille myytävien kodin remonttituotteiden myyntiä. VATT’in ja PT’n tuoreen kotitalousvähennystä koskevan tutkimuksen tulokset tuntuvat alan mielestä vaikeilta uskoa.
”Yksittäiselle kuluttajalle kotitalousvähennys alentaa kynnystä ryhtyä ikkunaremontteihin. Ikkunoiden vaihto parantaa samalla niiden energiatehokkuuden tämän päivän vaatimusten mukaiseksi, joten työllisyyden lisäksi myös ilmasto voittaa,” toteaa Lammin Ikkunat Oy:n toimitusjohtaja Hannu Saarinen. Vieläkin merkittävämmäksi vaikutukseksi hän mainitsee harmaan talouden torjunnan: ”Kotitalousvähennyksen ansiosta asennustyö tulee tehtyä ammattimiesten toimesta. Kyllähän se heijastuu tekemisen laatuunkin.”
Puuteollisuusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Janne Liias on samoilla linjoilla. ”Kotitalousvähennyksen säilyttämisen ja kasvattamisen puolesta on yrittäjiltä tullut vahva viesti. Asiakkaat kyllä muistavat varmistaa, että saahan tästä kotitalousvähennyksen, kun vaikkapa keittiöremontista ollaan sopimassa,” Liias toteaa.
Korjausvelka kasvaa edelleen niin julkisella kuin yksityisellä puolellakin. Kotitalousvähennys on yksi tukeva työkalu korjausvelan pienentämisessä ja rakennuskannan kunnossapitämisessä
Lisätietoja
Toimitusjohtaja Hannu Saarinen, Lammin Ikkunat Oy, p. 010 841 1715
Toiminnanjohtaja Janne Liias, Puuteollisuusyrittäjät ry, p. 040 0510 755
Julkisessa keskustelussa on metsien hiilinielut olleet viime aikoina vahvasti esillä. Erityisesti kilpailevien materiaalien taholta on kasvavassa määrin esitetty epäilyksiä puun rakennuskäytön lisäämisen vaikutuksesta metsien hiilinieluun.
Vastineena tähän keskusteluun asiantuntija-artikkelimme valottaa puurakentamisen kunnianhimoisten tavoitteiden vaikutusta sekä puun käyttöön kotimaassa että rakentamisen hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen. Puurakentamisen kunnianhimoinen kasvattaminen Suomessa lisäisi sahatavaran käyttöä suurimmillaankin vain 0,7 milj. kuutiometriä. Samalla puurakentaminen kuitenkin leikkaisi uudisrakentamisen aiheuttamasta vuosittaisesta hiilidioksidipäästöstä 30 %. Kasvava puunkäyttö kasvattaa myös rakennuksiin sitoutunutta hiilivarastoa.
Artikkelin yhteydessä löytyy myös tiivistelmä Granlund Consultingilla teettämästämme selvityksestä. Se esiteltiin Puupäivillä viime marraskuussa ja esitystallenne on nähtävillä täällä.
Yksityisteiden puusillat -ideakilpailu
Suomen Tieyhdistys, Metsäkeskus ja Maa- ja metsätalousministeriö järjestävät ideakilpailun yksityisteiden puusiltojen rakenteiksi, vanhojen korjaamiseksi tai puun käytön lisäämiseksi esim.hybridiratkaisuissa.
Ideakilpailu on tarkoitettu yrityksille, oppilaitoksille ja yhteenliittymille. Palautusaikaa on tammikuun loppuun saakka. Lisää tietoa Suomen Tieyhdistyksen sivuilla täällä.
Puun monet mahdollisuudet -rahoitus
Ympäristöministeriön kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelmassa on nyt haku auki. Tarjolla on 40 %:n tukea puun käyttöön liittyviin hankkeisiin ja rahoituksen hakuaika päättyy 1.3. Lisätietoa täältä.
Julkisessa keskustelussa on metsien hiilinielut olleet viime aikoina vahvasti esillä. Erityisesti kilpailevien materiaalien taholta on kasvavassa määrin esitetty epäilyksiä puun rakennuskäytön lisäämisen vaikutuksesta metsien hiilinieluun.
Vastineena tähän keskusteluun asiantuntija-artikkelimme valottaa puurakentamisen kunnianhimoisten tavoitteiden vaikutusta sekä puun käyttöön kotimaassa että rakentamisen hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen. Puurakentamisen kunnianhimoinen kasvattaminen Suomessa lisäisi sahatavaran käyttöä suurimmillaankin vain 0,7 milj. kuutiometriä. Samalla puurakentaminen kuitenkin leikkaisi uudisrakentamisen aiheuttamasta vuosittaisesta hiilidioksidipäästöstä 30 %. Kasvava puunkäyttö kasvattaa myös rakennuksiin sitoutunutta hiilivarastoa.
Artikkelin yhteydessä löytyy myös tiivistelmä Granlund Consultingilla teettämästämme selvityksestä. Se esiteltiin Puupäivillä viime marraskuussa ja esitystallenne on nähtävillä täällä.
Yksityisteiden puusillat -ideakilpailu
Suomen Tieyhdistys, Metsäkeskus ja Maa- ja metsätalousministeriö järjestävät ideakilpailun yksityisteiden puusiltojen rakenteiksi, vanhojen korjaamiseksi tai puun käytön lisäämiseksi esim.hybridiratkaisuissa.
Ideakilpailu on tarkoitettu yrityksille, oppilaitoksille ja yhteenliittymille. Palautusaikaa on tammikuun loppuun saakka. Lisää tietoa Suomen Tieyhdistyksen sivuilla täällä.
Puun monet mahdollisuudet -rahoitus
Ympäristöministeriön kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelmassa on nyt haku auki. Tarjolla on 40 %:n tukea puun käyttöön liittyviin hankkeisiin ja rahoituksen hakuaika päättyy 1.3. Lisätietoa täältä.
Julkisessa keskustelussa on metsien hiilinielut olleet viime aikoina vahvasti esillä. Erityisesti kilpailevien materiaalien taholta on kasvavassa määrin esitetty epäilyksiä puun rakennuskäytön lisäämisen vaikutuksesta metsien hiilinieluun.
Vastineena tähän keskusteluun asiantuntija-artikkelimme valottaa puurakentamisen kunnianhimoisten tavoitteiden vaikutusta sekä puun käyttöön kotimaassa että rakentamisen hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen. Puurakentamisen kunnianhimoinen kasvattaminen Suomessa lisäisi sahatavaran käyttöä suurimmillaankin vain 0,7 milj. kuutiometriä. Samalla puurakentaminen kuitenkin leikkaisi uudisrakentamisen aiheuttamasta vuosittaisesta hiilidioksidipäästöstä 30 %. Kasvava puunkäyttö kasvattaa myös rakennuksiin sitoutunutta hiilivarastoa.
Artikkelin yhteydessä löytyy myös tiivistelmä Granlund Consultingilla teettämästämme selvityksestä. Se esiteltiin Puupäivillä viime marraskuussa ja esitystallenne on nähtävillä täällä.
Yksityisteiden puusillat -ideakilpailu
Suomen Tieyhdistys, Metsäkeskus ja Maa- ja metsätalousministeriö järjestävät ideakilpailun yksityisteiden puusiltojen rakenteiksi, vanhojen korjaamiseksi tai puun käytön lisäämiseksi esim.hybridiratkaisuissa.
Ideakilpailu on tarkoitettu yrityksille, oppilaitoksille ja yhteenliittymille. Palautusaikaa on tammikuun loppuun saakka. Lisää tietoa Suomen Tieyhdistyksen sivuilla täällä.
Puun monet mahdollisuudet -rahoitus
Ympäristöministeriön kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelmassa on nyt haku auki. Tarjolla on 40 %:n tukea puun käyttöön liittyviin hankkeisiin ja rahoituksen hakuaika päättyy 1.3. Lisätietoa täältä.
Tiedote. Julkaistu: 09.12.2020, 11:09 Puutuoteteollisuus ry
Tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä puukerrostaloaloitukset (asuntojen aloitusmäärä puukerrostaloissa) kasvoivat peräti 84 % edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna, vastaavasti lupamäärässä tapahtui 92 % kasvu. Heinä-syyskuussa aloitusmäärä oli suurin tähän mennessä.
Aloituksissa puukerrostalojen markkinaosuus nousi heinä-syyskuussa 6,5 %:iin. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen lukuihin sekä Forecon Oy:n arvioihin. Hitaan alkuvuoden takia Forecon arvioi kuitenkin puun markkinaosuuden kerrostaloissa koko vuoden osalta jäävän edellisvuosien tasolle noin neljään prosenttiin. Pientaloaloitukset laskivat kolmannella kvartaalilla 17 %.
Asuntorakentaminen jatkuu vahvana pääkaupunkiseudulla
Kaikkiaan rakennusajat ovat pidentyneet erityisesti pääkaupunkiseudulla, mikä tarkoittaa, että asuntoja valmistuu vain hieman vähemmän kuin vuonna 2019. Forecon arvioi rakentamisen lupien kasvaneen kolmannella neljänneksellä 3 %. Asuinkerrostaloissa oli kasvua peräti 58 %. Pientaloluvat kasvoivat 8 %. Muissa kuin asunnoissa luvat vähenivät (-6 %). Suurin lasku oli liike- ja toimistorakennuksissa.
Puu vahvistaa osuuttaan julkisessa rakentamisessa, erityisesti opetusrakennuksissa ja kokoontumistiloissa.
Julkisten opetusrakennusten aloitukset ovat laskeneet selvästi tänä vuonna (-18%). Puisten opetusrakennusten aloitukset ovat laskeneet yleistä trendiä vähemmän. Näin puurunkoisten opetusrakennusten markkinaosuus kasvaa. Opetusrakennuksissa vuoden tammi-syyskuussa puurakenteisten markkinaosuus oli 22 %, kasvua viime vuoteen verrattuna kahden prosenttiyksikön verran.
Kokoontumistiloissa puurunkoisten rakennusten osuus aloituksista vuoden kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana nousi lähes 30 %:iin.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Markku Riihimäki, Forecon Oy, p. 040 704 1187
Toimitusjohtaja Matti Mikkola, Puutuoteteollisuus ry, p. 040 829 4026
Tiedote. Julkaistu: 09.12.2020, 11:09 Puutuoteteollisuus ry
Tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä puukerrostaloaloitukset (asuntojen aloitusmäärä puukerrostaloissa) kasvoivat peräti 84 % edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna, vastaavasti lupamäärässä tapahtui 92 % kasvu. Heinä-syyskuussa aloitusmäärä oli suurin tähän mennessä.
Aloituksissa puukerrostalojen markkinaosuus nousi heinä-syyskuussa 6,5 %:iin. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen lukuihin sekä Forecon Oy:n arvioihin. Hitaan alkuvuoden takia Forecon arvioi kuitenkin puun markkinaosuuden kerrostaloissa koko vuoden osalta jäävän edellisvuosien tasolle noin neljään prosenttiin. Pientaloaloitukset laskivat kolmannella kvartaalilla 17 %.
Asuntorakentaminen jatkuu vahvana pääkaupunkiseudulla
Kaikkiaan rakennusajat ovat pidentyneet erityisesti pääkaupunkiseudulla, mikä tarkoittaa, että asuntoja valmistuu vain hieman vähemmän kuin vuonna 2019. Forecon arvioi rakentamisen lupien kasvaneen kolmannella neljänneksellä 3 %. Asuinkerrostaloissa oli kasvua peräti 58 %. Pientaloluvat kasvoivat 8 %. Muissa kuin asunnoissa luvat vähenivät (-6 %). Suurin lasku oli liike- ja toimistorakennuksissa.
Puu vahvistaa osuuttaan julkisessa rakentamisessa, erityisesti opetusrakennuksissa ja kokoontumistiloissa.
Julkisten opetusrakennusten aloitukset ovat laskeneet selvästi tänä vuonna (-18%). Puisten opetusrakennusten aloitukset ovat laskeneet yleistä trendiä vähemmän. Näin puurunkoisten opetusrakennusten markkinaosuus kasvaa. Opetusrakennuksissa vuoden tammi-syyskuussa puurakenteisten markkinaosuus oli 22 %, kasvua viime vuoteen verrattuna kahden prosenttiyksikön verran.
Kokoontumistiloissa puurunkoisten rakennusten osuus aloituksista vuoden kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana nousi lähes 30 %:iin.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Markku Riihimäki, Forecon Oy, p. 040 704 1187
Toimitusjohtaja Matti Mikkola, Puutuoteteollisuus ry, p. 040 829 4026
Tiedote. Julkaistu: 09.12.2020, 11:09 Puutuoteteollisuus ry
Tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä puukerrostaloaloitukset (asuntojen aloitusmäärä puukerrostaloissa) kasvoivat peräti 84 % edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna, vastaavasti lupamäärässä tapahtui 92 % kasvu. Heinä-syyskuussa aloitusmäärä oli suurin tähän mennessä.
Aloituksissa puukerrostalojen markkinaosuus nousi heinä-syyskuussa 6,5 %:iin. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen lukuihin sekä Forecon Oy:n arvioihin. Hitaan alkuvuoden takia Forecon arvioi kuitenkin puun markkinaosuuden kerrostaloissa koko vuoden osalta jäävän edellisvuosien tasolle noin neljään prosenttiin. Pientaloaloitukset laskivat kolmannella kvartaalilla 17 %.
Asuntorakentaminen jatkuu vahvana pääkaupunkiseudulla
Kaikkiaan rakennusajat ovat pidentyneet erityisesti pääkaupunkiseudulla, mikä tarkoittaa, että asuntoja valmistuu vain hieman vähemmän kuin vuonna 2019. Forecon arvioi rakentamisen lupien kasvaneen kolmannella neljänneksellä 3 %. Asuinkerrostaloissa oli kasvua peräti 58 %. Pientaloluvat kasvoivat 8 %. Muissa kuin asunnoissa luvat vähenivät (-6 %). Suurin lasku oli liike- ja toimistorakennuksissa.
Puu vahvistaa osuuttaan julkisessa rakentamisessa, erityisesti opetusrakennuksissa ja kokoontumistiloissa.
Julkisten opetusrakennusten aloitukset ovat laskeneet selvästi tänä vuonna (-18%). Puisten opetusrakennusten aloitukset ovat laskeneet yleistä trendiä vähemmän. Näin puurunkoisten opetusrakennusten markkinaosuus kasvaa. Opetusrakennuksissa vuoden tammi-syyskuussa puurakenteisten markkinaosuus oli 22 %, kasvua viime vuoteen verrattuna kahden prosenttiyksikön verran.
Kokoontumistiloissa puurunkoisten rakennusten osuus aloituksista vuoden kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana nousi lähes 30 %:iin.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Markku Riihimäki, Forecon Oy, p. 040 704 1187
Toimitusjohtaja Matti Mikkola, Puutuoteteollisuus ry, p. 040 829 4026
Ympäristöministeriö muuttaa paloturvallisuudesta annettua asetusta. Asetusmuutos edistää palomääräysten materiaalineutraaliutta, alentaa rakentamiskustannuksia sekä selkeyttää määräysten tulkintaa. Määräysten muuttaminen toteuttaa hallitusohjelmassa mainittua tavoitetta puurakentamisen edistämisestä.
Puutuoteteollisuuden mielestä asetusmuutos on askel oikeaan suuntaan. Nyt poistetaan osa puurakentamiselle asetetuista perusteettomista vaatimuksista, joita Puutuoteteollisuus on määräyksistä osoittanut. Kaikki Puutuoteteollisuuden tekemät esitykset on perusteltu riippumattoman palokonsultin antamalla lausunnolla ja laskelmilla niiden paloturvallisuudesta.
Asetusmuutos poistaa mm. P2-paloluokan rakennuksen sisäpuolisen suojaverhousvaatimuksen hirsi- ja massiivipuuseiniltä*. Jatkossa siis sallitaan hirsiseinää tai massiivipuupintaa jäävän entistä enemmän sisäpinnoissa näkyville.
Lisäksi autosuojan rakentaminen helpottuu myös yli 2-kerroksisen P2-paloluokan rakennuksen kellari- ja maantasokerrokseen.
*Ote ympäristöministeriön tiedotteesta: "Jatkossa enintään kaksikerroksisen P2-paloluokan rakennuksen sisäseinäpinnat voi jättää ilman suojaverhousta, jos seinän materiaalit täyttävät puulle ominaisen palokäyttäytymisluokan ja vähimmäistiheyden. Muutos helpottaa suurehkojen, enintään kaksikerroksisten hirsirakenteisten tai muiden massiivipuuseinäisten rakennusten suunnittelua ja mahdollistaa näkyviin jäävät puupinnat rakennusten sisällä. "
Ympäristöministeriö muuttaa paloturvallisuudesta annettua asetusta. Asetusmuutos edistää palomääräysten materiaalineutraaliutta, alentaa rakentamiskustannuksia sekä selkeyttää määräysten tulkintaa. Määräysten muuttaminen toteuttaa hallitusohjelmassa mainittua tavoitetta puurakentamisen edistämisestä.
Puutuoteteollisuuden mielestä asetusmuutos on askel oikeaan suuntaan. Nyt poistetaan osa puurakentamiselle asetetuista perusteettomista vaatimuksista, joita Puutuoteteollisuus on määräyksistä osoittanut. Kaikki Puutuoteteollisuuden tekemät esitykset on perusteltu riippumattoman palokonsultin antamalla lausunnolla ja laskelmilla niiden paloturvallisuudesta.
Asetusmuutos poistaa mm. P2-paloluokan rakennuksen sisäpuolisen suojaverhousvaatimuksen hirsi- ja massiivipuuseiniltä*. Jatkossa siis sallitaan hirsiseinää tai massiivipuupintaa jäävän entistä enemmän sisäpinnoissa näkyville.
Lisäksi autosuojan rakentaminen helpottuu myös yli 2-kerroksisen P2-paloluokan rakennuksen kellari- ja maantasokerrokseen.
*Ote ympäristöministeriön tiedotteesta: "Jatkossa enintään kaksikerroksisen P2-paloluokan rakennuksen sisäseinäpinnat voi jättää ilman suojaverhousta, jos seinän materiaalit täyttävät puulle ominaisen palokäyttäytymisluokan ja vähimmäistiheyden. Muutos helpottaa suurehkojen, enintään kaksikerroksisten hirsirakenteisten tai muiden massiivipuuseinäisten rakennusten suunnittelua ja mahdollistaa näkyviin jäävät puupinnat rakennusten sisällä. "
Ympäristöministeriö muuttaa paloturvallisuudesta annettua asetusta. Asetusmuutos edistää palomääräysten materiaalineutraaliutta, alentaa rakentamiskustannuksia sekä selkeyttää määräysten tulkintaa. Määräysten muuttaminen toteuttaa hallitusohjelmassa mainittua tavoitetta puurakentamisen edistämisestä.
Puutuoteteollisuuden mielestä asetusmuutos on askel oikeaan suuntaan. Nyt poistetaan osa puurakentamiselle asetetuista perusteettomista vaatimuksista, joita Puutuoteteollisuus on määräyksistä osoittanut. Kaikki Puutuoteteollisuuden tekemät esitykset on perusteltu riippumattoman palokonsultin antamalla lausunnolla ja laskelmilla niiden paloturvallisuudesta.
Asetusmuutos poistaa mm. P2-paloluokan rakennuksen sisäpuolisen suojaverhousvaatimuksen hirsi- ja massiivipuuseiniltä*. Jatkossa siis sallitaan hirsiseinää tai massiivipuupintaa jäävän entistä enemmän sisäpinnoissa näkyville.
Lisäksi autosuojan rakentaminen helpottuu myös yli 2-kerroksisen P2-paloluokan rakennuksen kellari- ja maantasokerrokseen.
*Ote ympäristöministeriön tiedotteesta: "Jatkossa enintään kaksikerroksisen P2-paloluokan rakennuksen sisäseinäpinnat voi jättää ilman suojaverhousta, jos seinän materiaalit täyttävät puulle ominaisen palokäyttäytymisluokan ja vähimmäistiheyden. Muutos helpottaa suurehkojen, enintään kaksikerroksisten hirsirakenteisten tai muiden massiivipuuseinäisten rakennusten suunnittelua ja mahdollistaa näkyviin jäävät puupinnat rakennusten sisällä. "
Puutuoteteollisuus ry:n seminaarissa 19.11. esiteltiin kolmen Ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -rahoitusohjelmasta tukea saaneen tutkimushankkeen tuloksia. Lisäksi kerrottiin muista meneillään olevista uusista puun psyykkisiä ja fysiologisia ominaisuuksia koskevista tutkimuksista.
Puupintojen puhdistettavuus ja antibakteerisuus (Pupu) -tutkimushankkeessa selvitettiin, sopiiko puupinta korkeaa hygieniaa ja puhdistettavuutta vaativiin tiloihin. Aiemmissa tutkimuksissa puu on todettu antibakteeriseksi materiaaliksi. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin eri puulajien antibakteerisuutta, eri pinnoitteiden vaikutusta antibakteerisuuteen sekä puupintojen puhdistettavuutta. Tutkittavat puulajit olivat kuusi, koivu ja männyn pinta- sekä sydänpuu.
Pinnoitteet tekevä puusta helpommin puhdistettavan, mutta samalla estävät antibakteerisen vaikutuksen. Pintojen orgaanisen lian määrä korreloi huonosti pinnalta löytyvän mikrobikasvuston kanssa. Tämän vuoksi puupintojen mikrobiologista puhtautta on siis vaikea silmämääräisesti todeta. Puulajien tarkastelussa havaittiin, että myös koivulla on antibakteerisia ominaisuuksia.
Monitieteisen tutkimuksen toteuttajia olivat Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen Yliopisto, Luonnonvarakeskus, VTT ja Ramboll. Yhteys projektipäällikkö Olli Paajanen (olli.paajanen@xamk.fi, p. 040 621 0477)
Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston toteuttamassa Männyn emissiot vaihtelevissa sisäilman kosteusolosuhteissa (HUMIWOOD) -hankkeessa tutkittiin mäntypuun sisäilmavaikutuksia haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) kannalta. Hankkeessa tarkasteltiin kierrätyspuun käyttömahdollisuuksia vähäpäästöisenä sisustusmateriaalina sekä toteutettiin ensi kertaa kontrolloitu koe, joka tuotti tietoa männyn emissioiden riippuvuudesta sisäilman kosteuden vuodenaikaisvaihtelusta.
Tulokset osoittavat, että emissiot lisääntyvät voimakkaasti sisäilman suhteellisen kosteuden saavuttaessa yli 60 % tason syksyllä ja vähenevät, kun ilma kuivuu lämmityskauden alettua. Useita ilman suhteellisen kosteuden vuodenaikaissyklejä läpi käynyt kierrätyspuu on selvästi vähäpäästöisempää kuin ensimmäistä vuotta käytössä oleva puu. Tulokset rohkaisevat ideoimaan kierrätyspuusta sisustustuotteita esimerkiksi kohteisiin, joissa sisäilmaemissioille asetetaan tavallista tiukemmat raja-arvot.
Yhteys: Erikoistutkija Henrik Heräjärvi Luonnonvarakeskus (henrik.herajarvi@luke.fi, p. 029 5323037) ja tutkimusjohtaja Pertti Pasanen Itä-Suomen yliopisto (pertti.pasanen@uef.fi, p. 050 4006200)
Wood for good - hanke selvittelee puumateriaalin vaikutusta sisäympäristön laatuun ja ihmisten hyvinvointiin työtiloissa. Laaja Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston toteuttama tutkimus kattaa mm. sisäympäristön laadun mittauksia sekä kokeellisen tutkimuksen koehenkilöiden kokemasta hyvinvoinnista. Lisäksi selvitetään ajureita ja esteitä puumateriaalien valinnalle julkisessa rakentamisessa ja päätöksenteossa.
Seminaarissa esiteltiin tutkimuksen koeasettelut ja toteutus sekä joitakin alustavia tuloksia, mutta varsinaiset analyysitulokset mm. psykologisesta kokemuksesta sekä fysiologisista vaikutuksista on esiteltävissä toukokuussa 2021.
Yhteys: Erikoistutkija Riina Muilu-Mäkelä, Luonnonvarakeskus (riina.muilu-makela@luke.fi, p. 029 5324044)
Seminaarissa kerrottiin myös muista tutkimushankkeista: Kuhmon Tuupalan koulussa tutkitaan parhaillaan puukoulun fysikaalisia, kemiallisia ja mikrobiologisia ominaisuuksia sekä niiden vaikutusta oppilaiden kokemaan stressiin. Yhteys: tutkimuspäällikkö Pekka Kilpeläinen, Oulun yliopisto (pekka.t.kilpelainen@oulu.fi , p. 029 4488 111)
Puu on myös mukana Jyväskylän, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen Covid-19 -tutkimuksessa, jossa selvitetään eri materiaalia olevien pintojen Covid-19 -viruksen tartuttavuutta. Yhteys: apulaisprofessori Antti Haapala, Itä-Suomen yliopisto (antti.haapala@uef.fi, p. 044 520 2849).
Heurekassa meneillään olevassa SuperPuu-näyttelyssä kerätään yleisöltä aineistoa PuuSensei-tutkimukseen. PuuSenseillä selvitetään koetaanko puu synteettisiä materiaaleja miellyttävämmäksi. Lisäksi selvitetään eroja eri aistein tehtyjen havaintojen suhteen sekä tarkastellaan kuinka eri muuttujat (ikä, kulttuuritausta, ammatti jne.) vaikuttavat valintoihin. Yhteys: Erikoistutkija Tuula Jyske, Luonnonvarakeskus (tuula.jyske@luke.fi, p. 029 5325588)
Puutuoteteollisuus ry:n seminaarissa 19.11. esiteltiin kolmen Ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -rahoitusohjelmasta tukea saaneen tutkimushankkeen tuloksia. Lisäksi kerrottiin muista meneillään olevista uusista puun psyykkisiä ja fysiologisia ominaisuuksia koskevista tutkimuksista.
Puupintojen puhdistettavuus ja antibakteerisuus (Pupu) -tutkimushankkeessa selvitettiin, sopiiko puupinta korkeaa hygieniaa ja puhdistettavuutta vaativiin tiloihin. Aiemmissa tutkimuksissa puu on todettu antibakteeriseksi materiaaliksi. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin eri puulajien antibakteerisuutta, eri pinnoitteiden vaikutusta antibakteerisuuteen sekä puupintojen puhdistettavuutta. Tutkittavat puulajit olivat kuusi, koivu ja männyn pinta- sekä sydänpuu.
Pinnoitteet tekevä puusta helpommin puhdistettavan, mutta samalla estävät antibakteerisen vaikutuksen. Pintojen orgaanisen lian määrä korreloi huonosti pinnalta löytyvän mikrobikasvuston kanssa. Tämän vuoksi puupintojen mikrobiologista puhtautta on siis vaikea silmämääräisesti todeta. Puulajien tarkastelussa havaittiin, että myös koivulla on antibakteerisia ominaisuuksia.
Monitieteisen tutkimuksen toteuttajia olivat Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen Yliopisto, Luonnonvarakeskus, VTT ja Ramboll. Yhteys projektipäällikkö Olli Paajanen (olli.paajanen@xamk.fi, p. 040 621 0477)
Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston toteuttamassa Männyn emissiot vaihtelevissa sisäilman kosteusolosuhteissa (HUMIWOOD) -hankkeessa tutkittiin mäntypuun sisäilmavaikutuksia haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) kannalta. Hankkeessa tarkasteltiin kierrätyspuun käyttömahdollisuuksia vähäpäästöisenä sisustusmateriaalina sekä toteutettiin ensi kertaa kontrolloitu koe, joka tuotti tietoa männyn emissioiden riippuvuudesta sisäilman kosteuden vuodenaikaisvaihtelusta.
Tulokset osoittavat, että emissiot lisääntyvät voimakkaasti sisäilman suhteellisen kosteuden saavuttaessa yli 60 % tason syksyllä ja vähenevät, kun ilma kuivuu lämmityskauden alettua. Useita ilman suhteellisen kosteuden vuodenaikaissyklejä läpi käynyt kierrätyspuu on selvästi vähäpäästöisempää kuin ensimmäistä vuotta käytössä oleva puu. Tulokset rohkaisevat ideoimaan kierrätyspuusta sisustustuotteita esimerkiksi kohteisiin, joissa sisäilmaemissioille asetetaan tavallista tiukemmat raja-arvot.
Yhteys: Erikoistutkija Henrik Heräjärvi Luonnonvarakeskus (henrik.herajarvi@luke.fi, p. 029 5323037) ja tutkimusjohtaja Pertti Pasanen Itä-Suomen yliopisto (pertti.pasanen@uef.fi, p. 050 4006200)
Wood for good - hanke selvittelee puumateriaalin vaikutusta sisäympäristön laatuun ja ihmisten hyvinvointiin työtiloissa. Laaja Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston toteuttama tutkimus kattaa mm. sisäympäristön laadun mittauksia sekä kokeellisen tutkimuksen koehenkilöiden kokemasta hyvinvoinnista. Lisäksi selvitetään ajureita ja esteitä puumateriaalien valinnalle julkisessa rakentamisessa ja päätöksenteossa.
Seminaarissa esiteltiin tutkimuksen koeasettelut ja toteutus sekä joitakin alustavia tuloksia, mutta varsinaiset analyysitulokset mm. psykologisesta kokemuksesta sekä fysiologisista vaikutuksista on esiteltävissä toukokuussa 2021.
Yhteys: Erikoistutkija Riina Muilu-Mäkelä, Luonnonvarakeskus (riina.muilu-makela@luke.fi, p. 029 5324044)
Seminaarissa kerrottiin myös muista tutkimushankkeista: Kuhmon Tuupalan koulussa tutkitaan parhaillaan puukoulun fysikaalisia, kemiallisia ja mikrobiologisia ominaisuuksia sekä niiden vaikutusta oppilaiden kokemaan stressiin. Yhteys: tutkimuspäällikkö Pekka Kilpeläinen, Oulun yliopisto (pekka.t.kilpelainen@oulu.fi , p. 029 4488 111)
Puu on myös mukana Jyväskylän, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen Covid-19 -tutkimuksessa, jossa selvitetään eri materiaalia olevien pintojen Covid-19 -viruksen tartuttavuutta. Yhteys: apulaisprofessori Antti Haapala, Itä-Suomen yliopisto (antti.haapala@uef.fi, p. 044 520 2849).
Heurekassa meneillään olevassa SuperPuu-näyttelyssä kerätään yleisöltä aineistoa PuuSensei-tutkimukseen. PuuSenseillä selvitetään koetaanko puu synteettisiä materiaaleja miellyttävämmäksi. Lisäksi selvitetään eroja eri aistein tehtyjen havaintojen suhteen sekä tarkastellaan kuinka eri muuttujat (ikä, kulttuuritausta, ammatti jne.) vaikuttavat valintoihin. Yhteys: Erikoistutkija Tuula Jyske, Luonnonvarakeskus (tuula.jyske@luke.fi, p. 029 5325588)
Puutuoteteollisuus ry:n seminaarissa 19.11. esiteltiin kolmen Ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -rahoitusohjelmasta tukea saaneen tutkimushankkeen tuloksia. Lisäksi kerrottiin muista meneillään olevista uusista puun psyykkisiä ja fysiologisia ominaisuuksia koskevista tutkimuksista.
Puupintojen puhdistettavuus ja antibakteerisuus (Pupu) -tutkimushankkeessa selvitettiin, sopiiko puupinta korkeaa hygieniaa ja puhdistettavuutta vaativiin tiloihin. Aiemmissa tutkimuksissa puu on todettu antibakteeriseksi materiaaliksi. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin eri puulajien antibakteerisuutta, eri pinnoitteiden vaikutusta antibakteerisuuteen sekä puupintojen puhdistettavuutta. Tutkittavat puulajit olivat kuusi, koivu ja männyn pinta- sekä sydänpuu.
Pinnoitteet tekevä puusta helpommin puhdistettavan, mutta samalla estävät antibakteerisen vaikutuksen. Pintojen orgaanisen lian määrä korreloi huonosti pinnalta löytyvän mikrobikasvuston kanssa. Tämän vuoksi puupintojen mikrobiologista puhtautta on siis vaikea silmämääräisesti todeta. Puulajien tarkastelussa havaittiin, että myös koivulla on antibakteerisia ominaisuuksia.
Monitieteisen tutkimuksen toteuttajia olivat Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen Yliopisto, Luonnonvarakeskus, VTT ja Ramboll. Yhteys projektipäällikkö Olli Paajanen (olli.paajanen@xamk.fi, p. 040 621 0477)
Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston toteuttamassa Männyn emissiot vaihtelevissa sisäilman kosteusolosuhteissa (HUMIWOOD) -hankkeessa tutkittiin mäntypuun sisäilmavaikutuksia haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) kannalta. Hankkeessa tarkasteltiin kierrätyspuun käyttömahdollisuuksia vähäpäästöisenä sisustusmateriaalina sekä toteutettiin ensi kertaa kontrolloitu koe, joka tuotti tietoa männyn emissioiden riippuvuudesta sisäilman kosteuden vuodenaikaisvaihtelusta.
Tulokset osoittavat, että emissiot lisääntyvät voimakkaasti sisäilman suhteellisen kosteuden saavuttaessa yli 60 % tason syksyllä ja vähenevät, kun ilma kuivuu lämmityskauden alettua. Useita ilman suhteellisen kosteuden vuodenaikaissyklejä läpi käynyt kierrätyspuu on selvästi vähäpäästöisempää kuin ensimmäistä vuotta käytössä oleva puu. Tulokset rohkaisevat ideoimaan kierrätyspuusta sisustustuotteita esimerkiksi kohteisiin, joissa sisäilmaemissioille asetetaan tavallista tiukemmat raja-arvot.
Yhteys: Erikoistutkija Henrik Heräjärvi Luonnonvarakeskus (henrik.herajarvi@luke.fi, p. 029 5323037) ja tutkimusjohtaja Pertti Pasanen Itä-Suomen yliopisto (pertti.pasanen@uef.fi, p. 050 4006200)
Wood for good - hanke selvittelee puumateriaalin vaikutusta sisäympäristön laatuun ja ihmisten hyvinvointiin työtiloissa. Laaja Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston toteuttama tutkimus kattaa mm. sisäympäristön laadun mittauksia sekä kokeellisen tutkimuksen koehenkilöiden kokemasta hyvinvoinnista. Lisäksi selvitetään ajureita ja esteitä puumateriaalien valinnalle julkisessa rakentamisessa ja päätöksenteossa.
Seminaarissa esiteltiin tutkimuksen koeasettelut ja toteutus sekä joitakin alustavia tuloksia, mutta varsinaiset analyysitulokset mm. psykologisesta kokemuksesta sekä fysiologisista vaikutuksista on esiteltävissä toukokuussa 2021.
Yhteys: Erikoistutkija Riina Muilu-Mäkelä, Luonnonvarakeskus (riina.muilu-makela@luke.fi, p. 029 5324044)
Seminaarissa kerrottiin myös muista tutkimushankkeista: Kuhmon Tuupalan koulussa tutkitaan parhaillaan puukoulun fysikaalisia, kemiallisia ja mikrobiologisia ominaisuuksia sekä niiden vaikutusta oppilaiden kokemaan stressiin. Yhteys: tutkimuspäällikkö Pekka Kilpeläinen, Oulun yliopisto (pekka.t.kilpelainen@oulu.fi , p. 029 4488 111)
Puu on myös mukana Jyväskylän, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen Covid-19 -tutkimuksessa, jossa selvitetään eri materiaalia olevien pintojen Covid-19 -viruksen tartuttavuutta. Yhteys: apulaisprofessori Antti Haapala, Itä-Suomen yliopisto (antti.haapala@uef.fi, p. 044 520 2849).
Heurekassa meneillään olevassa SuperPuu-näyttelyssä kerätään yleisöltä aineistoa PuuSensei-tutkimukseen. PuuSenseillä selvitetään koetaanko puu synteettisiä materiaaleja miellyttävämmäksi. Lisäksi selvitetään eroja eri aistein tehtyjen havaintojen suhteen sekä tarkastellaan kuinka eri muuttujat (ikä, kulttuuritausta, ammatti jne.) vaikuttavat valintoihin. Yhteys: Erikoistutkija Tuula Jyske, Luonnonvarakeskus (tuula.jyske@luke.fi, p. 029 5325588)
Joistakin esityksistä sivulle lisätään myös tallenne.
Seminaari puun terveysvaikutuksista 19.11.
Ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta –rahoituksella on toteutettu tutkimushankkeita, joissa tarkastellaan puun ominaisuuksia sekä ihmisen elinympäristössä olevien puupintojen fysiologis-psykologisia vaikutuksia. Näiden tuloksia esitellään webinaarissamme 19.11. klo 13 . Ohjelma ja ilmoittautumislinkki
Puuinfon ePuu-kiertue kiertää vielä 12 paikkakuntaa, joissa seminaarin puitteet järjestää paikallinen ammattikorkeakoulu. Seminaariin voi osallistua verkossa, joillakin paikkakunnilla on mahdollista osallistua myös paikan päällä.
Puuinfon kehittämällä digitaalisella hankintatyökalulla, ePuu-palvelulla voi selvittää, miten puurakennushanke poikkeaa muusta rakentamisesta ja selvittää hanketta koskevat palomääräykset. Lisäksi voi tutustua erilaisiin puurakennejärjestelmiin ja valita hankkeeseen soveltuvat vaatimusten mukaiset rakenneratkaisut. Palvelusta voi myös katsoa, mitä vastaavat hankkeet Suomessa ovat aiemmin maksaneet ja löytää puisia ratkaisuja tarjoavat yritykset hankkeen kilpailutusta ja hankintoja varten.
Seminaari sopii rakennuttajien, suunnittelijoiden ja kuntapäättäjien lisäksi hyvin myös teollisuudelle. Ohjelma on pääosin sama joka paikassa, mutta sitä täydennetään paikkakuntakohtaisilla esityksillä ja keskusteluilla.
Ohjelma, päivämäärät sekä osallistumisohjeet löytyy ePuu-linkki.
Joistakin esityksistä sivulle lisätään myös tallenne.
Seminaari puun terveysvaikutuksista 19.11.
Ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta –rahoituksella on toteutettu tutkimushankkeita, joissa tarkastellaan puun ominaisuuksia sekä ihmisen elinympäristössä olevien puupintojen fysiologis-psykologisia vaikutuksia. Näiden tuloksia esitellään webinaarissamme 19.11. klo 13 . Ohjelma ja ilmoittautumislinkki
Puuinfon ePuu-kiertue kiertää vielä 12 paikkakuntaa, joissa seminaarin puitteet järjestää paikallinen ammattikorkeakoulu. Seminaariin voi osallistua verkossa, joillakin paikkakunnilla on mahdollista osallistua myös paikan päällä.
Puuinfon kehittämällä digitaalisella hankintatyökalulla, ePuu-palvelulla voi selvittää, miten puurakennushanke poikkeaa muusta rakentamisesta ja selvittää hanketta koskevat palomääräykset. Lisäksi voi tutustua erilaisiin puurakennejärjestelmiin ja valita hankkeeseen soveltuvat vaatimusten mukaiset rakenneratkaisut. Palvelusta voi myös katsoa, mitä vastaavat hankkeet Suomessa ovat aiemmin maksaneet ja löytää puisia ratkaisuja tarjoavat yritykset hankkeen kilpailutusta ja hankintoja varten.
Seminaari sopii rakennuttajien, suunnittelijoiden ja kuntapäättäjien lisäksi hyvin myös teollisuudelle. Ohjelma on pääosin sama joka paikassa, mutta sitä täydennetään paikkakuntakohtaisilla esityksillä ja keskusteluilla.
Ohjelma, päivämäärät sekä osallistumisohjeet löytyy ePuu-linkki.
Joistakin esityksistä sivulle lisätään myös tallenne.
Seminaari puun terveysvaikutuksista 19.11.
Ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta –rahoituksella on toteutettu tutkimushankkeita, joissa tarkastellaan puun ominaisuuksia sekä ihmisen elinympäristössä olevien puupintojen fysiologis-psykologisia vaikutuksia. Näiden tuloksia esitellään webinaarissamme 19.11. klo 13 . Ohjelma ja ilmoittautumislinkki
Puuinfon ePuu-kiertue kiertää vielä 12 paikkakuntaa, joissa seminaarin puitteet järjestää paikallinen ammattikorkeakoulu. Seminaariin voi osallistua verkossa, joillakin paikkakunnilla on mahdollista osallistua myös paikan päällä.
Puuinfon kehittämällä digitaalisella hankintatyökalulla, ePuu-palvelulla voi selvittää, miten puurakennushanke poikkeaa muusta rakentamisesta ja selvittää hanketta koskevat palomääräykset. Lisäksi voi tutustua erilaisiin puurakennejärjestelmiin ja valita hankkeeseen soveltuvat vaatimusten mukaiset rakenneratkaisut. Palvelusta voi myös katsoa, mitä vastaavat hankkeet Suomessa ovat aiemmin maksaneet ja löytää puisia ratkaisuja tarjoavat yritykset hankkeen kilpailutusta ja hankintoja varten.
Seminaari sopii rakennuttajien, suunnittelijoiden ja kuntapäättäjien lisäksi hyvin myös teollisuudelle. Ohjelma on pääosin sama joka paikassa, mutta sitä täydennetään paikkakuntakohtaisilla esityksillä ja keskusteluilla.
Ohjelma, päivämäärät sekä osallistumisohjeet löytyy ePuu-linkki.
Ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta –rahoituksella on toteutettu tutkimushankkeita, joissa tarkastellaan puun ominaisuuksia sekä ihmisen elinympäristön puupintojen fysiologis-psykologisia vaikutuksia.
Näitä uusimpia tutkimustuloksia esitellään webinaarissa torstaina 19.11. klo 13-16
Webinaarin ohjelma
Avaus
Aila Janatuinen, erityisasiantuntija, Puutuoteteollisuus ry
Puupintojen puhdistettavuus ja antibakteerisuus (Puhdas puupinta -hanke)
Projektipäällikkö Olli Paajanen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Puumateriaalin vaikutus sisäympäristön laatuun ja ihmisten hyvinvointiin työtiloissa; alustavia tuloksia. (Wood for good -hanke)
Erikoistutkija Riina Muilu-Mäkelä, Luonnonvarakeskus, Tutkijatohtori Natalia Saukkonen, Tampereen yliopisto ja opiskelija Deborah Kuperstein Blasco, Tampereen yliopisto
Ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta –rahoituksella on toteutettu tutkimushankkeita, joissa tarkastellaan puun ominaisuuksia sekä ihmisen elinympäristön puupintojen fysiologis-psykologisia vaikutuksia.
Näitä uusimpia tutkimustuloksia esitellään webinaarissa torstaina 19.11. klo 13-16
Webinaarin ohjelma
Avaus
Aila Janatuinen, erityisasiantuntija, Puutuoteteollisuus ry
Puupintojen puhdistettavuus ja antibakteerisuus (Puhdas puupinta -hanke)
Projektipäällikkö Olli Paajanen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Puumateriaalin vaikutus sisäympäristön laatuun ja ihmisten hyvinvointiin työtiloissa; alustavia tuloksia. (Wood for good -hanke)
Erikoistutkija Riina Muilu-Mäkelä, Luonnonvarakeskus, Tutkijatohtori Natalia Saukkonen, Tampereen yliopisto ja opiskelija Deborah Kuperstein Blasco, Tampereen yliopisto
Ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta –rahoituksella on toteutettu tutkimushankkeita, joissa tarkastellaan puun ominaisuuksia sekä ihmisen elinympäristön puupintojen fysiologis-psykologisia vaikutuksia.
Näitä uusimpia tutkimustuloksia esitellään webinaarissa torstaina 19.11. klo 13-16
Webinaarin ohjelma
Avaus
Aila Janatuinen, erityisasiantuntija, Puutuoteteollisuus ry
Puupintojen puhdistettavuus ja antibakteerisuus (Puhdas puupinta -hanke)
Projektipäällikkö Olli Paajanen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Puumateriaalin vaikutus sisäympäristön laatuun ja ihmisten hyvinvointiin työtiloissa; alustavia tuloksia. (Wood for good -hanke)
Erikoistutkija Riina Muilu-Mäkelä, Luonnonvarakeskus, Tutkijatohtori Natalia Saukkonen, Tampereen yliopisto ja opiskelija Deborah Kuperstein Blasco, Tampereen yliopisto
Muuntokoulutus insinööreille puurakentamisen ja -teollisuuden tehtäviin
Puutuoteteollisuus on havainnut osaajapulan muodostavan pullonkaulan teollisuuden kasvussa. LAB tarjoaa nyt muuntokoulutusta puurakentamisen ja puutekniikan tehtäviin. Nyt tarjolla oleva koulutus antaa pohjana olevan insinöörikoulutuksen mukaisesti pätevyyden puutuoteteollisuuden suunnittelu-, johto-, tuotekehitys- tai tuotantotehtäviin.
Rakennusinsinöörikoulutuksen pohjalta voi saavuttaa puutekniikan insinöörin pätevyyden ja valmiuden toimia vaativien puurakenteiden suunnittelijan tehtävissä. Muilla pohjakoulutuksilla vaihtoehtoina on valmistua tuotantotalouden tai konetekniikan insinööriksi puutuoteteollisuuden palvelukseen.
Opiskelu tapahtuu etänä joko suomen tai englannin kielellä.
Tämä koulutus osaltaan turvaa alan osaajapohjan laajenemista. Toivomme, että myös teollisuus vie aktiivisesti tietoa eteenpäin ja kannustaa omia osaajiaan ja muita kiinnostuneita hakeutumaan koulutuksiin.
Lisää tietoa sekä LAB:n esite ja yhteystiedot sivuillamme tässä
Puupalkinto 2020 -yleisöäänestys meneillään
Puupalkinto jaetaan vuosittain kannustuksena rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista, suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla.
Palkinnonsaajan valitsemista varten Puuinfo on nimennyt palkintolautakunnan, jonka jäsenet tänä vuonna ovat professori Pekka Heikkinen, Aalto yliopisto, professori Markku Karjalainen, Tampereen yliopisto ja professori Janne Pihlajaniemi, Oulun yliopisto.
Yleisöäänestyksellä valitaan yleisön suosikkikohde. Äänestys on auki 30.10. saakka ja siihen pääsee tästä linkistä.
Vuoden 2020 Puupalkinnon voittaja ja yleisöäänestyksen voittaja julkistetaan 5.11. Puupäivä-webinaarissa. Kutsu ja ilmoittautumisohje webinaariin lähetetään erillisessä viestissä ja ne löytyvät linkkien julkaisun jälkeen myös Puupalkintosivustolta.
Muuntokoulutus insinööreille puurakentamisen ja -teollisuuden tehtäviin
Puutuoteteollisuus on havainnut osaajapulan muodostavan pullonkaulan teollisuuden kasvussa. LAB tarjoaa nyt muuntokoulutusta puurakentamisen ja puutekniikan tehtäviin. Nyt tarjolla oleva koulutus antaa pohjana olevan insinöörikoulutuksen mukaisesti pätevyyden puutuoteteollisuuden suunnittelu-, johto-, tuotekehitys- tai tuotantotehtäviin.
Rakennusinsinöörikoulutuksen pohjalta voi saavuttaa puutekniikan insinöörin pätevyyden ja valmiuden toimia vaativien puurakenteiden suunnittelijan tehtävissä. Muilla pohjakoulutuksilla vaihtoehtoina on valmistua tuotantotalouden tai konetekniikan insinööriksi puutuoteteollisuuden palvelukseen.
Opiskelu tapahtuu etänä joko suomen tai englannin kielellä.
Tämä koulutus osaltaan turvaa alan osaajapohjan laajenemista. Toivomme, että myös teollisuus vie aktiivisesti tietoa eteenpäin ja kannustaa omia osaajiaan ja muita kiinnostuneita hakeutumaan koulutuksiin.
Lisää tietoa sekä LAB:n esite ja yhteystiedot sivuillamme tässä
Puupalkinto 2020 -yleisöäänestys meneillään
Puupalkinto jaetaan vuosittain kannustuksena rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista, suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla.
Palkinnonsaajan valitsemista varten Puuinfo on nimennyt palkintolautakunnan, jonka jäsenet tänä vuonna ovat professori Pekka Heikkinen, Aalto yliopisto, professori Markku Karjalainen, Tampereen yliopisto ja professori Janne Pihlajaniemi, Oulun yliopisto.
Yleisöäänestyksellä valitaan yleisön suosikkikohde. Äänestys on auki 30.10. saakka ja siihen pääsee tästä linkistä.
Vuoden 2020 Puupalkinnon voittaja ja yleisöäänestyksen voittaja julkistetaan 5.11. Puupäivä-webinaarissa. Kutsu ja ilmoittautumisohje webinaariin lähetetään erillisessä viestissä ja ne löytyvät linkkien julkaisun jälkeen myös Puupalkintosivustolta.
Muuntokoulutus insinööreille puurakentamisen ja -teollisuuden tehtäviin
Puutuoteteollisuus on havainnut osaajapulan muodostavan pullonkaulan teollisuuden kasvussa. LAB tarjoaa nyt muuntokoulutusta puurakentamisen ja puutekniikan tehtäviin. Nyt tarjolla oleva koulutus antaa pohjana olevan insinöörikoulutuksen mukaisesti pätevyyden puutuoteteollisuuden suunnittelu-, johto-, tuotekehitys- tai tuotantotehtäviin.
Rakennusinsinöörikoulutuksen pohjalta voi saavuttaa puutekniikan insinöörin pätevyyden ja valmiuden toimia vaativien puurakenteiden suunnittelijan tehtävissä. Muilla pohjakoulutuksilla vaihtoehtoina on valmistua tuotantotalouden tai konetekniikan insinööriksi puutuoteteollisuuden palvelukseen.
Opiskelu tapahtuu etänä joko suomen tai englannin kielellä.
Tämä koulutus osaltaan turvaa alan osaajapohjan laajenemista. Toivomme, että myös teollisuus vie aktiivisesti tietoa eteenpäin ja kannustaa omia osaajiaan ja muita kiinnostuneita hakeutumaan koulutuksiin.
Lisää tietoa sekä LAB:n esite ja yhteystiedot sivuillamme tässä
Puupalkinto 2020 -yleisöäänestys meneillään
Puupalkinto jaetaan vuosittain kannustuksena rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista, suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla.
Palkinnonsaajan valitsemista varten Puuinfo on nimennyt palkintolautakunnan, jonka jäsenet tänä vuonna ovat professori Pekka Heikkinen, Aalto yliopisto, professori Markku Karjalainen, Tampereen yliopisto ja professori Janne Pihlajaniemi, Oulun yliopisto.
Yleisöäänestyksellä valitaan yleisön suosikkikohde. Äänestys on auki 30.10. saakka ja siihen pääsee tästä linkistä.
Vuoden 2020 Puupalkinnon voittaja ja yleisöäänestyksen voittaja julkistetaan 5.11. Puupäivä-webinaarissa. Kutsu ja ilmoittautumisohje webinaariin lähetetään erillisessä viestissä ja ne löytyvät linkkien julkaisun jälkeen myös Puupalkintosivustolta.
SuperPUU-näyttely Heurekassa tammikuuhun 2022 saakka
SuperPUUn näyttelyaikaa on jatkettu. Heureka on nyt normaalisti auki, mahdolliset rajoitukset tai muutokset, esim. viranomaismääräysten vuoksi, kannattaa kuitenkin tarkistaa Heurekan nettisivulta.
Tämän syksyn osalta suurempiin ryhmiin liittyvät tapahtumat on siirretty. Pienemmät tapahtumat ovat mahdollisia ja Heurekassa noudatetaan tarkkoja turvatoimia. Lisäksi esim. lasten tiedeleirit on siirretty verkkoon.
Heurekassa on myös kokoustiloja, joten siellä on mahdollista järjestää kokouksia ja yhdistää niihin näyttelykäynti. Suurin tila, auditorio, takaa mahdollisuuden kokoontumisen isommallekin ryhmälle kunnon turvaväleillä.
Heurekan mukaan näyttely on saanut hyvän vastaanoton. Aikuiset kehuvat näyttelyn kauneutta. Lapsille siellä on kiinnostavaa ja osallistavaa tekemistä. SuperPUUn ohella Heurekassa on koko ajan myös vaihtuvia näyttelyitä.
Näyttelyn oheen suunniteltua ohjelmaa
Heurekan toimintapaan kuuluu järjestää päänäyttelyiden teemaan liittyviä teemapäiviä. Syksylle suunniteltu ”rekrypäivä” pyritään järjestämään tammikuussa 2021 (perjantai 22.1.). Siihen kutsutaan yläluokkien viimeisten luokkien oppilaita sekä mahdollisesti toisen asteen opiskelijoita.
Teemapäivänä näyttelyn sponsorit antavat tietoa alan ammateista ja työpaikoista sekä tuotteista ja niiden käytöstä.
Myös 23.1. suunniteltuun perhepäivään tuodaan puutuoteteollisuutta, alan ammatteja ja yrityksiä koskevaa lisäohjelmaa.
Korkea-asteen opiskelijoille on suunnitteilla erillinen iltatilaisuus Puutuoteteollisuuden toimesta.
Lisäksi ensi kesäksi näyttelyä täydentää Heurekan ulkopuisto Galileihin rakennettava puuhun liittyvä aktiviteetti.
Puutuoteteollisuus ry:n jäsenten kummiluokkavierailut siirretään ensi vuoteen. Niistä tiedotetaan erikseen yrityksille.
SuperPUU-näyttely Heurekassa tammikuuhun 2022 saakka
SuperPUUn näyttelyaikaa on jatkettu. Heureka on nyt normaalisti auki, mahdolliset rajoitukset tai muutokset, esim. viranomaismääräysten vuoksi, kannattaa kuitenkin tarkistaa Heurekan nettisivulta.
Tämän syksyn osalta suurempiin ryhmiin liittyvät tapahtumat on siirretty. Pienemmät tapahtumat ovat mahdollisia ja Heurekassa noudatetaan tarkkoja turvatoimia. Lisäksi esim. lasten tiedeleirit on siirretty verkkoon.
Heurekassa on myös kokoustiloja, joten siellä on mahdollista järjestää kokouksia ja yhdistää niihin näyttelykäynti. Suurin tila, auditorio, takaa mahdollisuuden kokoontumisen isommallekin ryhmälle kunnon turvaväleillä.
Heurekan mukaan näyttely on saanut hyvän vastaanoton. Aikuiset kehuvat näyttelyn kauneutta. Lapsille siellä on kiinnostavaa ja osallistavaa tekemistä. SuperPUUn ohella Heurekassa on koko ajan myös vaihtuvia näyttelyitä.
Näyttelyn oheen suunniteltua ohjelmaa
Heurekan toimintapaan kuuluu järjestää päänäyttelyiden teemaan liittyviä teemapäiviä. Syksylle suunniteltu ”rekrypäivä” pyritään järjestämään tammikuussa 2021 (perjantai 22.1.). Siihen kutsutaan yläluokkien viimeisten luokkien oppilaita sekä mahdollisesti toisen asteen opiskelijoita.
Teemapäivänä näyttelyn sponsorit antavat tietoa alan ammateista ja työpaikoista sekä tuotteista ja niiden käytöstä.
Myös 23.1. suunniteltuun perhepäivään tuodaan puutuoteteollisuutta, alan ammatteja ja yrityksiä koskevaa lisäohjelmaa.
Korkea-asteen opiskelijoille on suunnitteilla erillinen iltatilaisuus Puutuoteteollisuuden toimesta.
Lisäksi ensi kesäksi näyttelyä täydentää Heurekan ulkopuisto Galileihin rakennettava puuhun liittyvä aktiviteetti.
Puutuoteteollisuus ry:n jäsenten kummiluokkavierailut siirretään ensi vuoteen. Niistä tiedotetaan erikseen yrityksille.
SuperPUU-näyttely Heurekassa tammikuuhun 2022 saakka
SuperPUUn näyttelyaikaa on jatkettu. Heureka on nyt normaalisti auki, mahdolliset rajoitukset tai muutokset, esim. viranomaismääräysten vuoksi, kannattaa kuitenkin tarkistaa Heurekan nettisivulta.
Tämän syksyn osalta suurempiin ryhmiin liittyvät tapahtumat on siirretty. Pienemmät tapahtumat ovat mahdollisia ja Heurekassa noudatetaan tarkkoja turvatoimia. Lisäksi esim. lasten tiedeleirit on siirretty verkkoon.
Heurekassa on myös kokoustiloja, joten siellä on mahdollista järjestää kokouksia ja yhdistää niihin näyttelykäynti. Suurin tila, auditorio, takaa mahdollisuuden kokoontumisen isommallekin ryhmälle kunnon turvaväleillä.
Heurekan mukaan näyttely on saanut hyvän vastaanoton. Aikuiset kehuvat näyttelyn kauneutta. Lapsille siellä on kiinnostavaa ja osallistavaa tekemistä. SuperPUUn ohella Heurekassa on koko ajan myös vaihtuvia näyttelyitä.
Näyttelyn oheen suunniteltua ohjelmaa
Heurekan toimintapaan kuuluu järjestää päänäyttelyiden teemaan liittyviä teemapäiviä. Syksylle suunniteltu ”rekrypäivä” pyritään järjestämään tammikuussa 2021 (perjantai 22.1.). Siihen kutsutaan yläluokkien viimeisten luokkien oppilaita sekä mahdollisesti toisen asteen opiskelijoita.
Teemapäivänä näyttelyn sponsorit antavat tietoa alan ammateista ja työpaikoista sekä tuotteista ja niiden käytöstä.
Myös 23.1. suunniteltuun perhepäivään tuodaan puutuoteteollisuutta, alan ammatteja ja yrityksiä koskevaa lisäohjelmaa.
Korkea-asteen opiskelijoille on suunnitteilla erillinen iltatilaisuus Puutuoteteollisuuden toimesta.
Lisäksi ensi kesäksi näyttelyä täydentää Heurekan ulkopuisto Galileihin rakennettava puuhun liittyvä aktiviteetti.
Puutuoteteollisuus ry:n jäsenten kummiluokkavierailut siirretään ensi vuoteen. Niistä tiedotetaan erikseen yrityksille.
Suomalainen huonekalu -kilpailun voitti Juho Pasilan Railo-tuoli
Kotimaisesta koivusta valmistettu tuoli sopii kotiin tai julkisiin tiloihin ja sen ympärille luodaan tuoteperhe. Tuote on toteutettu yhdessä Puulonin kanssa.
Toisen palkinnon sai Henri Halla-ahon Niemen Tehtaiden kanssa toteuttama OLO-konsepti lastenkalustesektorille.
Kaikki palkitut esitellään Ornamon sivuilla täällä.
Ympäristöministeriö julkaisi 8.9. kansalliset tavoitteet julkisen sektorin puurakentamiselle. Puun kasvava käyttö rakentamisessa on keino vähentää hiilidioksidipäästöjä. Julkinen sektori toimii näin esimerkkinä yksityiselle sektorille. Lisäksi kunnilla on ohjausvaikutus yksityiseen rakentamiseen.
Tavoiteltu puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta on 31 % vuonna 2022 ja 45 % vuonna 2025. Kansalliset tavoitteet julkiselle puurakentamiselle asetettiin nyt ensimmäistä kertaa. Kunnille tarjotaan tukea tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tavoitteet asetettiin myös rakennusmääriltään isoimmille rakennusluokille, eli julkisille opetusrakennuksille (v. 2022 55% ja v. 2025 65 %), hoitoalan rakennuksille (v. 2022 20 % ja v. 2025 35 %), asuinkerrostaloille (v. 2022 21 % ja v. 2025 46 %) ja kokoontumisrakennuksille (v. 2022 20 % ja v. 2025 30 %).
Vuonna 2019 julkinen rakennuttaja vastasi noin 18 % kaikesta uudisrakentamisesta, mistä noin 15 % oli puurakentamista.
Suomalainen huonekalu -kilpailun voitti Juho Pasilan Railo-tuoli
Kotimaisesta koivusta valmistettu tuoli sopii kotiin tai julkisiin tiloihin ja sen ympärille luodaan tuoteperhe. Tuote on toteutettu yhdessä Puulonin kanssa.
Toisen palkinnon sai Henri Halla-ahon Niemen Tehtaiden kanssa toteuttama OLO-konsepti lastenkalustesektorille.
Kaikki palkitut esitellään Ornamon sivuilla täällä.
Ympäristöministeriö julkaisi 8.9. kansalliset tavoitteet julkisen sektorin puurakentamiselle. Puun kasvava käyttö rakentamisessa on keino vähentää hiilidioksidipäästöjä. Julkinen sektori toimii näin esimerkkinä yksityiselle sektorille. Lisäksi kunnilla on ohjausvaikutus yksityiseen rakentamiseen.
Tavoiteltu puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta on 31 % vuonna 2022 ja 45 % vuonna 2025. Kansalliset tavoitteet julkiselle puurakentamiselle asetettiin nyt ensimmäistä kertaa. Kunnille tarjotaan tukea tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tavoitteet asetettiin myös rakennusmääriltään isoimmille rakennusluokille, eli julkisille opetusrakennuksille (v. 2022 55% ja v. 2025 65 %), hoitoalan rakennuksille (v. 2022 20 % ja v. 2025 35 %), asuinkerrostaloille (v. 2022 21 % ja v. 2025 46 %) ja kokoontumisrakennuksille (v. 2022 20 % ja v. 2025 30 %).
Vuonna 2019 julkinen rakennuttaja vastasi noin 18 % kaikesta uudisrakentamisesta, mistä noin 15 % oli puurakentamista.
Suomalainen huonekalu -kilpailun voitti Juho Pasilan Railo-tuoli
Kotimaisesta koivusta valmistettu tuoli sopii kotiin tai julkisiin tiloihin ja sen ympärille luodaan tuoteperhe. Tuote on toteutettu yhdessä Puulonin kanssa.
Toisen palkinnon sai Henri Halla-ahon Niemen Tehtaiden kanssa toteuttama OLO-konsepti lastenkalustesektorille.
Kaikki palkitut esitellään Ornamon sivuilla täällä.
Ympäristöministeriö julkaisi 8.9. kansalliset tavoitteet julkisen sektorin puurakentamiselle. Puun kasvava käyttö rakentamisessa on keino vähentää hiilidioksidipäästöjä. Julkinen sektori toimii näin esimerkkinä yksityiselle sektorille. Lisäksi kunnilla on ohjausvaikutus yksityiseen rakentamiseen.
Tavoiteltu puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta on 31 % vuonna 2022 ja 45 % vuonna 2025. Kansalliset tavoitteet julkiselle puurakentamiselle asetettiin nyt ensimmäistä kertaa. Kunnille tarjotaan tukea tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tavoitteet asetettiin myös rakennusmääriltään isoimmille rakennusluokille, eli julkisille opetusrakennuksille (v. 2022 55% ja v. 2025 65 %), hoitoalan rakennuksille (v. 2022 20 % ja v. 2025 35 %), asuinkerrostaloille (v. 2022 21 % ja v. 2025 46 %) ja kokoontumisrakennuksille (v. 2022 20 % ja v. 2025 30 %).
Vuonna 2019 julkinen rakennuttaja vastasi noin 18 % kaikesta uudisrakentamisesta, mistä noin 15 % oli puurakentamista.
Puurakentamisen kasvu lisää kotimaista kysyntää ja vähentää hiilidioksidipäästöjä
Puutuoteteollisuuden esitys hallituksen budjettineuvotteluihin on, että vihreää elvytysrahaa ohjataan vaikeuksissa olevien kuntien tukemiseen, jotta huonokuntoiset opetus- ja liikuntatilat saadaan korvattua uusilla terveillä rakennuksilla. Myös kuntien hoivarakennuksissa on uusintatarvetta. Näissä rakentamisen sektoreissa puurakentamisella on suuri potentiaali.
MAL-sopimukseen liitetty puurakentamisen korotettu käynnistysavustus laajennettiin nyt koko Suomeen. On tärkeää, että MAL-avustusten korotettu käynnistysavustus puurakentamiselle jatkuisi myös vuoden 2021 jälkeen. Se madaltaa kynnystä puurakennushankkeiden käynnistämiseen.
Myös infrarakentamisessa on mahdollisuus lisätä puun käyttöä esimerkiksi silloissa sekä riista- ja meluaidoissa. Infrarakentamisen puun käytön kasvattamiselle ilmastoperustein on julkistettu kunnianhimoinen tavoite jo edellisen hallituksen aikana. Tämän tavoitteen toteuttamistoimet tulee nyt vihdoin aloittaa.
Ympäristöministeriö on 8.9. julkaissut kansalliset julkisen rakentamisen tavoitteet. Niissä puurakentaminen tunnustetaan yhdeksi keinoksi leikata Suomen hiilidioksidipäästöjä. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja ne on aikataulutettu toteutettavaksi jo lähivuosien aikana. On tärkeää, että tässä aikataulussa pysytään ja julkiset toimenpiteet ajoitetaan niin, että tavoitteet on mahdollista saavuttaa.
Tässä tilanteessa Suomen talous tarvitsee myös konkreettisia elvytystoimia. Puurakentaminen pohjautuu vahvasti kotimaiseen raaka-aineeseen ja työhön ja sen vuoksi vihreän elvytyksen varoja tulee ohjata puurakentamiseen. Puurakentamisen toteutus perustuu teolliseen esivalmistukseen lähellä raaka-ainelähteitä. Näin elinkeinovaikutukset kohdistuvat ympäri Suomea.
Lisätiedot: toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Puurakentamisen kasvu lisää kotimaista kysyntää ja vähentää hiilidioksidipäästöjä
Puutuoteteollisuuden esitys hallituksen budjettineuvotteluihin on, että vihreää elvytysrahaa ohjataan vaikeuksissa olevien kuntien tukemiseen, jotta huonokuntoiset opetus- ja liikuntatilat saadaan korvattua uusilla terveillä rakennuksilla. Myös kuntien hoivarakennuksissa on uusintatarvetta. Näissä rakentamisen sektoreissa puurakentamisella on suuri potentiaali.
MAL-sopimukseen liitetty puurakentamisen korotettu käynnistysavustus laajennettiin nyt koko Suomeen. On tärkeää, että MAL-avustusten korotettu käynnistysavustus puurakentamiselle jatkuisi myös vuoden 2021 jälkeen. Se madaltaa kynnystä puurakennushankkeiden käynnistämiseen.
Myös infrarakentamisessa on mahdollisuus lisätä puun käyttöä esimerkiksi silloissa sekä riista- ja meluaidoissa. Infrarakentamisen puun käytön kasvattamiselle ilmastoperustein on julkistettu kunnianhimoinen tavoite jo edellisen hallituksen aikana. Tämän tavoitteen toteuttamistoimet tulee nyt vihdoin aloittaa.
Ympäristöministeriö on 8.9. julkaissut kansalliset julkisen rakentamisen tavoitteet. Niissä puurakentaminen tunnustetaan yhdeksi keinoksi leikata Suomen hiilidioksidipäästöjä. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja ne on aikataulutettu toteutettavaksi jo lähivuosien aikana. On tärkeää, että tässä aikataulussa pysytään ja julkiset toimenpiteet ajoitetaan niin, että tavoitteet on mahdollista saavuttaa.
Tässä tilanteessa Suomen talous tarvitsee myös konkreettisia elvytystoimia. Puurakentaminen pohjautuu vahvasti kotimaiseen raaka-aineeseen ja työhön ja sen vuoksi vihreän elvytyksen varoja tulee ohjata puurakentamiseen. Puurakentamisen toteutus perustuu teolliseen esivalmistukseen lähellä raaka-ainelähteitä. Näin elinkeinovaikutukset kohdistuvat ympäri Suomea.
Lisätiedot: toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Puurakentamisen kasvu lisää kotimaista kysyntää ja vähentää hiilidioksidipäästöjä
Puutuoteteollisuuden esitys hallituksen budjettineuvotteluihin on, että vihreää elvytysrahaa ohjataan vaikeuksissa olevien kuntien tukemiseen, jotta huonokuntoiset opetus- ja liikuntatilat saadaan korvattua uusilla terveillä rakennuksilla. Myös kuntien hoivarakennuksissa on uusintatarvetta. Näissä rakentamisen sektoreissa puurakentamisella on suuri potentiaali.
MAL-sopimukseen liitetty puurakentamisen korotettu käynnistysavustus laajennettiin nyt koko Suomeen. On tärkeää, että MAL-avustusten korotettu käynnistysavustus puurakentamiselle jatkuisi myös vuoden 2021 jälkeen. Se madaltaa kynnystä puurakennushankkeiden käynnistämiseen.
Myös infrarakentamisessa on mahdollisuus lisätä puun käyttöä esimerkiksi silloissa sekä riista- ja meluaidoissa. Infrarakentamisen puun käytön kasvattamiselle ilmastoperustein on julkistettu kunnianhimoinen tavoite jo edellisen hallituksen aikana. Tämän tavoitteen toteuttamistoimet tulee nyt vihdoin aloittaa.
Ympäristöministeriö on 8.9. julkaissut kansalliset julkisen rakentamisen tavoitteet. Niissä puurakentaminen tunnustetaan yhdeksi keinoksi leikata Suomen hiilidioksidipäästöjä. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja ne on aikataulutettu toteutettavaksi jo lähivuosien aikana. On tärkeää, että tässä aikataulussa pysytään ja julkiset toimenpiteet ajoitetaan niin, että tavoitteet on mahdollista saavuttaa.
Tässä tilanteessa Suomen talous tarvitsee myös konkreettisia elvytystoimia. Puurakentaminen pohjautuu vahvasti kotimaiseen raaka-aineeseen ja työhön ja sen vuoksi vihreän elvytyksen varoja tulee ohjata puurakentamiseen. Puurakentamisen toteutus perustuu teolliseen esivalmistukseen lähellä raaka-ainelähteitä. Näin elinkeinovaikutukset kohdistuvat ympäri Suomea.
Lisätiedot: toimitusjohtaja Matti Mikkola, p. 040 829 4026
Suomalainen huonekalu –suunnittelukilpailun palkintojenjako 9.9. klo 12 - kutsu webinaariin
Suomalainen huonekalu –suunnittelukilpailu yhdisti kotimaiset puukalustevalmistajat ja muotoilijat ainutlaatuisella tavalla. Kesän aikana työstetyt protot ovat nyt valmiit ja keskiviikkona 9.9. julistetaan voittajat. Tilaisuuden juontaa toimittaja Sami Sykkö.
Puuteollisuusyrittäjät ja Ornamo ry:n kilpailu etsii puuta hyödyntäviä uusia tuoteideoita. Kaksivaiheiseen kilpailuun osallistui yli 350 kilpailutyötä ja 17 yritystä eri puolilta Suomea. Juryn ja yritysten valitsemat 17 finalistia kisaavat kilpailun palkinnoista. Pääpalkinto ammattilaissarjassa on 15 000 euroa ja opiskelijoiden sarjassa 5 000 euroa.
Kilpailun päärahoittajat ovat: Suomen Metsäsäätiö ja ympäristöministeriö. Mukana kotimaisen puukalusteen asialla ovat myös Huonekalusäätiö ja Messusäätiö.
Tilaisuutta voi seurata 9.9. klo 12-13 striimistä tässä linkissä
Lisätietoja, kuvia ja haastattelupyynnöt Elina Perttula / Ornamo, etunimi.sukunimi@ornamo.fi, p. 043 211 0755
Puutuoteteollisuuden yhteyshenkilö toiminnanjohtaja Janne Liias Puuteollisuusyrittäjät ry, etunimi.sukunimi@puuteollisuusyrittajat.fi, p. 0400 510 755. Lisää kilpailusta Puuteollisuusyrittäjät ry:n sivuilla täällä.
Puupäivä siirtyy keväälle
Vallitsevan koronatilanteen vuoksi Puupäivää ei voida järjestää yleisötilaisuutena. Sen sijaan ilmoitettuna päivänä 5.11.2020 järjestetään webinaari, jossa käsitellään puumarkkinoiden, -rakentamisen ja -arkkitehtuurin ajankohtaisia asioita sekä jaetaan puupalkinto 2020
Varsinainen puupäivä 2020 siirretään pidettäväksi 6.5.2021 Messukeskuksessa tälle syksylle suunnitellulla ohjelmalla.
Marraskuun webinaarin ohjelma ja linkit lähetetään mahdollisimman pian.
Suomalainen huonekalu –suunnittelukilpailun palkintojenjako 9.9. klo 12 - kutsu webinaariin
Suomalainen huonekalu –suunnittelukilpailu yhdisti kotimaiset puukalustevalmistajat ja muotoilijat ainutlaatuisella tavalla. Kesän aikana työstetyt protot ovat nyt valmiit ja keskiviikkona 9.9. julistetaan voittajat. Tilaisuuden juontaa toimittaja Sami Sykkö.
Puuteollisuusyrittäjät ja Ornamo ry:n kilpailu etsii puuta hyödyntäviä uusia tuoteideoita. Kaksivaiheiseen kilpailuun osallistui yli 350 kilpailutyötä ja 17 yritystä eri puolilta Suomea. Juryn ja yritysten valitsemat 17 finalistia kisaavat kilpailun palkinnoista. Pääpalkinto ammattilaissarjassa on 15 000 euroa ja opiskelijoiden sarjassa 5 000 euroa.
Kilpailun päärahoittajat ovat: Suomen Metsäsäätiö ja ympäristöministeriö. Mukana kotimaisen puukalusteen asialla ovat myös Huonekalusäätiö ja Messusäätiö.
Tilaisuutta voi seurata 9.9. klo 12-13 striimistä tässä linkissä
Lisätietoja, kuvia ja haastattelupyynnöt Elina Perttula / Ornamo, etunimi.sukunimi@ornamo.fi, p. 043 211 0755
Puutuoteteollisuuden yhteyshenkilö toiminnanjohtaja Janne Liias Puuteollisuusyrittäjät ry, etunimi.sukunimi@puuteollisuusyrittajat.fi, p. 0400 510 755. Lisää kilpailusta Puuteollisuusyrittäjät ry:n sivuilla täällä.
Puupäivä siirtyy keväälle
Vallitsevan koronatilanteen vuoksi Puupäivää ei voida järjestää yleisötilaisuutena. Sen sijaan ilmoitettuna päivänä 5.11.2020 järjestetään webinaari, jossa käsitellään puumarkkinoiden, -rakentamisen ja -arkkitehtuurin ajankohtaisia asioita sekä jaetaan puupalkinto 2020
Varsinainen puupäivä 2020 siirretään pidettäväksi 6.5.2021 Messukeskuksessa tälle syksylle suunnitellulla ohjelmalla.
Marraskuun webinaarin ohjelma ja linkit lähetetään mahdollisimman pian.
Suomalainen huonekalu –suunnittelukilpailun palkintojenjako 9.9. klo 12 - kutsu webinaariin
Suomalainen huonekalu –suunnittelukilpailu yhdisti kotimaiset puukalustevalmistajat ja muotoilijat ainutlaatuisella tavalla. Kesän aikana työstetyt protot ovat nyt valmiit ja keskiviikkona 9.9. julistetaan voittajat. Tilaisuuden juontaa toimittaja Sami Sykkö.
Puuteollisuusyrittäjät ja Ornamo ry:n kilpailu etsii puuta hyödyntäviä uusia tuoteideoita. Kaksivaiheiseen kilpailuun osallistui yli 350 kilpailutyötä ja 17 yritystä eri puolilta Suomea. Juryn ja yritysten valitsemat 17 finalistia kisaavat kilpailun palkinnoista. Pääpalkinto ammattilaissarjassa on 15 000 euroa ja opiskelijoiden sarjassa 5 000 euroa.
Kilpailun päärahoittajat ovat: Suomen Metsäsäätiö ja ympäristöministeriö. Mukana kotimaisen puukalusteen asialla ovat myös Huonekalusäätiö ja Messusäätiö.
Tilaisuutta voi seurata 9.9. klo 12-13 striimistä tässä linkissä
Lisätietoja, kuvia ja haastattelupyynnöt Elina Perttula / Ornamo, etunimi.sukunimi@ornamo.fi, p. 043 211 0755
Puutuoteteollisuuden yhteyshenkilö toiminnanjohtaja Janne Liias Puuteollisuusyrittäjät ry, etunimi.sukunimi@puuteollisuusyrittajat.fi, p. 0400 510 755. Lisää kilpailusta Puuteollisuusyrittäjät ry:n sivuilla täällä.
Puupäivä siirtyy keväälle
Vallitsevan koronatilanteen vuoksi Puupäivää ei voida järjestää yleisötilaisuutena. Sen sijaan ilmoitettuna päivänä 5.11.2020 järjestetään webinaari, jossa käsitellään puumarkkinoiden, -rakentamisen ja -arkkitehtuurin ajankohtaisia asioita sekä jaetaan puupalkinto 2020
Varsinainen puupäivä 2020 siirretään pidettäväksi 6.5.2021 Messukeskuksessa tälle syksylle suunnitellulla ohjelmalla.
Marraskuun webinaarin ohjelma ja linkit lähetetään mahdollisimman pian.
Rakennusalan eurooppalaisten harmonisoitujen tuotestandardien kehitys on lähes pysähtynyt. Tällä hetkellä eurooppalaisen standardisointijärjestön CEN:in tekniset komiteat eivät uudista tuotestandardeja, vaan olosuhteiden pakosta keskittyvät muiden standardien valmisteluun (testaus, luokitus, määritys yms). Tämän vuoksi eräitä puutuoteteollisuuden keskeisiä tuotteita ei voi CE-merkitä tai CE-merkintään ei ole voitu liittää uusinta tietoa tuotteen ominaisuuksista.
Tilanne haittaa tällä hetkellä puutuoteteollisuuden osalta etenkin CLT:tä, LVL:ää, lujuuslajiteltua sahatavaraa ja sisäpalo-ovia ja -ikkunoita.
Jumitilanne johtuu rakennustuoteasetuksen puutteiden korjaamiseen liittyvistä erimielisyyksistä, vanhentuneista mandaateista ja EU:n komission ja CEN:in huonosta yhteistyöstä. Suomen kannalta ainoa toimija, jolla on mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseen, on Ympäristöministeriö. Puutuoteteollisuus seuraa ja vaikuttaa asiaan Ympäristöministeriön yhteistyöryhmässä muun rakennustuoteteollisuuden kanssa. Tietoa saadaan myös eurooppalaisten jäsenyysjärjestöjemme kautta.
Tuotestandardeihin perustuva CE-merkintä ja sitä kautta myös Euroopan sisämarkkinat – yksi EU:n peruskivistä - ovat vaarassa.
Rakennustuoteasetuksen uudistamiseen menee todennäköisesti vuosia. On epätodennäköistä, että tuotestandardeja päästään kehittämään tänä aikana.
Komissio suunnittelee järjestävänsä eri tuoteperheille omia teknisiä asiantuntijaryhmiä tilanteen avaamiseksi ja kentän tarpeiden selvittämiseksi. Puutuoteteollisuus pyrkii mukaan ’structural timber products’-ryhmään.
Tomi Toratti selittää tilanteen näiden tuotteiden osalta asiantuntija-artikkelissa sivuillamme täällä.
Koronatilanne siirtää suunnittelijapäivän, tutkimuspäivä on verkossa
Lokakuulle kaavailtu suunnittelijoille tarkoitettu tilaisuutemme on siirretty toukokuulle 2021.
Järjestämme puun terveysvaikutuksia koskevien uusimpien tutkimusten esittelyn aikaisemman suunnitelman mukaisesti 19.11. iltapäivällä, mutta verkkototeutuksena.
Kaikkien tilaisuuksien toteutuksesta viestitään uutiskirjeillä, twitterissä ja nettisivuillamme
Rakennusalan eurooppalaisten harmonisoitujen tuotestandardien kehitys on lähes pysähtynyt. Tällä hetkellä eurooppalaisen standardisointijärjestön CEN:in tekniset komiteat eivät uudista tuotestandardeja, vaan olosuhteiden pakosta keskittyvät muiden standardien valmisteluun (testaus, luokitus, määritys yms). Tämän vuoksi eräitä puutuoteteollisuuden keskeisiä tuotteita ei voi CE-merkitä tai CE-merkintään ei ole voitu liittää uusinta tietoa tuotteen ominaisuuksista.
Tilanne haittaa tällä hetkellä puutuoteteollisuuden osalta etenkin CLT:tä, LVL:ää, lujuuslajiteltua sahatavaraa ja sisäpalo-ovia ja -ikkunoita.
Jumitilanne johtuu rakennustuoteasetuksen puutteiden korjaamiseen liittyvistä erimielisyyksistä, vanhentuneista mandaateista ja EU:n komission ja CEN:in huonosta yhteistyöstä. Suomen kannalta ainoa toimija, jolla on mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseen, on Ympäristöministeriö. Puutuoteteollisuus seuraa ja vaikuttaa asiaan Ympäristöministeriön yhteistyöryhmässä muun rakennustuoteteollisuuden kanssa. Tietoa saadaan myös eurooppalaisten jäsenyysjärjestöjemme kautta.
Tuotestandardeihin perustuva CE-merkintä ja sitä kautta myös Euroopan sisämarkkinat – yksi EU:n peruskivistä - ovat vaarassa.
Rakennustuoteasetuksen uudistamiseen menee todennäköisesti vuosia. On epätodennäköistä, että tuotestandardeja päästään kehittämään tänä aikana.
Komissio suunnittelee järjestävänsä eri tuoteperheille omia teknisiä asiantuntijaryhmiä tilanteen avaamiseksi ja kentän tarpeiden selvittämiseksi. Puutuoteteollisuus pyrkii mukaan ’structural timber products’-ryhmään.
Tomi Toratti selittää tilanteen näiden tuotteiden osalta asiantuntija-artikkelissa sivuillamme täällä.
Koronatilanne siirtää suunnittelijapäivän, tutkimuspäivä on verkossa
Lokakuulle kaavailtu suunnittelijoille tarkoitettu tilaisuutemme on siirretty toukokuulle 2021.
Järjestämme puun terveysvaikutuksia koskevien uusimpien tutkimusten esittelyn aikaisemman suunnitelman mukaisesti 19.11. iltapäivällä, mutta verkkototeutuksena.
Kaikkien tilaisuuksien toteutuksesta viestitään uutiskirjeillä, twitterissä ja nettisivuillamme
Rakennusalan eurooppalaisten harmonisoitujen tuotestandardien kehitys on lähes pysähtynyt. Tällä hetkellä eurooppalaisen standardisointijärjestön CEN:in tekniset komiteat eivät uudista tuotestandardeja, vaan olosuhteiden pakosta keskittyvät muiden standardien valmisteluun (testaus, luokitus, määritys yms). Tämän vuoksi eräitä puutuoteteollisuuden keskeisiä tuotteita ei voi CE-merkitä tai CE-merkintään ei ole voitu liittää uusinta tietoa tuotteen ominaisuuksista.
Tilanne haittaa tällä hetkellä puutuoteteollisuuden osalta etenkin CLT:tä, LVL:ää, lujuuslajiteltua sahatavaraa ja sisäpalo-ovia ja -ikkunoita.
Jumitilanne johtuu rakennustuoteasetuksen puutteiden korjaamiseen liittyvistä erimielisyyksistä, vanhentuneista mandaateista ja EU:n komission ja CEN:in huonosta yhteistyöstä. Suomen kannalta ainoa toimija, jolla on mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseen, on Ympäristöministeriö. Puutuoteteollisuus seuraa ja vaikuttaa asiaan Ympäristöministeriön yhteistyöryhmässä muun rakennustuoteteollisuuden kanssa. Tietoa saadaan myös eurooppalaisten jäsenyysjärjestöjemme kautta.
Tuotestandardeihin perustuva CE-merkintä ja sitä kautta myös Euroopan sisämarkkinat – yksi EU:n peruskivistä - ovat vaarassa.
Rakennustuoteasetuksen uudistamiseen menee todennäköisesti vuosia. On epätodennäköistä, että tuotestandardeja päästään kehittämään tänä aikana.
Komissio suunnittelee järjestävänsä eri tuoteperheille omia teknisiä asiantuntijaryhmiä tilanteen avaamiseksi ja kentän tarpeiden selvittämiseksi. Puutuoteteollisuus pyrkii mukaan ’structural timber products’-ryhmään.
Tomi Toratti selittää tilanteen näiden tuotteiden osalta asiantuntija-artikkelissa sivuillamme täällä.
Koronatilanne siirtää suunnittelijapäivän, tutkimuspäivä on verkossa
Lokakuulle kaavailtu suunnittelijoille tarkoitettu tilaisuutemme on siirretty toukokuulle 2021.
Järjestämme puun terveysvaikutuksia koskevien uusimpien tutkimusten esittelyn aikaisemman suunnitelman mukaisesti 19.11. iltapäivällä, mutta verkkototeutuksena.
Kaikkien tilaisuuksien toteutuksesta viestitään uutiskirjeillä, twitterissä ja nettisivuillamme
Tiedekeskus Heureka on jälleen auki ja samalla avautui SuperPuu-näyttely. Tiedekeskusnäyttelyiden tapaan se on rakennettu kiinnostamaan sekä nuoria että aikuisia. Puuta esitellään monessa muodossa, ja myös sen supervoimia hiilen varastoijana sekä mahdollisuuksien rakennusmateriaalina. Esineitä saa koskea, kuunnella, kokeilla ja kokea. Näyttely onkin mitä mainioin lomakohde koko perheelle! Tästä löytyy näyttelyn esittelyvideo.
Järjestämme näyttelyn aikana Heurekan tiloissa omia tilaisuuksia, nyt kalenterissa on jo arkkitehti- ja suunnittelijatilaisuus lokakuussa sekä puun terveysominaisuuksia esittelevä tutkimusseminaari marraskuussa. Heurekan kanssa järjestetään koululaisryhmien vierailuja, puualan työmahdollisuuksien esittelytilaisuus toisen asteen opiskelijoille sekä muita teemakohtaisia tapahtumia. Tapahtumista kerromme enemmän omalla Superpuu-sivullamme.
Heurekalla on kokoustiloja ja auditorio, joten se on myös muille hyvä paikka järjestää erilaisia tilaisuuksia, joihin näyttelykäynnin voi yhdistää. Heurekassa voi järjestää myös kokousillallisen. Paikalle on helppo kulku mm. junalta ja lentokentältä.
Heureka on pidentänyt näyttelyn kestoaikaa 16.1.2022 saakka. SuperPuu-näyttelyn ohella siellä on vaihtuvia näyttelyitä, klassikkonäyttely sekä planetaarioelokuvia. 1.7. alkaen Heurekaan pääsee myös museokortilla.
Huom: Heurekan ohjeen mukaan 30.8. 2020 saakka näyttelylippu tulee hankkia etukäteen verkossa. Heurekan ohje on tässä
Kesälomat heinäkuussa
Puutuoteteollisuuden väki jää lomalle heinäkuun alkupuolella. Totuttuun tapaan yhteydet toimivat myös lomienkin aikana. Palaamme kuitenkin kaikki elokuun alussa takaisin töihin.
Tiedekeskus Heureka on jälleen auki ja samalla avautui SuperPuu-näyttely. Tiedekeskusnäyttelyiden tapaan se on rakennettu kiinnostamaan sekä nuoria että aikuisia. Puuta esitellään monessa muodossa, ja myös sen supervoimia hiilen varastoijana sekä mahdollisuuksien rakennusmateriaalina. Esineitä saa koskea, kuunnella, kokeilla ja kokea. Näyttely onkin mitä mainioin lomakohde koko perheelle! Tästä löytyy näyttelyn esittelyvideo.
Järjestämme näyttelyn aikana Heurekan tiloissa omia tilaisuuksia, nyt kalenterissa on jo arkkitehti- ja suunnittelijatilaisuus lokakuussa sekä puun terveysominaisuuksia esittelevä tutkimusseminaari marraskuussa. Heurekan kanssa järjestetään koululaisryhmien vierailuja, puualan työmahdollisuuksien esittelytilaisuus toisen asteen opiskelijoille sekä muita teemakohtaisia tapahtumia. Tapahtumista kerromme enemmän omalla Superpuu-sivullamme.
Heurekalla on kokoustiloja ja auditorio, joten se on myös muille hyvä paikka järjestää erilaisia tilaisuuksia, joihin näyttelykäynnin voi yhdistää. Heurekassa voi järjestää myös kokousillallisen. Paikalle on helppo kulku mm. junalta ja lentokentältä.
Heureka on pidentänyt näyttelyn kestoaikaa 16.1.2022 saakka. SuperPuu-näyttelyn ohella siellä on vaihtuvia näyttelyitä, klassikkonäyttely sekä planetaarioelokuvia. 1.7. alkaen Heurekaan pääsee myös museokortilla.
Huom: Heurekan ohjeen mukaan 30.8. 2020 saakka näyttelylippu tulee hankkia etukäteen verkossa. Heurekan ohje on tässä
Kesälomat heinäkuussa
Puutuoteteollisuuden väki jää lomalle heinäkuun alkupuolella. Totuttuun tapaan yhteydet toimivat myös lomienkin aikana. Palaamme kuitenkin kaikki elokuun alussa takaisin töihin.
Tiedekeskus Heureka on jälleen auki ja samalla avautui SuperPuu-näyttely. Tiedekeskusnäyttelyiden tapaan se on rakennettu kiinnostamaan sekä nuoria että aikuisia. Puuta esitellään monessa muodossa, ja myös sen supervoimia hiilen varastoijana sekä mahdollisuuksien rakennusmateriaalina. Esineitä saa koskea, kuunnella, kokeilla ja kokea. Näyttely onkin mitä mainioin lomakohde koko perheelle! Tästä löytyy näyttelyn esittelyvideo.
Järjestämme näyttelyn aikana Heurekan tiloissa omia tilaisuuksia, nyt kalenterissa on jo arkkitehti- ja suunnittelijatilaisuus lokakuussa sekä puun terveysominaisuuksia esittelevä tutkimusseminaari marraskuussa. Heurekan kanssa järjestetään koululaisryhmien vierailuja, puualan työmahdollisuuksien esittelytilaisuus toisen asteen opiskelijoille sekä muita teemakohtaisia tapahtumia. Tapahtumista kerromme enemmän omalla Superpuu-sivullamme.
Heurekalla on kokoustiloja ja auditorio, joten se on myös muille hyvä paikka järjestää erilaisia tilaisuuksia, joihin näyttelykäynnin voi yhdistää. Heurekassa voi järjestää myös kokousillallisen. Paikalle on helppo kulku mm. junalta ja lentokentältä.
Heureka on pidentänyt näyttelyn kestoaikaa 16.1.2022 saakka. SuperPuu-näyttelyn ohella siellä on vaihtuvia näyttelyitä, klassikkonäyttely sekä planetaarioelokuvia. 1.7. alkaen Heurekaan pääsee myös museokortilla.
Huom: Heurekan ohjeen mukaan 30.8. 2020 saakka näyttelylippu tulee hankkia etukäteen verkossa. Heurekan ohje on tässä
Kesälomat heinäkuussa
Puutuoteteollisuuden väki jää lomalle heinäkuun alkupuolella. Totuttuun tapaan yhteydet toimivat myös lomienkin aikana. Palaamme kuitenkin kaikki elokuun alussa takaisin töihin.
Hallitus esittelee neljännen lisätalousarvion eduskunnalle 5.6. Tarkoituksena on tukea toimia, joilla Suomi elpyy koronakriisin jälkeen. Lisätalousarviossa mm. puurakentamista edistettäisiin avustuksella valtion tukemassa asuntotuotannossa sekä puurakentamisen ohjelman rahoitusta lisäämällä. Tästä tuesta osoitetaan osa mm. puurakentamisen koulutuksen ja oppimateriaalien kehittämiseen.
Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksista on syntynyt neuvottelutulos Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa. Asumisen osalta sopimuksessa sitoudutaan kohtuuhintaisen asumisen tarjonnan lisäämiseen, jossa puurakentaminen on osa, ja jota tuetaan mm. käynnistysavustusten muodossa.
Vähähiilinen rakentaminen 2035 -tiekartta
Vähähiilinen rakentaminen 2035 -raportti luovutettiin 2.6. ympäristöministeriölle. Selvityksen teki Gaia Consulting Rakennusteollisuus RT:n tilaamana ja rahoittamana. Puutuoteteollisuus oli mukana työn ohjauksessa
Rakennusten käytönaikainen energiankulutus on merkittävä päästöjen lähde. Energian päästöt ovatkin Suomessa voimakkaasti pienenemässä mm. kivihiilen käytön kieltämisen seurauksena. Myös olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiselle on piirretty jo suuntaviivat korjausrakentamisen strategiassa. Näin selvitys ja etenkin sen viestintä nojaa jo tiedettyyn ja toteutumassa olevaan, vaikka toki Gaia ansiokkaasti ne nosti esiin.
Peräänkuulutamme rakennusalalta – johon toki itse myös kuulumme – uusia toimia. Valitsemalla vähähiilisempiä rakennusmateriaaleja sekä tehostamalla ja parantamalla rakentamisen prosessia ja tuottavuutta, voimme uudistaa alaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Puun käytön kasvattaminen leikkaa rakentamisen hiilidioksidipäästöjä välittömästi jo nyt olemassa olevalla teknologialla.
Lopullinen raportti toimenpide-ehdotuksineen valmistuu kesäkuussa. Hanke jatkuu loppuvuoden ajan sidosryhmäkeskusteluilla.
Puutuoteteollisuus ry:stä mukana on Aila Janatuinen.
Ikkunoita koskeva RT-kortti julkaistu
Ikkunoita koskevat vanhat RT-ohjekortit on tiivistetty yhteen uuteen korttiin.
RT 103241 Puu- ja puualumiini-ikkunat. Ominaisuudet ja laatuvaatimukset, asennus, huolto ja kunnossapito julkaistiin juuri. RT-ohjekortit antavat suunnittelijoille, teollisuudelle ja kaupalle kuvauksen ikkunoiden ominaisuuksista sekä laadusta.
Kortin laatineen toimikunnan puheenjohtajana toimi Janne Liias Puuteollisuusyrittäjät ry:stä.
Hallitus esittelee neljännen lisätalousarvion eduskunnalle 5.6. Tarkoituksena on tukea toimia, joilla Suomi elpyy koronakriisin jälkeen. Lisätalousarviossa mm. puurakentamista edistettäisiin avustuksella valtion tukemassa asuntotuotannossa sekä puurakentamisen ohjelman rahoitusta lisäämällä. Tästä tuesta osoitetaan osa mm. puurakentamisen koulutuksen ja oppimateriaalien kehittämiseen.
Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksista on syntynyt neuvottelutulos Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa. Asumisen osalta sopimuksessa sitoudutaan kohtuuhintaisen asumisen tarjonnan lisäämiseen, jossa puurakentaminen on osa, ja jota tuetaan mm. käynnistysavustusten muodossa.
Vähähiilinen rakentaminen 2035 -tiekartta
Vähähiilinen rakentaminen 2035 -raportti luovutettiin 2.6. ympäristöministeriölle. Selvityksen teki Gaia Consulting Rakennusteollisuus RT:n tilaamana ja rahoittamana. Puutuoteteollisuus oli mukana työn ohjauksessa
Rakennusten käytönaikainen energiankulutus on merkittävä päästöjen lähde. Energian päästöt ovatkin Suomessa voimakkaasti pienenemässä mm. kivihiilen käytön kieltämisen seurauksena. Myös olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiselle on piirretty jo suuntaviivat korjausrakentamisen strategiassa. Näin selvitys ja etenkin sen viestintä nojaa jo tiedettyyn ja toteutumassa olevaan, vaikka toki Gaia ansiokkaasti ne nosti esiin.
Peräänkuulutamme rakennusalalta – johon toki itse myös kuulumme – uusia toimia. Valitsemalla vähähiilisempiä rakennusmateriaaleja sekä tehostamalla ja parantamalla rakentamisen prosessia ja tuottavuutta, voimme uudistaa alaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Puun käytön kasvattaminen leikkaa rakentamisen hiilidioksidipäästöjä välittömästi jo nyt olemassa olevalla teknologialla.
Lopullinen raportti toimenpide-ehdotuksineen valmistuu kesäkuussa. Hanke jatkuu loppuvuoden ajan sidosryhmäkeskusteluilla.
Puutuoteteollisuus ry:stä mukana on Aila Janatuinen.
Ikkunoita koskeva RT-kortti julkaistu
Ikkunoita koskevat vanhat RT-ohjekortit on tiivistetty yhteen uuteen korttiin.
RT 103241 Puu- ja puualumiini-ikkunat. Ominaisuudet ja laatuvaatimukset, asennus, huolto ja kunnossapito julkaistiin juuri. RT-ohjekortit antavat suunnittelijoille, teollisuudelle ja kaupalle kuvauksen ikkunoiden ominaisuuksista sekä laadusta.
Kortin laatineen toimikunnan puheenjohtajana toimi Janne Liias Puuteollisuusyrittäjät ry:stä.
Hallitus esittelee neljännen lisätalousarvion eduskunnalle 5.6. Tarkoituksena on tukea toimia, joilla Suomi elpyy koronakriisin jälkeen. Lisätalousarviossa mm. puurakentamista edistettäisiin avustuksella valtion tukemassa asuntotuotannossa sekä puurakentamisen ohjelman rahoitusta lisäämällä. Tästä tuesta osoitetaan osa mm. puurakentamisen koulutuksen ja oppimateriaalien kehittämiseen.
Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksista on syntynyt neuvottelutulos Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa. Asumisen osalta sopimuksessa sitoudutaan kohtuuhintaisen asumisen tarjonnan lisäämiseen, jossa puurakentaminen on osa, ja jota tuetaan mm. käynnistysavustusten muodossa.
Vähähiilinen rakentaminen 2035 -tiekartta
Vähähiilinen rakentaminen 2035 -raportti luovutettiin 2.6. ympäristöministeriölle. Selvityksen teki Gaia Consulting Rakennusteollisuus RT:n tilaamana ja rahoittamana. Puutuoteteollisuus oli mukana työn ohjauksessa
Rakennusten käytönaikainen energiankulutus on merkittävä päästöjen lähde. Energian päästöt ovatkin Suomessa voimakkaasti pienenemässä mm. kivihiilen käytön kieltämisen seurauksena. Myös olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiselle on piirretty jo suuntaviivat korjausrakentamisen strategiassa. Näin selvitys ja etenkin sen viestintä nojaa jo tiedettyyn ja toteutumassa olevaan, vaikka toki Gaia ansiokkaasti ne nosti esiin.
Peräänkuulutamme rakennusalalta – johon toki itse myös kuulumme – uusia toimia. Valitsemalla vähähiilisempiä rakennusmateriaaleja sekä tehostamalla ja parantamalla rakentamisen prosessia ja tuottavuutta, voimme uudistaa alaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Puun käytön kasvattaminen leikkaa rakentamisen hiilidioksidipäästöjä välittömästi jo nyt olemassa olevalla teknologialla.
Lopullinen raportti toimenpide-ehdotuksineen valmistuu kesäkuussa. Hanke jatkuu loppuvuoden ajan sidosryhmäkeskusteluilla.
Puutuoteteollisuus ry:stä mukana on Aila Janatuinen.
Ikkunoita koskeva RT-kortti julkaistu
Ikkunoita koskevat vanhat RT-ohjekortit on tiivistetty yhteen uuteen korttiin.
RT 103241 Puu- ja puualumiini-ikkunat. Ominaisuudet ja laatuvaatimukset, asennus, huolto ja kunnossapito julkaistiin juuri. RT-ohjekortit antavat suunnittelijoille, teollisuudelle ja kaupalle kuvauksen ikkunoiden ominaisuuksista sekä laadusta.
Kortin laatineen toimikunnan puheenjohtajana toimi Janne Liias Puuteollisuusyrittäjät ry:stä.
Energian päästöjen leikkaamisessa edetään jo tehtyjen päätösten viitoittamalla tiellä. Rakennusalan tulee nostaa esiin toimia, joilla se itse pienentää päästöjään. Näitä ovat mm. vähäpäästöisten materiaalien valinta sekä rakennustapojen kehittämien tehokkaammiksi.
Rakennusten käytön päästöjen osuus laskee merkittävästi
Jo tehtyjen päätösten ansiosta (mm. kivihiilestä luopuminen) energiantuotannon päästöt laskevat lähivuosina ja -vuosikymmeninä merkittävästi. Uudet rakennukset rakennetaan lähes nollaenergiataloiksi. Korjausrakentamisen strategialla tähdätään olemassa olevan rakennuskannan energiankulutuksen pienentämiseen.
Energian osuus pienenee voimakkaasti rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjäljessä. Rakennusmateriaalien valmistuksen ja rakentamisen aikaisten hiilidioksidipäästöjen merkitys vastaavasti kasvaa merkittävästi.
Materiaalien valmistuksen vähähiilistäminen vaatii teknologian kehittämistä, joka taas vaatii aikaa ja kalliita investointeja. Energiaintensiivisten tuotteiden valmistuksen päästöjen vähentäminen luo kovan kysynnän päästöttömälle energialle, jolloin uhkana on hinnan nouseminen. Hiilidioksidipäästöjen nopea leikkaaminen on välttämätöntä, jotta nopea ilmaston lämpeneminen voidaan leikata.
Rakentamisen hiilipiikkiä pitää leikata nopealla aikataululla
Puurakentamisen merkittävä kasvattaminen tarjoaa mahdollisuuden leikata rakentamisen hiilipiikkiä nopeasti, jo olemassa olevalla teknologialla. Puutuotteiden valmistus ei vaadi paljon energiaa, joka sekin usein on tuotannon sivutuotteista valmistettavaa bioenergiaa.
Puurakentamisessa yleistyneeseen teolliseen esivalmistukseen liittyy nopeampi rakennusaika sekä pienempi työvoimatarve rakennuspaikalla. Työ tehdään lähellä raaka-ainelähteitä hallituissa tehdastiloissa ja rakennuspaikalla tehdään vain kokoaminen. Rakentamisen tuottavuuskehitys on jo pitkään laahannut muuta teollisuutta ja palvelualoja selvästi alhaisemmalla tasolla. Teollinen puurakentaminen antaa rakennusalalle mahdollisuuden merkittävään tuottavuusloikkaan.
Jokainen kuutiometri puuta, joka sijoitetaan suomalaiseen rakennuskantaan, alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä. Samalla se kasvattaa rakennusten hiilivarastoa. Teollinen, korkeaan esivalmistusasteeseen perustuva puurakentaminen siirtää työtä sisemmälle Suomeen ja vähentää riippuvuutta työvoimakapeikoista esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa.
Puu on rakennusmateriaali, jonka alkuperä tunnetaan. Puun mukana arvoketjun läpi kulkee EU:n puutavara-asetuksen mukainen vakuutus siitä, että sen alkuperä on laillinen. Suomessa lähes kaikille metsille on haettu metsäsertifikaatti, joka kertoo miten metsää on hoidettu. Metsien hoidon periaatteista käydään aktiivista keskustelua ja sitä ohjataan lainsäädännöllä. Useilla puutuotteilla on myös tuotteen ympäristöseloste, joka kertoo tuotteen valmistuksen aiheuttamat ympäristövaikutukset.
Hiilidioksidipäästöille muodostuu hinta päästökaupan kautta. Toimet ilmaston lämpenemisen estämiseksi ja lämpenemisen haittojen korjaamiseksi tulevat kalliiksi yhteiskunnalle. EU:n elpymispaketissa kaavaillaan mm. uutta hiiliveroa. Materiaalien hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen tähtäävät teknologiat on otettava käyttöön heti, kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Tämä kuitenkin vaatii aikaa ja tulee nostamaan rakentamisen kustannuksia.
Uusia vientimahdollisuuksia Suomelle
Valtiovalta panostaa puurakentamisen edistämiseen. Suomi on kokoon suhteutettuna EU:n suurin rakennustuotteiden viejä, valtaosa siitä on puupohjaisia tuotteita. Viennissä tavoitteena on viennin arvon kasvattaminen mm. korkeamman jalostusarvon tuotteita tai puurakentamisen ja suunnittelun osaamista viemällä. Puurakentamiseen panostaminen kotimarkkinoilla nopeuttaa viennin kehittymistä.
Energian päästöjen leikkaamisessa edetään jo tehtyjen päätösten viitoittamalla tiellä. Rakennusalan tulee nostaa esiin toimia, joilla se itse pienentää päästöjään. Näitä ovat mm. vähäpäästöisten materiaalien valinta sekä rakennustapojen kehittämien tehokkaammiksi.
Rakennusten käytön päästöjen osuus laskee merkittävästi
Jo tehtyjen päätösten ansiosta (mm. kivihiilestä luopuminen) energiantuotannon päästöt laskevat lähivuosina ja -vuosikymmeninä merkittävästi. Uudet rakennukset rakennetaan lähes nollaenergiataloiksi. Korjausrakentamisen strategialla tähdätään olemassa olevan rakennuskannan energiankulutuksen pienentämiseen.
Energian osuus pienenee voimakkaasti rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjäljessä. Rakennusmateriaalien valmistuksen ja rakentamisen aikaisten hiilidioksidipäästöjen merkitys vastaavasti kasvaa merkittävästi.
Materiaalien valmistuksen vähähiilistäminen vaatii teknologian kehittämistä, joka taas vaatii aikaa ja kalliita investointeja. Energiaintensiivisten tuotteiden valmistuksen päästöjen vähentäminen luo kovan kysynnän päästöttömälle energialle, jolloin uhkana on hinnan nouseminen. Hiilidioksidipäästöjen nopea leikkaaminen on välttämätöntä, jotta nopea ilmaston lämpeneminen voidaan leikata.
Rakentamisen hiilipiikkiä pitää leikata nopealla aikataululla
Puurakentamisen merkittävä kasvattaminen tarjoaa mahdollisuuden leikata rakentamisen hiilipiikkiä nopeasti, jo olemassa olevalla teknologialla. Puutuotteiden valmistus ei vaadi paljon energiaa, joka sekin usein on tuotannon sivutuotteista valmistettavaa bioenergiaa.
Puurakentamisessa yleistyneeseen teolliseen esivalmistukseen liittyy nopeampi rakennusaika sekä pienempi työvoimatarve rakennuspaikalla. Työ tehdään lähellä raaka-ainelähteitä hallituissa tehdastiloissa ja rakennuspaikalla tehdään vain kokoaminen. Rakentamisen tuottavuuskehitys on jo pitkään laahannut muuta teollisuutta ja palvelualoja selvästi alhaisemmalla tasolla. Teollinen puurakentaminen antaa rakennusalalle mahdollisuuden merkittävään tuottavuusloikkaan.
Jokainen kuutiometri puuta, joka sijoitetaan suomalaiseen rakennuskantaan, alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä. Samalla se kasvattaa rakennusten hiilivarastoa. Teollinen, korkeaan esivalmistusasteeseen perustuva puurakentaminen siirtää työtä sisemmälle Suomeen ja vähentää riippuvuutta työvoimakapeikoista esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa.
Puu on rakennusmateriaali, jonka alkuperä tunnetaan. Puun mukana arvoketjun läpi kulkee EU:n puutavara-asetuksen mukainen vakuutus siitä, että sen alkuperä on laillinen. Suomessa lähes kaikille metsille on haettu metsäsertifikaatti, joka kertoo miten metsää on hoidettu. Metsien hoidon periaatteista käydään aktiivista keskustelua ja sitä ohjataan lainsäädännöllä. Useilla puutuotteilla on myös tuotteen ympäristöseloste, joka kertoo tuotteen valmistuksen aiheuttamat ympäristövaikutukset.
Hiilidioksidipäästöille muodostuu hinta päästökaupan kautta. Toimet ilmaston lämpenemisen estämiseksi ja lämpenemisen haittojen korjaamiseksi tulevat kalliiksi yhteiskunnalle. EU:n elpymispaketissa kaavaillaan mm. uutta hiiliveroa. Materiaalien hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen tähtäävät teknologiat on otettava käyttöön heti, kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Tämä kuitenkin vaatii aikaa ja tulee nostamaan rakentamisen kustannuksia.
Uusia vientimahdollisuuksia Suomelle
Valtiovalta panostaa puurakentamisen edistämiseen. Suomi on kokoon suhteutettuna EU:n suurin rakennustuotteiden viejä, valtaosa siitä on puupohjaisia tuotteita. Viennissä tavoitteena on viennin arvon kasvattaminen mm. korkeamman jalostusarvon tuotteita tai puurakentamisen ja suunnittelun osaamista viemällä. Puurakentamiseen panostaminen kotimarkkinoilla nopeuttaa viennin kehittymistä.
Energian päästöjen leikkaamisessa edetään jo tehtyjen päätösten viitoittamalla tiellä. Rakennusalan tulee nostaa esiin toimia, joilla se itse pienentää päästöjään. Näitä ovat mm. vähäpäästöisten materiaalien valinta sekä rakennustapojen kehittämien tehokkaammiksi.
Rakennusten käytön päästöjen osuus laskee merkittävästi
Jo tehtyjen päätösten ansiosta (mm. kivihiilestä luopuminen) energiantuotannon päästöt laskevat lähivuosina ja -vuosikymmeninä merkittävästi. Uudet rakennukset rakennetaan lähes nollaenergiataloiksi. Korjausrakentamisen strategialla tähdätään olemassa olevan rakennuskannan energiankulutuksen pienentämiseen.
Energian osuus pienenee voimakkaasti rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjäljessä. Rakennusmateriaalien valmistuksen ja rakentamisen aikaisten hiilidioksidipäästöjen merkitys vastaavasti kasvaa merkittävästi.
Materiaalien valmistuksen vähähiilistäminen vaatii teknologian kehittämistä, joka taas vaatii aikaa ja kalliita investointeja. Energiaintensiivisten tuotteiden valmistuksen päästöjen vähentäminen luo kovan kysynnän päästöttömälle energialle, jolloin uhkana on hinnan nouseminen. Hiilidioksidipäästöjen nopea leikkaaminen on välttämätöntä, jotta nopea ilmaston lämpeneminen voidaan leikata.
Rakentamisen hiilipiikkiä pitää leikata nopealla aikataululla
Puurakentamisen merkittävä kasvattaminen tarjoaa mahdollisuuden leikata rakentamisen hiilipiikkiä nopeasti, jo olemassa olevalla teknologialla. Puutuotteiden valmistus ei vaadi paljon energiaa, joka sekin usein on tuotannon sivutuotteista valmistettavaa bioenergiaa.
Puurakentamisessa yleistyneeseen teolliseen esivalmistukseen liittyy nopeampi rakennusaika sekä pienempi työvoimatarve rakennuspaikalla. Työ tehdään lähellä raaka-ainelähteitä hallituissa tehdastiloissa ja rakennuspaikalla tehdään vain kokoaminen. Rakentamisen tuottavuuskehitys on jo pitkään laahannut muuta teollisuutta ja palvelualoja selvästi alhaisemmalla tasolla. Teollinen puurakentaminen antaa rakennusalalle mahdollisuuden merkittävään tuottavuusloikkaan.
Jokainen kuutiometri puuta, joka sijoitetaan suomalaiseen rakennuskantaan, alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä. Samalla se kasvattaa rakennusten hiilivarastoa. Teollinen, korkeaan esivalmistusasteeseen perustuva puurakentaminen siirtää työtä sisemmälle Suomeen ja vähentää riippuvuutta työvoimakapeikoista esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa.
Puu on rakennusmateriaali, jonka alkuperä tunnetaan. Puun mukana arvoketjun läpi kulkee EU:n puutavara-asetuksen mukainen vakuutus siitä, että sen alkuperä on laillinen. Suomessa lähes kaikille metsille on haettu metsäsertifikaatti, joka kertoo miten metsää on hoidettu. Metsien hoidon periaatteista käydään aktiivista keskustelua ja sitä ohjataan lainsäädännöllä. Useilla puutuotteilla on myös tuotteen ympäristöseloste, joka kertoo tuotteen valmistuksen aiheuttamat ympäristövaikutukset.
Hiilidioksidipäästöille muodostuu hinta päästökaupan kautta. Toimet ilmaston lämpenemisen estämiseksi ja lämpenemisen haittojen korjaamiseksi tulevat kalliiksi yhteiskunnalle. EU:n elpymispaketissa kaavaillaan mm. uutta hiiliveroa. Materiaalien hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen tähtäävät teknologiat on otettava käyttöön heti, kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Tämä kuitenkin vaatii aikaa ja tulee nostamaan rakentamisen kustannuksia.
Uusia vientimahdollisuuksia Suomelle
Valtiovalta panostaa puurakentamisen edistämiseen. Suomi on kokoon suhteutettuna EU:n suurin rakennustuotteiden viejä, valtaosa siitä on puupohjaisia tuotteita. Viennissä tavoitteena on viennin arvon kasvattaminen mm. korkeamman jalostusarvon tuotteita tai puurakentamisen ja suunnittelun osaamista viemällä. Puurakentamiseen panostaminen kotimarkkinoilla nopeuttaa viennin kehittymistä.
Versowood Oy:n toimitusjohtaja Ville Kopra valittiin Puutuoteteollisuus ry:n hallituksen järjestäytymiskokouksessa yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi. Hän seuraa tehtävässä Stora Enson Jari Suomista, joka edelleen jatkaa hallituksen jäsenenä. Hannu Saarinen, Lammin Ikkuna Oy:n toimitusjohtaja ja Puusepänteollisuus ry:n puheenjohtaja, jatkaa hallituksen varapuheenjohtajana.
Muilta osin Puutuoteteollisuus ry:n hallitus jatkaa entisessä kokoonpanossaan. Hallituksen muut jäsenet ovat Juha Mäntylä, Metsä Wood, Aki Temmes, UPM Timber, Mika Sillanpää, UPM Plywood, Ilkka Turpiainen, Hyvinkään Puuseppien Oy (Puuteollisuusyrittäjät ry) ja Joni Nousiainen, Prima Timber Oy (Kestopuuteollisuus ry).
YM:n Kasvua ja kehitystä puulle -ohjelmassa on 15.6. saakka auki haku hankkeille, joissa kehitetään teollista puurakentamista verkostoissa. Jaossa on yhteensä miljoona euroa, yhden hankkeen maksimituki voi olla enintään 200 000 euroa.
YM:n mukaan puurakentamisen kasvun esteenä on puute ymmärryksestä teollisen puurakentamisen verkoston toiminnasta ja yhteisestä arvonluonnista, erityisesti kerrostalorakentamisessa.
Tiedot edellisessä haussa rahoitettavista kiertotaloushankkeista löytyy Puutuoteteollisuuden Hankeportaalista.
Puurakenteiden Eurokoodin osia lausunnolla 6. heinäkuuta saakka
Laaja paketti keskeisiä kappaleita puurakenteiden suunnitteluohjeista EN 1995-1-1 ja EN 1995-1-2 (Eurokoodi 5) on nyt lausunnolla. Aikaa kommentointiin on 6.7. saakka.
Nyt toimitetut luonnokset ovat peräisin projektiryhmältä PT3, jota johtaa Tomi Toratti/Puutuoteteollisuus ry.
Luonnokset liittyvät Eurokoodin kappaleisiin: suunnittelun perusteet, lattian värähtely, levyjäykistys, paaluperustukset (uusi aihe), reiät palkeissa (uusi aihe), poikittainen puristus, stabiliteetti ja tuenta. Luonnokset ovat ns. final drafteja ja projektiryhmän on saanut työnsä päätökseen. Luonnoksiin löytyy myös taustadokumentit, näissä esitetään perusteet luonnoksissa tehtyihin valintoihin.
Tämä lisäksi projektiryhmien PT4 (eurokoodi EN 1995-1-2 palomitoitus osa) ja PT5 (liitosmitoitus osa) toiset luonnokset ovat myös lausunnolla. Nämä ovat ns. second drafteja, väliluonnoksia ja loppuluonnos on tulossa vuoden päästä.
Luonnosten kommentointia käydään läpi seurantaryhmän kokouksessa kesäkuun 2. päivänä.
Kommentointia koordinoi CEN TC250/SC5 seurantaryhmä, sihteerinä Antti Koponen. Lisätietoa aiheista ja luonnoksista saa Tomi Toratilta Puutuoteteollisuus ry:ssä.
Versowood Oy:n toimitusjohtaja Ville Kopra valittiin Puutuoteteollisuus ry:n hallituksen järjestäytymiskokouksessa yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi. Hän seuraa tehtävässä Stora Enson Jari Suomista, joka edelleen jatkaa hallituksen jäsenenä. Hannu Saarinen, Lammin Ikkuna Oy:n toimitusjohtaja ja Puusepänteollisuus ry:n puheenjohtaja, jatkaa hallituksen varapuheenjohtajana.
Muilta osin Puutuoteteollisuus ry:n hallitus jatkaa entisessä kokoonpanossaan. Hallituksen muut jäsenet ovat Juha Mäntylä, Metsä Wood, Aki Temmes, UPM Timber, Mika Sillanpää, UPM Plywood, Ilkka Turpiainen, Hyvinkään Puuseppien Oy (Puuteollisuusyrittäjät ry) ja Joni Nousiainen, Prima Timber Oy (Kestopuuteollisuus ry).
YM:n Kasvua ja kehitystä puulle -ohjelmassa on 15.6. saakka auki haku hankkeille, joissa kehitetään teollista puurakentamista verkostoissa. Jaossa on yhteensä miljoona euroa, yhden hankkeen maksimituki voi olla enintään 200 000 euroa.
YM:n mukaan puurakentamisen kasvun esteenä on puute ymmärryksestä teollisen puurakentamisen verkoston toiminnasta ja yhteisestä arvonluonnista, erityisesti kerrostalorakentamisessa.
Tiedot edellisessä haussa rahoitettavista kiertotaloushankkeista löytyy Puutuoteteollisuuden Hankeportaalista.
Puurakenteiden Eurokoodin osia lausunnolla 6. heinäkuuta saakka
Laaja paketti keskeisiä kappaleita puurakenteiden suunnitteluohjeista EN 1995-1-1 ja EN 1995-1-2 (Eurokoodi 5) on nyt lausunnolla. Aikaa kommentointiin on 6.7. saakka.
Nyt toimitetut luonnokset ovat peräisin projektiryhmältä PT3, jota johtaa Tomi Toratti/Puutuoteteollisuus ry.
Luonnokset liittyvät Eurokoodin kappaleisiin: suunnittelun perusteet, lattian värähtely, levyjäykistys, paaluperustukset (uusi aihe), reiät palkeissa (uusi aihe), poikittainen puristus, stabiliteetti ja tuenta. Luonnokset ovat ns. final drafteja ja projektiryhmän on saanut työnsä päätökseen. Luonnoksiin löytyy myös taustadokumentit, näissä esitetään perusteet luonnoksissa tehtyihin valintoihin.
Tämä lisäksi projektiryhmien PT4 (eurokoodi EN 1995-1-2 palomitoitus osa) ja PT5 (liitosmitoitus osa) toiset luonnokset ovat myös lausunnolla. Nämä ovat ns. second drafteja, väliluonnoksia ja loppuluonnos on tulossa vuoden päästä.
Luonnosten kommentointia käydään läpi seurantaryhmän kokouksessa kesäkuun 2. päivänä.
Kommentointia koordinoi CEN TC250/SC5 seurantaryhmä, sihteerinä Antti Koponen. Lisätietoa aiheista ja luonnoksista saa Tomi Toratilta Puutuoteteollisuus ry:ssä.
Versowood Oy:n toimitusjohtaja Ville Kopra valittiin Puutuoteteollisuus ry:n hallituksen järjestäytymiskokouksessa yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi. Hän seuraa tehtävässä Stora Enson Jari Suomista, joka edelleen jatkaa hallituksen jäsenenä. Hannu Saarinen, Lammin Ikkuna Oy:n toimitusjohtaja ja Puusepänteollisuus ry:n puheenjohtaja, jatkaa hallituksen varapuheenjohtajana.
Muilta osin Puutuoteteollisuus ry:n hallitus jatkaa entisessä kokoonpanossaan. Hallituksen muut jäsenet ovat Juha Mäntylä, Metsä Wood, Aki Temmes, UPM Timber, Mika Sillanpää, UPM Plywood, Ilkka Turpiainen, Hyvinkään Puuseppien Oy (Puuteollisuusyrittäjät ry) ja Joni Nousiainen, Prima Timber Oy (Kestopuuteollisuus ry).
YM:n Kasvua ja kehitystä puulle -ohjelmassa on 15.6. saakka auki haku hankkeille, joissa kehitetään teollista puurakentamista verkostoissa. Jaossa on yhteensä miljoona euroa, yhden hankkeen maksimituki voi olla enintään 200 000 euroa.
YM:n mukaan puurakentamisen kasvun esteenä on puute ymmärryksestä teollisen puurakentamisen verkoston toiminnasta ja yhteisestä arvonluonnista, erityisesti kerrostalorakentamisessa.
Tiedot edellisessä haussa rahoitettavista kiertotaloushankkeista löytyy Puutuoteteollisuuden Hankeportaalista.
Puurakenteiden Eurokoodin osia lausunnolla 6. heinäkuuta saakka
Laaja paketti keskeisiä kappaleita puurakenteiden suunnitteluohjeista EN 1995-1-1 ja EN 1995-1-2 (Eurokoodi 5) on nyt lausunnolla. Aikaa kommentointiin on 6.7. saakka.
Nyt toimitetut luonnokset ovat peräisin projektiryhmältä PT3, jota johtaa Tomi Toratti/Puutuoteteollisuus ry.
Luonnokset liittyvät Eurokoodin kappaleisiin: suunnittelun perusteet, lattian värähtely, levyjäykistys, paaluperustukset (uusi aihe), reiät palkeissa (uusi aihe), poikittainen puristus, stabiliteetti ja tuenta. Luonnokset ovat ns. final drafteja ja projektiryhmän on saanut työnsä päätökseen. Luonnoksiin löytyy myös taustadokumentit, näissä esitetään perusteet luonnoksissa tehtyihin valintoihin.
Tämä lisäksi projektiryhmien PT4 (eurokoodi EN 1995-1-2 palomitoitus osa) ja PT5 (liitosmitoitus osa) toiset luonnokset ovat myös lausunnolla. Nämä ovat ns. second drafteja, väliluonnoksia ja loppuluonnos on tulossa vuoden päästä.
Luonnosten kommentointia käydään läpi seurantaryhmän kokouksessa kesäkuun 2. päivänä.
Kommentointia koordinoi CEN TC250/SC5 seurantaryhmä, sihteerinä Antti Koponen. Lisätietoa aiheista ja luonnoksista saa Tomi Toratilta Puutuoteteollisuus ry:ssä.
Ville Kopra valittiin Puutuoteteollisuus ry:n hallituksen järjestäytymiskokouksessa yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi. Hän seuraa tehtävässä Stora Enson Jari Suomista, joka edelleen jatkaa hallituksen jäsenenä. Hannu Saarinen, Lammin Ikkuna Oy:n toimitusjohtaja ja Puusepänteollisuus ry:n puheenjohtaja, jatkaa hallituksen varapuheenjohtajana.
Muilta osin Puutuoteteollisuus ry:n hallitus jatkaa entisessä kokoonpanossaan. Hallituksen muut jäsenet ovat Juha Mäntylä, Metsä Wood, Aki Temmes, UPM Timber, Mika Sillanpää, UPM Plywood, Ilkka Turpiainen, Hyvinkään Puuseppien Oy (Puuteollisuusyrittäjät ry) ja Joni Nousiainen, Prima Timber Oy (Kestopuuteollisuus ry).
Puutuoteteollisuus suuntaa covid19-kriisistä huolimatta katseet tulevaisuuteen. Pandemia on kurittanut erityisesti kuluttajakaupasta riippuvaisia huonekalu- ja kalusteteollisuuden sektoreita, vaikka kokonaisuutena puutuoteteollisuus onkin tilanteesta huolimatta pystynyt ylläpitämään tuotantoa ja työpaikkoja Suomessa. ”Koronan jälkeisessä elämässä on syytä kerätä voimat yhteen ja edistää muun muassa puunkäyttöä Suomessa, missä alan verojalanjälki ja työllistävyys yhteiskuntaan on erittäin suuri”, Ville Kopra linjaa.
Puutuoteteollisuus keskittyy myös jatkossa alalle tärkeisiin ilmastonmuutosta hillitseviin ja tuottavuutta sekä loppukäyttöä kehittäviin teemoihin. Vähähiilisyys, resurssitehokkuus, osaamisen kehittäminen sekä terveellisyys ja turvallisuus korostuvat Puutuoteteollisuuden teemoina. Puurakentamisen vahva esiinmarssi julkisessa rakentamisessa on yksi esimerkki toimialan yhteisen työn tuloksista. ”Uskon, että Suomi voi olla puurakentamisen mallimaa vähähiilistä tulevaisuutta rakentaessamme”, toteaa Kopra.
Ville Kopra valittiin Puutuoteteollisuus ry:n hallituksen järjestäytymiskokouksessa yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi. Hän seuraa tehtävässä Stora Enson Jari Suomista, joka edelleen jatkaa hallituksen jäsenenä. Hannu Saarinen, Lammin Ikkuna Oy:n toimitusjohtaja ja Puusepänteollisuus ry:n puheenjohtaja, jatkaa hallituksen varapuheenjohtajana.
Muilta osin Puutuoteteollisuus ry:n hallitus jatkaa entisessä kokoonpanossaan. Hallituksen muut jäsenet ovat Juha Mäntylä, Metsä Wood, Aki Temmes, UPM Timber, Mika Sillanpää, UPM Plywood, Ilkka Turpiainen, Hyvinkään Puuseppien Oy (Puuteollisuusyrittäjät ry) ja Joni Nousiainen, Prima Timber Oy (Kestopuuteollisuus ry).
Puutuoteteollisuus suuntaa covid19-kriisistä huolimatta katseet tulevaisuuteen. Pandemia on kurittanut erityisesti kuluttajakaupasta riippuvaisia huonekalu- ja kalusteteollisuuden sektoreita, vaikka kokonaisuutena puutuoteteollisuus onkin tilanteesta huolimatta pystynyt ylläpitämään tuotantoa ja työpaikkoja Suomessa. ”Koronan jälkeisessä elämässä on syytä kerätä voimat yhteen ja edistää muun muassa puunkäyttöä Suomessa, missä alan verojalanjälki ja työllistävyys yhteiskuntaan on erittäin suuri”, Ville Kopra linjaa.
Puutuoteteollisuus keskittyy myös jatkossa alalle tärkeisiin ilmastonmuutosta hillitseviin ja tuottavuutta sekä loppukäyttöä kehittäviin teemoihin. Vähähiilisyys, resurssitehokkuus, osaamisen kehittäminen sekä terveellisyys ja turvallisuus korostuvat Puutuoteteollisuuden teemoina. Puurakentamisen vahva esiinmarssi julkisessa rakentamisessa on yksi esimerkki toimialan yhteisen työn tuloksista. ”Uskon, että Suomi voi olla puurakentamisen mallimaa vähähiilistä tulevaisuutta rakentaessamme”, toteaa Kopra.
Ville Kopra valittiin Puutuoteteollisuus ry:n hallituksen järjestäytymiskokouksessa yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi. Hän seuraa tehtävässä Stora Enson Jari Suomista, joka edelleen jatkaa hallituksen jäsenenä. Hannu Saarinen, Lammin Ikkuna Oy:n toimitusjohtaja ja Puusepänteollisuus ry:n puheenjohtaja, jatkaa hallituksen varapuheenjohtajana.
Muilta osin Puutuoteteollisuus ry:n hallitus jatkaa entisessä kokoonpanossaan. Hallituksen muut jäsenet ovat Juha Mäntylä, Metsä Wood, Aki Temmes, UPM Timber, Mika Sillanpää, UPM Plywood, Ilkka Turpiainen, Hyvinkään Puuseppien Oy (Puuteollisuusyrittäjät ry) ja Joni Nousiainen, Prima Timber Oy (Kestopuuteollisuus ry).
Puutuoteteollisuus suuntaa covid19-kriisistä huolimatta katseet tulevaisuuteen. Pandemia on kurittanut erityisesti kuluttajakaupasta riippuvaisia huonekalu- ja kalusteteollisuuden sektoreita, vaikka kokonaisuutena puutuoteteollisuus onkin tilanteesta huolimatta pystynyt ylläpitämään tuotantoa ja työpaikkoja Suomessa. ”Koronan jälkeisessä elämässä on syytä kerätä voimat yhteen ja edistää muun muassa puunkäyttöä Suomessa, missä alan verojalanjälki ja työllistävyys yhteiskuntaan on erittäin suuri”, Ville Kopra linjaa.
Puutuoteteollisuus keskittyy myös jatkossa alalle tärkeisiin ilmastonmuutosta hillitseviin ja tuottavuutta sekä loppukäyttöä kehittäviin teemoihin. Vähähiilisyys, resurssitehokkuus, osaamisen kehittäminen sekä terveellisyys ja turvallisuus korostuvat Puutuoteteollisuuden teemoina. Puurakentamisen vahva esiinmarssi julkisessa rakentamisessa on yksi esimerkki toimialan yhteisen työn tuloksista. ”Uskon, että Suomi voi olla puurakentamisen mallimaa vähähiilistä tulevaisuutta rakentaessamme”, toteaa Kopra.
Ensimmäinen painos LVL-käsikirjasta on kovan kysynnän vuoksi loppunut. Toiseen painokseen on tehty joitakin korjauksia. Ensimmäistä painosta voi hyvin käyttää, kunhan ottaa huomioon erilliselle korjaussivulle listatut muutokset. Uusi versio LVL Handbook (2020) e-kirjana sekä ladattavana pdf-versiona sekä ensimmäisen painoksen kanssa käytettävä korjaussivu löytyvät nettisivuiltamme.
Puurakentamisen paloryhmä on jatkanut palokonsultin ohjaamana keskustelua paloasetuksen kehittämistavoitteista ja tarvittavista riskiarvioista. Riskiarvioita tarvitaan muutosvaatimusten perustelemiseksi. Kehittämistyötä tehdään läheisessä yhteistyössä Ympäristöministeriön kanssa.
Paloturvallisuusvaatimuksia taulukkomitoituksella ehdotetaan nykyasetusta korkeampaan kerrosrakentamiseen. Myös nykyisissä vaatimuksissa voitaisiin perustellusti vaatimustasoa laskea, kun vertailukohtana on betonitalo. Muita teemoja ovat puun palosuoja-aineiden tuoma vaikutus vaatimustasoihin sekä kuitueristeiden laajemman käytön mahdollistaminen puurakentamisessa.
Yhteyshenkilö Puutuoteteollisuudessa on Tomi Toratti.
Teollisen puurakentamisen ryhmän aiheita
Teollisen puurakentamisen ryhmä keskittyy tänä vuonna neljään keskeiseen teema-alueeseen.
Puurakentamisen kehittymistä halutaan seurata tarkemmin, ja sen vuoksi halutaan luoda parempaa tilastointia sekä mittareita.
Osaamisen kasvattamiseksi tulee puurakentamiseen liittyvät koulutusmateriaalit uudistaa ja lisäksi puurakennusten rakennesuunnittelu tulee sisällyttää riittävässä laajuudessa koulutusohjelmiin. Ryhmä toimii myös teollisuuden linkkinä yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Tutkimustarpeita on erityisesti puukerrosrakentamisen toteutusprosessin tehostamisessa sekä hiilineutraaliuden todentamisessa
Kotimaassa paloturvallisuusteemat ovat jo valmistelussa, mutta ryhmä osallistuu myös Eurooppa-tasolla käynnistyviin puurakentamisen paloturvallisuuteen liittyviin kehityshankkeisiin.
Ensimmäinen painos LVL-käsikirjasta on kovan kysynnän vuoksi loppunut. Toiseen painokseen on tehty joitakin korjauksia. Ensimmäistä painosta voi hyvin käyttää, kunhan ottaa huomioon erilliselle korjaussivulle listatut muutokset. Uusi versio LVL Handbook (2020) e-kirjana sekä ladattavana pdf-versiona sekä ensimmäisen painoksen kanssa käytettävä korjaussivu löytyvät nettisivuiltamme.
Puurakentamisen paloryhmä on jatkanut palokonsultin ohjaamana keskustelua paloasetuksen kehittämistavoitteista ja tarvittavista riskiarvioista. Riskiarvioita tarvitaan muutosvaatimusten perustelemiseksi. Kehittämistyötä tehdään läheisessä yhteistyössä Ympäristöministeriön kanssa.
Paloturvallisuusvaatimuksia taulukkomitoituksella ehdotetaan nykyasetusta korkeampaan kerrosrakentamiseen. Myös nykyisissä vaatimuksissa voitaisiin perustellusti vaatimustasoa laskea, kun vertailukohtana on betonitalo. Muita teemoja ovat puun palosuoja-aineiden tuoma vaikutus vaatimustasoihin sekä kuitueristeiden laajemman käytön mahdollistaminen puurakentamisessa.
Yhteyshenkilö Puutuoteteollisuudessa on Tomi Toratti.
Teollisen puurakentamisen ryhmän aiheita
Teollisen puurakentamisen ryhmä keskittyy tänä vuonna neljään keskeiseen teema-alueeseen.
Puurakentamisen kehittymistä halutaan seurata tarkemmin, ja sen vuoksi halutaan luoda parempaa tilastointia sekä mittareita.
Osaamisen kasvattamiseksi tulee puurakentamiseen liittyvät koulutusmateriaalit uudistaa ja lisäksi puurakennusten rakennesuunnittelu tulee sisällyttää riittävässä laajuudessa koulutusohjelmiin. Ryhmä toimii myös teollisuuden linkkinä yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Tutkimustarpeita on erityisesti puukerrosrakentamisen toteutusprosessin tehostamisessa sekä hiilineutraaliuden todentamisessa
Kotimaassa paloturvallisuusteemat ovat jo valmistelussa, mutta ryhmä osallistuu myös Eurooppa-tasolla käynnistyviin puurakentamisen paloturvallisuuteen liittyviin kehityshankkeisiin.
Ensimmäinen painos LVL-käsikirjasta on kovan kysynnän vuoksi loppunut. Toiseen painokseen on tehty joitakin korjauksia. Ensimmäistä painosta voi hyvin käyttää, kunhan ottaa huomioon erilliselle korjaussivulle listatut muutokset. Uusi versio LVL Handbook (2020) e-kirjana sekä ladattavana pdf-versiona sekä ensimmäisen painoksen kanssa käytettävä korjaussivu löytyvät nettisivuiltamme.
Puurakentamisen paloryhmä on jatkanut palokonsultin ohjaamana keskustelua paloasetuksen kehittämistavoitteista ja tarvittavista riskiarvioista. Riskiarvioita tarvitaan muutosvaatimusten perustelemiseksi. Kehittämistyötä tehdään läheisessä yhteistyössä Ympäristöministeriön kanssa.
Paloturvallisuusvaatimuksia taulukkomitoituksella ehdotetaan nykyasetusta korkeampaan kerrosrakentamiseen. Myös nykyisissä vaatimuksissa voitaisiin perustellusti vaatimustasoa laskea, kun vertailukohtana on betonitalo. Muita teemoja ovat puun palosuoja-aineiden tuoma vaikutus vaatimustasoihin sekä kuitueristeiden laajemman käytön mahdollistaminen puurakentamisessa.
Yhteyshenkilö Puutuoteteollisuudessa on Tomi Toratti.
Teollisen puurakentamisen ryhmän aiheita
Teollisen puurakentamisen ryhmä keskittyy tänä vuonna neljään keskeiseen teema-alueeseen.
Puurakentamisen kehittymistä halutaan seurata tarkemmin, ja sen vuoksi halutaan luoda parempaa tilastointia sekä mittareita.
Osaamisen kasvattamiseksi tulee puurakentamiseen liittyvät koulutusmateriaalit uudistaa ja lisäksi puurakennusten rakennesuunnittelu tulee sisällyttää riittävässä laajuudessa koulutusohjelmiin. Ryhmä toimii myös teollisuuden linkkinä yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Tutkimustarpeita on erityisesti puukerrosrakentamisen toteutusprosessin tehostamisessa sekä hiilineutraaliuden todentamisessa
Kotimaassa paloturvallisuusteemat ovat jo valmistelussa, mutta ryhmä osallistuu myös Eurooppa-tasolla käynnistyviin puurakentamisen paloturvallisuuteen liittyviin kehityshankkeisiin.
Käyttöpääoman rahoitustuki, kysyntää elvyttävät toimenpiteet ja julkisten hankkeiden lisääminen ovat keskeisimmät puutuoteteollisuuden yritysten ehdottamat keinot toiminnan elvyttämiseksi. Kulutuskysyntää vahvistavia toimenpiteitä tarvitaan ja Puutuoteteollisuus ry esittää arvonlisäveron tilapäisen laskemisen lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärän kasvattamista 5 000 euroon vuodessa henkilöä kohti sekä hyväksyttyjen työkustannusten osuuden palauttamista 60 prosenttiin.
Elvytystä tarvitaan kaikilla puutuotealan sektoreilla. Yritysten tilanne ja koronan vaikutusten ajoittuminen vaihtelee merkittävästi eri puutuoteteollisuuden sektorien välillä. Kuluttajakaupasta voimakkaasti riippuvaisessa huonekaluteollisuudessa kysyntä on tyrehtynyt lähes täysin ja ajanut yritykset massiivisiin lomautuksiin. Kyselyyn vastanneista huonekalualan yrityksistä lähes 70 % prosenttia on jo lomauttanut henkilöstöään ja 15 % yrityksistä valmistautuu lomautuksiin. Kalusteteollisuudessa kuluttajakauppa on hidastunut. Suora yrityskauppa toimii vielä ja lomautuksiin on turvautunut vasta noin 20 % yrityksistä. Rakennuspuusepänteollisuuden puolella loppuvuoden näkymät ovat varsin sumuiset.
Tiedot perustuvat Puutuoteteollisuus ry:n kuluvalla viikolla (20.4.–22.4.2020) toistamaan kyselyyn, jolla selvitettiin koronapandemian vaikutuksia toimialaan ja näkymiin. Lisäksi tiedusteltiin yritysten toiveita elvytystoimenpiteiksi huonekalu-, kaluste-, rakennuspuusepän- ja taloteollisuudessa sekä kestopuu- ja lämpöpuuteollisuudessa. Puutuoteteollisuus työllistää suoraan lähes 30 000 henkilöä, joten alan yritysten tilanteella on suuri vaikutus koko maan talousnäkymiin. Kyselyyn vastasi lähes 140 toimialan yritystä.
Tukea yritysten käyttöpääoman rahoittamiseen
Läpi kaikkien puutuoteteollisuuden sektoreiden kysynnän hiljentyminen ja viime aikoina havaittu asiakkaiden maksuaikataulujen pitkittyminen ovat ajaneet yritysten käyttöpääoman ahtaalle. Käyttöpääoman rahoittamiseen tarvitaan valtion suoraa tukea.
Kotitalousvähennyksen nosto 5000 euroon ja työkustannusten palauttaminen 60 %:iin
Kuluttajien luottamusta tulevaisuuteen täytyy vahvistaa ja toimenpiteitä kulutuskysynnän elvyttämiseksi pitää käynnistää nopeasti. Kotitalousvähennyksen kaksinkertaistaminen ja hyväksyttyjen työkustannusten palauttaminen entiselle tasolle 60 %:iin voidaan toteuttaa nopeasti, koska kotitalousvähennys on jo käytössä. Kuten Puutuoteteollisuus elokuussa 2019 Pellervon taloustutkimuksella teettämässään selvityksessä totesi, kotitaloustyön kysyntä kohdistuu erityisesti pk-sektorin yrityksiin, joita tällä hetkellä koronan vaikutukset kohtelevat kovakouraisimmin.
Julkista rakentamista kiirehdittävä loppuvuoden näkymien parantamiseksi
Julkisen rakentamisen hankkeita pitää kiirehtiä ja lisätä. Rakennuspuusepänteollisuuden yrityksissä koronan vaikutukset näkyvät viiveellä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä noin 40 % on lomauttanut tai valmistautuu lomautuksiin. Kysynnän kehittyminen pitkällä aikavälillä huolestuttaa yrityksiä. Päätökset uusista hankkeista siirtyvät eteenpäin ja toisen vuosipuoliskon näkymät ovat hyvin epäselvät. Puutuoteteollisuus esittääkin ARA-lisäkäynnistysavustuksen välitöntä aktivoimista MAL- ja MAL-alueiksi pyrkivissä kaupungeissa. Koulujen, päiväkotien ja hoivarakentamisen lisäksi tärkeänä nähdään määrärahojen nosto infrarakentamiselle ja kunnossapidolle huomioiden myös liikenneinfran puurakentamisohjelman toimenpiteet.
Taloteollisuudessa lomautuksia on toteutettu jo joka kolmannessa yrityksessä ja tilanteen arvioidaan heikkenevän tulevien kuukausien aikana. Vierastyövoiman saatavuus nähdään kriittisenä, osa työvoimasta on jäänyt rajan taakse.
Kansallispuistojen sekä liikunta-alueiden kunnossapitoon lisärahoitusta
Lämpö- ja kestopuuteollisuudella tilanne on lämpimän kevään ja kuluttajien kotona vietetyn ajan takia muita toimialan sektoreita parempi. Kulutuskysyntää rohkaisevia toimenpiteitä tarvitaan, jotta tilanne ei heikkene nykyisestä. Korona on entisestään lisännyt suosittujen kansallispuistojen ja ulkoilualueiden kävijämääriä. Suomen kansallispuistoissa retkeily- ja maastorakenteiden päivittämiseen ja kunnossapitoon pitäisi nopeasti osoittaa lisärahoitusta, jotta puistojen varustetaso saadaan vastaamaan kysynnän kasvua. Samalla muiden julkisten ulkoilualueiden, puistorakenteiden ja liikunta-alueiden kohentamiseen tulee ohjata varoja valtion ja kuntien toimesta. Lasten ja perheiden liikuntamahdollisuuksia tulee parantaa. Näillä toimenpiteillä on myös positiivinen vaikutus kansanterveyteen tässä poikkeustilanteessa ja myös pidemmällä aikajänteellä.
Lisätiedot: Toimitusjohtaja Matti Mikkola, puh. 040 829 4026
Käyttöpääoman rahoitustuki, kysyntää elvyttävät toimenpiteet ja julkisten hankkeiden lisääminen ovat keskeisimmät puutuoteteollisuuden yritysten ehdottamat keinot toiminnan elvyttämiseksi. Kulutuskysyntää vahvistavia toimenpiteitä tarvitaan ja Puutuoteteollisuus ry esittää arvonlisäveron tilapäisen laskemisen lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärän kasvattamista 5 000 euroon vuodessa henkilöä kohti sekä hyväksyttyjen työkustannusten osuuden palauttamista 60 prosenttiin.
Elvytystä tarvitaan kaikilla puutuotealan sektoreilla. Yritysten tilanne ja koronan vaikutusten ajoittuminen vaihtelee merkittävästi eri puutuoteteollisuuden sektorien välillä. Kuluttajakaupasta voimakkaasti riippuvaisessa huonekaluteollisuudessa kysyntä on tyrehtynyt lähes täysin ja ajanut yritykset massiivisiin lomautuksiin. Kyselyyn vastanneista huonekalualan yrityksistä lähes 70 % prosenttia on jo lomauttanut henkilöstöään ja 15 % yrityksistä valmistautuu lomautuksiin. Kalusteteollisuudessa kuluttajakauppa on hidastunut. Suora yrityskauppa toimii vielä ja lomautuksiin on turvautunut vasta noin 20 % yrityksistä. Rakennuspuusepänteollisuuden puolella loppuvuoden näkymät ovat varsin sumuiset.
Tiedot perustuvat Puutuoteteollisuus ry:n kuluvalla viikolla (20.4.–22.4.2020) toistamaan kyselyyn, jolla selvitettiin koronapandemian vaikutuksia toimialaan ja näkymiin. Lisäksi tiedusteltiin yritysten toiveita elvytystoimenpiteiksi huonekalu-, kaluste-, rakennuspuusepän- ja taloteollisuudessa sekä kestopuu- ja lämpöpuuteollisuudessa. Puutuoteteollisuus työllistää suoraan lähes 30 000 henkilöä, joten alan yritysten tilanteella on suuri vaikutus koko maan talousnäkymiin. Kyselyyn vastasi lähes 140 toimialan yritystä.
Tukea yritysten käyttöpääoman rahoittamiseen
Läpi kaikkien puutuoteteollisuuden sektoreiden kysynnän hiljentyminen ja viime aikoina havaittu asiakkaiden maksuaikataulujen pitkittyminen ovat ajaneet yritysten käyttöpääoman ahtaalle. Käyttöpääoman rahoittamiseen tarvitaan valtion suoraa tukea.
Kotitalousvähennyksen nosto 5000 euroon ja työkustannusten palauttaminen 60 %:iin
Kuluttajien luottamusta tulevaisuuteen täytyy vahvistaa ja toimenpiteitä kulutuskysynnän elvyttämiseksi pitää käynnistää nopeasti. Kotitalousvähennyksen kaksinkertaistaminen ja hyväksyttyjen työkustannusten palauttaminen entiselle tasolle 60 %:iin voidaan toteuttaa nopeasti, koska kotitalousvähennys on jo käytössä. Kuten Puutuoteteollisuus elokuussa 2019 Pellervon taloustutkimuksella teettämässään selvityksessä totesi, kotitaloustyön kysyntä kohdistuu erityisesti pk-sektorin yrityksiin, joita tällä hetkellä koronan vaikutukset kohtelevat kovakouraisimmin.
Julkista rakentamista kiirehdittävä loppuvuoden näkymien parantamiseksi
Julkisen rakentamisen hankkeita pitää kiirehtiä ja lisätä. Rakennuspuusepänteollisuuden yrityksissä koronan vaikutukset näkyvät viiveellä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä noin 40 % on lomauttanut tai valmistautuu lomautuksiin. Kysynnän kehittyminen pitkällä aikavälillä huolestuttaa yrityksiä. Päätökset uusista hankkeista siirtyvät eteenpäin ja toisen vuosipuoliskon näkymät ovat hyvin epäselvät. Puutuoteteollisuus esittääkin ARA-lisäkäynnistysavustuksen välitöntä aktivoimista MAL- ja MAL-alueiksi pyrkivissä kaupungeissa. Koulujen, päiväkotien ja hoivarakentamisen lisäksi tärkeänä nähdään määrärahojen nosto infrarakentamiselle ja kunnossapidolle huomioiden myös liikenneinfran puurakentamisohjelman toimenpiteet.
Taloteollisuudessa lomautuksia on toteutettu jo joka kolmannessa yrityksessä ja tilanteen arvioidaan heikkenevän tulevien kuukausien aikana. Vierastyövoiman saatavuus nähdään kriittisenä, osa työvoimasta on jäänyt rajan taakse.
Kansallispuistojen sekä liikunta-alueiden kunnossapitoon lisärahoitusta
Lämpö- ja kestopuuteollisuudella tilanne on lämpimän kevään ja kuluttajien kotona vietetyn ajan takia muita toimialan sektoreita parempi. Kulutuskysyntää rohkaisevia toimenpiteitä tarvitaan, jotta tilanne ei heikkene nykyisestä. Korona on entisestään lisännyt suosittujen kansallispuistojen ja ulkoilualueiden kävijämääriä. Suomen kansallispuistoissa retkeily- ja maastorakenteiden päivittämiseen ja kunnossapitoon pitäisi nopeasti osoittaa lisärahoitusta, jotta puistojen varustetaso saadaan vastaamaan kysynnän kasvua. Samalla muiden julkisten ulkoilualueiden, puistorakenteiden ja liikunta-alueiden kohentamiseen tulee ohjata varoja valtion ja kuntien toimesta. Lasten ja perheiden liikuntamahdollisuuksia tulee parantaa. Näillä toimenpiteillä on myös positiivinen vaikutus kansanterveyteen tässä poikkeustilanteessa ja myös pidemmällä aikajänteellä.
Lisätiedot: Toimitusjohtaja Matti Mikkola, puh. 040 829 4026
Käyttöpääoman rahoitustuki, kysyntää elvyttävät toimenpiteet ja julkisten hankkeiden lisääminen ovat keskeisimmät puutuoteteollisuuden yritysten ehdottamat keinot toiminnan elvyttämiseksi. Kulutuskysyntää vahvistavia toimenpiteitä tarvitaan ja Puutuoteteollisuus ry esittää arvonlisäveron tilapäisen laskemisen lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärän kasvattamista 5 000 euroon vuodessa henkilöä kohti sekä hyväksyttyjen työkustannusten osuuden palauttamista 60 prosenttiin.
Elvytystä tarvitaan kaikilla puutuotealan sektoreilla. Yritysten tilanne ja koronan vaikutusten ajoittuminen vaihtelee merkittävästi eri puutuoteteollisuuden sektorien välillä. Kuluttajakaupasta voimakkaasti riippuvaisessa huonekaluteollisuudessa kysyntä on tyrehtynyt lähes täysin ja ajanut yritykset massiivisiin lomautuksiin. Kyselyyn vastanneista huonekalualan yrityksistä lähes 70 % prosenttia on jo lomauttanut henkilöstöään ja 15 % yrityksistä valmistautuu lomautuksiin. Kalusteteollisuudessa kuluttajakauppa on hidastunut. Suora yrityskauppa toimii vielä ja lomautuksiin on turvautunut vasta noin 20 % yrityksistä. Rakennuspuusepänteollisuuden puolella loppuvuoden näkymät ovat varsin sumuiset.
Tiedot perustuvat Puutuoteteollisuus ry:n kuluvalla viikolla (20.4.–22.4.2020) toistamaan kyselyyn, jolla selvitettiin koronapandemian vaikutuksia toimialaan ja näkymiin. Lisäksi tiedusteltiin yritysten toiveita elvytystoimenpiteiksi huonekalu-, kaluste-, rakennuspuusepän- ja taloteollisuudessa sekä kestopuu- ja lämpöpuuteollisuudessa. Puutuoteteollisuus työllistää suoraan lähes 30 000 henkilöä, joten alan yritysten tilanteella on suuri vaikutus koko maan talousnäkymiin. Kyselyyn vastasi lähes 140 toimialan yritystä.
Tukea yritysten käyttöpääoman rahoittamiseen
Läpi kaikkien puutuoteteollisuuden sektoreiden kysynnän hiljentyminen ja viime aikoina havaittu asiakkaiden maksuaikataulujen pitkittyminen ovat ajaneet yritysten käyttöpääoman ahtaalle. Käyttöpääoman rahoittamiseen tarvitaan valtion suoraa tukea.
Kotitalousvähennyksen nosto 5000 euroon ja työkustannusten palauttaminen 60 %:iin
Kuluttajien luottamusta tulevaisuuteen täytyy vahvistaa ja toimenpiteitä kulutuskysynnän elvyttämiseksi pitää käynnistää nopeasti. Kotitalousvähennyksen kaksinkertaistaminen ja hyväksyttyjen työkustannusten palauttaminen entiselle tasolle 60 %:iin voidaan toteuttaa nopeasti, koska kotitalousvähennys on jo käytössä. Kuten Puutuoteteollisuus elokuussa 2019 Pellervon taloustutkimuksella teettämässään selvityksessä totesi, kotitaloustyön kysyntä kohdistuu erityisesti pk-sektorin yrityksiin, joita tällä hetkellä koronan vaikutukset kohtelevat kovakouraisimmin.
Julkista rakentamista kiirehdittävä loppuvuoden näkymien parantamiseksi
Julkisen rakentamisen hankkeita pitää kiirehtiä ja lisätä. Rakennuspuusepänteollisuuden yrityksissä koronan vaikutukset näkyvät viiveellä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä noin 40 % on lomauttanut tai valmistautuu lomautuksiin. Kysynnän kehittyminen pitkällä aikavälillä huolestuttaa yrityksiä. Päätökset uusista hankkeista siirtyvät eteenpäin ja toisen vuosipuoliskon näkymät ovat hyvin epäselvät. Puutuoteteollisuus esittääkin ARA-lisäkäynnistysavustuksen välitöntä aktivoimista MAL- ja MAL-alueiksi pyrkivissä kaupungeissa. Koulujen, päiväkotien ja hoivarakentamisen lisäksi tärkeänä nähdään määrärahojen nosto infrarakentamiselle ja kunnossapidolle huomioiden myös liikenneinfran puurakentamisohjelman toimenpiteet.
Taloteollisuudessa lomautuksia on toteutettu jo joka kolmannessa yrityksessä ja tilanteen arvioidaan heikkenevän tulevien kuukausien aikana. Vierastyövoiman saatavuus nähdään kriittisenä, osa työvoimasta on jäänyt rajan taakse.
Kansallispuistojen sekä liikunta-alueiden kunnossapitoon lisärahoitusta
Lämpö- ja kestopuuteollisuudella tilanne on lämpimän kevään ja kuluttajien kotona vietetyn ajan takia muita toimialan sektoreita parempi. Kulutuskysyntää rohkaisevia toimenpiteitä tarvitaan, jotta tilanne ei heikkene nykyisestä. Korona on entisestään lisännyt suosittujen kansallispuistojen ja ulkoilualueiden kävijämääriä. Suomen kansallispuistoissa retkeily- ja maastorakenteiden päivittämiseen ja kunnossapitoon pitäisi nopeasti osoittaa lisärahoitusta, jotta puistojen varustetaso saadaan vastaamaan kysynnän kasvua. Samalla muiden julkisten ulkoilualueiden, puistorakenteiden ja liikunta-alueiden kohentamiseen tulee ohjata varoja valtion ja kuntien toimesta. Lasten ja perheiden liikuntamahdollisuuksia tulee parantaa. Näillä toimenpiteillä on myös positiivinen vaikutus kansanterveyteen tässä poikkeustilanteessa ja myös pidemmällä aikajänteellä.
Lisätiedot: Toimitusjohtaja Matti Mikkola, puh. 040 829 4026
Tiedote. Julkaistu: 08.04.2020, 14:13
Puutuoteteollisuus ry
Koronapandemia heikentää kiihtyvällä vauhdilla puutuoteteollisuuden tilannetta. Puutuoteteollisuuden kyselyyn vastanneista yrityksistä jopa 60 prosenttia on lomauttamassa henkilöstöään kolmen kuukauden kuluessa. Useissa yrityksissä lomautukset ovat jo käynnissä. Puolet vastaajista kertoo, että yrityksen tilanne heikkenee nopeasti ollen jo kuukauden kuluttua huono tai erittäin huono.
Tiedot perustuvat Puutuoteteollisuus ry:n kuluvalla viikolla (6.4.–8.4.2020) tekemään kyselyyn, jolla selvitettiin koronapandemian vaikutuksia huonekalu-, kaluste-, rakennuspuusepän- ja taloteollisuuden sekä kestopuu- ja lämpöpuuteollisuuden yrityksiin. Puutuoteteollisuus työllistää suoraan lähes 30 000 henkilöä, joten alan yritysten tilanteella on suuri vaikutus koko maan talousnäkymiin. Kyselyyn vastasi lähes 150 toimialan yritystä.
Yritysten ongelmat liittyvät erityisesti markkinoilla kohdattuihin haasteisiin. Yrityksistä 83 % raportoi, että kysyntä on heikentynyt samalla, kun aiemmin tehtyjä tilauksia ja hankkeita siirretään. Asennustöiden toteuttaminen on vaikeutunut, koska asiakkaan tiloihin ei pääse. Oman henkilöstön sairastuminen tai karanteeniin joutuminen ei vielä tähän mennessä ole merkittävästi haitannut yritysten toimintaa. Suojavarusteiden saatavuutta jatkossa korostetaan.
Yritykset arvioivat, että tilanne heikkenee nyt nopeasti. Kuukauden aikahorisontilla puolet vastaajista näkee tilanteen kehittyvän huonoksi tai erittäin huonoksi. Kolmen kuukauden kuluttua kaksi kolmesta vastanneesta yrityksestä arvioi tilanteen merkittävästi heikentyneen. Puutuotealan sektorien välillä näkyy eroja pandemian vaikutusten ajoituksessa. Esimerkiksi huonekaluteollisuuden yrityksistä nykytilanteen näkee huonoksi tai erittäin huonoksi yli puolet vastanneista ja kuukauden kuluttua jo 83 % yrityksistä.
Kysely vahvistaa näkemystä, että puutuoteteollisuudessa pandemian vaikutusten pahin vaihe on vasta edessä ja että vaikutus on merkittävä. Asiakkaiden epävarmuus ja kysynnän heikentyminen on nopeasti lisännyt pk-sektorin yritysten suoran tuen tarvetta. Asennustyön vaikeutuminen ja aiemmin tehtyjen tilausten siirtyminen heikentävät yritysten rahoitustilannetta entisestään.
Kolmannes yrityksistä joutunut jo lomauttamaan – irtisanomisiin valmistaudutaan
Lähes kolmannes (31 %) kyselyyn vastanneista kertoi, että yrityksessä on jo lomautettu henkilöstöä tai niin joudutaan tekemään viikon sisällä. Lähes 30 % yrityksistä vastasi valmistautuvansa lomauttamaan 1–3 kuukauden sisällä. Huonekaluteollisuuden kohdalla jo yli puolet yrityksistä on joutunut turvautumaan lomautuksiin ja reilu neljännes valmistautuu niihin 1-3 kuukauden sisällä.
Myös irtisanomisia on edessä, vaikka valtaosa (80 %) vastaajista ei pitänyt niitä ajankohtaisina. Pieni osa (4 %) yrityksistä on joutunut jo turvautumaan irtisanomisiin tai niin tapahtuu viikon sisällä. Vastaajista lähes viidesosa (18 %) kertoi, että yrityksessä valmistaudutaan irtisanomisiin 1–3 kuukauden sisällä.
Uusia nopeita toimenpiteitä tarvitaan – kysynnän elvyttäminen keskiössä
Puutuoteteollisuuden yritykset esittävät nopeita, uusia toimia tilanteen helpottamiseksi. Tärkeänä nähdään edelleen suora, riittävä tuki tasapuolisesti kaikille niille terveille yrityksille, jotka joutuvat supistamaan tuotantoa ja lomauttamaan henkilöstöä. Yritykset katsovat myös eteenpäin ja esittävät toimenpiteitä kysynnän elvyttämiseksi. Tällaisia ovat tilapäinen arvonlisäveron laskeminen kotimarkkinoille saatetuille tuotteille sekä ARA-lisäkäynnistysavustuksen välitön aktivoiminen MAL- ja MAL-alueiksi pyrkivissä kaupungeissa. Lisäksi tärkeänä nähdään määrärahojen nosto infrarakentamiselle ja kunnossapidolle huomioiden myös liikenneinfran puurakentamisohjelman toimenpiteet.
Lisätiedot toimitusjohtaja Matti Mikkola puh. 040 829 4026
Tiedote. Julkaistu: 08.04.2020, 14:13
Puutuoteteollisuus ry
Koronapandemia heikentää kiihtyvällä vauhdilla puutuoteteollisuuden tilannetta. Puutuoteteollisuuden kyselyyn vastanneista yrityksistä jopa 60 prosenttia on lomauttamassa henkilöstöään kolmen kuukauden kuluessa. Useissa yrityksissä lomautukset ovat jo käynnissä. Puolet vastaajista kertoo, että yrityksen tilanne heikkenee nopeasti ollen jo kuukauden kuluttua huono tai erittäin huono.
Tiedot perustuvat Puutuoteteollisuus ry:n kuluvalla viikolla (6.4.–8.4.2020) tekemään kyselyyn, jolla selvitettiin koronapandemian vaikutuksia huonekalu-, kaluste-, rakennuspuusepän- ja taloteollisuuden sekä kestopuu- ja lämpöpuuteollisuuden yrityksiin. Puutuoteteollisuus työllistää suoraan lähes 30 000 henkilöä, joten alan yritysten tilanteella on suuri vaikutus koko maan talousnäkymiin. Kyselyyn vastasi lähes 150 toimialan yritystä.
Yritysten ongelmat liittyvät erityisesti markkinoilla kohdattuihin haasteisiin. Yrityksistä 83 % raportoi, että kysyntä on heikentynyt samalla, kun aiemmin tehtyjä tilauksia ja hankkeita siirretään. Asennustöiden toteuttaminen on vaikeutunut, koska asiakkaan tiloihin ei pääse. Oman henkilöstön sairastuminen tai karanteeniin joutuminen ei vielä tähän mennessä ole merkittävästi haitannut yritysten toimintaa. Suojavarusteiden saatavuutta jatkossa korostetaan.
Yritykset arvioivat, että tilanne heikkenee nyt nopeasti. Kuukauden aikahorisontilla puolet vastaajista näkee tilanteen kehittyvän huonoksi tai erittäin huonoksi. Kolmen kuukauden kuluttua kaksi kolmesta vastanneesta yrityksestä arvioi tilanteen merkittävästi heikentyneen. Puutuotealan sektorien välillä näkyy eroja pandemian vaikutusten ajoituksessa. Esimerkiksi huonekaluteollisuuden yrityksistä nykytilanteen näkee huonoksi tai erittäin huonoksi yli puolet vastanneista ja kuukauden kuluttua jo 83 % yrityksistä.
Kysely vahvistaa näkemystä, että puutuoteteollisuudessa pandemian vaikutusten pahin vaihe on vasta edessä ja että vaikutus on merkittävä. Asiakkaiden epävarmuus ja kysynnän heikentyminen on nopeasti lisännyt pk-sektorin yritysten suoran tuen tarvetta. Asennustyön vaikeutuminen ja aiemmin tehtyjen tilausten siirtyminen heikentävät yritysten rahoitustilannetta entisestään.
Kolmannes yrityksistä joutunut jo lomauttamaan – irtisanomisiin valmistaudutaan
Lähes kolmannes (31 %) kyselyyn vastanneista kertoi, että yrityksessä on jo lomautettu henkilöstöä tai niin joudutaan tekemään viikon sisällä. Lähes 30 % yrityksistä vastasi valmistautuvansa lomauttamaan 1–3 kuukauden sisällä. Huonekaluteollisuuden kohdalla jo yli puolet yrityksistä on joutunut turvautumaan lomautuksiin ja reilu neljännes valmistautuu niihin 1-3 kuukauden sisällä.
Myös irtisanomisia on edessä, vaikka valtaosa (80 %) vastaajista ei pitänyt niitä ajankohtaisina. Pieni osa (4 %) yrityksistä on joutunut jo turvautumaan irtisanomisiin tai niin tapahtuu viikon sisällä. Vastaajista lähes viidesosa (18 %) kertoi, että yrityksessä valmistaudutaan irtisanomisiin 1–3 kuukauden sisällä.
Uusia nopeita toimenpiteitä tarvitaan – kysynnän elvyttäminen keskiössä
Puutuoteteollisuuden yritykset esittävät nopeita, uusia toimia tilanteen helpottamiseksi. Tärkeänä nähdään edelleen suora, riittävä tuki tasapuolisesti kaikille niille terveille yrityksille, jotka joutuvat supistamaan tuotantoa ja lomauttamaan henkilöstöä. Yritykset katsovat myös eteenpäin ja esittävät toimenpiteitä kysynnän elvyttämiseksi. Tällaisia ovat tilapäinen arvonlisäveron laskeminen kotimarkkinoille saatetuille tuotteille sekä ARA-lisäkäynnistysavustuksen välitön aktivoiminen MAL- ja MAL-alueiksi pyrkivissä kaupungeissa. Lisäksi tärkeänä nähdään määrärahojen nosto infrarakentamiselle ja kunnossapidolle huomioiden myös liikenneinfran puurakentamisohjelman toimenpiteet.
Lisätiedot toimitusjohtaja Matti Mikkola puh. 040 829 4026
Tiedote. Julkaistu: 08.04.2020, 14:13
Puutuoteteollisuus ry
Koronapandemia heikentää kiihtyvällä vauhdilla puutuoteteollisuuden tilannetta. Puutuoteteollisuuden kyselyyn vastanneista yrityksistä jopa 60 prosenttia on lomauttamassa henkilöstöään kolmen kuukauden kuluessa. Useissa yrityksissä lomautukset ovat jo käynnissä. Puolet vastaajista kertoo, että yrityksen tilanne heikkenee nopeasti ollen jo kuukauden kuluttua huono tai erittäin huono.
Tiedot perustuvat Puutuoteteollisuus ry:n kuluvalla viikolla (6.4.–8.4.2020) tekemään kyselyyn, jolla selvitettiin koronapandemian vaikutuksia huonekalu-, kaluste-, rakennuspuusepän- ja taloteollisuuden sekä kestopuu- ja lämpöpuuteollisuuden yrityksiin. Puutuoteteollisuus työllistää suoraan lähes 30 000 henkilöä, joten alan yritysten tilanteella on suuri vaikutus koko maan talousnäkymiin. Kyselyyn vastasi lähes 150 toimialan yritystä.
Yritysten ongelmat liittyvät erityisesti markkinoilla kohdattuihin haasteisiin. Yrityksistä 83 % raportoi, että kysyntä on heikentynyt samalla, kun aiemmin tehtyjä tilauksia ja hankkeita siirretään. Asennustöiden toteuttaminen on vaikeutunut, koska asiakkaan tiloihin ei pääse. Oman henkilöstön sairastuminen tai karanteeniin joutuminen ei vielä tähän mennessä ole merkittävästi haitannut yritysten toimintaa. Suojavarusteiden saatavuutta jatkossa korostetaan.
Yritykset arvioivat, että tilanne heikkenee nyt nopeasti. Kuukauden aikahorisontilla puolet vastaajista näkee tilanteen kehittyvän huonoksi tai erittäin huonoksi. Kolmen kuukauden kuluttua kaksi kolmesta vastanneesta yrityksestä arvioi tilanteen merkittävästi heikentyneen. Puutuotealan sektorien välillä näkyy eroja pandemian vaikutusten ajoituksessa. Esimerkiksi huonekaluteollisuuden yrityksistä nykytilanteen näkee huonoksi tai erittäin huonoksi yli puolet vastanneista ja kuukauden kuluttua jo 83 % yrityksistä.
Kysely vahvistaa näkemystä, että puutuoteteollisuudessa pandemian vaikutusten pahin vaihe on vasta edessä ja että vaikutus on merkittävä. Asiakkaiden epävarmuus ja kysynnän heikentyminen on nopeasti lisännyt pk-sektorin yritysten suoran tuen tarvetta. Asennustyön vaikeutuminen ja aiemmin tehtyjen tilausten siirtyminen heikentävät yritysten rahoitustilannetta entisestään.
Kolmannes yrityksistä joutunut jo lomauttamaan – irtisanomisiin valmistaudutaan
Lähes kolmannes (31 %) kyselyyn vastanneista kertoi, että yrityksessä on jo lomautettu henkilöstöä tai niin joudutaan tekemään viikon sisällä. Lähes 30 % yrityksistä vastasi valmistautuvansa lomauttamaan 1–3 kuukauden sisällä. Huonekaluteollisuuden kohdalla jo yli puolet yrityksistä on joutunut turvautumaan lomautuksiin ja reilu neljännes valmistautuu niihin 1-3 kuukauden sisällä.
Myös irtisanomisia on edessä, vaikka valtaosa (80 %) vastaajista ei pitänyt niitä ajankohtaisina. Pieni osa (4 %) yrityksistä on joutunut jo turvautumaan irtisanomisiin tai niin tapahtuu viikon sisällä. Vastaajista lähes viidesosa (18 %) kertoi, että yrityksessä valmistaudutaan irtisanomisiin 1–3 kuukauden sisällä.
Uusia nopeita toimenpiteitä tarvitaan – kysynnän elvyttäminen keskiössä
Puutuoteteollisuuden yritykset esittävät nopeita, uusia toimia tilanteen helpottamiseksi. Tärkeänä nähdään edelleen suora, riittävä tuki tasapuolisesti kaikille niille terveille yrityksille, jotka joutuvat supistamaan tuotantoa ja lomauttamaan henkilöstöä. Yritykset katsovat myös eteenpäin ja esittävät toimenpiteitä kysynnän elvyttämiseksi. Tällaisia ovat tilapäinen arvonlisäveron laskeminen kotimarkkinoille saatetuille tuotteille sekä ARA-lisäkäynnistysavustuksen välitön aktivoiminen MAL- ja MAL-alueiksi pyrkivissä kaupungeissa. Lisäksi tärkeänä nähdään määrärahojen nosto infrarakentamiselle ja kunnossapidolle huomioiden myös liikenneinfran puurakentamisohjelman toimenpiteet.
Lisätiedot toimitusjohtaja Matti Mikkola puh. 040 829 4026
Maailma muuttui nopeasti helmi-maaliskuussa. Korona-pandemia on aiheuttanut suurta epävarmuutta sekä taloudessa että ihmisten jokapäiväisessä elämässä.
Puutuoteteollisuuden kysyntänäkymät heikkenemässä
Kuva talouden käänteistä on sumuinen ja riippuu vahvasti siitä, kuinka nopeasti pandemia saadaan hallintaan. Alihankintatöiden viivästyminen, liikkumisen rajoitukset sekä karanteenit vaikeuttavat toimintaa niin kotimaassa kuin viennissäkin. Rakennushankkeita pistetään jäihin odottamaan epävarman tilanteen selkeytymistä. Tiukimmilla ovat ne, joilla on toimitusvalmiit tuotteet odottamassa asennusta, joka jostakin syystä on nyt viivästynyt.
Puutuoteteollisuus esittää viittä toimenpidettä alan toimintakyvyn ylläpitämiseksi:
Suora tuki tasapuolisesti kaikille terveille yrityksille, jotka joutuvat supistamaan tuotantoa ja lomauttamaan henkilöstöä
ARA-lisäkäynnistysavustus tulee aktivoida heti MAL- ja MAL-alueiksi pyrkivissä kaupungeissa.
Määrärahojen nosto infrarakentamiselle ja kunnossapidolle huomioiden myös liikenneinfran puurakentamisohjelman toimenpiteet
Metsän korjuuketju yrittäjineen on pidettävä toimintakykyisenä pandemian yli
Toiveemme valtiovallalle puutuoteteollistilanteen ratkaisemiseksi on lueteltu tiedotteessamme.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Matti Mikkola p. 040 829 4026
SuperPuu-näyttely
Pitkään valmistellun Heurekan SuperPUU-tiedekeskusnäyttelyn avautuminen viivästyy, kunnes valtioneuvosto poistaa museoita koskevat aukiolorajoitukset. SuperPUU-sivullamme kerrotaan näyttelyn yhteydessä myöhemmin tänä vuonna järjestettävistä oheistapahtumista.
Puun osuus rakentamisessa 2019
Puurunkoisten rakennusten osuus aloitetuista rakennuksista (rakennus-m3) kasvoi erityisesti kokoontumisrakennuksissa: oli nyt 16 %, kun oli edellisenä vuonna oli 11 %. Samoin liike-, toimisto- ja liikennerakennuksissa osuus kasvoi ja oli 16 %, edellisenä vuonna osuus oli 13 %.
Julkisen rakennuttajan kohteissa puun osuus rakentamisen kuutioista kasvoi prosenttiyksiköllä ja oli nyt 16 %. Toisaalta maatalousrakennuksissa puurunkoisten osuus vuonna 2019 laski 10 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.
Aloitetuista asunnoista puurungon osuus oli omakotitaloissa 89 %, kerrostaloasunnoista 4 % ja vapaa-ajanasunnoista 99 %.
Maailma muuttui nopeasti helmi-maaliskuussa. Korona-pandemia on aiheuttanut suurta epävarmuutta sekä taloudessa että ihmisten jokapäiväisessä elämässä.
Puutuoteteollisuuden kysyntänäkymät heikkenemässä
Kuva talouden käänteistä on sumuinen ja riippuu vahvasti siitä, kuinka nopeasti pandemia saadaan hallintaan. Alihankintatöiden viivästyminen, liikkumisen rajoitukset sekä karanteenit vaikeuttavat toimintaa niin kotimaassa kuin viennissäkin. Rakennushankkeita pistetään jäihin odottamaan epävarman tilanteen selkeytymistä. Tiukimmilla ovat ne, joilla on toimitusvalmiit tuotteet odottamassa asennusta, joka jostakin syystä on nyt viivästynyt.
Puutuoteteollisuus esittää viittä toimenpidettä alan toimintakyvyn ylläpitämiseksi:
Suora tuki tasapuolisesti kaikille terveille yrityksille, jotka joutuvat supistamaan tuotantoa ja lomauttamaan henkilöstöä
ARA-lisäkäynnistysavustus tulee aktivoida heti MAL- ja MAL-alueiksi pyrkivissä kaupungeissa.
Määrärahojen nosto infrarakentamiselle ja kunnossapidolle huomioiden myös liikenneinfran puurakentamisohjelman toimenpiteet
Metsän korjuuketju yrittäjineen on pidettävä toimintakykyisenä pandemian yli
Toiveemme valtiovallalle puutuoteteollistilanteen ratkaisemiseksi on lueteltu tiedotteessamme.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Matti Mikkola p. 040 829 4026
SuperPuu-näyttely
Pitkään valmistellun Heurekan SuperPUU-tiedekeskusnäyttelyn avautuminen viivästyy, kunnes valtioneuvosto poistaa museoita koskevat aukiolorajoitukset. SuperPUU-sivullamme kerrotaan näyttelyn yhteydessä myöhemmin tänä vuonna järjestettävistä oheistapahtumista.
Puun osuus rakentamisessa 2019
Puurunkoisten rakennusten osuus aloitetuista rakennuksista (rakennus-m3) kasvoi erityisesti kokoontumisrakennuksissa: oli nyt 16 %, kun oli edellisenä vuonna oli 11 %. Samoin liike-, toimisto- ja liikennerakennuksissa osuus kasvoi ja oli 16 %, edellisenä vuonna osuus oli 13 %.
Julkisen rakennuttajan kohteissa puun osuus rakentamisen kuutioista kasvoi prosenttiyksiköllä ja oli nyt 16 %. Toisaalta maatalousrakennuksissa puurunkoisten osuus vuonna 2019 laski 10 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.
Aloitetuista asunnoista puurungon osuus oli omakotitaloissa 89 %, kerrostaloasunnoista 4 % ja vapaa-ajanasunnoista 99 %.
Maailma muuttui nopeasti helmi-maaliskuussa. Korona-pandemia on aiheuttanut suurta epävarmuutta sekä taloudessa että ihmisten jokapäiväisessä elämässä.
Puutuoteteollisuuden kysyntänäkymät heikkenemässä
Kuva talouden käänteistä on sumuinen ja riippuu vahvasti siitä, kuinka nopeasti pandemia saadaan hallintaan. Alihankintatöiden viivästyminen, liikkumisen rajoitukset sekä karanteenit vaikeuttavat toimintaa niin kotimaassa kuin viennissäkin. Rakennushankkeita pistetään jäihin odottamaan epävarman tilanteen selkeytymistä. Tiukimmilla ovat ne, joilla on toimitusvalmiit tuotteet odottamassa asennusta, joka jostakin syystä on nyt viivästynyt.
Puutuoteteollisuus esittää viittä toimenpidettä alan toimintakyvyn ylläpitämiseksi:
Suora tuki tasapuolisesti kaikille terveille yrityksille, jotka joutuvat supistamaan tuotantoa ja lomauttamaan henkilöstöä
ARA-lisäkäynnistysavustus tulee aktivoida heti MAL- ja MAL-alueiksi pyrkivissä kaupungeissa.
Määrärahojen nosto infrarakentamiselle ja kunnossapidolle huomioiden myös liikenneinfran puurakentamisohjelman toimenpiteet
Metsän korjuuketju yrittäjineen on pidettävä toimintakykyisenä pandemian yli
Toiveemme valtiovallalle puutuoteteollistilanteen ratkaisemiseksi on lueteltu tiedotteessamme.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Matti Mikkola p. 040 829 4026
SuperPuu-näyttely
Pitkään valmistellun Heurekan SuperPUU-tiedekeskusnäyttelyn avautuminen viivästyy, kunnes valtioneuvosto poistaa museoita koskevat aukiolorajoitukset. SuperPUU-sivullamme kerrotaan näyttelyn yhteydessä myöhemmin tänä vuonna järjestettävistä oheistapahtumista.
Puun osuus rakentamisessa 2019
Puurunkoisten rakennusten osuus aloitetuista rakennuksista (rakennus-m3) kasvoi erityisesti kokoontumisrakennuksissa: oli nyt 16 %, kun oli edellisenä vuonna oli 11 %. Samoin liike-, toimisto- ja liikennerakennuksissa osuus kasvoi ja oli 16 %, edellisenä vuonna osuus oli 13 %.
Julkisen rakennuttajan kohteissa puun osuus rakentamisen kuutioista kasvoi prosenttiyksiköllä ja oli nyt 16 %. Toisaalta maatalousrakennuksissa puurunkoisten osuus vuonna 2019 laski 10 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.
Aloitetuista asunnoista puurungon osuus oli omakotitaloissa 89 %, kerrostaloasunnoista 4 % ja vapaa-ajanasunnoista 99 %.
Kaikilla puutuoteteollisuuden markkinoilla asiakkaiden päätöksenteko on pandemian takia hidastunut tai keskeytynyt ja uusien hankkeiden aloituksia viivästetään. Vaikutukset eivät rajoitu vain saha- ja levyteollisuuteen, vaan ne tulevat hetken päästä näkymään myös puunkorjuu- ja kuljetusyritysten toiminnassa. Toimintaympäristön muuttuessa lyhyessä ajassa näin rajusti näkyvät vaikutukset osin heti ja osin viiveellä puutuoteteollisuuden kaikilla sektoreilla.
”Puutuoteteollisuus vaikeuksissa” kuvattiin Suomen puutuoteteollisuuden tilannetta Luonnonvarakeskuksen blogissa 24.3.2020. Blogin kirjoittajat toteavat, että pandemian välittömät vaikutukset ovat puutuoteteollisuuden kohdalla varsin vakavat puutuoteteollisuuden suurimman asiakassegmentin, rakennusteollisuuden hiljentyessä. Asiakkaat ovat odottavalla kannalla, eikä päätöksiä uusista hankkeista nyt juurikaan tehdä. Myös pandemiasta osin riippumaton öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku on heijastumassa ostovoiman heikentymisen kautta kysyntään sahatavaran tärkeillä vientimarkkinoilla Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä.
PTT:n 31.3.2020 julkaistussa metsäsektorin ennusteessa todetaan, että rakentamisen, autoteollisuuden ja huonekaluteollisuuden tuotannon liki pysähtyminen Euroopassa heijastuu erittäin voimakkaasti vanerin vientiin, joka tulee pysähtymään vähintään huhtikuun ajaksi. Vaikka PTT:n mukaan mekaanisen metsäteollisuuden yleiset vientinäkymät Kiinaan ja Japaniin ovat kohtuulliset, vientiä niihin rajoittaa merikonttien vaikea saatavuus. Myös valuuttakurssien muutokset vaikuttavat negatiivisesti kotimaiseen teollisuuteen ja sen kilpailukykyyn.
Kuluttajakauppa tärkeässä roolissa
Merkittävä osa puutuoteteollisuuden pk-yrityksistä on suoraan riippuvainen kotimarkkinasta, rakentamisesta ja erityisesti kotimarkkinan vähittäiskaupasta. Ikkuna- ja oviteollisuuden toimituksissa on tapahtunut paljon viivästymistä. Jo sovittujen kauppojen ja valmistettujen tuotteiden toimitukset siirtyvät pääosin asennustyön rajoitusten takia. Tämä aiheuttaa yrityksille rahoitushaasteita, sillä rahat ovat kiinni valmistetuissa tuotteissa. Alalle tuo lisähaasteita muualta tulevan työvoiman ja asennushenkilöstön jääminen kotiin rajojen mentyä kiinni. Myös kiintokalusteita valmistavat yritykset ovat kohdanneet kuluttajakaupan merkittävän hiljentymisen.
Kyllästetyn puun valmistus Suomessa on hyvin vahvasti riippuvainen kotimaan kysynnästä ja vähittäiskaupasta. Leuto talvi ja aikainen kevät sinänsä tukevat kulutusta ja pihanrakentamissesonki onkin juuri alkanut. Kuluttajien pysyessä kotimaassa on todennäköistä, että aikaa vietetään mökeillä ja pihoilla. Pandemian pitkittyessä epävarmuus vaikuttaa kuluttajien luottamukseen negatiivisesti, ja kulutuksesta alkavat karsia nekin, joilla siihen olisi varaa. Kasvavaa epävarmuutta on jo nähtävissä ja toimituksia siirretään eteenpäin.
Huonekaluteollisuus on kriisissä
Huonekaluteollisuus on suurissa vaikeuksissa. Kuluttajakauppa on pandemian takia lähes pysähtynyt. Huonekaluvalmistus Suomessa on erittäin pk-valtaista. Vain harva pienyritys on pystynyt siirtämään myyntiään verkkoon, eivätkä ostajat nyt liiku kaupoissa. Yritysten rahoitustilanne onkin jo nyt kriittinen. Valtion suora tuki on välttämätöntä tämän sektorin pelastamiseksi.
Viennissä runsaasti epävarmuustekijöitä
Suurelta osin vientiin menevän lämpöpuun tilauksia on peruttu ja toimituksia siirretty. Rahoitustilanne on toimialalla kiristynyt ja uusien rahoitusratkaisujen hakeminen on hyvinkin ajankohtaista.
Hirsitaloteollisuudessa lupaavasti alkuvuonna kehittynyt vienti leikkautui välittömästi koronan vaikutuksesta. Jo sovittuja tilauksia ei ole voitu toimittaa rahtiliikenteen (meri ja maa) rajoitusten ja vastaanottajamaiden liikkumisrajoitusten takia. Osa Euroopan satamista on suljettu.
Miten käy (puu)rakentamisen
Rakentamisessa on havaittavissa suurta epävarmuutta. Toimitusten siirrot ja uudelleenaikatauluttamiset ovat jo sekä ikkunavalmistajien että kaluste- ja elementtitoimittajien korona-arkea. Viime viikkoina on ilmoitettu useista merkittävistä peruutuksista tai lykkäyksistä rakennushankkeiden osalta, sisältäen puukerrostaloja ja aluerakennushankkeita. Myös kohteiden suunnittelua on siirretty eteenpäin.
Toimialalla on parin viime viikon aikana havaittu merkittävä muutos myös pankkien suhtautumisessa rakentamisen hankkeisiin. Pankit ovat valmiita antamaan kuluttaja-asiakkaille joustoa, mutta samaan aikaan suurempien rakennuskohteiden rahoitusta on pikavauhtia kiristetty. Tämä vaikeuttaa rakentamista jo lyhyelläkin aikajänteellä. On erityisen tärkeää, että pankkien luotonantohalua ja -kykyä tuetaan nopeasti alkamassa olevien hankkeiden osalta.
Valtion ohjauksessa olevat yhtiöt ovat ottaneet vahvan jalansijan puukohteiden rakennuttajina. Onkin tärkeää, että hankkeita edistetään lyhyen tähtäimen suhdannenäkymistä riippumatta. Yleistä asuinrakentamisen hiipumista tulee kompensoida nopeuttamalla julkisten hankkeiden aloituksia.
Puutuoteteollisuuden yritykset tarvitsevat suoraa tukea – viisi välttämätöntä toimenpidettä
Vaikka kotimaan talouden pudotus on ollut raju, on erityisen tärkeää, että julkisen rakentamisen kohteet pidetään käynnissä sekä turvataan yksityisrahoitteisten rakennuskohteiden hankekanta. Erityisesti pk-yritysten tilanne on tukala, joten toivomme valtion eri tukitoimien pitävän kotimaista kulutusta yllä ja siten luovan selviytymisedellytyksiä puutuoteteollisuudelle. Valtion tukitoimien on oltava niin vaikuttavia, että talouden taantuma jää mahdollisimman lyhyeksi ja yritykset selviävät.
Puutuoteteollisuus esittää viittä toimenpidettä alan toimintakyvyn ylläpitämiseksi:
Suora tuki tasapuolisesti kaikille terveille yrityksille, jotka joutuvat supistamaan tuotantoa ja lomauttamaan henkilöstöä
Kaikilla puutuoteteollisuuden markkinoilla asiakkaiden päätöksenteko on pandemian takia hidastunut tai keskeytynyt ja uusien hankkeiden aloituksia viivästetään. Vaikutukset eivät rajoitu vain saha- ja levyteollisuuteen, vaan ne tulevat hetken päästä näkymään myös puunkorjuu- ja kuljetusyritysten toiminnassa. Toimintaympäristön muuttuessa lyhyessä ajassa näin rajusti näkyvät vaikutukset osin heti ja osin viiveellä puutuoteteollisuuden kaikilla sektoreilla.
”Puutuoteteollisuus vaikeuksissa” kuvattiin Suomen puutuoteteollisuuden tilannetta Luonnonvarakeskuksen blogissa 24.3.2020. Blogin kirjoittajat toteavat, että pandemian välittömät vaikutukset ovat puutuoteteollisuuden kohdalla varsin vakavat puutuoteteollisuuden suurimman asiakassegmentin, rakennusteollisuuden hiljentyessä. Asiakkaat ovat odottavalla kannalla, eikä päätöksiä uusista hankkeista nyt juurikaan tehdä. Myös pandemiasta osin riippumaton öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku on heijastumassa ostovoiman heikentymisen kautta kysyntään sahatavaran tärkeillä vientimarkkinoilla Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä.
PTT:n 31.3.2020 julkaistussa metsäsektorin ennusteessa todetaan, että rakentamisen, autoteollisuuden ja huonekaluteollisuuden tuotannon liki pysähtyminen Euroopassa heijastuu erittäin voimakkaasti vanerin vientiin, joka tulee pysähtymään vähintään huhtikuun ajaksi. Vaikka PTT:n mukaan mekaanisen metsäteollisuuden yleiset vientinäkymät Kiinaan ja Japaniin ovat kohtuulliset, vientiä niihin rajoittaa merikonttien vaikea saatavuus. Myös valuuttakurssien muutokset vaikuttavat negatiivisesti kotimaiseen teollisuuteen ja sen kilpailukykyyn.
Kuluttajakauppa tärkeässä roolissa
Merkittävä osa puutuoteteollisuuden pk-yrityksistä on suoraan riippuvainen kotimarkkinasta, rakentamisesta ja erityisesti kotimarkkinan vähittäiskaupasta. Ikkuna- ja oviteollisuuden toimituksissa on tapahtunut paljon viivästymistä. Jo sovittujen kauppojen ja valmistettujen tuotteiden toimitukset siirtyvät pääosin asennustyön rajoitusten takia. Tämä aiheuttaa yrityksille rahoitushaasteita, sillä rahat ovat kiinni valmistetuissa tuotteissa. Alalle tuo lisähaasteita muualta tulevan työvoiman ja asennushenkilöstön jääminen kotiin rajojen mentyä kiinni. Myös kiintokalusteita valmistavat yritykset ovat kohdanneet kuluttajakaupan merkittävän hiljentymisen.
Kyllästetyn puun valmistus Suomessa on hyvin vahvasti riippuvainen kotimaan kysynnästä ja vähittäiskaupasta. Leuto talvi ja aikainen kevät sinänsä tukevat kulutusta ja pihanrakentamissesonki onkin juuri alkanut. Kuluttajien pysyessä kotimaassa on todennäköistä, että aikaa vietetään mökeillä ja pihoilla. Pandemian pitkittyessä epävarmuus vaikuttaa kuluttajien luottamukseen negatiivisesti, ja kulutuksesta alkavat karsia nekin, joilla siihen olisi varaa. Kasvavaa epävarmuutta on jo nähtävissä ja toimituksia siirretään eteenpäin.
Huonekaluteollisuus on kriisissä
Huonekaluteollisuus on suurissa vaikeuksissa. Kuluttajakauppa on pandemian takia lähes pysähtynyt. Huonekaluvalmistus Suomessa on erittäin pk-valtaista. Vain harva pienyritys on pystynyt siirtämään myyntiään verkkoon, eivätkä ostajat nyt liiku kaupoissa. Yritysten rahoitustilanne onkin jo nyt kriittinen. Valtion suora tuki on välttämätöntä tämän sektorin pelastamiseksi.
Viennissä runsaasti epävarmuustekijöitä
Suurelta osin vientiin menevän lämpöpuun tilauksia on peruttu ja toimituksia siirretty. Rahoitustilanne on toimialalla kiristynyt ja uusien rahoitusratkaisujen hakeminen on hyvinkin ajankohtaista.
Hirsitaloteollisuudessa lupaavasti alkuvuonna kehittynyt vienti leikkautui välittömästi koronan vaikutuksesta. Jo sovittuja tilauksia ei ole voitu toimittaa rahtiliikenteen (meri ja maa) rajoitusten ja vastaanottajamaiden liikkumisrajoitusten takia. Osa Euroopan satamista on suljettu.
Miten käy (puu)rakentamisen
Rakentamisessa on havaittavissa suurta epävarmuutta. Toimitusten siirrot ja uudelleenaikatauluttamiset ovat jo sekä ikkunavalmistajien että kaluste- ja elementtitoimittajien korona-arkea. Viime viikkoina on ilmoitettu useista merkittävistä peruutuksista tai lykkäyksistä rakennushankkeiden osalta, sisältäen puukerrostaloja ja aluerakennushankkeita. Myös kohteiden suunnittelua on siirretty eteenpäin.
Toimialalla on parin viime viikon aikana havaittu merkittävä muutos myös pankkien suhtautumisessa rakentamisen hankkeisiin. Pankit ovat valmiita antamaan kuluttaja-asiakkaille joustoa, mutta samaan aikaan suurempien rakennuskohteiden rahoitusta on pikavauhtia kiristetty. Tämä vaikeuttaa rakentamista jo lyhyelläkin aikajänteellä. On erityisen tärkeää, että pankkien luotonantohalua ja -kykyä tuetaan nopeasti alkamassa olevien hankkeiden osalta.
Valtion ohjauksessa olevat yhtiöt ovat ottaneet vahvan jalansijan puukohteiden rakennuttajina. Onkin tärkeää, että hankkeita edistetään lyhyen tähtäimen suhdannenäkymistä riippumatta. Yleistä asuinrakentamisen hiipumista tulee kompensoida nopeuttamalla julkisten hankkeiden aloituksia.
Puutuoteteollisuuden yritykset tarvitsevat suoraa tukea – viisi välttämätöntä toimenpidettä
Vaikka kotimaan talouden pudotus on ollut raju, on erityisen tärkeää, että julkisen rakentamisen kohteet pidetään käynnissä sekä turvataan yksityisrahoitteisten rakennuskohteiden hankekanta. Erityisesti pk-yritysten tilanne on tukala, joten toivomme valtion eri tukitoimien pitävän kotimaista kulutusta yllä ja siten luovan selviytymisedellytyksiä puutuoteteollisuudelle. Valtion tukitoimien on oltava niin vaikuttavia, että talouden taantuma jää mahdollisimman lyhyeksi ja yritykset selviävät.
Puutuoteteollisuus esittää viittä toimenpidettä alan toimintakyvyn ylläpitämiseksi:
Suora tuki tasapuolisesti kaikille terveille yrityksille, jotka joutuvat supistamaan tuotantoa ja lomauttamaan henkilöstöä
Kaikilla puutuoteteollisuuden markkinoilla asiakkaiden päätöksenteko on pandemian takia hidastunut tai keskeytynyt ja uusien hankkeiden aloituksia viivästetään. Vaikutukset eivät rajoitu vain saha- ja levyteollisuuteen, vaan ne tulevat hetken päästä näkymään myös puunkorjuu- ja kuljetusyritysten toiminnassa. Toimintaympäristön muuttuessa lyhyessä ajassa näin rajusti näkyvät vaikutukset osin heti ja osin viiveellä puutuoteteollisuuden kaikilla sektoreilla.
”Puutuoteteollisuus vaikeuksissa” kuvattiin Suomen puutuoteteollisuuden tilannetta Luonnonvarakeskuksen blogissa 24.3.2020. Blogin kirjoittajat toteavat, että pandemian välittömät vaikutukset ovat puutuoteteollisuuden kohdalla varsin vakavat puutuoteteollisuuden suurimman asiakassegmentin, rakennusteollisuuden hiljentyessä. Asiakkaat ovat odottavalla kannalla, eikä päätöksiä uusista hankkeista nyt juurikaan tehdä. Myös pandemiasta osin riippumaton öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku on heijastumassa ostovoiman heikentymisen kautta kysyntään sahatavaran tärkeillä vientimarkkinoilla Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä.
PTT:n 31.3.2020 julkaistussa metsäsektorin ennusteessa todetaan, että rakentamisen, autoteollisuuden ja huonekaluteollisuuden tuotannon liki pysähtyminen Euroopassa heijastuu erittäin voimakkaasti vanerin vientiin, joka tulee pysähtymään vähintään huhtikuun ajaksi. Vaikka PTT:n mukaan mekaanisen metsäteollisuuden yleiset vientinäkymät Kiinaan ja Japaniin ovat kohtuulliset, vientiä niihin rajoittaa merikonttien vaikea saatavuus. Myös valuuttakurssien muutokset vaikuttavat negatiivisesti kotimaiseen teollisuuteen ja sen kilpailukykyyn.
Kuluttajakauppa tärkeässä roolissa
Merkittävä osa puutuoteteollisuuden pk-yrityksistä on suoraan riippuvainen kotimarkkinasta, rakentamisesta ja erityisesti kotimarkkinan vähittäiskaupasta. Ikkuna- ja oviteollisuuden toimituksissa on tapahtunut paljon viivästymistä. Jo sovittujen kauppojen ja valmistettujen tuotteiden toimitukset siirtyvät pääosin asennustyön rajoitusten takia. Tämä aiheuttaa yrityksille rahoitushaasteita, sillä rahat ovat kiinni valmistetuissa tuotteissa. Alalle tuo lisähaasteita muualta tulevan työvoiman ja asennushenkilöstön jääminen kotiin rajojen mentyä kiinni. Myös kiintokalusteita valmistavat yritykset ovat kohdanneet kuluttajakaupan merkittävän hiljentymisen.
Kyllästetyn puun valmistus Suomessa on hyvin vahvasti riippuvainen kotimaan kysynnästä ja vähittäiskaupasta. Leuto talvi ja aikainen kevät sinänsä tukevat kulutusta ja pihanrakentamissesonki onkin juuri alkanut. Kuluttajien pysyessä kotimaassa on todennäköistä, että aikaa vietetään mökeillä ja pihoilla. Pandemian pitkittyessä epävarmuus vaikuttaa kuluttajien luottamukseen negatiivisesti, ja kulutuksesta alkavat karsia nekin, joilla siihen olisi varaa. Kasvavaa epävarmuutta on jo nähtävissä ja toimituksia siirretään eteenpäin.
Huonekaluteollisuus on kriisissä
Huonekaluteollisuus on suurissa vaikeuksissa. Kuluttajakauppa on pandemian takia lähes pysähtynyt. Huonekaluvalmistus Suomessa on erittäin pk-valtaista. Vain harva pienyritys on pystynyt siirtämään myyntiään verkkoon, eivätkä ostajat nyt liiku kaupoissa. Yritysten rahoitustilanne onkin jo nyt kriittinen. Valtion suora tuki on välttämätöntä tämän sektorin pelastamiseksi.
Viennissä runsaasti epävarmuustekijöitä
Suurelta osin vientiin menevän lämpöpuun tilauksia on peruttu ja toimituksia siirretty. Rahoitustilanne on toimialalla kiristynyt ja uusien rahoitusratkaisujen hakeminen on hyvinkin ajankohtaista.
Hirsitaloteollisuudessa lupaavasti alkuvuonna kehittynyt vienti leikkautui välittömästi koronan vaikutuksesta. Jo sovittuja tilauksia ei ole voitu toimittaa rahtiliikenteen (meri ja maa) rajoitusten ja vastaanottajamaiden liikkumisrajoitusten takia. Osa Euroopan satamista on suljettu.
Miten käy (puu)rakentamisen
Rakentamisessa on havaittavissa suurta epävarmuutta. Toimitusten siirrot ja uudelleenaikatauluttamiset ovat jo sekä ikkunavalmistajien että kaluste- ja elementtitoimittajien korona-arkea. Viime viikkoina on ilmoitettu useista merkittävistä peruutuksista tai lykkäyksistä rakennushankkeiden osalta, sisältäen puukerrostaloja ja aluerakennushankkeita. Myös kohteiden suunnittelua on siirretty eteenpäin.
Toimialalla on parin viime viikon aikana havaittu merkittävä muutos myös pankkien suhtautumisessa rakentamisen hankkeisiin. Pankit ovat valmiita antamaan kuluttaja-asiakkaille joustoa, mutta samaan aikaan suurempien rakennuskohteiden rahoitusta on pikavauhtia kiristetty. Tämä vaikeuttaa rakentamista jo lyhyelläkin aikajänteellä. On erityisen tärkeää, että pankkien luotonantohalua ja -kykyä tuetaan nopeasti alkamassa olevien hankkeiden osalta.
Valtion ohjauksessa olevat yhtiöt ovat ottaneet vahvan jalansijan puukohteiden rakennuttajina. Onkin tärkeää, että hankkeita edistetään lyhyen tähtäimen suhdannenäkymistä riippumatta. Yleistä asuinrakentamisen hiipumista tulee kompensoida nopeuttamalla julkisten hankkeiden aloituksia.
Puutuoteteollisuuden yritykset tarvitsevat suoraa tukea – viisi välttämätöntä toimenpidettä
Vaikka kotimaan talouden pudotus on ollut raju, on erityisen tärkeää, että julkisen rakentamisen kohteet pidetään käynnissä sekä turvataan yksityisrahoitteisten rakennuskohteiden hankekanta. Erityisesti pk-yritysten tilanne on tukala, joten toivomme valtion eri tukitoimien pitävän kotimaista kulutusta yllä ja siten luovan selviytymisedellytyksiä puutuoteteollisuudelle. Valtion tukitoimien on oltava niin vaikuttavia, että talouden taantuma jää mahdollisimman lyhyeksi ja yritykset selviävät.
Puutuoteteollisuus esittää viittä toimenpidettä alan toimintakyvyn ylläpitämiseksi:
Suora tuki tasapuolisesti kaikille terveille yrityksille, jotka joutuvat supistamaan tuotantoa ja lomauttamaan henkilöstöä
Viime vuoteen osui useita rahoitushakuja, ja se heijastuu myös aloitettujen tutkimusten määrään. Hankeportaalimme päällimmäiset sivut ovatkin täynnä tuoreita hankkeita. Kannattaa siis käydä aktiivisesti sivustollamme ja pysyä kärryillä missä puututkimuksessa mennään. Suora osoite hankeportaaliin on www.hankeportaali.fi
EU:n Horizon2020 -hankkeissa suomalaisia osapuolia on mukana ainakin Basajaun ja WoodCircus -hankkeissa. Niistä ensimmäinen selvittää kuinka Euroopan syrjäseudut voivat paremmin hyötyä bio- ja puutalouden arvoketjuista. WoodCircus taas tähtää puutuoteteollisuuden kannattavuuden parantamiseen kehittämällä resurssitehokkuutta tuotteiden valmistuksessa sekä kierrätyksessä.
Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelmaan liittyvä Kasvua ja kehitystä puusta -rahoitusohjelma järjesti viime vuonna tutkimushankkeille kaksi rahoituskierrosta. Puurakentamisen käyttäjälähtöiset ratkaisut -teeman alla alkoi useita laajahkoja perustutkimukseksi luettavia hankkeita. Niissä selvitetään mm. puun terveysvaikutuksia sekä VOC-päästöjen vaihtelua eri kosteusasteissa. Kannattaa seurata näiden etenemistä hankeportaalissa.
Ohjelman rahoituksella on alkamassa myös kiertotaloushankkeita. ForestValue-rahoituksen alla alkoi tältä alueelta Infuturewood-hanke ja myös Aalto-yliopistolta löytyy kiertotaloushankkeita.
Hankeportaalin kehittäminen
Pyrimme muistuttelemaan portaalin olemassaolosta aina kun törmäämme uuteen hankkeeseen. Portaalihan on kaikkien tutkimusta tekevien ja teettävien tahojen käytettävissä. Sen hyöty eri osapuolille syntyy kuitenkin vain sen sisällön ja kattavuuden kautta.
Portaalin lomake on sangen joustava. Sitä voi käyttää myös osaajaportaalina, eli voi hyvin luoda henkilökohtaisen sivun esittelemään omaa osaamistaan. Se voi avata uusia linkkejä ja yhteyksiä, joilla uusia, ehkä entistä monitieteellisempiä hankkeita pääsee syntymään.
Tutkimuspäivä syksyllä Heurekassa
Meidän tämän vuoden toimintaa värittää Heurekassa avautuva SuperPuu-tiedenäyttely. Ensimmäinen aukiolopäivä on 10.4. ja näyttely on esillä n. 10 kuukautta. Heurekassa on samaan aikaan muitakin kiinnostavia näyttelyitä, mm. kiertotehdas.
Heurekassa on myös kokoustiloja, joten näyttelyn ajan on mainio mahdollisuus valita se kokouspaikaksi. Seuraava puualan tutkimustuloksia esittelevä päivä järjestetään siellä syksyllä.
Viime vuoteen osui useita rahoitushakuja, ja se heijastuu myös aloitettujen tutkimusten määrään. Hankeportaalimme päällimmäiset sivut ovatkin täynnä tuoreita hankkeita. Kannattaa siis käydä aktiivisesti sivustollamme ja pysyä kärryillä missä puututkimuksessa mennään. Suora osoite hankeportaaliin on www.hankeportaali.fi
EU:n Horizon2020 -hankkeissa suomalaisia osapuolia on mukana ainakin Basajaun ja WoodCircus -hankkeissa. Niistä ensimmäinen selvittää kuinka Euroopan syrjäseudut voivat paremmin hyötyä bio- ja puutalouden arvoketjuista. WoodCircus taas tähtää puutuoteteollisuuden kannattavuuden parantamiseen kehittämällä resurssitehokkuutta tuotteiden valmistuksessa sekä kierrätyksessä.
Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelmaan liittyvä Kasvua ja kehitystä puusta -rahoitusohjelma järjesti viime vuonna tutkimushankkeille kaksi rahoituskierrosta. Puurakentamisen käyttäjälähtöiset ratkaisut -teeman alla alkoi useita laajahkoja perustutkimukseksi luettavia hankkeita. Niissä selvitetään mm. puun terveysvaikutuksia sekä VOC-päästöjen vaihtelua eri kosteusasteissa. Kannattaa seurata näiden etenemistä hankeportaalissa.
Ohjelman rahoituksella on alkamassa myös kiertotaloushankkeita. ForestValue-rahoituksen alla alkoi tältä alueelta Infuturewood-hanke ja myös Aalto-yliopistolta löytyy kiertotaloushankkeita.
Hankeportaalin kehittäminen
Pyrimme muistuttelemaan portaalin olemassaolosta aina kun törmäämme uuteen hankkeeseen. Portaalihan on kaikkien tutkimusta tekevien ja teettävien tahojen käytettävissä. Sen hyöty eri osapuolille syntyy kuitenkin vain sen sisällön ja kattavuuden kautta.
Portaalin lomake on sangen joustava. Sitä voi käyttää myös osaajaportaalina, eli voi hyvin luoda henkilökohtaisen sivun esittelemään omaa osaamistaan. Se voi avata uusia linkkejä ja yhteyksiä, joilla uusia, ehkä entistä monitieteellisempiä hankkeita pääsee syntymään.
Tutkimuspäivä syksyllä Heurekassa
Meidän tämän vuoden toimintaa värittää Heurekassa avautuva SuperPuu-tiedenäyttely. Ensimmäinen aukiolopäivä on 10.4. ja näyttely on esillä n. 10 kuukautta. Heurekassa on samaan aikaan muitakin kiinnostavia näyttelyitä, mm. kiertotehdas.
Heurekassa on myös kokoustiloja, joten näyttelyn ajan on mainio mahdollisuus valita se kokouspaikaksi. Seuraava puualan tutkimustuloksia esittelevä päivä järjestetään siellä syksyllä.
Viime vuoteen osui useita rahoitushakuja, ja se heijastuu myös aloitettujen tutkimusten määrään. Hankeportaalimme päällimmäiset sivut ovatkin täynnä tuoreita hankkeita. Kannattaa siis käydä aktiivisesti sivustollamme ja pysyä kärryillä missä puututkimuksessa mennään. Suora osoite hankeportaaliin on www.hankeportaali.fi
EU:n Horizon2020 -hankkeissa suomalaisia osapuolia on mukana ainakin Basajaun ja WoodCircus -hankkeissa. Niistä ensimmäinen selvittää kuinka Euroopan syrjäseudut voivat paremmin hyötyä bio- ja puutalouden arvoketjuista. WoodCircus taas tähtää puutuoteteollisuuden kannattavuuden parantamiseen kehittämällä resurssitehokkuutta tuotteiden valmistuksessa sekä kierrätyksessä.
Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelmaan liittyvä Kasvua ja kehitystä puusta -rahoitusohjelma järjesti viime vuonna tutkimushankkeille kaksi rahoituskierrosta. Puurakentamisen käyttäjälähtöiset ratkaisut -teeman alla alkoi useita laajahkoja perustutkimukseksi luettavia hankkeita. Niissä selvitetään mm. puun terveysvaikutuksia sekä VOC-päästöjen vaihtelua eri kosteusasteissa. Kannattaa seurata näiden etenemistä hankeportaalissa.
Ohjelman rahoituksella on alkamassa myös kiertotaloushankkeita. ForestValue-rahoituksen alla alkoi tältä alueelta Infuturewood-hanke ja myös Aalto-yliopistolta löytyy kiertotaloushankkeita.
Hankeportaalin kehittäminen
Pyrimme muistuttelemaan portaalin olemassaolosta aina kun törmäämme uuteen hankkeeseen. Portaalihan on kaikkien tutkimusta tekevien ja teettävien tahojen käytettävissä. Sen hyöty eri osapuolille syntyy kuitenkin vain sen sisällön ja kattavuuden kautta.
Portaalin lomake on sangen joustava. Sitä voi käyttää myös osaajaportaalina, eli voi hyvin luoda henkilökohtaisen sivun esittelemään omaa osaamistaan. Se voi avata uusia linkkejä ja yhteyksiä, joilla uusia, ehkä entistä monitieteellisempiä hankkeita pääsee syntymään.
Tutkimuspäivä syksyllä Heurekassa
Meidän tämän vuoden toimintaa värittää Heurekassa avautuva SuperPuu-tiedenäyttely. Ensimmäinen aukiolopäivä on 10.4. ja näyttely on esillä n. 10 kuukautta. Heurekassa on samaan aikaan muitakin kiinnostavia näyttelyitä, mm. kiertotehdas.
Heurekassa on myös kokoustiloja, joten näyttelyn ajan on mainio mahdollisuus valita se kokouspaikaksi. Seuraava puualan tutkimustuloksia esittelevä päivä järjestetään siellä syksyllä.
Vuosi 2019 oli jälleen kerran täynnä tapahtumia. Se alkoi Lasiseminaarilla ja heti perään puualan koulutuksen kehittämishankkeen loppuseminaarilla. Aiheeseen palattiin vielä lokakuussa koulutusfoorumissa. Keväällä saatiin uusi nettisivummekin julki.
Koko ensimmäistä vuosipuoliskoa väritti valmistautuminen eduskuntavaaleihin. Taustavalmistelut viestintätoimiston kanssa, keskustelut avainpoliitikkojen kanssa, listatut toiveet hallitusohjelmaan sekä hallitusohjelmaan liittyvät muotoilut veivät aikaa, lopputuloksena puu näkyy hienosti hallitusohjelmassa. Vielä syksyn budjettineuvotteluissa yritimme estää kotitalousvähennyksen leikkaamisen.
Rakentamisen asetuksissa ja niiden ohjeistuksessa on ollut vielä hiottavaa. Kahta asetusta korjattiin ja ohjeistuksia viimeisteltiin. Energiakorjausten tukeen ja ARA-asuntojen korjaukseen liittyvät asetukset ovat vielä tulossa. Asetuksia on kirjoitettu auki hyvässä yhteistyössä rakennusvalvonnan topten-verkoston sekä RTS:n RT-korttien kautta.
Palomääräysten kehittämiseen liittyvä työ jatkuu sekä kotimaassa että pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa yhteisrintamassa. Pohjoismainen paloraportti valmistui ja Euroopassa lähti kaksi hanketta käyntiin. Olemme myös avainpaikoilla eurokoodien kehittämisessä. Eurooppalaisen LVL-käsikirjan teossa toimimme koordinoijana, ja parhaillaan yhteistyöelimemme European Wood kääntää sitä kiinaksi. Sen kautta vaikutetaan muutenkin Kiinan rakennusmääräyksiin. Syyskuun Forum Wood Building Nordic keräsi hyvin osallistujia ja sitä kautta puurakentamisen ja standardien tietoa levisi Pohjoismaihin, Baltiaan ja muuallekin Eurooppaan.
Rakentamisen ympäristöaiheet ovat olleet ohjelmassa koko vuoden. Varaudumme vähähiiliseen rakentamiseen ja rakentamisen hiilijalanjäljen seurantaan mm. sahatavaran ympäristöselosteen muodossa. Osallistuimme eurooppalaisen keskusjärjestömme CEI-Bois'n työhön mm. puun ympäristövaikutuksista kertovan lobbauskirjan tekemisessä. Kiertotaloutta koskien on käyty monta pohdintaa eri tahojen kanssa. Etsimme keinoja muovien käytön vähentämiseen ja osallistumme sisäilmakeskusteluun. Olemme mukana tuotteidemme ja niiden käytön standardisoinnissa.
Hankeportaalissamme olevan tutkimustiedon määrä on kasvaa. Muu viestintä on keskittynyt päivittäiseen twiittailuun sekä uutiskirjeisiin, seminaariesityksiin, artikkeleihin ja haastatteluihin.
Ja työ jatkuu...
Ensi vuotta värittää Heurekan päänäyttely, SuperPUU, jonka yhteydessä tulemme järjestämään myös jäsen- ja sidosryhmätilaisuuksia. Näyttely osaltaan tekee puun näkyväksi kouluikäisten ja heidän perheidensä parissa. Alan vetovoiman kehittämiseen tullaan panostamaan entistä enemmän.
Puutuotealan ja puurakentamisen koulutuksen tarjonnan, laadun ja oppimateriaalin kuntoonsaattaminen on alan suuri yhteinen tavoite.
Rakennus- ja palomääräyksiä tulee yhä kehittää ja ohjeistusta parantaa. Digitaalisuus tulee yhä vain tärkeämmäksi osaksi tuotantoa ja rakentamista. Tärkeä etappi on Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekarttatyö, johon annamme panoksemme. Toimialan merkitys ja aluetaloudelliset vaikutukset tulevat jälleen tapetille, kun ryhdymme valmistautumaan vuoden 2021 kunnallisvaaleihin.
Vuoden aikana olemme tehneet yhteistyötä satojen ihmisten kanssa ja tavanneet tuhansia. Toivomme, että hyvä yhteistyömme eri tahojen kanssa jatkuu!
Tämän sanottuamme toteamme, että olemme joulun ja uuden vuoden välin vapailla ja palaamme tammikuun alussa jatkamaan siitä mihin jäimme. Toivotamme rauhallista joulunaikaa kaikille!
Vuosi 2019 oli jälleen kerran täynnä tapahtumia. Se alkoi Lasiseminaarilla ja heti perään puualan koulutuksen kehittämishankkeen loppuseminaarilla. Aiheeseen palattiin vielä lokakuussa koulutusfoorumissa. Keväällä saatiin uusi nettisivummekin julki.
Koko ensimmäistä vuosipuoliskoa väritti valmistautuminen eduskuntavaaleihin. Taustavalmistelut viestintätoimiston kanssa, keskustelut avainpoliitikkojen kanssa, listatut toiveet hallitusohjelmaan sekä hallitusohjelmaan liittyvät muotoilut veivät aikaa, lopputuloksena puu näkyy hienosti hallitusohjelmassa. Vielä syksyn budjettineuvotteluissa yritimme estää kotitalousvähennyksen leikkaamisen.
Rakentamisen asetuksissa ja niiden ohjeistuksessa on ollut vielä hiottavaa. Kahta asetusta korjattiin ja ohjeistuksia viimeisteltiin. Energiakorjausten tukeen ja ARA-asuntojen korjaukseen liittyvät asetukset ovat vielä tulossa. Asetuksia on kirjoitettu auki hyvässä yhteistyössä rakennusvalvonnan topten-verkoston sekä RTS:n RT-korttien kautta.
Palomääräysten kehittämiseen liittyvä työ jatkuu sekä kotimaassa että pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa yhteisrintamassa. Pohjoismainen paloraportti valmistui ja Euroopassa lähti kaksi hanketta käyntiin. Olemme myös avainpaikoilla eurokoodien kehittämisessä. Eurooppalaisen LVL-käsikirjan teossa toimimme koordinoijana, ja parhaillaan yhteistyöelimemme European Wood kääntää sitä kiinaksi. Sen kautta vaikutetaan muutenkin Kiinan rakennusmääräyksiin. Syyskuun Forum Wood Building Nordic keräsi hyvin osallistujia ja sitä kautta puurakentamisen ja standardien tietoa levisi Pohjoismaihin, Baltiaan ja muuallekin Eurooppaan.
Rakentamisen ympäristöaiheet ovat olleet ohjelmassa koko vuoden. Varaudumme vähähiiliseen rakentamiseen ja rakentamisen hiilijalanjäljen seurantaan mm. sahatavaran ympäristöselosteen muodossa. Osallistuimme eurooppalaisen keskusjärjestömme CEI-Bois'n työhön mm. puun ympäristövaikutuksista kertovan lobbauskirjan tekemisessä. Kiertotaloutta koskien on käyty monta pohdintaa eri tahojen kanssa. Etsimme keinoja muovien käytön vähentämiseen ja osallistumme sisäilmakeskusteluun. Olemme mukana tuotteidemme ja niiden käytön standardisoinnissa.
Hankeportaalissamme olevan tutkimustiedon määrä on kasvaa. Muu viestintä on keskittynyt päivittäiseen twiittailuun sekä uutiskirjeisiin, seminaariesityksiin, artikkeleihin ja haastatteluihin.
Ja työ jatkuu...
Ensi vuotta värittää Heurekan päänäyttely, SuperPUU, jonka yhteydessä tulemme järjestämään myös jäsen- ja sidosryhmätilaisuuksia. Näyttely osaltaan tekee puun näkyväksi kouluikäisten ja heidän perheidensä parissa. Alan vetovoiman kehittämiseen tullaan panostamaan entistä enemmän.
Puutuotealan ja puurakentamisen koulutuksen tarjonnan, laadun ja oppimateriaalin kuntoonsaattaminen on alan suuri yhteinen tavoite.
Rakennus- ja palomääräyksiä tulee yhä kehittää ja ohjeistusta parantaa. Digitaalisuus tulee yhä vain tärkeämmäksi osaksi tuotantoa ja rakentamista. Tärkeä etappi on Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekarttatyö, johon annamme panoksemme. Toimialan merkitys ja aluetaloudelliset vaikutukset tulevat jälleen tapetille, kun ryhdymme valmistautumaan vuoden 2021 kunnallisvaaleihin.
Vuoden aikana olemme tehneet yhteistyötä satojen ihmisten kanssa ja tavanneet tuhansia. Toivomme, että hyvä yhteistyömme eri tahojen kanssa jatkuu!
Tämän sanottuamme toteamme, että olemme joulun ja uuden vuoden välin vapailla ja palaamme tammikuun alussa jatkamaan siitä mihin jäimme. Toivotamme rauhallista joulunaikaa kaikille!
Vuosi 2019 oli jälleen kerran täynnä tapahtumia. Se alkoi Lasiseminaarilla ja heti perään puualan koulutuksen kehittämishankkeen loppuseminaarilla. Aiheeseen palattiin vielä lokakuussa koulutusfoorumissa. Keväällä saatiin uusi nettisivummekin julki.
Koko ensimmäistä vuosipuoliskoa väritti valmistautuminen eduskuntavaaleihin. Taustavalmistelut viestintätoimiston kanssa, keskustelut avainpoliitikkojen kanssa, listatut toiveet hallitusohjelmaan sekä hallitusohjelmaan liittyvät muotoilut veivät aikaa, lopputuloksena puu näkyy hienosti hallitusohjelmassa. Vielä syksyn budjettineuvotteluissa yritimme estää kotitalousvähennyksen leikkaamisen.
Rakentamisen asetuksissa ja niiden ohjeistuksessa on ollut vielä hiottavaa. Kahta asetusta korjattiin ja ohjeistuksia viimeisteltiin. Energiakorjausten tukeen ja ARA-asuntojen korjaukseen liittyvät asetukset ovat vielä tulossa. Asetuksia on kirjoitettu auki hyvässä yhteistyössä rakennusvalvonnan topten-verkoston sekä RTS:n RT-korttien kautta.
Palomääräysten kehittämiseen liittyvä työ jatkuu sekä kotimaassa että pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa yhteisrintamassa. Pohjoismainen paloraportti valmistui ja Euroopassa lähti kaksi hanketta käyntiin. Olemme myös avainpaikoilla eurokoodien kehittämisessä. Eurooppalaisen LVL-käsikirjan teossa toimimme koordinoijana, ja parhaillaan yhteistyöelimemme European Wood kääntää sitä kiinaksi. Sen kautta vaikutetaan muutenkin Kiinan rakennusmääräyksiin. Syyskuun Forum Wood Building Nordic keräsi hyvin osallistujia ja sitä kautta puurakentamisen ja standardien tietoa levisi Pohjoismaihin, Baltiaan ja muuallekin Eurooppaan.
Rakentamisen ympäristöaiheet ovat olleet ohjelmassa koko vuoden. Varaudumme vähähiiliseen rakentamiseen ja rakentamisen hiilijalanjäljen seurantaan mm. sahatavaran ympäristöselosteen muodossa. Osallistuimme eurooppalaisen keskusjärjestömme CEI-Bois'n työhön mm. puun ympäristövaikutuksista kertovan lobbauskirjan tekemisessä. Kiertotaloutta koskien on käyty monta pohdintaa eri tahojen kanssa. Etsimme keinoja muovien käytön vähentämiseen ja osallistumme sisäilmakeskusteluun. Olemme mukana tuotteidemme ja niiden käytön standardisoinnissa.
Hankeportaalissamme olevan tutkimustiedon määrä on kasvaa. Muu viestintä on keskittynyt päivittäiseen twiittailuun sekä uutiskirjeisiin, seminaariesityksiin, artikkeleihin ja haastatteluihin.
Ja työ jatkuu...
Ensi vuotta värittää Heurekan päänäyttely, SuperPUU, jonka yhteydessä tulemme järjestämään myös jäsen- ja sidosryhmätilaisuuksia. Näyttely osaltaan tekee puun näkyväksi kouluikäisten ja heidän perheidensä parissa. Alan vetovoiman kehittämiseen tullaan panostamaan entistä enemmän.
Puutuotealan ja puurakentamisen koulutuksen tarjonnan, laadun ja oppimateriaalin kuntoonsaattaminen on alan suuri yhteinen tavoite.
Rakennus- ja palomääräyksiä tulee yhä kehittää ja ohjeistusta parantaa. Digitaalisuus tulee yhä vain tärkeämmäksi osaksi tuotantoa ja rakentamista. Tärkeä etappi on Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekarttatyö, johon annamme panoksemme. Toimialan merkitys ja aluetaloudelliset vaikutukset tulevat jälleen tapetille, kun ryhdymme valmistautumaan vuoden 2021 kunnallisvaaleihin.
Vuoden aikana olemme tehneet yhteistyötä satojen ihmisten kanssa ja tavanneet tuhansia. Toivomme, että hyvä yhteistyömme eri tahojen kanssa jatkuu!
Tämän sanottuamme toteamme, että olemme joulun ja uuden vuoden välin vapailla ja palaamme tammikuun alussa jatkamaan siitä mihin jäimme. Toivotamme rauhallista joulunaikaa kaikille!
Suomen Metsäyhdistys on teettänyt Taloustutkimuksella selvityksen suomalaisten 15-25 vuotiaiden nuorten mielikuvista metsätaloudesta, metsäteollisuudesta ja puutuoteteollisuudesta. 86 % nuorista pitää metsiä erittäin tai melko tärkeinä. Metsä- ja puuala työnantajana näyttäytyy ennemmin positiivisessa kuin negatiivisessa valossa valtaosalle nuorista. Puutuoteteollisuuden kohdalla merkittävä ero vastauksissa verrattuna muihin on kohdassa, jossa nuoret pitävät puutuoteteollisuutta kehityksestä jääneenä. Puutuoteteollisuutta ei myöskään pidetä innovatiivisena.
Osaavan työvoiman saanti on alan elinehto. Sen vuoksi alan ja erityisesti työnantajamielikuvan eteen tulee tehdä töitä. Barometri on tarkoitus uusia vuosittain, jolloin asenteiden kehitystä voidaan seurata. Metsäyhdistyksen sivustolta löytyy koko Nuorten barometri.
Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035
Puutuoteteollisuus ry on mukana rakennusalan hankkeessa, jossa määritellään tiekartta toimenpiteistä, joilla alan hiilijalanjälki saadaan merkittävästi pienennettyä. Tiekartta liittyy hallitusohjelman kohtaan, jonka tavoitteena on Suomen hiilineutraaliuden viitoittaminen. Konsulttina rakennusalan työssä toimii Gaia Consulting Oy ja hanke kestää koko ensi vuoden.
Rakennusten energiatehokkuuden parantuessa ja energiantuotannon päästöjen laskiessa rakennusaikaisten päästöjen merkitys kasvaa. Tämä painottaa tuotteiden hiilijalanjäljen ja sitä kautta ympäristöselosteiden merkitystä. Puun vaikutuksesta ilmastonmuutoksen hidastajana sekä ympäristöselosteista kerrotaan sivustollamme täällä.
Lasiseminaari 6.2.2020
Ikkuna-, ovi- ja lasialan yhteinen seminaari järjestetään Tampere-talossa 6.2.2020. Seminaarissa käsitellään alan ajankohtaisia kysymyksiä, kuten esimerkiksi korjausrakentaminen sekä ääniympäristö. Lisäksi kuullaan rakentamisen suhdannekatsaus. Seminaariin liittyvässä näyttelyssä voivat tuote- ja palvelutarjoajat esitellä tarjontaansa.
Suomen Metsäyhdistys on teettänyt Taloustutkimuksella selvityksen suomalaisten 15-25 vuotiaiden nuorten mielikuvista metsätaloudesta, metsäteollisuudesta ja puutuoteteollisuudesta. 86 % nuorista pitää metsiä erittäin tai melko tärkeinä. Metsä- ja puuala työnantajana näyttäytyy ennemmin positiivisessa kuin negatiivisessa valossa valtaosalle nuorista. Puutuoteteollisuuden kohdalla merkittävä ero vastauksissa verrattuna muihin on kohdassa, jossa nuoret pitävät puutuoteteollisuutta kehityksestä jääneenä. Puutuoteteollisuutta ei myöskään pidetä innovatiivisena.
Osaavan työvoiman saanti on alan elinehto. Sen vuoksi alan ja erityisesti työnantajamielikuvan eteen tulee tehdä töitä. Barometri on tarkoitus uusia vuosittain, jolloin asenteiden kehitystä voidaan seurata. Metsäyhdistyksen sivustolta löytyy koko Nuorten barometri.
Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035
Puutuoteteollisuus ry on mukana rakennusalan hankkeessa, jossa määritellään tiekartta toimenpiteistä, joilla alan hiilijalanjälki saadaan merkittävästi pienennettyä. Tiekartta liittyy hallitusohjelman kohtaan, jonka tavoitteena on Suomen hiilineutraaliuden viitoittaminen. Konsulttina rakennusalan työssä toimii Gaia Consulting Oy ja hanke kestää koko ensi vuoden.
Rakennusten energiatehokkuuden parantuessa ja energiantuotannon päästöjen laskiessa rakennusaikaisten päästöjen merkitys kasvaa. Tämä painottaa tuotteiden hiilijalanjäljen ja sitä kautta ympäristöselosteiden merkitystä. Puun vaikutuksesta ilmastonmuutoksen hidastajana sekä ympäristöselosteista kerrotaan sivustollamme täällä.
Lasiseminaari 6.2.2020
Ikkuna-, ovi- ja lasialan yhteinen seminaari järjestetään Tampere-talossa 6.2.2020. Seminaarissa käsitellään alan ajankohtaisia kysymyksiä, kuten esimerkiksi korjausrakentaminen sekä ääniympäristö. Lisäksi kuullaan rakentamisen suhdannekatsaus. Seminaariin liittyvässä näyttelyssä voivat tuote- ja palvelutarjoajat esitellä tarjontaansa.
Suomen Metsäyhdistys on teettänyt Taloustutkimuksella selvityksen suomalaisten 15-25 vuotiaiden nuorten mielikuvista metsätaloudesta, metsäteollisuudesta ja puutuoteteollisuudesta. 86 % nuorista pitää metsiä erittäin tai melko tärkeinä. Metsä- ja puuala työnantajana näyttäytyy ennemmin positiivisessa kuin negatiivisessa valossa valtaosalle nuorista. Puutuoteteollisuuden kohdalla merkittävä ero vastauksissa verrattuna muihin on kohdassa, jossa nuoret pitävät puutuoteteollisuutta kehityksestä jääneenä. Puutuoteteollisuutta ei myöskään pidetä innovatiivisena.
Osaavan työvoiman saanti on alan elinehto. Sen vuoksi alan ja erityisesti työnantajamielikuvan eteen tulee tehdä töitä. Barometri on tarkoitus uusia vuosittain, jolloin asenteiden kehitystä voidaan seurata. Metsäyhdistyksen sivustolta löytyy koko Nuorten barometri.
Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035
Puutuoteteollisuus ry on mukana rakennusalan hankkeessa, jossa määritellään tiekartta toimenpiteistä, joilla alan hiilijalanjälki saadaan merkittävästi pienennettyä. Tiekartta liittyy hallitusohjelman kohtaan, jonka tavoitteena on Suomen hiilineutraaliuden viitoittaminen. Konsulttina rakennusalan työssä toimii Gaia Consulting Oy ja hanke kestää koko ensi vuoden.
Rakennusten energiatehokkuuden parantuessa ja energiantuotannon päästöjen laskiessa rakennusaikaisten päästöjen merkitys kasvaa. Tämä painottaa tuotteiden hiilijalanjäljen ja sitä kautta ympäristöselosteiden merkitystä. Puun vaikutuksesta ilmastonmuutoksen hidastajana sekä ympäristöselosteista kerrotaan sivustollamme täällä.
Lasiseminaari 6.2.2020
Ikkuna-, ovi- ja lasialan yhteinen seminaari järjestetään Tampere-talossa 6.2.2020. Seminaarissa käsitellään alan ajankohtaisia kysymyksiä, kuten esimerkiksi korjausrakentaminen sekä ääniympäristö. Lisäksi kuullaan rakentamisen suhdannekatsaus. Seminaariin liittyvässä näyttelyssä voivat tuote- ja palvelutarjoajat esitellä tarjontaansa.
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta annetun YM asetuksen muuttamisesta
Puutuoteteollisuuden lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: Esitetyt muutosehdotukset korjaavat asetuksessa havaittuja epäkohtia. Ehdotus mahdollistaa mm. massiivisten puuseinien jättämisen näkyviin ilman sisäverhousta.
Tämä asetuksen muutos liittyy Sipilän hallituksen ohjelmaan puurakentamisen esteiden poistamisesta. Lisäksi Rinteen hallitusohjelmassa esitetään edelleen mm. palomääräysten materiaalineutraaliuden kehittämistä niin, että puurakennusten kaksinkertaisen (teknisen ja rakenteellisen) palosuojauksen tarve vähenee. Näitä muutoksia valmistellaan palokonsultin kanssa ja niiden tulokset tulevat aikanaan esittelyyn.
Puutuoteteollisuus piti hyvänä, että erityisesti syrjäseutujen arvoaan menettävien asuntojen korjaamiseen kohdennettava avustus tasaa ikääntyvien ihmisten asumisen laatueroja. Omatoiminen asuminen rollaattoria tai pyörätuolia käyttäville helpottuu huomattavasti, kun ovia levennetään, kynnyksiä poistetaan sekä keittiökalusteita lasketaan alemmaksi.
Molemmat lausunnot löytyvät nettisivuiltamme täältä.
Tiedekeskus Heurekaan tulossa puuaiheinen näyttely
Seuraava Heurekan vaihtuva päänäyttely tulee olemaan huhtikuussa 2020 avattava SuperPUU. Nyt valmisteltavana oleva näyttely esittelee puun hienoja ominaisuuksia ja monipuolisia mahdollisuuksia. Näyttely kestää noin 10 kuukautta ja sen aikana Heurekassa tullaan järjestämään monia puualaan liittyviä tilaisuuksia.
Muistutus huonekalukilpailun toisesta vaiheesta
Puuteollisuusyrittäjät ry järjestää kotimaisille suunnittelijoille ja huonekaluvalmistajille muotoilukilpailun yhdessä Ornamon ja ympäristöministeriön kanssa. Hanketta edeltävässä selvitystyössä alan kilpailukyvyn kehittämisalueiksi nimettiin markkinointi ja tuotekehitys (design). Hanke pureutuu näihin alueisiin.
Huonekaluyritysten esittämät suunnittelutoimeksiannot ovat nyt nähtävissä kilpailusivustolla. Suunnittelijoiden tulee esittää suunnitelmansa viimeistään 16.2.2020 klo 12.
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta annetun YM asetuksen muuttamisesta
Puutuoteteollisuuden lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: Esitetyt muutosehdotukset korjaavat asetuksessa havaittuja epäkohtia. Ehdotus mahdollistaa mm. massiivisten puuseinien jättämisen näkyviin ilman sisäverhousta.
Tämä asetuksen muutos liittyy Sipilän hallituksen ohjelmaan puurakentamisen esteiden poistamisesta. Lisäksi Rinteen hallitusohjelmassa esitetään edelleen mm. palomääräysten materiaalineutraaliuden kehittämistä niin, että puurakennusten kaksinkertaisen (teknisen ja rakenteellisen) palosuojauksen tarve vähenee. Näitä muutoksia valmistellaan palokonsultin kanssa ja niiden tulokset tulevat aikanaan esittelyyn.
Puutuoteteollisuus piti hyvänä, että erityisesti syrjäseutujen arvoaan menettävien asuntojen korjaamiseen kohdennettava avustus tasaa ikääntyvien ihmisten asumisen laatueroja. Omatoiminen asuminen rollaattoria tai pyörätuolia käyttäville helpottuu huomattavasti, kun ovia levennetään, kynnyksiä poistetaan sekä keittiökalusteita lasketaan alemmaksi.
Molemmat lausunnot löytyvät nettisivuiltamme täältä.
Tiedekeskus Heurekaan tulossa puuaiheinen näyttely
Seuraava Heurekan vaihtuva päänäyttely tulee olemaan huhtikuussa 2020 avattava SuperPUU. Nyt valmisteltavana oleva näyttely esittelee puun hienoja ominaisuuksia ja monipuolisia mahdollisuuksia. Näyttely kestää noin 10 kuukautta ja sen aikana Heurekassa tullaan järjestämään monia puualaan liittyviä tilaisuuksia.
Muistutus huonekalukilpailun toisesta vaiheesta
Puuteollisuusyrittäjät ry järjestää kotimaisille suunnittelijoille ja huonekaluvalmistajille muotoilukilpailun yhdessä Ornamon ja ympäristöministeriön kanssa. Hanketta edeltävässä selvitystyössä alan kilpailukyvyn kehittämisalueiksi nimettiin markkinointi ja tuotekehitys (design). Hanke pureutuu näihin alueisiin.
Huonekaluyritysten esittämät suunnittelutoimeksiannot ovat nyt nähtävissä kilpailusivustolla. Suunnittelijoiden tulee esittää suunnitelmansa viimeistään 16.2.2020 klo 12.
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta annetun YM asetuksen muuttamisesta
Puutuoteteollisuuden lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: Esitetyt muutosehdotukset korjaavat asetuksessa havaittuja epäkohtia. Ehdotus mahdollistaa mm. massiivisten puuseinien jättämisen näkyviin ilman sisäverhousta.
Tämä asetuksen muutos liittyy Sipilän hallituksen ohjelmaan puurakentamisen esteiden poistamisesta. Lisäksi Rinteen hallitusohjelmassa esitetään edelleen mm. palomääräysten materiaalineutraaliuden kehittämistä niin, että puurakennusten kaksinkertaisen (teknisen ja rakenteellisen) palosuojauksen tarve vähenee. Näitä muutoksia valmistellaan palokonsultin kanssa ja niiden tulokset tulevat aikanaan esittelyyn.
Puutuoteteollisuus piti hyvänä, että erityisesti syrjäseutujen arvoaan menettävien asuntojen korjaamiseen kohdennettava avustus tasaa ikääntyvien ihmisten asumisen laatueroja. Omatoiminen asuminen rollaattoria tai pyörätuolia käyttäville helpottuu huomattavasti, kun ovia levennetään, kynnyksiä poistetaan sekä keittiökalusteita lasketaan alemmaksi.
Molemmat lausunnot löytyvät nettisivuiltamme täältä.
Tiedekeskus Heurekaan tulossa puuaiheinen näyttely
Seuraava Heurekan vaihtuva päänäyttely tulee olemaan huhtikuussa 2020 avattava SuperPUU. Nyt valmisteltavana oleva näyttely esittelee puun hienoja ominaisuuksia ja monipuolisia mahdollisuuksia. Näyttely kestää noin 10 kuukautta ja sen aikana Heurekassa tullaan järjestämään monia puualaan liittyviä tilaisuuksia.
Muistutus huonekalukilpailun toisesta vaiheesta
Puuteollisuusyrittäjät ry järjestää kotimaisille suunnittelijoille ja huonekaluvalmistajille muotoilukilpailun yhdessä Ornamon ja ympäristöministeriön kanssa. Hanketta edeltävässä selvitystyössä alan kilpailukyvyn kehittämisalueiksi nimettiin markkinointi ja tuotekehitys (design). Hanke pureutuu näihin alueisiin.
Huonekaluyritysten esittämät suunnittelutoimeksiannot ovat nyt nähtävissä kilpailusivustolla. Suunnittelijoiden tulee esittää suunnitelmansa viimeistään 16.2.2020 klo 12.
Lausuntomme Valtioneuvoston asetukseen asuinrakennusten energia-avustuksista vuosina 2020-2022
Ympäristöministeriö pyysi kommentteja asetusluonnokseen asuinrakennuksille myönnettävistä energia-avustuksista. Energia-avustukset ovat hyvä tapa tehostaa olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta ja samalla hiilidioksidipäästöjä. Ehdotuksessa avustuksen saannin kriteerit oli kuitenkin nostettu erittäin korkealle: tavoitetasoksi oli asetettu pientaloissa 30 % ja kerrostaloissa 20 % nykyvaatimusta alhaisempi energiankulutus.
Mielestämme pientalojen korjauksissa kotitalousvähennys on matalan kynnyksen tukimuoto, joten myös energiakorjausavustuksia tulisi mieluummin myöntää kotitalousvähennyksen kautta. Lisäksi korjausten vaikutus energiatehokkuuteen tulisi voida osoittaa esimerkiksi rakennuksen tai rakennusosan aikakauden ja käytettävän tuotteen välisenä energiatehokkuuserona ilman erityistä laskentaa. Joka tapauksessa päätökset avustuksen yksityiskohdista tulisi tehdä pian, koska sillä on suuri vaikutus muutenkin hiljeneviin markkinoihin.
Asetuksen on määrä tulla voimaan ensi vuoden aikana ja sille on varattu määrärahaa 20 milj. euroa vuodelle 2020 ja 40 milj. euroa kahtena seuraavana vuonna. Koko lausuntomme löytyy nettisivultamme täältä.
Teknisen Kaupan Liiton sopimusehdot
Puutuoteteollisuus ry liittyi Teknisen Kaupan Liiton yhdistysjäseneksi tämän vuoden alusta. Se avasi meidän jäsenille (ja jäsenjärjestöjemme jäsenille) mahdollisuuden käyttää TKL:n yleisiä myynti- ja toimitusehtoja. Ne ovat varsinkin rakennusalalla tunnetut yleisehdot.
Sopimuksia on ryhtynyt käyttämään ilmeisesti vain muutama yritys. Kokemukset ovat olleet myönteisiä ja maksettujen sopimussakkojen määrä on selvästi vähentynyt. Tämä mahdollisuus kannattaa pitää mielessä. Lisätietoja antaa Aila Janatuinen (aila.janatuinen@puutuoteteollisuus.fi).
International Timber Academy 2020
Lahden Ammattikorkeakoulu järjestää englanninkielisen perehdyttämisohjelman puualalle tuleville ammattilaisille. Koulutuksen vi suorittaa etänä lukuun ottamatta viimeistä kurssia Suomessa.
Koulutus on edullinen tapa perehdyttää esim. yrityksen palvelukseen tuleva uusi työntekijä suomalaiseen metsä- ja puutalouteen. Hakuaika on joulukuun loppuun. Lisätietoja antaa Esa Mikkonen LAMK:ssa (esa.mikkonen@lamk.fi)
Lausuntomme Valtioneuvoston asetukseen asuinrakennusten energia-avustuksista vuosina 2020-2022
Ympäristöministeriö pyysi kommentteja asetusluonnokseen asuinrakennuksille myönnettävistä energia-avustuksista. Energia-avustukset ovat hyvä tapa tehostaa olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta ja samalla hiilidioksidipäästöjä. Ehdotuksessa avustuksen saannin kriteerit oli kuitenkin nostettu erittäin korkealle: tavoitetasoksi oli asetettu pientaloissa 30 % ja kerrostaloissa 20 % nykyvaatimusta alhaisempi energiankulutus.
Mielestämme pientalojen korjauksissa kotitalousvähennys on matalan kynnyksen tukimuoto, joten myös energiakorjausavustuksia tulisi mieluummin myöntää kotitalousvähennyksen kautta. Lisäksi korjausten vaikutus energiatehokkuuteen tulisi voida osoittaa esimerkiksi rakennuksen tai rakennusosan aikakauden ja käytettävän tuotteen välisenä energiatehokkuuserona ilman erityistä laskentaa. Joka tapauksessa päätökset avustuksen yksityiskohdista tulisi tehdä pian, koska sillä on suuri vaikutus muutenkin hiljeneviin markkinoihin.
Asetuksen on määrä tulla voimaan ensi vuoden aikana ja sille on varattu määrärahaa 20 milj. euroa vuodelle 2020 ja 40 milj. euroa kahtena seuraavana vuonna. Koko lausuntomme löytyy nettisivultamme täältä.
Teknisen Kaupan Liiton sopimusehdot
Puutuoteteollisuus ry liittyi Teknisen Kaupan Liiton yhdistysjäseneksi tämän vuoden alusta. Se avasi meidän jäsenille (ja jäsenjärjestöjemme jäsenille) mahdollisuuden käyttää TKL:n yleisiä myynti- ja toimitusehtoja. Ne ovat varsinkin rakennusalalla tunnetut yleisehdot.
Sopimuksia on ryhtynyt käyttämään ilmeisesti vain muutama yritys. Kokemukset ovat olleet myönteisiä ja maksettujen sopimussakkojen määrä on selvästi vähentynyt. Tämä mahdollisuus kannattaa pitää mielessä. Lisätietoja antaa Aila Janatuinen (aila.janatuinen@puutuoteteollisuus.fi).
International Timber Academy 2020
Lahden Ammattikorkeakoulu järjestää englanninkielisen perehdyttämisohjelman puualalle tuleville ammattilaisille. Koulutuksen vi suorittaa etänä lukuun ottamatta viimeistä kurssia Suomessa.
Koulutus on edullinen tapa perehdyttää esim. yrityksen palvelukseen tuleva uusi työntekijä suomalaiseen metsä- ja puutalouteen. Hakuaika on joulukuun loppuun. Lisätietoja antaa Esa Mikkonen LAMK:ssa (esa.mikkonen@lamk.fi)
Lausuntomme Valtioneuvoston asetukseen asuinrakennusten energia-avustuksista vuosina 2020-2022
Ympäristöministeriö pyysi kommentteja asetusluonnokseen asuinrakennuksille myönnettävistä energia-avustuksista. Energia-avustukset ovat hyvä tapa tehostaa olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta ja samalla hiilidioksidipäästöjä. Ehdotuksessa avustuksen saannin kriteerit oli kuitenkin nostettu erittäin korkealle: tavoitetasoksi oli asetettu pientaloissa 30 % ja kerrostaloissa 20 % nykyvaatimusta alhaisempi energiankulutus.
Mielestämme pientalojen korjauksissa kotitalousvähennys on matalan kynnyksen tukimuoto, joten myös energiakorjausavustuksia tulisi mieluummin myöntää kotitalousvähennyksen kautta. Lisäksi korjausten vaikutus energiatehokkuuteen tulisi voida osoittaa esimerkiksi rakennuksen tai rakennusosan aikakauden ja käytettävän tuotteen välisenä energiatehokkuuserona ilman erityistä laskentaa. Joka tapauksessa päätökset avustuksen yksityiskohdista tulisi tehdä pian, koska sillä on suuri vaikutus muutenkin hiljeneviin markkinoihin.
Asetuksen on määrä tulla voimaan ensi vuoden aikana ja sille on varattu määrärahaa 20 milj. euroa vuodelle 2020 ja 40 milj. euroa kahtena seuraavana vuonna. Koko lausuntomme löytyy nettisivultamme täältä.
Teknisen Kaupan Liiton sopimusehdot
Puutuoteteollisuus ry liittyi Teknisen Kaupan Liiton yhdistysjäseneksi tämän vuoden alusta. Se avasi meidän jäsenille (ja jäsenjärjestöjemme jäsenille) mahdollisuuden käyttää TKL:n yleisiä myynti- ja toimitusehtoja. Ne ovat varsinkin rakennusalalla tunnetut yleisehdot.
Sopimuksia on ryhtynyt käyttämään ilmeisesti vain muutama yritys. Kokemukset ovat olleet myönteisiä ja maksettujen sopimussakkojen määrä on selvästi vähentynyt. Tämä mahdollisuus kannattaa pitää mielessä. Lisätietoja antaa Aila Janatuinen (aila.janatuinen@puutuoteteollisuus.fi).
International Timber Academy 2020
Lahden Ammattikorkeakoulu järjestää englanninkielisen perehdyttämisohjelman puualalle tuleville ammattilaisille. Koulutuksen vi suorittaa etänä lukuun ottamatta viimeistä kurssia Suomessa.
Koulutus on edullinen tapa perehdyttää esim. yrityksen palvelukseen tuleva uusi työntekijä suomalaiseen metsä- ja puutalouteen. Hakuaika on joulukuun loppuun. Lisätietoja antaa Esa Mikkonen LAMK:ssa (esa.mikkonen@lamk.fi)
Ympäristöministeriön lausuntopyynnöt palomääräyksistä sekä energiakorjauksista
Nykyisten palomääräysten täsmentäminen
Ympäristöministeriö on lähettänyt lausuntopyynnön luonnoksesta rakennusten paloturvallisuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta. Sen taustalla on pääosin 1.1.2018 voimaan tulleen asetuksen tarkistustarpeet. Puutuoteteollisuus valmistelee lausuntoa, joka tulee antaa 29.11. mennessä.
Osin muutostarpeet liittyvät vaatimuksiin, joiden on katsottu lisäävän rakentamisen kustannuksia tavalla, joka ei ole oikeassa suhteessa niistä saatavaan hyötyyn nähden. Toisaalta täsmennystarpeita on havaittu erityisesti kunnittain vaihteleviin säädöstulkintoihin.
Puutuoteteollisuus valmistelee palomääräysten edelleen kehittämistä
Puurakentamista yksinkertaistavat toimet sisältyvät Rinteen hallituksen ohjelman tavoitteisiin. Tämän vuoksi puurakentamisen toimijat valmistelevat palokonsultin kanssa esitystä siitä, miltä osin puuta koskevia palomääräyksiä voitaisiin lieventää paloturvallisuuden kärsimättä.
Asuinrakennuksille suunnitellut energia-avustukset
Ympäristöministeriö haluaa vauhdittaa rakennuskannan energiatehokkuuden parantamistoimia myöntämällä avustuksia asuinrakennusten korjauksille. Tätä koskevan asetuksen on määrä tulla voimaan jo 1.1.2020 ja avustusta myönnetään sekä suunnitteluun että korjaamistoimenpiteisiin. Asetusluonnos on lausunnolla 22.11. saakka.
Ikkunoiden vaihdolla voidaan pienentää rakennuksen energiankulutusta. Vuonna 2017 valmistui opas Rakenteellinen energiatehokkuus korjausrakentamisessa -opas, jossa ikkunateollisuus oli mukana. Opas löytyy sivuiltamme täältä.
Puutuoteteollisuus ry:ssä paloasetuksia koskevia lausuntoja valmistelee Tomi Toratti ja energia-avustuksiin liittyvää lausuntoa Aila Janatuinen.
Wood – Building the bioeconomy
Eurooppalainen puutuoteteollisuuden edunvalvontajärjestö CEI-Bois on laatinut käsikirjan Wood – Building the bioeconomy. Se on suunnattu poliittiseen vaikuttamiseen Brysselissä ja antaa läpileikkauksen eurooppalaisesta puutuoteteollisuudesta, sen raaka-aineesta, vaikutuksesta ilmastonmuutokseen sekä potentiaalista. Kirja löytyy pdf-versiona etusivultamme www.puutuoteteollisuus.fi (scrollaa alaspäin). Painettu englanninkielinen kirja valmistuu myöhemmin. Puutuoteteollisuus jalostaa kirjan aineistosta kansallisia tarpeita palvelevan suomenkielisen tiivistelmän.
Puutuotteiden kauppa no-deal BEXIT:in tapahtuessa
Timber Trade Federation on laatinut kaupankäyntioppaan sopimuksettoman Brexitin varalle Sen linkki on aihetta koskevassa tiedotteessamme tässä.
Puupäivä 28.11.
Puuinfo järjestää 28.11. Puupäivän Messukeskuksessa. Päivä on jälleen täynnä ohjelmaa. Paikalla jaetaan myös puupalkinto, jonka äänestys on vielä auki 14.11. saakka. Lisää tapahtuman sivustolla https://www.puupaiva.com/
Ympäristöministeriön lausuntopyynnöt palomääräyksistä sekä energiakorjauksista
Nykyisten palomääräysten täsmentäminen
Ympäristöministeriö on lähettänyt lausuntopyynnön luonnoksesta rakennusten paloturvallisuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta. Sen taustalla on pääosin 1.1.2018 voimaan tulleen asetuksen tarkistustarpeet. Puutuoteteollisuus valmistelee lausuntoa, joka tulee antaa 29.11. mennessä.
Osin muutostarpeet liittyvät vaatimuksiin, joiden on katsottu lisäävän rakentamisen kustannuksia tavalla, joka ei ole oikeassa suhteessa niistä saatavaan hyötyyn nähden. Toisaalta täsmennystarpeita on havaittu erityisesti kunnittain vaihteleviin säädöstulkintoihin.
Puutuoteteollisuus valmistelee palomääräysten edelleen kehittämistä
Puurakentamista yksinkertaistavat toimet sisältyvät Rinteen hallituksen ohjelman tavoitteisiin. Tämän vuoksi puurakentamisen toimijat valmistelevat palokonsultin kanssa esitystä siitä, miltä osin puuta koskevia palomääräyksiä voitaisiin lieventää paloturvallisuuden kärsimättä.
Asuinrakennuksille suunnitellut energia-avustukset
Ympäristöministeriö haluaa vauhdittaa rakennuskannan energiatehokkuuden parantamistoimia myöntämällä avustuksia asuinrakennusten korjauksille. Tätä koskevan asetuksen on määrä tulla voimaan jo 1.1.2020 ja avustusta myönnetään sekä suunnitteluun että korjaamistoimenpiteisiin. Asetusluonnos on lausunnolla 22.11. saakka.
Ikkunoiden vaihdolla voidaan pienentää rakennuksen energiankulutusta. Vuonna 2017 valmistui opas Rakenteellinen energiatehokkuus korjausrakentamisessa -opas, jossa ikkunateollisuus oli mukana. Opas löytyy sivuiltamme täältä.
Puutuoteteollisuus ry:ssä paloasetuksia koskevia lausuntoja valmistelee Tomi Toratti ja energia-avustuksiin liittyvää lausuntoa Aila Janatuinen.
Wood – Building the bioeconomy
Eurooppalainen puutuoteteollisuuden edunvalvontajärjestö CEI-Bois on laatinut käsikirjan Wood – Building the bioeconomy. Se on suunnattu poliittiseen vaikuttamiseen Brysselissä ja antaa läpileikkauksen eurooppalaisesta puutuoteteollisuudesta, sen raaka-aineesta, vaikutuksesta ilmastonmuutokseen sekä potentiaalista. Kirja löytyy pdf-versiona etusivultamme www.puutuoteteollisuus.fi (scrollaa alaspäin). Painettu englanninkielinen kirja valmistuu myöhemmin. Puutuoteteollisuus jalostaa kirjan aineistosta kansallisia tarpeita palvelevan suomenkielisen tiivistelmän.
Puutuotteiden kauppa no-deal BEXIT:in tapahtuessa
Timber Trade Federation on laatinut kaupankäyntioppaan sopimuksettoman Brexitin varalle Sen linkki on aihetta koskevassa tiedotteessamme tässä.
Puupäivä 28.11.
Puuinfo järjestää 28.11. Puupäivän Messukeskuksessa. Päivä on jälleen täynnä ohjelmaa. Paikalla jaetaan myös puupalkinto, jonka äänestys on vielä auki 14.11. saakka. Lisää tapahtuman sivustolla https://www.puupaiva.com/
Ympäristöministeriön lausuntopyynnöt palomääräyksistä sekä energiakorjauksista
Nykyisten palomääräysten täsmentäminen
Ympäristöministeriö on lähettänyt lausuntopyynnön luonnoksesta rakennusten paloturvallisuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta. Sen taustalla on pääosin 1.1.2018 voimaan tulleen asetuksen tarkistustarpeet. Puutuoteteollisuus valmistelee lausuntoa, joka tulee antaa 29.11. mennessä.
Osin muutostarpeet liittyvät vaatimuksiin, joiden on katsottu lisäävän rakentamisen kustannuksia tavalla, joka ei ole oikeassa suhteessa niistä saatavaan hyötyyn nähden. Toisaalta täsmennystarpeita on havaittu erityisesti kunnittain vaihteleviin säädöstulkintoihin.
Puutuoteteollisuus valmistelee palomääräysten edelleen kehittämistä
Puurakentamista yksinkertaistavat toimet sisältyvät Rinteen hallituksen ohjelman tavoitteisiin. Tämän vuoksi puurakentamisen toimijat valmistelevat palokonsultin kanssa esitystä siitä, miltä osin puuta koskevia palomääräyksiä voitaisiin lieventää paloturvallisuuden kärsimättä.
Asuinrakennuksille suunnitellut energia-avustukset
Ympäristöministeriö haluaa vauhdittaa rakennuskannan energiatehokkuuden parantamistoimia myöntämällä avustuksia asuinrakennusten korjauksille. Tätä koskevan asetuksen on määrä tulla voimaan jo 1.1.2020 ja avustusta myönnetään sekä suunnitteluun että korjaamistoimenpiteisiin. Asetusluonnos on lausunnolla 22.11. saakka.
Ikkunoiden vaihdolla voidaan pienentää rakennuksen energiankulutusta. Vuonna 2017 valmistui opas Rakenteellinen energiatehokkuus korjausrakentamisessa -opas, jossa ikkunateollisuus oli mukana. Opas löytyy sivuiltamme täältä.
Puutuoteteollisuus ry:ssä paloasetuksia koskevia lausuntoja valmistelee Tomi Toratti ja energia-avustuksiin liittyvää lausuntoa Aila Janatuinen.
Wood – Building the bioeconomy
Eurooppalainen puutuoteteollisuuden edunvalvontajärjestö CEI-Bois on laatinut käsikirjan Wood – Building the bioeconomy. Se on suunnattu poliittiseen vaikuttamiseen Brysselissä ja antaa läpileikkauksen eurooppalaisesta puutuoteteollisuudesta, sen raaka-aineesta, vaikutuksesta ilmastonmuutokseen sekä potentiaalista. Kirja löytyy pdf-versiona etusivultamme www.puutuoteteollisuus.fi (scrollaa alaspäin). Painettu englanninkielinen kirja valmistuu myöhemmin. Puutuoteteollisuus jalostaa kirjan aineistosta kansallisia tarpeita palvelevan suomenkielisen tiivistelmän.
Puutuotteiden kauppa no-deal BEXIT:in tapahtuessa
Timber Trade Federation on laatinut kaupankäyntioppaan sopimuksettoman Brexitin varalle Sen linkki on aihetta koskevassa tiedotteessamme tässä.
Puupäivä 28.11.
Puuinfo järjestää 28.11. Puupäivän Messukeskuksessa. Päivä on jälleen täynnä ohjelmaa. Paikalla jaetaan myös puupalkinto, jonka äänestys on vielä auki 14.11. saakka. Lisää tapahtuman sivustolla https://www.puupaiva.com/
Konferenssi kokosi Helsinkiin 25.-27.9. noin 300 alan ammattilaista tai aiheesta muuten kiinnostunutta. Osallistujia oli runsaasti Pohjoismaiden ulkopuolelta, erityisesti Baltiasta, mutta myös muualta Euroopasta. Ensi vuonna konferenssi järjestetään Trondheimissä.
Koulutusfoorumi 1.10.
Koulutus- ja osaamisasioita käsittelevä foorumi järjestettiin Helsingissä. Läsnä oli hyvä otos oppilaitoksia, ministeriötä, etujärjestöjä ja teollisuutta.
Tilaisuuden yhteenveto ja esitykset löytyvät sivuiltamme täältä. Erityisesti LAMK:in esityksen yhteydessä todettiin, että opiskelijat tuntuvat olevan haluttomia matkustamaan opetuksen perässä. Siitäkin huolimatta, että esim. puutekniikan insinöörien monimuotokoulutuksessa Lahdessa tarvitsee käydä vain harvoin. Opetuksen jakaminen eri puolille Suomea on välttämätöntä, että alueelliset osaajatarpeet tulevat katettua. Tästä LAMK:illa onkin jo hanke rakenteilla.
Vaativien puurakenteiden suunnittelijoiden osalta tavoitteena on aloittaa opettajien täydennyskoulutus, jolla suunnittelijapula voidaan ratkaista pitkällä tähtäimellä. Tämä vaatii kuitenkin sen, että VaaPu-täydennyskoulutuksia vielä toistaiseksi jatketaan. Rahoitus näihin haetaan Ympäristöministeriöltä.
Seuraava tilaisuus järjestetään loppukeväällä uusin aihein.
LVL-käsikirja
Euroopassa ei tähän mennessä ole ollut käytettävissä LVL:ää käsittelevää opasta, joka esittelee tuotteen sekä sen käytön. LVL-käsikirja on tehty tätä varten erityisesti suunnittelijoille ja teknisen tiedon tarvitsijoille, lisäksi se sopii myös opiskelijoille. Kirja on tehty yhdessä LVL:n valmistajien kanssa ja se pohjautuu saksalaisten valmistajien kanssa valmisteltuihin lujuusluokkiin ja suunnitteluparametreihin.
Kirja on tehty e-kirjana, jonka voi ladata pdf-muodossa omalle koneelleen. Kirja on saatavilla sivuiltamme tästä.
No-deal BREXIT?
Sopimukseton Brexit on mahdollinen. Tähän tilanteeseen liittyvää tietoa on Metsäteollisuus ry poiminut EU:n Komission sivuilta.
Lisäksi Rakennustuoteteollisuus RTT on tiivistänyt UK:n hallinnon tiedotteet, joissa esitellään kuinka rakennustuotteiden kauppaa tullaan käymään, jos UK irtautuu EU:n pelisäännöistä.
Konferenssi kokosi Helsinkiin 25.-27.9. noin 300 alan ammattilaista tai aiheesta muuten kiinnostunutta. Osallistujia oli runsaasti Pohjoismaiden ulkopuolelta, erityisesti Baltiasta, mutta myös muualta Euroopasta. Ensi vuonna konferenssi järjestetään Trondheimissä.
Koulutusfoorumi 1.10.
Koulutus- ja osaamisasioita käsittelevä foorumi järjestettiin Helsingissä. Läsnä oli hyvä otos oppilaitoksia, ministeriötä, etujärjestöjä ja teollisuutta.
Tilaisuuden yhteenveto ja esitykset löytyvät sivuiltamme täältä. Erityisesti LAMK:in esityksen yhteydessä todettiin, että opiskelijat tuntuvat olevan haluttomia matkustamaan opetuksen perässä. Siitäkin huolimatta, että esim. puutekniikan insinöörien monimuotokoulutuksessa Lahdessa tarvitsee käydä vain harvoin. Opetuksen jakaminen eri puolille Suomea on välttämätöntä, että alueelliset osaajatarpeet tulevat katettua. Tästä LAMK:illa onkin jo hanke rakenteilla.
Vaativien puurakenteiden suunnittelijoiden osalta tavoitteena on aloittaa opettajien täydennyskoulutus, jolla suunnittelijapula voidaan ratkaista pitkällä tähtäimellä. Tämä vaatii kuitenkin sen, että VaaPu-täydennyskoulutuksia vielä toistaiseksi jatketaan. Rahoitus näihin haetaan Ympäristöministeriöltä.
Seuraava tilaisuus järjestetään loppukeväällä uusin aihein.
LVL-käsikirja
Euroopassa ei tähän mennessä ole ollut käytettävissä LVL:ää käsittelevää opasta, joka esittelee tuotteen sekä sen käytön. LVL-käsikirja on tehty tätä varten erityisesti suunnittelijoille ja teknisen tiedon tarvitsijoille, lisäksi se sopii myös opiskelijoille. Kirja on tehty yhdessä LVL:n valmistajien kanssa ja se pohjautuu saksalaisten valmistajien kanssa valmisteltuihin lujuusluokkiin ja suunnitteluparametreihin.
Kirja on tehty e-kirjana, jonka voi ladata pdf-muodossa omalle koneelleen. Kirja on saatavilla sivuiltamme tästä.
No-deal BREXIT?
Sopimukseton Brexit on mahdollinen. Tähän tilanteeseen liittyvää tietoa on Metsäteollisuus ry poiminut EU:n Komission sivuilta.
Lisäksi Rakennustuoteteollisuus RTT on tiivistänyt UK:n hallinnon tiedotteet, joissa esitellään kuinka rakennustuotteiden kauppaa tullaan käymään, jos UK irtautuu EU:n pelisäännöistä.
Konferenssi kokosi Helsinkiin 25.-27.9. noin 300 alan ammattilaista tai aiheesta muuten kiinnostunutta. Osallistujia oli runsaasti Pohjoismaiden ulkopuolelta, erityisesti Baltiasta, mutta myös muualta Euroopasta. Ensi vuonna konferenssi järjestetään Trondheimissä.
Koulutusfoorumi 1.10.
Koulutus- ja osaamisasioita käsittelevä foorumi järjestettiin Helsingissä. Läsnä oli hyvä otos oppilaitoksia, ministeriötä, etujärjestöjä ja teollisuutta.
Tilaisuuden yhteenveto ja esitykset löytyvät sivuiltamme täältä. Erityisesti LAMK:in esityksen yhteydessä todettiin, että opiskelijat tuntuvat olevan haluttomia matkustamaan opetuksen perässä. Siitäkin huolimatta, että esim. puutekniikan insinöörien monimuotokoulutuksessa Lahdessa tarvitsee käydä vain harvoin. Opetuksen jakaminen eri puolille Suomea on välttämätöntä, että alueelliset osaajatarpeet tulevat katettua. Tästä LAMK:illa onkin jo hanke rakenteilla.
Vaativien puurakenteiden suunnittelijoiden osalta tavoitteena on aloittaa opettajien täydennyskoulutus, jolla suunnittelijapula voidaan ratkaista pitkällä tähtäimellä. Tämä vaatii kuitenkin sen, että VaaPu-täydennyskoulutuksia vielä toistaiseksi jatketaan. Rahoitus näihin haetaan Ympäristöministeriöltä.
Seuraava tilaisuus järjestetään loppukeväällä uusin aihein.
LVL-käsikirja
Euroopassa ei tähän mennessä ole ollut käytettävissä LVL:ää käsittelevää opasta, joka esittelee tuotteen sekä sen käytön. LVL-käsikirja on tehty tätä varten erityisesti suunnittelijoille ja teknisen tiedon tarvitsijoille, lisäksi se sopii myös opiskelijoille. Kirja on tehty yhdessä LVL:n valmistajien kanssa ja se pohjautuu saksalaisten valmistajien kanssa valmisteltuihin lujuusluokkiin ja suunnitteluparametreihin.
Kirja on tehty e-kirjana, jonka voi ladata pdf-muodossa omalle koneelleen. Kirja on saatavilla sivuiltamme tästä.
No-deal BREXIT?
Sopimukseton Brexit on mahdollinen. Tähän tilanteeseen liittyvää tietoa on Metsäteollisuus ry poiminut EU:n Komission sivuilta.
Lisäksi Rakennustuoteteollisuus RTT on tiivistänyt UK:n hallinnon tiedotteet, joissa esitellään kuinka rakennustuotteiden kauppaa tullaan käymään, jos UK irtautuu EU:n pelisäännöistä.
LVL-käsikirja on ensimmäinen eurooppalainen LVL:ää (laminated veneer lumber) käsittelevä opas. Se tarjoaa mm. suunnittelijoille ja rakentajille laajan tietopaketin LVL:n ominaisuuksista ja käytöstä. LVL:n liimattu viilurakenne tekee siitä lujan materiaalin rakentamiseen. Tuotetta käytetään palkkeina, laattoina, tolppina, levyinä ja elementeissä: uudisrakennuksista korjauskohteisiin ja teollisuuskäyttöön.
”LVL on yksi kantavien puurakenteiden perustuotteista, mutta tähän saakka sen käytöstä ei ole ollut yhteistä teknistä ohjeistusta. LVL-käsikirja täyttää tämän aukon”, kertoo toimitusjohtaja Matti Mikkola Puutuoteteollisuus ry:stä, joka vastaa käsikirjan julkaisusta. Käsikirjan toteutuksessa ovat olleet mukana myös Metsä Wood ja Stora Enso Wood Products sekä konevalmistaja Raute Oyj.
LVL-käsikirja julkaistiin Forum Wood Building Nordic -konferenssin yhteydessä Helsingissä 26. syyskuuta 2019.
Aiemmin Puutuoteteollisuus on ry yhdessä saksalaisen Studiengemeinschaft Holzleimbaun kanssa julkaissut teknisen tiedotteen teollisuuden laatimista LVL:n eurooppalaisista lujuusluokista, toleransseista sekä täydentävistä suunnitteluparametreista. LVL-käsikirjan laskelmat pohjautuvat tähän tiedotteeseen. Tiedote löytyy myös LVL-käsikirjan sivulta yllä olevasta linkistä.
LVL-käsikirja on ensimmäinen eurooppalainen LVL:ää (laminated veneer lumber) käsittelevä opas. Se tarjoaa mm. suunnittelijoille ja rakentajille laajan tietopaketin LVL:n ominaisuuksista ja käytöstä. LVL:n liimattu viilurakenne tekee siitä lujan materiaalin rakentamiseen. Tuotetta käytetään palkkeina, laattoina, tolppina, levyinä ja elementeissä: uudisrakennuksista korjauskohteisiin ja teollisuuskäyttöön.
”LVL on yksi kantavien puurakenteiden perustuotteista, mutta tähän saakka sen käytöstä ei ole ollut yhteistä teknistä ohjeistusta. LVL-käsikirja täyttää tämän aukon”, kertoo toimitusjohtaja Matti Mikkola Puutuoteteollisuus ry:stä, joka vastaa käsikirjan julkaisusta. Käsikirjan toteutuksessa ovat olleet mukana myös Metsä Wood ja Stora Enso Wood Products sekä konevalmistaja Raute Oyj.
LVL-käsikirja julkaistiin Forum Wood Building Nordic -konferenssin yhteydessä Helsingissä 26. syyskuuta 2019.
Aiemmin Puutuoteteollisuus on ry yhdessä saksalaisen Studiengemeinschaft Holzleimbaun kanssa julkaissut teknisen tiedotteen teollisuuden laatimista LVL:n eurooppalaisista lujuusluokista, toleransseista sekä täydentävistä suunnitteluparametreista. LVL-käsikirjan laskelmat pohjautuvat tähän tiedotteeseen. Tiedote löytyy myös LVL-käsikirjan sivulta yllä olevasta linkistä.
LVL-käsikirja on ensimmäinen eurooppalainen LVL:ää (laminated veneer lumber) käsittelevä opas. Se tarjoaa mm. suunnittelijoille ja rakentajille laajan tietopaketin LVL:n ominaisuuksista ja käytöstä. LVL:n liimattu viilurakenne tekee siitä lujan materiaalin rakentamiseen. Tuotetta käytetään palkkeina, laattoina, tolppina, levyinä ja elementeissä: uudisrakennuksista korjauskohteisiin ja teollisuuskäyttöön.
”LVL on yksi kantavien puurakenteiden perustuotteista, mutta tähän saakka sen käytöstä ei ole ollut yhteistä teknistä ohjeistusta. LVL-käsikirja täyttää tämän aukon”, kertoo toimitusjohtaja Matti Mikkola Puutuoteteollisuus ry:stä, joka vastaa käsikirjan julkaisusta. Käsikirjan toteutuksessa ovat olleet mukana myös Metsä Wood ja Stora Enso Wood Products sekä konevalmistaja Raute Oyj.
LVL-käsikirja julkaistiin Forum Wood Building Nordic -konferenssin yhteydessä Helsingissä 26. syyskuuta 2019.
Aiemmin Puutuoteteollisuus on ry yhdessä saksalaisen Studiengemeinschaft Holzleimbaun kanssa julkaissut teknisen tiedotteen teollisuuden laatimista LVL:n eurooppalaisista lujuusluokista, toleransseista sekä täydentävistä suunnitteluparametreista. LVL-käsikirjan laskelmat pohjautuvat tähän tiedotteeseen. Tiedote löytyy myös LVL-käsikirjan sivulta yllä olevasta linkistä.
Puutuoteteolllisuus ry on yhdessä saksalaisen Studiengemeinschaft Holzleimbaun kanssa julkaissut teknisen tiedotteen teollisuuden laatimista eurooppalaisista lujuusluokista, toleransseista sekä täydentävistä suunnitteluparametreista. Ne sisältyvät myös seuraavaan rakenteellisen LVL:n harmonisoidun standardin versioon.
LVL (laminated veneer lumber) on rakenteellinen puutuote, jonka liimattu viilurakenne tekee siitä lujan materiaalin rakentamiseen. Tuotetta käytetään palkkeina, laattoina, tolppina, levyinä sekä elementeissä, uudisrakennuksista korjauskohteisiin ja teollisuuskäyttöön. Suurimmat valmistajat ovat Suomen lisäksi Saksassa.
Rakenteellisen LVL:n markkinat maailmassa ovat yli kolme miljoonaa kuutiota. Vuonna 2020 tuotannon arvioidaan saavuttavan neljän miljoonan kuution rajan. LVL:n valmistajia Suomessa ovat Metsä Wood sekä Stora Enso Wood Products.
Tekninen tiedote löytyy sivuiltamme kohdasta LVL-käsikirja / LVL Handbook.
Puutuoteteolllisuus ry on yhdessä saksalaisen Studiengemeinschaft Holzleimbaun kanssa julkaissut teknisen tiedotteen teollisuuden laatimista eurooppalaisista lujuusluokista, toleransseista sekä täydentävistä suunnitteluparametreista. Ne sisältyvät myös seuraavaan rakenteellisen LVL:n harmonisoidun standardin versioon.
LVL (laminated veneer lumber) on rakenteellinen puutuote, jonka liimattu viilurakenne tekee siitä lujan materiaalin rakentamiseen. Tuotetta käytetään palkkeina, laattoina, tolppina, levyinä sekä elementeissä, uudisrakennuksista korjauskohteisiin ja teollisuuskäyttöön. Suurimmat valmistajat ovat Suomen lisäksi Saksassa.
Rakenteellisen LVL:n markkinat maailmassa ovat yli kolme miljoonaa kuutiota. Vuonna 2020 tuotannon arvioidaan saavuttavan neljän miljoonan kuution rajan. LVL:n valmistajia Suomessa ovat Metsä Wood sekä Stora Enso Wood Products.
Tekninen tiedote löytyy sivuiltamme kohdasta LVL-käsikirja / LVL Handbook.
Puutuoteteolllisuus ry on yhdessä saksalaisen Studiengemeinschaft Holzleimbaun kanssa julkaissut teknisen tiedotteen teollisuuden laatimista eurooppalaisista lujuusluokista, toleransseista sekä täydentävistä suunnitteluparametreista. Ne sisältyvät myös seuraavaan rakenteellisen LVL:n harmonisoidun standardin versioon.
LVL (laminated veneer lumber) on rakenteellinen puutuote, jonka liimattu viilurakenne tekee siitä lujan materiaalin rakentamiseen. Tuotetta käytetään palkkeina, laattoina, tolppina, levyinä sekä elementeissä, uudisrakennuksista korjauskohteisiin ja teollisuuskäyttöön. Suurimmat valmistajat ovat Suomen lisäksi Saksassa.
Rakenteellisen LVL:n markkinat maailmassa ovat yli kolme miljoonaa kuutiota. Vuonna 2020 tuotannon arvioidaan saavuttavan neljän miljoonan kuution rajan. LVL:n valmistajia Suomessa ovat Metsä Wood sekä Stora Enso Wood Products.
Tekninen tiedote löytyy sivuiltamme kohdasta LVL-käsikirja / LVL Handbook.
Helsingissä järjestettävän konferenssin ohjelma on täydentynyt ja myös ilmoittautuminen on vielä auki. Nyt kannattaa vielä tarkistaa mahdollisuus osallistua. Perjantain päätösohjelma on huikea, siinä avataan keskustelu puun roolista antroposeenin aikakaudessa. Pohjimmiltaan täysin ymmärrettävää, mutta avaa uusia näköaloja tuttuihin asioihin. Konferenssin kotisivut ja ilmoittautuminen
Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen koulutusfoorumi 1.10.
Puutuoteteollisuus ry julkaisi keväällä selvityksen alan osaamistarpeiden kehityksestä sekä koulutuksen tilasta. Selvityksen tuloksia tiivistettiin yhdeksään toimenpidekohtaan. Näitä aloitetaan purkaa 1.10. Helsingissä järjestettävässä koulutusfoorumissa. Siinä pureudutaan kolmeen suureen asiakokonaisuuteen: Toimialan vetovoima, koulutuksen ja osaamisen jakaminen oppilaitosten välillä sekä ratkaisuehdotukseen puurakentamisen suunnittelijakoulutuksen järjestämiseksi. Tilaisuuteen ennättää ilmoittautua vielä maanantaina 23.9. Lisätietoa tästä
Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelman uusin rahoitushaku avautui
Ohjelman Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman uusin haku, Puurakentamisen kiertotalouden ratkaisut, on nyt auki tukiohjelman sivulla. Hakuaika on ensimmäisessä vaiheessa 19.9.- 13.10.
Rakennustuotteiden pakkausmuovit luupin alla
Ympäristöministeriö on selvittänyt muovien käyttöä rakentamisessa. Muovia käytetään paljon, tyypilliset alueet ovat putket, kaapelit ja eristeet. Muovia löytyy myös mm. maaleista ja liimoista.
Suuri määrä muovia käytetään rakennustuotteiden pakkauksissa, ja ympäristöministeriö hakeekin nyt osana muovitiekartan toimeenpanoa teollisuuden kanssa keinoja muovien määrän vähentämiseksi. Tavoitteena on vähentää muovin käyttöä, tehostaa pakkausmuovien keräystä ja kierrätystä sekä siirtyä kierrätysmuovin käyttöön.
Puutuoteteollisuudessa selvitellään puupohjaisten rakennustuotteiden osuutta ja tavoitteita pakkausmuovien käytön vähentämiseksi. Lisätietoa Puutuoteteollisuudessa antaa Aila Janatuinen
Helsingissä järjestettävän konferenssin ohjelma on täydentynyt ja myös ilmoittautuminen on vielä auki. Nyt kannattaa vielä tarkistaa mahdollisuus osallistua. Perjantain päätösohjelma on huikea, siinä avataan keskustelu puun roolista antroposeenin aikakaudessa. Pohjimmiltaan täysin ymmärrettävää, mutta avaa uusia näköaloja tuttuihin asioihin. Konferenssin kotisivut ja ilmoittautuminen
Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen koulutusfoorumi 1.10.
Puutuoteteollisuus ry julkaisi keväällä selvityksen alan osaamistarpeiden kehityksestä sekä koulutuksen tilasta. Selvityksen tuloksia tiivistettiin yhdeksään toimenpidekohtaan. Näitä aloitetaan purkaa 1.10. Helsingissä järjestettävässä koulutusfoorumissa. Siinä pureudutaan kolmeen suureen asiakokonaisuuteen: Toimialan vetovoima, koulutuksen ja osaamisen jakaminen oppilaitosten välillä sekä ratkaisuehdotukseen puurakentamisen suunnittelijakoulutuksen järjestämiseksi. Tilaisuuteen ennättää ilmoittautua vielä maanantaina 23.9. Lisätietoa tästä
Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelman uusin rahoitushaku avautui
Ohjelman Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman uusin haku, Puurakentamisen kiertotalouden ratkaisut, on nyt auki tukiohjelman sivulla. Hakuaika on ensimmäisessä vaiheessa 19.9.- 13.10.
Rakennustuotteiden pakkausmuovit luupin alla
Ympäristöministeriö on selvittänyt muovien käyttöä rakentamisessa. Muovia käytetään paljon, tyypilliset alueet ovat putket, kaapelit ja eristeet. Muovia löytyy myös mm. maaleista ja liimoista.
Suuri määrä muovia käytetään rakennustuotteiden pakkauksissa, ja ympäristöministeriö hakeekin nyt osana muovitiekartan toimeenpanoa teollisuuden kanssa keinoja muovien määrän vähentämiseksi. Tavoitteena on vähentää muovin käyttöä, tehostaa pakkausmuovien keräystä ja kierrätystä sekä siirtyä kierrätysmuovin käyttöön.
Puutuoteteollisuudessa selvitellään puupohjaisten rakennustuotteiden osuutta ja tavoitteita pakkausmuovien käytön vähentämiseksi. Lisätietoa Puutuoteteollisuudessa antaa Aila Janatuinen
Helsingissä järjestettävän konferenssin ohjelma on täydentynyt ja myös ilmoittautuminen on vielä auki. Nyt kannattaa vielä tarkistaa mahdollisuus osallistua. Perjantain päätösohjelma on huikea, siinä avataan keskustelu puun roolista antroposeenin aikakaudessa. Pohjimmiltaan täysin ymmärrettävää, mutta avaa uusia näköaloja tuttuihin asioihin. Konferenssin kotisivut ja ilmoittautuminen
Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen koulutusfoorumi 1.10.
Puutuoteteollisuus ry julkaisi keväällä selvityksen alan osaamistarpeiden kehityksestä sekä koulutuksen tilasta. Selvityksen tuloksia tiivistettiin yhdeksään toimenpidekohtaan. Näitä aloitetaan purkaa 1.10. Helsingissä järjestettävässä koulutusfoorumissa. Siinä pureudutaan kolmeen suureen asiakokonaisuuteen: Toimialan vetovoima, koulutuksen ja osaamisen jakaminen oppilaitosten välillä sekä ratkaisuehdotukseen puurakentamisen suunnittelijakoulutuksen järjestämiseksi. Tilaisuuteen ennättää ilmoittautua vielä maanantaina 23.9. Lisätietoa tästä
Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelman uusin rahoitushaku avautui
Ohjelman Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman uusin haku, Puurakentamisen kiertotalouden ratkaisut, on nyt auki tukiohjelman sivulla. Hakuaika on ensimmäisessä vaiheessa 19.9.- 13.10.
Rakennustuotteiden pakkausmuovit luupin alla
Ympäristöministeriö on selvittänyt muovien käyttöä rakentamisessa. Muovia käytetään paljon, tyypilliset alueet ovat putket, kaapelit ja eristeet. Muovia löytyy myös mm. maaleista ja liimoista.
Suuri määrä muovia käytetään rakennustuotteiden pakkauksissa, ja ympäristöministeriö hakeekin nyt osana muovitiekartan toimeenpanoa teollisuuden kanssa keinoja muovien määrän vähentämiseksi. Tavoitteena on vähentää muovin käyttöä, tehostaa pakkausmuovien keräystä ja kierrätystä sekä siirtyä kierrätysmuovin käyttöön.
Puutuoteteollisuudessa selvitellään puupohjaisten rakennustuotteiden osuutta ja tavoitteita pakkausmuovien käytön vähentämiseksi. Lisätietoa Puutuoteteollisuudessa antaa Aila Janatuinen
Hallituksen suunnittelemalla kotitalousvähennyksen leikkauksella voi olla hallitusohjelman tavoitteiden vastainen vaikutus. Perusteluna esitetty 95 miljoonan euron säästö voidaan kyseenalaistaa.
Rinteen hallitusohjelmassa ehdotetaan kotitalousvähennysten alentamista. Leikkauksia perustellaan niiden tuottamilla verotuotoilla, jotka olisivat 95 miljoonaa euroa vuositasolla.
Pellervon taloustutkimus (PTT) toteaa ensi viikolla julkaistavassa selvityksessä, että kotitalousvähennyksellä on positiivinen vaikutus sen piirissä olevien alojen työllisyyteen ja kysyntään. Vähennystä hyödynnetään ympäri Suomen. Se rohkaisee käyttämään rekisteröityneitä yrittäjiä ja toimii näin harmaan talouden kitkennässä. Kotitalousvähennys edistää myös olemassa olevan rakennuskannan energiakorjausten suorittamista ja sitä kautta hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.
Kotitalousvähennyksen leikkaus osuu haitallisesti hallituspolitiikan keskeiseen tavoitteeseen työllisyysasteen nostamiseksi. Vähennyksen leikkaus niin Suomessa kuin Ruotsissakin on aiemmin aiheuttanut kysynnän selkeän hiipumisen. Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola näkee toimenpiteen vaikuttavan negatiivisesti suoraan puualan yrityksiin. ”Yritysten kokemuksen mukaan vähennyksen leikkaus on johtanut rakentamisen sekä korjaus- ja huoltotöiden vähenemiseen varsin nopeasti. Kysynnän lasku kohdistuu erityisesti kotimarkkinoista riippuvaisiin pk-sektorin yrityksiin, kuten esimerkiksi ikkuna-, ovi-, kaluste- ja porrasvalmistajiin sekä asentajiin ja myös kattokorjauksien ja huoltotöiden suorittajiin”, Mikkola toteaa.
PTT:n Policy Brief kyseenalaistaa kotitalousvähennyksen leikkauksen perusteluna esitetyn säästön. Mikäli tämä luku perustuu staattiseen laskelmaan, eikä ota huomioon käyttäytymisvaikutuksia, voi siihen suhtautua varauksella. Olisi myös hallitusohjelman mukaista perustella kotitalousvähennyksen muutosta systemaattisella vaikutusarvioinnilla.
Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen korostaa, että ”Kotitalousvähennys on erittäin merkittävä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja työllisyyden kannalta. Kotitaloudet ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja ne ovat taloutensa puitteissa investoineet erityisesti rakennusten energiatehokkuuteen. Myös työssäkäyvät lapsiperheet hyödyntävät vähennystä esimerkiksi siivous- ja lastenhoitopalveluihin. Ikääntyneiden osalta kotitalousvähennys mahdollistaa heidän kotona-asumisen pidempään, kun esimerkiksi omakotitalkkarit tekevät naapuriaputyyppisesti raskaita piha- ja lumitöitä. ”
Savolainen on huolissaan siitä, että kotitalousvähennyksen suunniteltu leikkaus siirtää tarpeellisia energia- ja ylläpitoremontteja tulevaisuuteen sen kasvattaessa kotitalouksille jääviä kustannuksia. Sen seurauksena myös hallitusohjelman tavoite asumisen ja rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi vaarantuu. ”Kuten Ruotsin esimerkistä voidaan nähdä, kotitalousvähennyksen leikkaus johtaa suoraan vähennystä käyttävien ostajien lukumäärän laskuun. Tässä talous- ja ilmastotilanteessa kotitalousvähennystä tulee ennemminkin laajentaa ja korottaa, sekä ulottaa koskemaan myös pienituloisempia. Rakentamisessa keskeinen suunnittelutyö tulee ottaa kotitalousvähennyksen piiriin, vähennyksen määrä palauttaa 3000 euroon ja korvausprosentiksi palauttaa 60 %”, Savolainen painottaa.
Pellervon taloustutkimuksen Policy Brief kotitalousvähennyksen leikkaamisen vaikutuksista julkaistaan 2.9.2019.
Lisätietoja:
Puutuoteteollisuus ry, www.puutuoteteollisuus.fi
Toimitusjohtaja Matti Mikkola, puh. 040 829 4026, matti.mikkola@puutuoteteollisuus.fi
Hallituksen suunnittelemalla kotitalousvähennyksen leikkauksella voi olla hallitusohjelman tavoitteiden vastainen vaikutus. Perusteluna esitetty 95 miljoonan euron säästö voidaan kyseenalaistaa.
Rinteen hallitusohjelmassa ehdotetaan kotitalousvähennysten alentamista. Leikkauksia perustellaan niiden tuottamilla verotuotoilla, jotka olisivat 95 miljoonaa euroa vuositasolla.
Pellervon taloustutkimus (PTT) toteaa ensi viikolla julkaistavassa selvityksessä, että kotitalousvähennyksellä on positiivinen vaikutus sen piirissä olevien alojen työllisyyteen ja kysyntään. Vähennystä hyödynnetään ympäri Suomen. Se rohkaisee käyttämään rekisteröityneitä yrittäjiä ja toimii näin harmaan talouden kitkennässä. Kotitalousvähennys edistää myös olemassa olevan rakennuskannan energiakorjausten suorittamista ja sitä kautta hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.
Kotitalousvähennyksen leikkaus osuu haitallisesti hallituspolitiikan keskeiseen tavoitteeseen työllisyysasteen nostamiseksi. Vähennyksen leikkaus niin Suomessa kuin Ruotsissakin on aiemmin aiheuttanut kysynnän selkeän hiipumisen. Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola näkee toimenpiteen vaikuttavan negatiivisesti suoraan puualan yrityksiin. ”Yritysten kokemuksen mukaan vähennyksen leikkaus on johtanut rakentamisen sekä korjaus- ja huoltotöiden vähenemiseen varsin nopeasti. Kysynnän lasku kohdistuu erityisesti kotimarkkinoista riippuvaisiin pk-sektorin yrityksiin, kuten esimerkiksi ikkuna-, ovi-, kaluste- ja porrasvalmistajiin sekä asentajiin ja myös kattokorjauksien ja huoltotöiden suorittajiin”, Mikkola toteaa.
PTT:n Policy Brief kyseenalaistaa kotitalousvähennyksen leikkauksen perusteluna esitetyn säästön. Mikäli tämä luku perustuu staattiseen laskelmaan, eikä ota huomioon käyttäytymisvaikutuksia, voi siihen suhtautua varauksella. Olisi myös hallitusohjelman mukaista perustella kotitalousvähennyksen muutosta systemaattisella vaikutusarvioinnilla.
Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen korostaa, että ”Kotitalousvähennys on erittäin merkittävä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja työllisyyden kannalta. Kotitaloudet ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja ne ovat taloutensa puitteissa investoineet erityisesti rakennusten energiatehokkuuteen. Myös työssäkäyvät lapsiperheet hyödyntävät vähennystä esimerkiksi siivous- ja lastenhoitopalveluihin. Ikääntyneiden osalta kotitalousvähennys mahdollistaa heidän kotona-asumisen pidempään, kun esimerkiksi omakotitalkkarit tekevät naapuriaputyyppisesti raskaita piha- ja lumitöitä. ”
Savolainen on huolissaan siitä, että kotitalousvähennyksen suunniteltu leikkaus siirtää tarpeellisia energia- ja ylläpitoremontteja tulevaisuuteen sen kasvattaessa kotitalouksille jääviä kustannuksia. Sen seurauksena myös hallitusohjelman tavoite asumisen ja rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi vaarantuu. ”Kuten Ruotsin esimerkistä voidaan nähdä, kotitalousvähennyksen leikkaus johtaa suoraan vähennystä käyttävien ostajien lukumäärän laskuun. Tässä talous- ja ilmastotilanteessa kotitalousvähennystä tulee ennemminkin laajentaa ja korottaa, sekä ulottaa koskemaan myös pienituloisempia. Rakentamisessa keskeinen suunnittelutyö tulee ottaa kotitalousvähennyksen piiriin, vähennyksen määrä palauttaa 3000 euroon ja korvausprosentiksi palauttaa 60 %”, Savolainen painottaa.
Pellervon taloustutkimuksen Policy Brief kotitalousvähennyksen leikkaamisen vaikutuksista julkaistaan 2.9.2019.
Lisätietoja:
Puutuoteteollisuus ry, www.puutuoteteollisuus.fi
Toimitusjohtaja Matti Mikkola, puh. 040 829 4026, matti.mikkola@puutuoteteollisuus.fi
Hallituksen suunnittelemalla kotitalousvähennyksen leikkauksella voi olla hallitusohjelman tavoitteiden vastainen vaikutus. Perusteluna esitetty 95 miljoonan euron säästö voidaan kyseenalaistaa.
Rinteen hallitusohjelmassa ehdotetaan kotitalousvähennysten alentamista. Leikkauksia perustellaan niiden tuottamilla verotuotoilla, jotka olisivat 95 miljoonaa euroa vuositasolla.
Pellervon taloustutkimus (PTT) toteaa ensi viikolla julkaistavassa selvityksessä, että kotitalousvähennyksellä on positiivinen vaikutus sen piirissä olevien alojen työllisyyteen ja kysyntään. Vähennystä hyödynnetään ympäri Suomen. Se rohkaisee käyttämään rekisteröityneitä yrittäjiä ja toimii näin harmaan talouden kitkennässä. Kotitalousvähennys edistää myös olemassa olevan rakennuskannan energiakorjausten suorittamista ja sitä kautta hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.
Kotitalousvähennyksen leikkaus osuu haitallisesti hallituspolitiikan keskeiseen tavoitteeseen työllisyysasteen nostamiseksi. Vähennyksen leikkaus niin Suomessa kuin Ruotsissakin on aiemmin aiheuttanut kysynnän selkeän hiipumisen. Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola näkee toimenpiteen vaikuttavan negatiivisesti suoraan puualan yrityksiin. ”Yritysten kokemuksen mukaan vähennyksen leikkaus on johtanut rakentamisen sekä korjaus- ja huoltotöiden vähenemiseen varsin nopeasti. Kysynnän lasku kohdistuu erityisesti kotimarkkinoista riippuvaisiin pk-sektorin yrityksiin, kuten esimerkiksi ikkuna-, ovi-, kaluste- ja porrasvalmistajiin sekä asentajiin ja myös kattokorjauksien ja huoltotöiden suorittajiin”, Mikkola toteaa.
PTT:n Policy Brief kyseenalaistaa kotitalousvähennyksen leikkauksen perusteluna esitetyn säästön. Mikäli tämä luku perustuu staattiseen laskelmaan, eikä ota huomioon käyttäytymisvaikutuksia, voi siihen suhtautua varauksella. Olisi myös hallitusohjelman mukaista perustella kotitalousvähennyksen muutosta systemaattisella vaikutusarvioinnilla.
Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen korostaa, että ”Kotitalousvähennys on erittäin merkittävä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja työllisyyden kannalta. Kotitaloudet ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja ne ovat taloutensa puitteissa investoineet erityisesti rakennusten energiatehokkuuteen. Myös työssäkäyvät lapsiperheet hyödyntävät vähennystä esimerkiksi siivous- ja lastenhoitopalveluihin. Ikääntyneiden osalta kotitalousvähennys mahdollistaa heidän kotona-asumisen pidempään, kun esimerkiksi omakotitalkkarit tekevät naapuriaputyyppisesti raskaita piha- ja lumitöitä. ”
Savolainen on huolissaan siitä, että kotitalousvähennyksen suunniteltu leikkaus siirtää tarpeellisia energia- ja ylläpitoremontteja tulevaisuuteen sen kasvattaessa kotitalouksille jääviä kustannuksia. Sen seurauksena myös hallitusohjelman tavoite asumisen ja rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi vaarantuu. ”Kuten Ruotsin esimerkistä voidaan nähdä, kotitalousvähennyksen leikkaus johtaa suoraan vähennystä käyttävien ostajien lukumäärän laskuun. Tässä talous- ja ilmastotilanteessa kotitalousvähennystä tulee ennemminkin laajentaa ja korottaa, sekä ulottaa koskemaan myös pienituloisempia. Rakentamisessa keskeinen suunnittelutyö tulee ottaa kotitalousvähennyksen piiriin, vähennyksen määrä palauttaa 3000 euroon ja korvausprosentiksi palauttaa 60 %”, Savolainen painottaa.
Pellervon taloustutkimuksen Policy Brief kotitalousvähennyksen leikkaamisen vaikutuksista julkaistaan 2.9.2019.
Lisätietoja:
Puutuoteteollisuus ry, www.puutuoteteollisuus.fi
Toimitusjohtaja Matti Mikkola, puh. 040 829 4026, matti.mikkola@puutuoteteollisuus.fi
Rinteen hallituksen ohjelman yhtenä tavoitteena on puun käytön kaksinkertaistaminen rakentamisessa. Pyysimme Forecon Oy:n toimitusjohtaja Markku Riihimäen arvioimaan millä sektoreilla puun käytön merkittävä lisääminen on mahdollista. Käyttö on ollut suurimmillaan vuonna 2007 ja uusi tavoite menee siitä hieman yli. Toki rakentamisen rakenne on tällä välillä muuttunut. Markun asiantuntija-artikkeli löytyy etusivultamme.
Viime vuosina puun markkinaosuus on kasvanut erityisesti koulu- ja hoivarakentamisessa. Myös puukerrostalorakentaminen on kehittynyt ja kasvussa. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota myös muihin käyttöalueisiin kuin puurungot: sisustus, uudet puutuotteet, piharakentaminen, liikenne- ja infrarakentaminen. Näihin asioihin palaamme vielä syksymmällä.
Ja jos surffailette sivuillamme www.puutuoteteollisuus.fi, suosittelemme tutkimaan mm. faktasivuamme. Sieltä löytyy tietoa vaikkapa puutuoteteollisuuden puunkäytöstä tai aluetaloudellisista vaikutuksista.
Kesätauko
Siirrymme asteittain kesälomille, toki olemme silloinkin puun kanssa tekemisissä kukin omalla tavallaan ja tahollaan. 15.7.-2.8. välisen ajan olemme lomalla, toki tavoitettavissa samoilla yhteystiedoilla kuin normaalistikin. Elokuussa palaamme toimistoon uusin voimin.
Rinteen hallituksen ohjelman yhtenä tavoitteena on puun käytön kaksinkertaistaminen rakentamisessa. Pyysimme Forecon Oy:n toimitusjohtaja Markku Riihimäen arvioimaan millä sektoreilla puun käytön merkittävä lisääminen on mahdollista. Käyttö on ollut suurimmillaan vuonna 2007 ja uusi tavoite menee siitä hieman yli. Toki rakentamisen rakenne on tällä välillä muuttunut. Markun asiantuntija-artikkeli löytyy etusivultamme.
Viime vuosina puun markkinaosuus on kasvanut erityisesti koulu- ja hoivarakentamisessa. Myös puukerrostalorakentaminen on kehittynyt ja kasvussa. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota myös muihin käyttöalueisiin kuin puurungot: sisustus, uudet puutuotteet, piharakentaminen, liikenne- ja infrarakentaminen. Näihin asioihin palaamme vielä syksymmällä.
Ja jos surffailette sivuillamme www.puutuoteteollisuus.fi, suosittelemme tutkimaan mm. faktasivuamme. Sieltä löytyy tietoa vaikkapa puutuoteteollisuuden puunkäytöstä tai aluetaloudellisista vaikutuksista.
Kesätauko
Siirrymme asteittain kesälomille, toki olemme silloinkin puun kanssa tekemisissä kukin omalla tavallaan ja tahollaan. 15.7.-2.8. välisen ajan olemme lomalla, toki tavoitettavissa samoilla yhteystiedoilla kuin normaalistikin. Elokuussa palaamme toimistoon uusin voimin.
Rinteen hallituksen ohjelman yhtenä tavoitteena on puun käytön kaksinkertaistaminen rakentamisessa. Pyysimme Forecon Oy:n toimitusjohtaja Markku Riihimäen arvioimaan millä sektoreilla puun käytön merkittävä lisääminen on mahdollista. Käyttö on ollut suurimmillaan vuonna 2007 ja uusi tavoite menee siitä hieman yli. Toki rakentamisen rakenne on tällä välillä muuttunut. Markun asiantuntija-artikkeli löytyy etusivultamme.
Viime vuosina puun markkinaosuus on kasvanut erityisesti koulu- ja hoivarakentamisessa. Myös puukerrostalorakentaminen on kehittynyt ja kasvussa. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota myös muihin käyttöalueisiin kuin puurungot: sisustus, uudet puutuotteet, piharakentaminen, liikenne- ja infrarakentaminen. Näihin asioihin palaamme vielä syksymmällä.
Ja jos surffailette sivuillamme www.puutuoteteollisuus.fi, suosittelemme tutkimaan mm. faktasivuamme. Sieltä löytyy tietoa vaikkapa puutuoteteollisuuden puunkäytöstä tai aluetaloudellisista vaikutuksista.
Kesätauko
Siirrymme asteittain kesälomille, toki olemme silloinkin puun kanssa tekemisissä kukin omalla tavallaan ja tahollaan. 15.7.-2.8. välisen ajan olemme lomalla, toki tavoitettavissa samoilla yhteystiedoilla kuin normaalistikin. Elokuussa palaamme toimistoon uusin voimin.
Puurakenteiden eurooppalainen suunnitteluohje täydentyy
Eurokoodit ovat Euroopan yhteisiä suunnittelustandardeja, jotka käytännössä määrittelevät miten Euroopassa rakennetaan. Myös Suomessa rakentamisen lainsäädäntö nojautuu eurokoodeihin. Yhteinen standardipohja tukee myös tuotteiden vientiä luomalla yhteistä markkinaa.
Eurokoodi 5 ohjaa puurakenteiden suunnittelua
Puurakenteiden suunnitteluohje (EN1995-1-1) on uudistumassa ja keskeisiä osia siitä on parhaillaan lausuntokierroksella. Tässä vaiheessa on mahdollista merkittävästi vaikuttaa ohjeen sisältöön. Aikaa kommentointiin on 15.7. saakka. Kommentteja käsittelee eurokoodin projektiryhmä 3, jonka johdossa on Tomi Toratti Puutuoteteollisuudesta.
Lausunnolla olevat luonnokset käsittelevät seuraavia aiheita: suunnittelun perusteet, lattian värähtely, levyjäykistys, paaluperustukset (uusi aihe), reiät palkeissa (uusi aihe), poikittainen puristus, stabiliteetti ja tuenta.
Myöhemmin muutosluonnoksia on tulossa mm. puurakenteiden palosuunnittelun eurokoodiin (EN 1995-1-2). Tässä ryhmässä on Suomesta mukana Jouni Hakkarainen Eurofins Oy:ltä. Seuraavaksi myös puurakenteiden liitossuunnittelu -kappale tulee lausunnolle. Näiden luonnokset ovat ensimmäisiä luonnosversioita, joten näiden sisältö on edellistä alustavammassa vaiheessa.
Kommentointia koordinoi CEN TC250/SC5 seurantaryhmä (sihteeri Timo Tikanoja) ja lisätietoa aiheista ja luonnoksista saa Tomi Toratilta Puutuoteteollisuus ry:stä. Asiasta lisää sivustollamme /tarkeat-aiheemme/eurokoodit
Huonekalujen muotoilukilpailu tulossa
Puuteollisuusyrittäjät ry järjestää yhdessä muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamon ja Ympäristöministeriön kanssa huonekalujen muotoilukilpailun. Kilpailu julkistetaan Habitare 2019 - messuilla.
Puuteollisuusyrittäjät ry:n toteuttamassa huonekalualan kilpailukykyä koskevassa selvityksessä havaittiin markkinoinnin ja tuotekehityksen – erityisesti muotoilun – keskeinen rooli kilpailukyvylle. Tätä pyritään parantamaan huonekalujen muotoilukilpailun avulla. Kilpailu julkistetaan Habitare 2019 -messujen yhteydessä ja tulokset julkistetaan Habitare 2020 -messuilla.
Lisätietoa antaa Janne Liias, Puuteollisuusyrittäjät ry, p. 0400 510 755
Konferenssin ohjelma on täydentynyt. Tarjolla on laaja kattaus alan uusinta tietoa ympäri maailman. Alempi osallistumismaksu on voimassa vielä 21.6. saakka.
Puurakenteiden eurooppalainen suunnitteluohje täydentyy
Eurokoodit ovat Euroopan yhteisiä suunnittelustandardeja, jotka käytännössä määrittelevät miten Euroopassa rakennetaan. Myös Suomessa rakentamisen lainsäädäntö nojautuu eurokoodeihin. Yhteinen standardipohja tukee myös tuotteiden vientiä luomalla yhteistä markkinaa.
Eurokoodi 5 ohjaa puurakenteiden suunnittelua
Puurakenteiden suunnitteluohje (EN1995-1-1) on uudistumassa ja keskeisiä osia siitä on parhaillaan lausuntokierroksella. Tässä vaiheessa on mahdollista merkittävästi vaikuttaa ohjeen sisältöön. Aikaa kommentointiin on 15.7. saakka. Kommentteja käsittelee eurokoodin projektiryhmä 3, jonka johdossa on Tomi Toratti Puutuoteteollisuudesta.
Lausunnolla olevat luonnokset käsittelevät seuraavia aiheita: suunnittelun perusteet, lattian värähtely, levyjäykistys, paaluperustukset (uusi aihe), reiät palkeissa (uusi aihe), poikittainen puristus, stabiliteetti ja tuenta.
Myöhemmin muutosluonnoksia on tulossa mm. puurakenteiden palosuunnittelun eurokoodiin (EN 1995-1-2). Tässä ryhmässä on Suomesta mukana Jouni Hakkarainen Eurofins Oy:ltä. Seuraavaksi myös puurakenteiden liitossuunnittelu -kappale tulee lausunnolle. Näiden luonnokset ovat ensimmäisiä luonnosversioita, joten näiden sisältö on edellistä alustavammassa vaiheessa.
Kommentointia koordinoi CEN TC250/SC5 seurantaryhmä (sihteeri Timo Tikanoja) ja lisätietoa aiheista ja luonnoksista saa Tomi Toratilta Puutuoteteollisuus ry:stä. Asiasta lisää sivustollamme /tarkeat-aiheemme/eurokoodit
Huonekalujen muotoilukilpailu tulossa
Puuteollisuusyrittäjät ry järjestää yhdessä muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamon ja Ympäristöministeriön kanssa huonekalujen muotoilukilpailun. Kilpailu julkistetaan Habitare 2019 - messuilla.
Puuteollisuusyrittäjät ry:n toteuttamassa huonekalualan kilpailukykyä koskevassa selvityksessä havaittiin markkinoinnin ja tuotekehityksen – erityisesti muotoilun – keskeinen rooli kilpailukyvylle. Tätä pyritään parantamaan huonekalujen muotoilukilpailun avulla. Kilpailu julkistetaan Habitare 2019 -messujen yhteydessä ja tulokset julkistetaan Habitare 2020 -messuilla.
Lisätietoa antaa Janne Liias, Puuteollisuusyrittäjät ry, p. 0400 510 755
Konferenssin ohjelma on täydentynyt. Tarjolla on laaja kattaus alan uusinta tietoa ympäri maailman. Alempi osallistumismaksu on voimassa vielä 21.6. saakka.
Puurakenteiden eurooppalainen suunnitteluohje täydentyy
Eurokoodit ovat Euroopan yhteisiä suunnittelustandardeja, jotka käytännössä määrittelevät miten Euroopassa rakennetaan. Myös Suomessa rakentamisen lainsäädäntö nojautuu eurokoodeihin. Yhteinen standardipohja tukee myös tuotteiden vientiä luomalla yhteistä markkinaa.
Eurokoodi 5 ohjaa puurakenteiden suunnittelua
Puurakenteiden suunnitteluohje (EN1995-1-1) on uudistumassa ja keskeisiä osia siitä on parhaillaan lausuntokierroksella. Tässä vaiheessa on mahdollista merkittävästi vaikuttaa ohjeen sisältöön. Aikaa kommentointiin on 15.7. saakka. Kommentteja käsittelee eurokoodin projektiryhmä 3, jonka johdossa on Tomi Toratti Puutuoteteollisuudesta.
Lausunnolla olevat luonnokset käsittelevät seuraavia aiheita: suunnittelun perusteet, lattian värähtely, levyjäykistys, paaluperustukset (uusi aihe), reiät palkeissa (uusi aihe), poikittainen puristus, stabiliteetti ja tuenta.
Myöhemmin muutosluonnoksia on tulossa mm. puurakenteiden palosuunnittelun eurokoodiin (EN 1995-1-2). Tässä ryhmässä on Suomesta mukana Jouni Hakkarainen Eurofins Oy:ltä. Seuraavaksi myös puurakenteiden liitossuunnittelu -kappale tulee lausunnolle. Näiden luonnokset ovat ensimmäisiä luonnosversioita, joten näiden sisältö on edellistä alustavammassa vaiheessa.
Kommentointia koordinoi CEN TC250/SC5 seurantaryhmä (sihteeri Timo Tikanoja) ja lisätietoa aiheista ja luonnoksista saa Tomi Toratilta Puutuoteteollisuus ry:stä. Asiasta lisää sivustollamme /tarkeat-aiheemme/eurokoodit
Huonekalujen muotoilukilpailu tulossa
Puuteollisuusyrittäjät ry järjestää yhdessä muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamon ja Ympäristöministeriön kanssa huonekalujen muotoilukilpailun. Kilpailu julkistetaan Habitare 2019 - messuilla.
Puuteollisuusyrittäjät ry:n toteuttamassa huonekalualan kilpailukykyä koskevassa selvityksessä havaittiin markkinoinnin ja tuotekehityksen – erityisesti muotoilun – keskeinen rooli kilpailukyvylle. Tätä pyritään parantamaan huonekalujen muotoilukilpailun avulla. Kilpailu julkistetaan Habitare 2019 -messujen yhteydessä ja tulokset julkistetaan Habitare 2020 -messuilla.
Lisätietoa antaa Janne Liias, Puuteollisuusyrittäjät ry, p. 0400 510 755
Konferenssin ohjelma on täydentynyt. Tarjolla on laaja kattaus alan uusinta tietoa ympäri maailman. Alempi osallistumismaksu on voimassa vielä 21.6. saakka.
Tiedote. Julkaistu: 03.06.2019, 11:54
Puutuoteteollisuus ry
Rinteen hallitus haluaa uudessa hallitusohjelmassa panostaa vahvasti puutuoteteollisuuteen ja puurakentamiseen. Hallitusohjelmassa todetaan, että puun käyttö lisää niin suomalaista työtä kuin positiivisia ilmastovaikutuksia. Puurakentamista edistetään, sillä puurakennus toimii myös hiilivarastona. Puurakentamisen ja vähähiilisen rakentamisen edistämistä toteutetaan nopeuttamalla vähähiilisen rakentamisen tiekartan täytäntöönpanoa ja edistämällä kiertotaloutta rakentamisessa. Puurakentamisen toimenpideohjelmaa jatketaan vuoden 2022 loppuun saakka. Julkisessa rakentamisessa puurakentamiselle osoitetaan tavoitteet.
Puutuoteteollisuus on neuvottelujen aikana nostanut esille puurakentamisen haasteet palomääräysten osalta. Hallitusohjelman tavoitteena on kehittää palomääräysten materiaalineutraaliutta niin, että puurakennusten kaksinkertaisen (teknisen ja rakenteellisen) palosuojauksen tarve vähenee. Samalla halutaan myös selvittää, onko puurakentamisen palomääräyksiä syytä keventää.
Puutuoteteollisuus on esittänyt puurakentamisen vahvempaa huomioimista ARA-asuntotuotannossa. Samalla puurakentamista on haluttu tuoda voimakkaammin mukaan MAL-sopimuksiin. Hallitusohjelmassa on nyt huomioitu puurakentamisen edistäminen ARA-asuntotuotannossa MAL-alueilla maksettavalla korotetulla käynnistysavustuksella. Puurakentamisessa otetaan käyttöön 20 prosentin korotettu käynnistysavustus, joka esimerkiksi Helsingin seudulla tarkoittaa 2000 euron korotusta asuntoa kohden ja muilla MAL-alueilla 600 - 1000 euroa asuntoa kohden.
Tutkimuksen ja kehityksen osalta hallitusohjelmassa edistetään korkean jalostusarvon ja pitkään hiiltä varastoivien puutuotteiden tutkimusta ja tuotekehitystä sekä sivuvirtojen kestävää hyödyntämistä. Puutuoteteollisuuden esityksen mukaisesti hallitusohjelmassa edistetään puurakentamisen osaamista ja täydennyskoulutusta rakennusalalla sekä puurakentamisen tutkimusta, tuotekehitystä ja vienninedistämistä.
Tiedote. Julkaistu: 03.06.2019, 11:54
Puutuoteteollisuus ry
Rinteen hallitus haluaa uudessa hallitusohjelmassa panostaa vahvasti puutuoteteollisuuteen ja puurakentamiseen. Hallitusohjelmassa todetaan, että puun käyttö lisää niin suomalaista työtä kuin positiivisia ilmastovaikutuksia. Puurakentamista edistetään, sillä puurakennus toimii myös hiilivarastona. Puurakentamisen ja vähähiilisen rakentamisen edistämistä toteutetaan nopeuttamalla vähähiilisen rakentamisen tiekartan täytäntöönpanoa ja edistämällä kiertotaloutta rakentamisessa. Puurakentamisen toimenpideohjelmaa jatketaan vuoden 2022 loppuun saakka. Julkisessa rakentamisessa puurakentamiselle osoitetaan tavoitteet.
Puutuoteteollisuus on neuvottelujen aikana nostanut esille puurakentamisen haasteet palomääräysten osalta. Hallitusohjelman tavoitteena on kehittää palomääräysten materiaalineutraaliutta niin, että puurakennusten kaksinkertaisen (teknisen ja rakenteellisen) palosuojauksen tarve vähenee. Samalla halutaan myös selvittää, onko puurakentamisen palomääräyksiä syytä keventää.
Puutuoteteollisuus on esittänyt puurakentamisen vahvempaa huomioimista ARA-asuntotuotannossa. Samalla puurakentamista on haluttu tuoda voimakkaammin mukaan MAL-sopimuksiin. Hallitusohjelmassa on nyt huomioitu puurakentamisen edistäminen ARA-asuntotuotannossa MAL-alueilla maksettavalla korotetulla käynnistysavustuksella. Puurakentamisessa otetaan käyttöön 20 prosentin korotettu käynnistysavustus, joka esimerkiksi Helsingin seudulla tarkoittaa 2000 euron korotusta asuntoa kohden ja muilla MAL-alueilla 600 - 1000 euroa asuntoa kohden.
Tutkimuksen ja kehityksen osalta hallitusohjelmassa edistetään korkean jalostusarvon ja pitkään hiiltä varastoivien puutuotteiden tutkimusta ja tuotekehitystä sekä sivuvirtojen kestävää hyödyntämistä. Puutuoteteollisuuden esityksen mukaisesti hallitusohjelmassa edistetään puurakentamisen osaamista ja täydennyskoulutusta rakennusalalla sekä puurakentamisen tutkimusta, tuotekehitystä ja vienninedistämistä.
Tiedote. Julkaistu: 03.06.2019, 11:54
Puutuoteteollisuus ry
Rinteen hallitus haluaa uudessa hallitusohjelmassa panostaa vahvasti puutuoteteollisuuteen ja puurakentamiseen. Hallitusohjelmassa todetaan, että puun käyttö lisää niin suomalaista työtä kuin positiivisia ilmastovaikutuksia. Puurakentamista edistetään, sillä puurakennus toimii myös hiilivarastona. Puurakentamisen ja vähähiilisen rakentamisen edistämistä toteutetaan nopeuttamalla vähähiilisen rakentamisen tiekartan täytäntöönpanoa ja edistämällä kiertotaloutta rakentamisessa. Puurakentamisen toimenpideohjelmaa jatketaan vuoden 2022 loppuun saakka. Julkisessa rakentamisessa puurakentamiselle osoitetaan tavoitteet.
Puutuoteteollisuus on neuvottelujen aikana nostanut esille puurakentamisen haasteet palomääräysten osalta. Hallitusohjelman tavoitteena on kehittää palomääräysten materiaalineutraaliutta niin, että puurakennusten kaksinkertaisen (teknisen ja rakenteellisen) palosuojauksen tarve vähenee. Samalla halutaan myös selvittää, onko puurakentamisen palomääräyksiä syytä keventää.
Puutuoteteollisuus on esittänyt puurakentamisen vahvempaa huomioimista ARA-asuntotuotannossa. Samalla puurakentamista on haluttu tuoda voimakkaammin mukaan MAL-sopimuksiin. Hallitusohjelmassa on nyt huomioitu puurakentamisen edistäminen ARA-asuntotuotannossa MAL-alueilla maksettavalla korotetulla käynnistysavustuksella. Puurakentamisessa otetaan käyttöön 20 prosentin korotettu käynnistysavustus, joka esimerkiksi Helsingin seudulla tarkoittaa 2000 euron korotusta asuntoa kohden ja muilla MAL-alueilla 600 - 1000 euroa asuntoa kohden.
Tutkimuksen ja kehityksen osalta hallitusohjelmassa edistetään korkean jalostusarvon ja pitkään hiiltä varastoivien puutuotteiden tutkimusta ja tuotekehitystä sekä sivuvirtojen kestävää hyödyntämistä. Puutuoteteollisuuden esityksen mukaisesti hallitusohjelmassa edistetään puurakentamisen osaamista ja täydennyskoulutusta rakennusalalla sekä puurakentamisen tutkimusta, tuotekehitystä ja vienninedistämistä.
Puutuoteteollisuuden kevätkokous pidettiin 15.5. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Jari Suominen Stora Ensolta ja varapuheenjohtajana jatkaa Puusepänteollisuus ry:n edustajana toimiva Hannu Saarinen Lammin Ikkunat Oy:ltä. Uutena jäsenenä hallitukseen tuli UPM Timberin Aki Temmes.
Nettisivustomme on uudistettu
Nettisivustomme www.puutuoteteollisuus.fi on uudistunut. Ensisisijaisena tavoitteena oli parantaa tarjolla olevan tiedon ajankohtaisuutta ja osuvuutta, jonka vuoksi valitsimme helposti päivitettävän alustan. Etusivulle nostetaankin näkyville uusimpia tai ajankohtaisen keskustelun kannalta tärkeimpiä asiakokonaisuuksia, mutta päivittyvää tietoa lisätään myös sivuston alavalikkoihin.
Erityisesti olemme panostamassa puutuoteteollisuuteen ja sen merkitykseen liittyvän tiedon tarjoamiseen. Tämäkin osio täydentyy koko ajan. Erityisesti nyt hallitusohjelman muodostamisen aikaan olemme nostaneet päällimmäiseksi puutuoteteollisuuden valtakunnallisen ja aluetaloudellinen merkityksen, jonka tausta-aineistona on tarjolla maakunnallinen kooste sivustollamme täällä.
Forum Wood Building Nordic Helsingissä
Pohjoismainen Forum Wood Building Nordic järjestetään vuorovuosina kolmessa eri maassa. Konferensseissa käsitellään mm. puurakentamiseen liittyviä tuoreimpia tutkimustuloksia ja kehityshankkeita.
Syyskuun 25.-27. järjestettävässä konferenssissa esitellään mm. alan digitalisaatiota, kestävyys (sustainability)- ja paloasioita sekä rakennusjärjestelmiä. Lisäksi tapahtuman yhteydessä on tarjolla tutustumiskäyntejä ja retkeily. Tapahtuman sivusto on täällä.
Muistutus RoHS-direktiivistä
Mikäli missä tahansa tuotteessa on sähköllä toimiva osa, koko tuote voi olla sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vaarallisia aineita säätelevän direktiivin alainen. Näitä aineita ovat eräät metallit, muovinpehmentimet ja palonestoaineet. Sähköisiä osia voivat olla esim. sähkölukot tai moottorit.
Direktiivin laajennus astuu voimaan 22.7.2019. Lisätietoa saa Tukesin sivulta täältä.
Puutuoteteollisuuden kevätkokous pidettiin 15.5. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Jari Suominen Stora Ensolta ja varapuheenjohtajana jatkaa Puusepänteollisuus ry:n edustajana toimiva Hannu Saarinen Lammin Ikkunat Oy:ltä. Uutena jäsenenä hallitukseen tuli UPM Timberin Aki Temmes.
Nettisivustomme on uudistettu
Nettisivustomme www.puutuoteteollisuus.fi on uudistunut. Ensisisijaisena tavoitteena oli parantaa tarjolla olevan tiedon ajankohtaisuutta ja osuvuutta, jonka vuoksi valitsimme helposti päivitettävän alustan. Etusivulle nostetaankin näkyville uusimpia tai ajankohtaisen keskustelun kannalta tärkeimpiä asiakokonaisuuksia, mutta päivittyvää tietoa lisätään myös sivuston alavalikkoihin.
Erityisesti olemme panostamassa puutuoteteollisuuteen ja sen merkitykseen liittyvän tiedon tarjoamiseen. Tämäkin osio täydentyy koko ajan. Erityisesti nyt hallitusohjelman muodostamisen aikaan olemme nostaneet päällimmäiseksi puutuoteteollisuuden valtakunnallisen ja aluetaloudellinen merkityksen, jonka tausta-aineistona on tarjolla maakunnallinen kooste sivustollamme täällä.
Forum Wood Building Nordic Helsingissä
Pohjoismainen Forum Wood Building Nordic järjestetään vuorovuosina kolmessa eri maassa. Konferensseissa käsitellään mm. puurakentamiseen liittyviä tuoreimpia tutkimustuloksia ja kehityshankkeita.
Syyskuun 25.-27. järjestettävässä konferenssissa esitellään mm. alan digitalisaatiota, kestävyys (sustainability)- ja paloasioita sekä rakennusjärjestelmiä. Lisäksi tapahtuman yhteydessä on tarjolla tutustumiskäyntejä ja retkeily. Tapahtuman sivusto on täällä.
Muistutus RoHS-direktiivistä
Mikäli missä tahansa tuotteessa on sähköllä toimiva osa, koko tuote voi olla sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vaarallisia aineita säätelevän direktiivin alainen. Näitä aineita ovat eräät metallit, muovinpehmentimet ja palonestoaineet. Sähköisiä osia voivat olla esim. sähkölukot tai moottorit.
Direktiivin laajennus astuu voimaan 22.7.2019. Lisätietoa saa Tukesin sivulta täältä.
Puutuoteteollisuuden kevätkokous pidettiin 15.5. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Jari Suominen Stora Ensolta ja varapuheenjohtajana jatkaa Puusepänteollisuus ry:n edustajana toimiva Hannu Saarinen Lammin Ikkunat Oy:ltä. Uutena jäsenenä hallitukseen tuli UPM Timberin Aki Temmes.
Nettisivustomme on uudistettu
Nettisivustomme www.puutuoteteollisuus.fi on uudistunut. Ensisisijaisena tavoitteena oli parantaa tarjolla olevan tiedon ajankohtaisuutta ja osuvuutta, jonka vuoksi valitsimme helposti päivitettävän alustan. Etusivulle nostetaankin näkyville uusimpia tai ajankohtaisen keskustelun kannalta tärkeimpiä asiakokonaisuuksia, mutta päivittyvää tietoa lisätään myös sivuston alavalikkoihin.
Erityisesti olemme panostamassa puutuoteteollisuuteen ja sen merkitykseen liittyvän tiedon tarjoamiseen. Tämäkin osio täydentyy koko ajan. Erityisesti nyt hallitusohjelman muodostamisen aikaan olemme nostaneet päällimmäiseksi puutuoteteollisuuden valtakunnallisen ja aluetaloudellinen merkityksen, jonka tausta-aineistona on tarjolla maakunnallinen kooste sivustollamme täällä.
Forum Wood Building Nordic Helsingissä
Pohjoismainen Forum Wood Building Nordic järjestetään vuorovuosina kolmessa eri maassa. Konferensseissa käsitellään mm. puurakentamiseen liittyviä tuoreimpia tutkimustuloksia ja kehityshankkeita.
Syyskuun 25.-27. järjestettävässä konferenssissa esitellään mm. alan digitalisaatiota, kestävyys (sustainability)- ja paloasioita sekä rakennusjärjestelmiä. Lisäksi tapahtuman yhteydessä on tarjolla tutustumiskäyntejä ja retkeily. Tapahtuman sivusto on täällä.
Muistutus RoHS-direktiivistä
Mikäli missä tahansa tuotteessa on sähköllä toimiva osa, koko tuote voi olla sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vaarallisia aineita säätelevän direktiivin alainen. Näitä aineita ovat eräät metallit, muovinpehmentimet ja palonestoaineet. Sähköisiä osia voivat olla esim. sähkölukot tai moottorit.
Direktiivin laajennus astuu voimaan 22.7.2019. Lisätietoa saa Tukesin sivulta täältä.
Puutuoteteollisuus ry on julkaissut suomalaisen havusahatavaran ympäristöselosteen. Se on julkaistu ja nähtävissä Rakennustietosäätiön kautta tunnuksella RTS_27_19. Seloste kertoo tuotetun havusahatavaran kuutiometrille kohdennetut elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset.
Ympäristöseloste on laskettu rakennustuotteiden ympäristöselosteiden laatimista ohjeistavan standardin EN15804 mukaisesti. Aineistona on kattava otos suomalaisesta sahaustoiminnasta koostuen yhteensä 18 sahalaitoksen tiedoista ympäri Suomea. Mukana on kaikki Metsä Fibre Oy:n, Stora Enso Wood Products’in, UPM Timberin sekä Versowood Oy:n sahalaitokset.
Seloste palvelee rakentamista
Rakennustuotteiden ympäristöselosteista poimittuja tietoja käytetään rakennusten ympäristövaikutusten laskentaan. Ympäristöselosteella puutuoteteollisuus valmistautuu Ympäristöministeriön valmistelemaan rakennusten hiilijalanjäljen laskentaan ja sääntelyyn, jonka on kaavailtu astumaan voimaan vuoden 2025 aikana.
Seloste on julkaistu myös englanniksi, joten sen tietoja voi helposti hyödyntää myös muissa suomalaista sahatavaraa käyttävissä maissa. Ympäristötietoa kysytään yhä useammin ja standardin mukaan laskettu ja kolmannen osapuolen varmentama tieto on luotettavaa. Myös julkaisu tapahtui ulkoisen osapuolen toimesta.
Sahatavaran seloste auttaa jalostajia
Laajapohjainen sahatavaran seloste on tärkeä syöttötieto koko jalostusketjulle. Jalosteiden selosteessa tarvitsee keskittyä vain oman tuotteen vaikutusten mittaamiseen ja laskentaan.
Ympäristövaikutuksen arviointi jo suunnitteluvaiheessa
Ympäristöministeriön rahoituksen turvin valmisteilla on laskentaohjelma, jonka projektinimi on Entä jos rakentaisin puusta. Sillä suunnittelija voi helposti hahmotella rakennusta ja sen hiilijalanjälkeä vaihtelemalla eri materiaaleja ja rakenteita.
Rakennusten hiilijalanjälkitiedon arvioidaan sisältyvän rakennusmääräyksiin vuodesta 2025 alkaen. Laskentaa suoritetaan jo nyt erilaisissa pilottiprojekteissa, joiden avulla Ympäristöministeriö tarkastelee tasoja, joihin eri rakennustyypeillä on mahdollisuus päästä.
Tutkimuksen hankeportaalissa uusia hankkeita
Hankeportaaliimme on päivittynyt lukuisa määrä uusia tutkimushankkeita. Kannattaa käydä tutustumassa mitä Suomessa tällä hetkellä tutkitaan! Ja muistutamme, että portaalia voi käyttää myös oman osaamisen ja ideoiden esittelyyn sekä hankekumppaneiden hakemiseen.
Puutekniikan insinööriksi muuntokoulutuksella
Puutekniikan insinööriosaamisesta on pulaa. Lahden, Lapin ja Centrian ammattikorkeakoulut tarjoavat puutekniikan, puurakentamisen ja tuotantotalouden täydennyskoulutuksen muun alan insinööritutkinnon suorittaneille tai kesken jääneiden opintojen omaaville henkilöille. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus hypätä mukaan tulevaisuuden alan kehittäjäksi! Hakuaikaa on huhtikuun loppuun.
Puutuoteteollisuus ry on julkaissut suomalaisen havusahatavaran ympäristöselosteen. Se on julkaistu ja nähtävissä Rakennustietosäätiön kautta tunnuksella RTS_27_19. Seloste kertoo tuotetun havusahatavaran kuutiometrille kohdennetut elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset.
Ympäristöseloste on laskettu rakennustuotteiden ympäristöselosteiden laatimista ohjeistavan standardin EN15804 mukaisesti. Aineistona on kattava otos suomalaisesta sahaustoiminnasta koostuen yhteensä 18 sahalaitoksen tiedoista ympäri Suomea. Mukana on kaikki Metsä Fibre Oy:n, Stora Enso Wood Products’in, UPM Timberin sekä Versowood Oy:n sahalaitokset.
Seloste palvelee rakentamista
Rakennustuotteiden ympäristöselosteista poimittuja tietoja käytetään rakennusten ympäristövaikutusten laskentaan. Ympäristöselosteella puutuoteteollisuus valmistautuu Ympäristöministeriön valmistelemaan rakennusten hiilijalanjäljen laskentaan ja sääntelyyn, jonka on kaavailtu astumaan voimaan vuoden 2025 aikana.
Seloste on julkaistu myös englanniksi, joten sen tietoja voi helposti hyödyntää myös muissa suomalaista sahatavaraa käyttävissä maissa. Ympäristötietoa kysytään yhä useammin ja standardin mukaan laskettu ja kolmannen osapuolen varmentama tieto on luotettavaa. Myös julkaisu tapahtui ulkoisen osapuolen toimesta.
Sahatavaran seloste auttaa jalostajia
Laajapohjainen sahatavaran seloste on tärkeä syöttötieto koko jalostusketjulle. Jalosteiden selosteessa tarvitsee keskittyä vain oman tuotteen vaikutusten mittaamiseen ja laskentaan.
Ympäristövaikutuksen arviointi jo suunnitteluvaiheessa
Ympäristöministeriön rahoituksen turvin valmisteilla on laskentaohjelma, jonka projektinimi on Entä jos rakentaisin puusta. Sillä suunnittelija voi helposti hahmotella rakennusta ja sen hiilijalanjälkeä vaihtelemalla eri materiaaleja ja rakenteita.
Rakennusten hiilijalanjälkitiedon arvioidaan sisältyvän rakennusmääräyksiin vuodesta 2025 alkaen. Laskentaa suoritetaan jo nyt erilaisissa pilottiprojekteissa, joiden avulla Ympäristöministeriö tarkastelee tasoja, joihin eri rakennustyypeillä on mahdollisuus päästä.
Tutkimuksen hankeportaalissa uusia hankkeita
Hankeportaaliimme on päivittynyt lukuisa määrä uusia tutkimushankkeita. Kannattaa käydä tutustumassa mitä Suomessa tällä hetkellä tutkitaan! Ja muistutamme, että portaalia voi käyttää myös oman osaamisen ja ideoiden esittelyyn sekä hankekumppaneiden hakemiseen.
Puutekniikan insinööriksi muuntokoulutuksella
Puutekniikan insinööriosaamisesta on pulaa. Lahden, Lapin ja Centrian ammattikorkeakoulut tarjoavat puutekniikan, puurakentamisen ja tuotantotalouden täydennyskoulutuksen muun alan insinööritutkinnon suorittaneille tai kesken jääneiden opintojen omaaville henkilöille. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus hypätä mukaan tulevaisuuden alan kehittäjäksi! Hakuaikaa on huhtikuun loppuun.
Puutuoteteollisuus ry on julkaissut suomalaisen havusahatavaran ympäristöselosteen. Se on julkaistu ja nähtävissä Rakennustietosäätiön kautta tunnuksella RTS_27_19. Seloste kertoo tuotetun havusahatavaran kuutiometrille kohdennetut elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset.
Ympäristöseloste on laskettu rakennustuotteiden ympäristöselosteiden laatimista ohjeistavan standardin EN15804 mukaisesti. Aineistona on kattava otos suomalaisesta sahaustoiminnasta koostuen yhteensä 18 sahalaitoksen tiedoista ympäri Suomea. Mukana on kaikki Metsä Fibre Oy:n, Stora Enso Wood Products’in, UPM Timberin sekä Versowood Oy:n sahalaitokset.
Seloste palvelee rakentamista
Rakennustuotteiden ympäristöselosteista poimittuja tietoja käytetään rakennusten ympäristövaikutusten laskentaan. Ympäristöselosteella puutuoteteollisuus valmistautuu Ympäristöministeriön valmistelemaan rakennusten hiilijalanjäljen laskentaan ja sääntelyyn, jonka on kaavailtu astumaan voimaan vuoden 2025 aikana.
Seloste on julkaistu myös englanniksi, joten sen tietoja voi helposti hyödyntää myös muissa suomalaista sahatavaraa käyttävissä maissa. Ympäristötietoa kysytään yhä useammin ja standardin mukaan laskettu ja kolmannen osapuolen varmentama tieto on luotettavaa. Myös julkaisu tapahtui ulkoisen osapuolen toimesta.
Sahatavaran seloste auttaa jalostajia
Laajapohjainen sahatavaran seloste on tärkeä syöttötieto koko jalostusketjulle. Jalosteiden selosteessa tarvitsee keskittyä vain oman tuotteen vaikutusten mittaamiseen ja laskentaan.
Ympäristövaikutuksen arviointi jo suunnitteluvaiheessa
Ympäristöministeriön rahoituksen turvin valmisteilla on laskentaohjelma, jonka projektinimi on Entä jos rakentaisin puusta. Sillä suunnittelija voi helposti hahmotella rakennusta ja sen hiilijalanjälkeä vaihtelemalla eri materiaaleja ja rakenteita.
Rakennusten hiilijalanjälkitiedon arvioidaan sisältyvän rakennusmääräyksiin vuodesta 2025 alkaen. Laskentaa suoritetaan jo nyt erilaisissa pilottiprojekteissa, joiden avulla Ympäristöministeriö tarkastelee tasoja, joihin eri rakennustyypeillä on mahdollisuus päästä.
Tutkimuksen hankeportaalissa uusia hankkeita
Hankeportaaliimme on päivittynyt lukuisa määrä uusia tutkimushankkeita. Kannattaa käydä tutustumassa mitä Suomessa tällä hetkellä tutkitaan! Ja muistutamme, että portaalia voi käyttää myös oman osaamisen ja ideoiden esittelyyn sekä hankekumppaneiden hakemiseen.
Puutekniikan insinööriksi muuntokoulutuksella
Puutekniikan insinööriosaamisesta on pulaa. Lahden, Lapin ja Centrian ammattikorkeakoulut tarjoavat puutekniikan, puurakentamisen ja tuotantotalouden täydennyskoulutuksen muun alan insinööritutkinnon suorittaneille tai kesken jääneiden opintojen omaaville henkilöille. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus hypätä mukaan tulevaisuuden alan kehittäjäksi! Hakuaikaa on huhtikuun loppuun.
Rakennuksen ääneneristysvaatimus rajataan melualueille
Puutuoteteollisuus esitti vuoden 2018 alussa voimaan tulleen rakennusten ääniympäristöstä annetun asetuksen muuttamista. Sen koettiin aiheuttavan erityisesti pientalorakentamiselle ylimääräisiä kustannuksia sellaisillakin alueilla, joissa vahva ääneneristys ei ole tarpeen.
Ympäristöministeriö on nyt julkaissut asetuksen muutoksen, joka astuu voimaan 1.4.2019. Muutos täsmentää rakennuksen ulkovaipan ääneneristysvaatimuksen koskemaan vain melualueita. Paikallinen kaavamääräys voi tiukentaa vaatimusta. Muutoksessa oleskeluparvekkeiden osalta vaatimus lievenee.
Alkuperäinen asetus olisi vaatinut kalliita meluselvityksiä myös alueille, joissa melu ei ole ongelma. Selvitysten kustannukset olisivat rasittaneet erityisesti pientalorakentamista. Vaatimuksen rajaaminen melualueille keventää monen hankkeen vaatimaa selvitystyötä ja näin säästää pientalorakentajien kustannuksia.
Asetuksen mukainen ääneneristysvaatimus melualueella on vähintään 30 desibeliä, jonka saavuttaminen joillekin rakennustuotteille on haasteellista. Tämä vaatimus on nyt kuitenkin paremmin ymmärrettävissä.Ohjeistusta tarvitaan
Puutuoteteollisuus ry toivoo yhdessä Pientaloteollisuus PTT ry:n kanssa, että muutetun asetuksen mukainen ohjeistustyö aloitetaan mahdollisimman pian rakennusvalvontojen TopTen-ryhmän kanssa. Tärkeää on erityisesti se, että melualueen raja on täsmällisesti määritelty ja pääsuunnittelija tietää koskeeko asetus kulloistakin hanketta. Lisäksi laskentatavat ja käytetyt suureet tulee olla selkeitä ja perusteltuja, jotta ne vastaavat rakennustuotteiden standardeissa käytettyjä suureita ja että laskentatulokset ovat yhdenmukaisia eri tahojen suorittamina.
Rakennuksen ääneneristysvaatimus rajataan melualueille
Puutuoteteollisuus esitti vuoden 2018 alussa voimaan tulleen rakennusten ääniympäristöstä annetun asetuksen muuttamista. Sen koettiin aiheuttavan erityisesti pientalorakentamiselle ylimääräisiä kustannuksia sellaisillakin alueilla, joissa vahva ääneneristys ei ole tarpeen.
Ympäristöministeriö on nyt julkaissut asetuksen muutoksen, joka astuu voimaan 1.4.2019. Muutos täsmentää rakennuksen ulkovaipan ääneneristysvaatimuksen koskemaan vain melualueita. Paikallinen kaavamääräys voi tiukentaa vaatimusta. Muutoksessa oleskeluparvekkeiden osalta vaatimus lievenee.
Alkuperäinen asetus olisi vaatinut kalliita meluselvityksiä myös alueille, joissa melu ei ole ongelma. Selvitysten kustannukset olisivat rasittaneet erityisesti pientalorakentamista. Vaatimuksen rajaaminen melualueille keventää monen hankkeen vaatimaa selvitystyötä ja näin säästää pientalorakentajien kustannuksia.
Asetuksen mukainen ääneneristysvaatimus melualueella on vähintään 30 desibeliä, jonka saavuttaminen joillekin rakennustuotteille on haasteellista. Tämä vaatimus on nyt kuitenkin paremmin ymmärrettävissä.Ohjeistusta tarvitaan
Puutuoteteollisuus ry toivoo yhdessä Pientaloteollisuus PTT ry:n kanssa, että muutetun asetuksen mukainen ohjeistustyö aloitetaan mahdollisimman pian rakennusvalvontojen TopTen-ryhmän kanssa. Tärkeää on erityisesti se, että melualueen raja on täsmällisesti määritelty ja pääsuunnittelija tietää koskeeko asetus kulloistakin hanketta. Lisäksi laskentatavat ja käytetyt suureet tulee olla selkeitä ja perusteltuja, jotta ne vastaavat rakennustuotteiden standardeissa käytettyjä suureita ja että laskentatulokset ovat yhdenmukaisia eri tahojen suorittamina.
Rakennuksen ääneneristysvaatimus rajataan melualueille
Puutuoteteollisuus esitti vuoden 2018 alussa voimaan tulleen rakennusten ääniympäristöstä annetun asetuksen muuttamista. Sen koettiin aiheuttavan erityisesti pientalorakentamiselle ylimääräisiä kustannuksia sellaisillakin alueilla, joissa vahva ääneneristys ei ole tarpeen.
Ympäristöministeriö on nyt julkaissut asetuksen muutoksen, joka astuu voimaan 1.4.2019. Muutos täsmentää rakennuksen ulkovaipan ääneneristysvaatimuksen koskemaan vain melualueita. Paikallinen kaavamääräys voi tiukentaa vaatimusta. Muutoksessa oleskeluparvekkeiden osalta vaatimus lievenee.
Alkuperäinen asetus olisi vaatinut kalliita meluselvityksiä myös alueille, joissa melu ei ole ongelma. Selvitysten kustannukset olisivat rasittaneet erityisesti pientalorakentamista. Vaatimuksen rajaaminen melualueille keventää monen hankkeen vaatimaa selvitystyötä ja näin säästää pientalorakentajien kustannuksia.
Asetuksen mukainen ääneneristysvaatimus melualueella on vähintään 30 desibeliä, jonka saavuttaminen joillekin rakennustuotteille on haasteellista. Tämä vaatimus on nyt kuitenkin paremmin ymmärrettävissä.Ohjeistusta tarvitaan
Puutuoteteollisuus ry toivoo yhdessä Pientaloteollisuus PTT ry:n kanssa, että muutetun asetuksen mukainen ohjeistustyö aloitetaan mahdollisimman pian rakennusvalvontojen TopTen-ryhmän kanssa. Tärkeää on erityisesti se, että melualueen raja on täsmällisesti määritelty ja pääsuunnittelija tietää koskeeko asetus kulloistakin hanketta. Lisäksi laskentatavat ja käytetyt suureet tulee olla selkeitä ja perusteltuja, jotta ne vastaavat rakennustuotteiden standardeissa käytettyjä suureita ja että laskentatulokset ovat yhdenmukaisia eri tahojen suorittamina.
Puutuoteteollisuus ry julkaisi sahatavaran ympäristöselosteen
Tiedote. Julkaistu: 05.04.2019, 08:45
Puutuoteteollisuus ry
Puutuoteteollisuus ry on julkaissut suomalaisen havusahatavaran ympäristöselosteen. Se on julkaistu Rakennustietosäätiön kautta tunnuksella RTS_27_19. Seloste kertoo tuotetun havusahatavaran kuutiometrille kohdennetut elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset.
Ympäristöseloste on laskettu rakennustuotteiden ympäristöselosteiden laatimista ohjeistavan standardin EN 15804 mukaisena. Aineistona on kattava otos suomalaisesta sahaustoiminnasta koostuen yhteensä 18 sahalaitoksen tiedoista ympäri Suomea. Sahat kuuluvat Metsä Fibre Oy:lle, Stora Enso Wood Products'lle, UPM Timberille sekä Versowood Oy:lle.
Rakennustuotteiden ympäristöselosteista poimittuja tietoja käytetään rakennusten ympäristövaikutusten arviointiin. Ympäristöselosteen laatimisella puutuoteteollisuus valmistautuu Ympäristöministeriön valmistelemaan rakennusten hiilijalanjäljen laskentaan ja sääntelyyn, jonka on kaavailtu astumaan voimaan vuoden 2025 aikana. Seloste on julkaistu myös englanniksi, joten sen tietoja voi hyödyntää myös asiakasmaissa.
”Nyt tehty sahatavaran ympäristöseloste osoittaa puutuoteteollisuuden sitoutumisen rakennusten koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten laskentaan ja tulevaan hiilijalanjäljen sääntelyyn. Tuotteitamme käytetään rakentamisessa laajalti, joten selostetieto on hyödynnettävissä yleisesti rakennustason vaikutusten laskennassa. Rohkaisemme muitakin rakennusmateriaaleja tuottamaan vastaavat tiedot omista tuotteistaan. Sahatavaran seloste on myös tarpeen siitä valmistettujen jalosteiden selosteiden laskemisessa, ja se onkin seuraavana vuorossa, sanoo Puutuoteteollisuus ry:n puheenjohtaja Jari Suominen.
Puutuoteteollisuus ry on suomalaisen puutuoteteollisuuden ja siihen liittyvää toimintaa Suomessa harjoittavien yritysten edunvalvoja ja yhteinen ääni. Edistämme puutuoteteollisuuden asemaa biotalouden merkittävänä toimijana. Palvelemme alaa edistämällä sen elinkeinopoliittisia toimintaedellytyksiä, puutuotteiden kilpailukykyä ja loppukäyttöä sekä koordinoimme alan tutkimustoimintaa.
Puutuoteteollisuus ry julkaisi sahatavaran ympäristöselosteen
Tiedote. Julkaistu: 05.04.2019, 08:45
Puutuoteteollisuus ry
Puutuoteteollisuus ry on julkaissut suomalaisen havusahatavaran ympäristöselosteen. Se on julkaistu Rakennustietosäätiön kautta tunnuksella RTS_27_19. Seloste kertoo tuotetun havusahatavaran kuutiometrille kohdennetut elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset.
Ympäristöseloste on laskettu rakennustuotteiden ympäristöselosteiden laatimista ohjeistavan standardin EN 15804 mukaisena. Aineistona on kattava otos suomalaisesta sahaustoiminnasta koostuen yhteensä 18 sahalaitoksen tiedoista ympäri Suomea. Sahat kuuluvat Metsä Fibre Oy:lle, Stora Enso Wood Products'lle, UPM Timberille sekä Versowood Oy:lle.
Rakennustuotteiden ympäristöselosteista poimittuja tietoja käytetään rakennusten ympäristövaikutusten arviointiin. Ympäristöselosteen laatimisella puutuoteteollisuus valmistautuu Ympäristöministeriön valmistelemaan rakennusten hiilijalanjäljen laskentaan ja sääntelyyn, jonka on kaavailtu astumaan voimaan vuoden 2025 aikana. Seloste on julkaistu myös englanniksi, joten sen tietoja voi hyödyntää myös asiakasmaissa.
”Nyt tehty sahatavaran ympäristöseloste osoittaa puutuoteteollisuuden sitoutumisen rakennusten koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten laskentaan ja tulevaan hiilijalanjäljen sääntelyyn. Tuotteitamme käytetään rakentamisessa laajalti, joten selostetieto on hyödynnettävissä yleisesti rakennustason vaikutusten laskennassa. Rohkaisemme muitakin rakennusmateriaaleja tuottamaan vastaavat tiedot omista tuotteistaan. Sahatavaran seloste on myös tarpeen siitä valmistettujen jalosteiden selosteiden laskemisessa, ja se onkin seuraavana vuorossa, sanoo Puutuoteteollisuus ry:n puheenjohtaja Jari Suominen.
Puutuoteteollisuus ry on suomalaisen puutuoteteollisuuden ja siihen liittyvää toimintaa Suomessa harjoittavien yritysten edunvalvoja ja yhteinen ääni. Edistämme puutuoteteollisuuden asemaa biotalouden merkittävänä toimijana. Palvelemme alaa edistämällä sen elinkeinopoliittisia toimintaedellytyksiä, puutuotteiden kilpailukykyä ja loppukäyttöä sekä koordinoimme alan tutkimustoimintaa.
Puutuoteteollisuus ry julkaisi sahatavaran ympäristöselosteen
Tiedote. Julkaistu: 05.04.2019, 08:45
Puutuoteteollisuus ry
Puutuoteteollisuus ry on julkaissut suomalaisen havusahatavaran ympäristöselosteen. Se on julkaistu Rakennustietosäätiön kautta tunnuksella RTS_27_19. Seloste kertoo tuotetun havusahatavaran kuutiometrille kohdennetut elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset.
Ympäristöseloste on laskettu rakennustuotteiden ympäristöselosteiden laatimista ohjeistavan standardin EN 15804 mukaisena. Aineistona on kattava otos suomalaisesta sahaustoiminnasta koostuen yhteensä 18 sahalaitoksen tiedoista ympäri Suomea. Sahat kuuluvat Metsä Fibre Oy:lle, Stora Enso Wood Products'lle, UPM Timberille sekä Versowood Oy:lle.
Rakennustuotteiden ympäristöselosteista poimittuja tietoja käytetään rakennusten ympäristövaikutusten arviointiin. Ympäristöselosteen laatimisella puutuoteteollisuus valmistautuu Ympäristöministeriön valmistelemaan rakennusten hiilijalanjäljen laskentaan ja sääntelyyn, jonka on kaavailtu astumaan voimaan vuoden 2025 aikana. Seloste on julkaistu myös englanniksi, joten sen tietoja voi hyödyntää myös asiakasmaissa.
”Nyt tehty sahatavaran ympäristöseloste osoittaa puutuoteteollisuuden sitoutumisen rakennusten koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten laskentaan ja tulevaan hiilijalanjäljen sääntelyyn. Tuotteitamme käytetään rakentamisessa laajalti, joten selostetieto on hyödynnettävissä yleisesti rakennustason vaikutusten laskennassa. Rohkaisemme muitakin rakennusmateriaaleja tuottamaan vastaavat tiedot omista tuotteistaan. Sahatavaran seloste on myös tarpeen siitä valmistettujen jalosteiden selosteiden laskemisessa, ja se onkin seuraavana vuorossa, sanoo Puutuoteteollisuus ry:n puheenjohtaja Jari Suominen.
Puutuoteteollisuus ry on suomalaisen puutuoteteollisuuden ja siihen liittyvää toimintaa Suomessa harjoittavien yritysten edunvalvoja ja yhteinen ääni. Edistämme puutuoteteollisuuden asemaa biotalouden merkittävänä toimijana. Palvelemme alaa edistämällä sen elinkeinopoliittisia toimintaedellytyksiä, puutuotteiden kilpailukykyä ja loppukäyttöä sekä koordinoimme alan tutkimustoimintaa.
Viestimme tämän kevään eduskuntavaaleihin on, että puurakentaminen mahdollistaa tiiviin ja kestävän kaupunkikehityksen, samalla kun puutuotteiden valmistus tukee aluetaloutta.
Konkreettisia tavoitteitamme ovat:
Määräyskehitys tukemaan ja helpottamaan puun käyttöä
Rakennuksen hiilijalanjälkitieto on liitettävä nopeutetulla aikataululla rakennusmääräyksiin ja vähähiiliselle rakentamiselle on luotava kannusteet. Rakentamisen ohjauksen tulee ilmastosyistä tukea uusiutuvan puun käyttöä. Rakentamisen määräyksiä tulee myös tältä osin yhdenmukaistaa muiden Pohjoismaiden kanssa. Palomääräysten kehittämisessä henkilöturvallisuutta merkittävästi parantava automaattinen sammutusjärjestelmä tulee puukerrostalojen lisäksi vaatia kaikkiin kerrostaloihin.
Julkiset hankkeet kehityksen kärkeen
Julkiset hankkeet näyttävät tietä hiilijalanjäljen pienentämiselle. Julkiselle rakentamiselle on luotava vähähiilisyyteen ohjaavat tavoitteet sekä rakentamisen että liikenneinfran osalta.
Valtion tukemaa ja ohjaamaa asuntotuotantoa on ohjattava voimakkaasti kohti puurakentamista asettamalla selkeä 10 –> 15 –> 20 % tavoite puupohjaiselle asuntorahoitukselle ja asuntotuotannolle seuraavan viiden vuoden aikana. Valtionhallinnon alaisten liikelaitosten ja toimintojen on asetettava uusiutuvalle puunkäytölle tavoitteet (mm. Metsähallitus, Puolustusvoimat, Senaatti-kiinteistöt).
Puuteollisuuden ja puurakentamisen koulutus ja tutkimus saatettava kuntoon
Koulutus on nostettava työvoimatarpeen ja osaamisprofiilin mukaiselle tasolle. Opettajien täydennyskoulutus kaikilla koulutusasteilla ja päivitetyn oppimateriaalin luonti on resursoitava ja käynnistettävä.
Puurakentamisen osuutta rakennusinsinöörikoulutuksessa on lisättävä ja sisältö on yhdenmukaistettava suunnittelijoiden pätevyysvaatimusten kanssa. Puutekniikan ja puurakentamisen koulutusohjelmat on järjestettävä yliopistotasolle.
Rahoitus puuteollisuuden yhteiselle tutkimusalustalle on saatettava kuntoon.
Business Finland tukemaan puutuoteteollisuuden vientiponnistuksia konseptipohjaisilla ohjelmilla
Puutuotteiden viennissä on pyrittävä kasvattamaan myös korkeamman jalostusasteen tuotteiden sekä tuotteisiin liittyvän osaamisen ja palveluiden osuutta.
Teollisen rakentamisen vientiohjelman tavoitteena tulisi olla teollisen rakentamisen osaamisen ja tuotteiden vienti.
Viestimme tämän kevään eduskuntavaaleihin on, että puurakentaminen mahdollistaa tiiviin ja kestävän kaupunkikehityksen, samalla kun puutuotteiden valmistus tukee aluetaloutta.
Konkreettisia tavoitteitamme ovat:
Määräyskehitys tukemaan ja helpottamaan puun käyttöä
Rakennuksen hiilijalanjälkitieto on liitettävä nopeutetulla aikataululla rakennusmääräyksiin ja vähähiiliselle rakentamiselle on luotava kannusteet. Rakentamisen ohjauksen tulee ilmastosyistä tukea uusiutuvan puun käyttöä. Rakentamisen määräyksiä tulee myös tältä osin yhdenmukaistaa muiden Pohjoismaiden kanssa. Palomääräysten kehittämisessä henkilöturvallisuutta merkittävästi parantava automaattinen sammutusjärjestelmä tulee puukerrostalojen lisäksi vaatia kaikkiin kerrostaloihin.
Julkiset hankkeet kehityksen kärkeen
Julkiset hankkeet näyttävät tietä hiilijalanjäljen pienentämiselle. Julkiselle rakentamiselle on luotava vähähiilisyyteen ohjaavat tavoitteet sekä rakentamisen että liikenneinfran osalta.
Valtion tukemaa ja ohjaamaa asuntotuotantoa on ohjattava voimakkaasti kohti puurakentamista asettamalla selkeä 10 –> 15 –> 20 % tavoite puupohjaiselle asuntorahoitukselle ja asuntotuotannolle seuraavan viiden vuoden aikana. Valtionhallinnon alaisten liikelaitosten ja toimintojen on asetettava uusiutuvalle puunkäytölle tavoitteet (mm. Metsähallitus, Puolustusvoimat, Senaatti-kiinteistöt).
Puuteollisuuden ja puurakentamisen koulutus ja tutkimus saatettava kuntoon
Koulutus on nostettava työvoimatarpeen ja osaamisprofiilin mukaiselle tasolle. Opettajien täydennyskoulutus kaikilla koulutusasteilla ja päivitetyn oppimateriaalin luonti on resursoitava ja käynnistettävä.
Puurakentamisen osuutta rakennusinsinöörikoulutuksessa on lisättävä ja sisältö on yhdenmukaistettava suunnittelijoiden pätevyysvaatimusten kanssa. Puutekniikan ja puurakentamisen koulutusohjelmat on järjestettävä yliopistotasolle.
Rahoitus puuteollisuuden yhteiselle tutkimusalustalle on saatettava kuntoon.
Business Finland tukemaan puutuoteteollisuuden vientiponnistuksia konseptipohjaisilla ohjelmilla
Puutuotteiden viennissä on pyrittävä kasvattamaan myös korkeamman jalostusasteen tuotteiden sekä tuotteisiin liittyvän osaamisen ja palveluiden osuutta.
Teollisen rakentamisen vientiohjelman tavoitteena tulisi olla teollisen rakentamisen osaamisen ja tuotteiden vienti.
Viestimme tämän kevään eduskuntavaaleihin on, että puurakentaminen mahdollistaa tiiviin ja kestävän kaupunkikehityksen, samalla kun puutuotteiden valmistus tukee aluetaloutta.
Konkreettisia tavoitteitamme ovat:
Määräyskehitys tukemaan ja helpottamaan puun käyttöä
Rakennuksen hiilijalanjälkitieto on liitettävä nopeutetulla aikataululla rakennusmääräyksiin ja vähähiiliselle rakentamiselle on luotava kannusteet. Rakentamisen ohjauksen tulee ilmastosyistä tukea uusiutuvan puun käyttöä. Rakentamisen määräyksiä tulee myös tältä osin yhdenmukaistaa muiden Pohjoismaiden kanssa. Palomääräysten kehittämisessä henkilöturvallisuutta merkittävästi parantava automaattinen sammutusjärjestelmä tulee puukerrostalojen lisäksi vaatia kaikkiin kerrostaloihin.
Julkiset hankkeet kehityksen kärkeen
Julkiset hankkeet näyttävät tietä hiilijalanjäljen pienentämiselle. Julkiselle rakentamiselle on luotava vähähiilisyyteen ohjaavat tavoitteet sekä rakentamisen että liikenneinfran osalta.
Valtion tukemaa ja ohjaamaa asuntotuotantoa on ohjattava voimakkaasti kohti puurakentamista asettamalla selkeä 10 –> 15 –> 20 % tavoite puupohjaiselle asuntorahoitukselle ja asuntotuotannolle seuraavan viiden vuoden aikana. Valtionhallinnon alaisten liikelaitosten ja toimintojen on asetettava uusiutuvalle puunkäytölle tavoitteet (mm. Metsähallitus, Puolustusvoimat, Senaatti-kiinteistöt).
Puuteollisuuden ja puurakentamisen koulutus ja tutkimus saatettava kuntoon
Koulutus on nostettava työvoimatarpeen ja osaamisprofiilin mukaiselle tasolle. Opettajien täydennyskoulutus kaikilla koulutusasteilla ja päivitetyn oppimateriaalin luonti on resursoitava ja käynnistettävä.
Puurakentamisen osuutta rakennusinsinöörikoulutuksessa on lisättävä ja sisältö on yhdenmukaistettava suunnittelijoiden pätevyysvaatimusten kanssa. Puutekniikan ja puurakentamisen koulutusohjelmat on järjestettävä yliopistotasolle.
Rahoitus puuteollisuuden yhteiselle tutkimusalustalle on saatettava kuntoon.
Business Finland tukemaan puutuoteteollisuuden vientiponnistuksia konseptipohjaisilla ohjelmilla
Puutuotteiden viennissä on pyrittävä kasvattamaan myös korkeamman jalostusasteen tuotteiden sekä tuotteisiin liittyvän osaamisen ja palveluiden osuutta.
Teollisen rakentamisen vientiohjelman tavoitteena tulisi olla teollisen rakentamisen osaamisen ja tuotteiden vienti.
Puutuotealan ja puurakentamisen nykyinen koulutustarjonta riittämätöntä
Puurakentaminen yleistyy nyt etenkin kaupunkirakentamisessa. Alalle syntyy uusia yrityksiä ja rakentamiseen kehitetään uusia järjestelmiä. Erityisesti päiväkoti-, koulu- ja kerrostalohankkeita on käynnistynyt viime vuosina paljon. Kasvun arvioidaan jatkuvan.
Yritysten kasvaessa puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen kasvun pullonkaulaksi on osoittautunut osaavan työvoiman saanti. Kilpailu työvoimasta on kovaa, myös kasvukeskusten ulkopuolella, jossa puualan yritykset usein sijaitsevat. Samanaikaisesti alan koulutustarjonta on romahtanut kaikilla koulutusasteilla. Puurakentamisen vaativimpiin suunnittelutehtäviin ei koulutusta edes ole tarjolla.
Koulutuksen sisältö jäänyt alan kehittyvistä osaamistarpeista
Osaamisvaatimukset ovat nyt huomattavasti aikaisempaa korkeammat. Toimialalla on odotettavissa digiloikka, automaation käyttö kasvaa vauhdilla ja myös robottien käyttö lisääntyy. Tietotekniikka on läsnä kaikissa tehtävissä, tehtailla kunnossapito ja tuotannon ohjaus on yhä vaativampaa. Organisaatiot madaltuvat, työntekijät toimivat itseohjautuvissa tiimeissä.
Asiakkaat vaativat entistä yksilöllisempää palvelua. Valmistajan rooli laajenee sisältämään myös suunnittelun ja asennustyön. Kuluttajat haluavat yhä enemmän visualisointia, kokonaisuuksia ja avaimet käteen –toimituksia. Myyjän pitää tuntea asiakkaan prosessit entistä syvemmin.
Rakennusinsinöörikoulutus on nopeasti päivitettävä vastaamaan puurakentamisen pätevyysvaatimuksia
Puurakentamisessa siirrytään yhä vaativampaan suunnitteluun, kun puu yleistyy suuren mittakaavan rakentamisessa ja myös infrarakentamisessa. Rakennesuunnittelupätevyyksiä tarvitaan myös puutuoteteollisuuden palveluksessa. Ammattikorkeakouluista vain kaksi tarjoaa laajempaa puurakennesuunnittelun opetusta. Vaativien rakenteiden suunnittelupätevyys on hankittavissa lähinnä vain kurssimaisen täydennyskoulutuksen kautta. Pätevien suunnittelijoiden kysyntä ylittää tarjonnan.
Puualan koulutusmäärät ovat romahtaneet kaikilla koulutusasteilla
Ammatillisen tutkinnon koulutuspaikat ovat puolittuneet. Ammattikorkeakouluissa puutekniikan opetusta on tarjolla kolmannes entisestä ja vain yhdessä oppilaitoksessa. Yliopistoissa puutekniikka ei tarjota enää pääaineena ja puurakentamisen opintojakin on tarjolla vain rajallinen määrä.
Korjaavat keinot otettava ripeästi käyttöön
Opettajien täydennyskoulutukseen on satsattava, kiireellisimpänä puurakentamisen opetusmateriaalin ja -resurssien saattamiseksi kattamaan nykyiset teollisen puurakentamisen menetelmät. Ammattikorkeakouluissa osaamista ja kurssitarjontaa tulee jakaa koulujen kesken. Oppimateriaalia tarvitaan tukemaan sekä lähi- että verkkopohjaista koulutusta. Yliopistoissa opetustarjontaan olisi kehitettävissä ratkaisu luomalla puutekniikan, rakentamisen ja arkkitehtuurin yhteinen koulutusohjelma.
Yhteistyötä tiivistettävä ja vetovoimatyöhön satsattava
Teollisuuden pitää sitoutua yhteistyöhön oppilaitosten kanssa pitkällä tähtäimellä. Alan tarjoamien mahdollisuuksien viestimiseen tulee panostaa ja yritysten tulee osaltaan kantaa vastuu alan maineesta.
Puutuotealan ja puurakentamisen nykyinen koulutustarjonta riittämätöntä
Puurakentaminen yleistyy nyt etenkin kaupunkirakentamisessa. Alalle syntyy uusia yrityksiä ja rakentamiseen kehitetään uusia järjestelmiä. Erityisesti päiväkoti-, koulu- ja kerrostalohankkeita on käynnistynyt viime vuosina paljon. Kasvun arvioidaan jatkuvan.
Yritysten kasvaessa puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen kasvun pullonkaulaksi on osoittautunut osaavan työvoiman saanti. Kilpailu työvoimasta on kovaa, myös kasvukeskusten ulkopuolella, jossa puualan yritykset usein sijaitsevat. Samanaikaisesti alan koulutustarjonta on romahtanut kaikilla koulutusasteilla. Puurakentamisen vaativimpiin suunnittelutehtäviin ei koulutusta edes ole tarjolla.
Koulutuksen sisältö jäänyt alan kehittyvistä osaamistarpeista
Osaamisvaatimukset ovat nyt huomattavasti aikaisempaa korkeammat. Toimialalla on odotettavissa digiloikka, automaation käyttö kasvaa vauhdilla ja myös robottien käyttö lisääntyy. Tietotekniikka on läsnä kaikissa tehtävissä, tehtailla kunnossapito ja tuotannon ohjaus on yhä vaativampaa. Organisaatiot madaltuvat, työntekijät toimivat itseohjautuvissa tiimeissä.
Asiakkaat vaativat entistä yksilöllisempää palvelua. Valmistajan rooli laajenee sisältämään myös suunnittelun ja asennustyön. Kuluttajat haluavat yhä enemmän visualisointia, kokonaisuuksia ja avaimet käteen –toimituksia. Myyjän pitää tuntea asiakkaan prosessit entistä syvemmin.
Rakennusinsinöörikoulutus on nopeasti päivitettävä vastaamaan puurakentamisen pätevyysvaatimuksia
Puurakentamisessa siirrytään yhä vaativampaan suunnitteluun, kun puu yleistyy suuren mittakaavan rakentamisessa ja myös infrarakentamisessa. Rakennesuunnittelupätevyyksiä tarvitaan myös puutuoteteollisuuden palveluksessa. Ammattikorkeakouluista vain kaksi tarjoaa laajempaa puurakennesuunnittelun opetusta. Vaativien rakenteiden suunnittelupätevyys on hankittavissa lähinnä vain kurssimaisen täydennyskoulutuksen kautta. Pätevien suunnittelijoiden kysyntä ylittää tarjonnan.
Puualan koulutusmäärät ovat romahtaneet kaikilla koulutusasteilla
Ammatillisen tutkinnon koulutuspaikat ovat puolittuneet. Ammattikorkeakouluissa puutekniikan opetusta on tarjolla kolmannes entisestä ja vain yhdessä oppilaitoksessa. Yliopistoissa puutekniikka ei tarjota enää pääaineena ja puurakentamisen opintojakin on tarjolla vain rajallinen määrä.
Korjaavat keinot otettava ripeästi käyttöön
Opettajien täydennyskoulutukseen on satsattava, kiireellisimpänä puurakentamisen opetusmateriaalin ja -resurssien saattamiseksi kattamaan nykyiset teollisen puurakentamisen menetelmät. Ammattikorkeakouluissa osaamista ja kurssitarjontaa tulee jakaa koulujen kesken. Oppimateriaalia tarvitaan tukemaan sekä lähi- että verkkopohjaista koulutusta. Yliopistoissa opetustarjontaan olisi kehitettävissä ratkaisu luomalla puutekniikan, rakentamisen ja arkkitehtuurin yhteinen koulutusohjelma.
Yhteistyötä tiivistettävä ja vetovoimatyöhön satsattava
Teollisuuden pitää sitoutua yhteistyöhön oppilaitosten kanssa pitkällä tähtäimellä. Alan tarjoamien mahdollisuuksien viestimiseen tulee panostaa ja yritysten tulee osaltaan kantaa vastuu alan maineesta.
Puutuotealan ja puurakentamisen nykyinen koulutustarjonta riittämätöntä
Puurakentaminen yleistyy nyt etenkin kaupunkirakentamisessa. Alalle syntyy uusia yrityksiä ja rakentamiseen kehitetään uusia järjestelmiä. Erityisesti päiväkoti-, koulu- ja kerrostalohankkeita on käynnistynyt viime vuosina paljon. Kasvun arvioidaan jatkuvan.
Yritysten kasvaessa puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen kasvun pullonkaulaksi on osoittautunut osaavan työvoiman saanti. Kilpailu työvoimasta on kovaa, myös kasvukeskusten ulkopuolella, jossa puualan yritykset usein sijaitsevat. Samanaikaisesti alan koulutustarjonta on romahtanut kaikilla koulutusasteilla. Puurakentamisen vaativimpiin suunnittelutehtäviin ei koulutusta edes ole tarjolla.
Koulutuksen sisältö jäänyt alan kehittyvistä osaamistarpeista
Osaamisvaatimukset ovat nyt huomattavasti aikaisempaa korkeammat. Toimialalla on odotettavissa digiloikka, automaation käyttö kasvaa vauhdilla ja myös robottien käyttö lisääntyy. Tietotekniikka on läsnä kaikissa tehtävissä, tehtailla kunnossapito ja tuotannon ohjaus on yhä vaativampaa. Organisaatiot madaltuvat, työntekijät toimivat itseohjautuvissa tiimeissä.
Asiakkaat vaativat entistä yksilöllisempää palvelua. Valmistajan rooli laajenee sisältämään myös suunnittelun ja asennustyön. Kuluttajat haluavat yhä enemmän visualisointia, kokonaisuuksia ja avaimet käteen –toimituksia. Myyjän pitää tuntea asiakkaan prosessit entistä syvemmin.
Rakennusinsinöörikoulutus on nopeasti päivitettävä vastaamaan puurakentamisen pätevyysvaatimuksia
Puurakentamisessa siirrytään yhä vaativampaan suunnitteluun, kun puu yleistyy suuren mittakaavan rakentamisessa ja myös infrarakentamisessa. Rakennesuunnittelupätevyyksiä tarvitaan myös puutuoteteollisuuden palveluksessa. Ammattikorkeakouluista vain kaksi tarjoaa laajempaa puurakennesuunnittelun opetusta. Vaativien rakenteiden suunnittelupätevyys on hankittavissa lähinnä vain kurssimaisen täydennyskoulutuksen kautta. Pätevien suunnittelijoiden kysyntä ylittää tarjonnan.
Puualan koulutusmäärät ovat romahtaneet kaikilla koulutusasteilla
Ammatillisen tutkinnon koulutuspaikat ovat puolittuneet. Ammattikorkeakouluissa puutekniikan opetusta on tarjolla kolmannes entisestä ja vain yhdessä oppilaitoksessa. Yliopistoissa puutekniikka ei tarjota enää pääaineena ja puurakentamisen opintojakin on tarjolla vain rajallinen määrä.
Korjaavat keinot otettava ripeästi käyttöön
Opettajien täydennyskoulutukseen on satsattava, kiireellisimpänä puurakentamisen opetusmateriaalin ja -resurssien saattamiseksi kattamaan nykyiset teollisen puurakentamisen menetelmät. Ammattikorkeakouluissa osaamista ja kurssitarjontaa tulee jakaa koulujen kesken. Oppimateriaalia tarvitaan tukemaan sekä lähi- että verkkopohjaista koulutusta. Yliopistoissa opetustarjontaan olisi kehitettävissä ratkaisu luomalla puutekniikan, rakentamisen ja arkkitehtuurin yhteinen koulutusohjelma.
Yhteistyötä tiivistettävä ja vetovoimatyöhön satsattava
Teollisuuden pitää sitoutua yhteistyöhön oppilaitosten kanssa pitkällä tähtäimellä. Alan tarjoamien mahdollisuuksien viestimiseen tulee panostaa ja yritysten tulee osaltaan kantaa vastuu alan maineesta.
Uudistuvat Eurokoodit luovat eurooppalaista markkinaa myös puutuotteille
Eurooppalaiset rakennesuunnittelun standardit, Eurokoodit, uusiutuvat merkittävästi lähivuosina. Eurokoodit ovat ohjeistus, jotka kansallisten rakennusmääräysten ohella määräävät myös puurakennusten toteuttamisesta. Uudistustyössä puhutaan nyt toisen polven eurokoodeista. Tavoitteena on uuden tutkimustiedon sisällyttäminen laskentaohjeisiin, tarpeettomien tai vähän käytettyjen menettelyiden poistaminen. Siinä pyritään myös ohjeiden tiivistämiseen ja sivumäärän pienentämiseen sekä kansallisten parametrien vähentämiseen.
Kokonaisuutena Eurokoodit käsittää yhteensä 6611 sivua. Puurakenteiden Eurokoodit jakaantuvat kolmeen osaan: yleissuunnittelu, palosuunnittelu ja puusiltojen suunnittelu. Sivuja näissä on yhteensä 232 ja kansallisesti valittavia parametreja 38 kappaletta. Muihin materiaali-Eurokoodeihin verrattuna sivu- ja parametrimäärä on kuitenkin kohtuullinen, sillä betoni-Eurokoodissa sivuja on 460 ja kansallisia parametrejä n. 220 ja teräs-Eurokoodissa sivuja on peräti n. 1500 ja kansallisia parametrejä n. 430.
Pois kansallisesta lisäohjeistuksesta kohti eurooppalaista markkinaa
Puurakenteiden Eurokoodeissa ongelma on etupäässä niiden huono kattavuus ja sen vuoksi rakennesuunnittelijoiden tarpeisiin tarvitaan lisää sisältöä. Tämä on johtanut suureen määrään kansallista lisäohjeistusta.
Uudistustyössä on tarkoitus viedä kansalliset lisäohjeet itse Eurokoodiin ja näin mahdollistaa eurooppalaiset markkinat rakenteellisille puutuotteille. Eurokoodi ei tällä hetkellä vielä sisällä CLT-rakenteiden suunnittelua. Uuteen puurakenteiden eurokoodiin on tulossa mm CLT-rakenteiden suunnittelu kattavasti, entistä laajemmin ohjeistusta LVL-rakennesuunnitteluun, liimapuurakenteiden lujuuden kokovaikutus uuden tutkimustiedon mukaiseksi sekä poikittaispuristuslujuuden laskenta uuden tutkimustiedon mukaiseksi. Lattian värähtelykriteerit jaetaan kuuteen eri luokkaan, joista viranomainen tai asiakas voi valita. Liitosten suunnittelu tehdään nykyistä helpommaksi ja uuden tutkimustiedon mukaiseksi, palomitoitus selkeämmäksi sekä lisätään ohjeita myös liitosten palomitoitukseen. Puusiltamitoituksen ohjeistusta laajennetaan.
Uudistaminen on pitkäjänteistä työtä
Eurokoodien uudistustyö tapahtuu työryhmissä ja varsinainen kirjoitustyö työryhmien alaisissa projektiryhmissä. Puurakenteiden osalta projektiryhmiä on kuusi kappaletta ja suomalaisia edustajia on yleiset suunnitteluohjeet- ja palomitoitusohjeet-ryhmissä.
Puutuoteteollisuus ry:n Tomi Toratti johtaa yleiset suunnitteluohjeet -projektiryhmää. Uusien Eurokoodien arvioidaan tulevan käyttöön vuonna 2025.
Lisätietoja: Tomi Toratti, tomi.toratti@puutuoteteollisuus.fi, puh. 050 5361702
EU:n ja Japanin välinen vapaakauppasopimus voimaan helmikuun alussa
EU:n ja Japanin solmima vapaakauppasopimus sisältää joitakin helpotuksia kaupankäyntiin, vaikkakaan se ei vielä poista standardeissa olevia olennaisia eroja. Tehty sopimus poistaa tullit metsäteollisuustuotteilta 0-10 vuoden siirtymäajan kuluessa. Tulliedun saaminen vaatii Japaaniin vievien yritysten rekisteröitymisen tullin REX-tietokantaan. Ohjeet tullin sivulla tässä linkissä.
Uudistuvat Eurokoodit luovat eurooppalaista markkinaa myös puutuotteille
Eurooppalaiset rakennesuunnittelun standardit, Eurokoodit, uusiutuvat merkittävästi lähivuosina. Eurokoodit ovat ohjeistus, jotka kansallisten rakennusmääräysten ohella määräävät myös puurakennusten toteuttamisesta. Uudistustyössä puhutaan nyt toisen polven eurokoodeista. Tavoitteena on uuden tutkimustiedon sisällyttäminen laskentaohjeisiin, tarpeettomien tai vähän käytettyjen menettelyiden poistaminen. Siinä pyritään myös ohjeiden tiivistämiseen ja sivumäärän pienentämiseen sekä kansallisten parametrien vähentämiseen.
Kokonaisuutena Eurokoodit käsittää yhteensä 6611 sivua. Puurakenteiden Eurokoodit jakaantuvat kolmeen osaan: yleissuunnittelu, palosuunnittelu ja puusiltojen suunnittelu. Sivuja näissä on yhteensä 232 ja kansallisesti valittavia parametreja 38 kappaletta. Muihin materiaali-Eurokoodeihin verrattuna sivu- ja parametrimäärä on kuitenkin kohtuullinen, sillä betoni-Eurokoodissa sivuja on 460 ja kansallisia parametrejä n. 220 ja teräs-Eurokoodissa sivuja on peräti n. 1500 ja kansallisia parametrejä n. 430.
Pois kansallisesta lisäohjeistuksesta kohti eurooppalaista markkinaa
Puurakenteiden Eurokoodeissa ongelma on etupäässä niiden huono kattavuus ja sen vuoksi rakennesuunnittelijoiden tarpeisiin tarvitaan lisää sisältöä. Tämä on johtanut suureen määrään kansallista lisäohjeistusta.
Uudistustyössä on tarkoitus viedä kansalliset lisäohjeet itse Eurokoodiin ja näin mahdollistaa eurooppalaiset markkinat rakenteellisille puutuotteille. Eurokoodi ei tällä hetkellä vielä sisällä CLT-rakenteiden suunnittelua. Uuteen puurakenteiden eurokoodiin on tulossa mm CLT-rakenteiden suunnittelu kattavasti, entistä laajemmin ohjeistusta LVL-rakennesuunnitteluun, liimapuurakenteiden lujuuden kokovaikutus uuden tutkimustiedon mukaiseksi sekä poikittaispuristuslujuuden laskenta uuden tutkimustiedon mukaiseksi. Lattian värähtelykriteerit jaetaan kuuteen eri luokkaan, joista viranomainen tai asiakas voi valita. Liitosten suunnittelu tehdään nykyistä helpommaksi ja uuden tutkimustiedon mukaiseksi, palomitoitus selkeämmäksi sekä lisätään ohjeita myös liitosten palomitoitukseen. Puusiltamitoituksen ohjeistusta laajennetaan.
Uudistaminen on pitkäjänteistä työtä
Eurokoodien uudistustyö tapahtuu työryhmissä ja varsinainen kirjoitustyö työryhmien alaisissa projektiryhmissä. Puurakenteiden osalta projektiryhmiä on kuusi kappaletta ja suomalaisia edustajia on yleiset suunnitteluohjeet- ja palomitoitusohjeet-ryhmissä.
Puutuoteteollisuus ry:n Tomi Toratti johtaa yleiset suunnitteluohjeet -projektiryhmää. Uusien Eurokoodien arvioidaan tulevan käyttöön vuonna 2025.
Lisätietoja: Tomi Toratti, tomi.toratti@puutuoteteollisuus.fi, puh. 050 5361702
EU:n ja Japanin välinen vapaakauppasopimus voimaan helmikuun alussa
EU:n ja Japanin solmima vapaakauppasopimus sisältää joitakin helpotuksia kaupankäyntiin, vaikkakaan se ei vielä poista standardeissa olevia olennaisia eroja. Tehty sopimus poistaa tullit metsäteollisuustuotteilta 0-10 vuoden siirtymäajan kuluessa. Tulliedun saaminen vaatii Japaaniin vievien yritysten rekisteröitymisen tullin REX-tietokantaan. Ohjeet tullin sivulla tässä linkissä.
Uudistuvat Eurokoodit luovat eurooppalaista markkinaa myös puutuotteille
Eurooppalaiset rakennesuunnittelun standardit, Eurokoodit, uusiutuvat merkittävästi lähivuosina. Eurokoodit ovat ohjeistus, jotka kansallisten rakennusmääräysten ohella määräävät myös puurakennusten toteuttamisesta. Uudistustyössä puhutaan nyt toisen polven eurokoodeista. Tavoitteena on uuden tutkimustiedon sisällyttäminen laskentaohjeisiin, tarpeettomien tai vähän käytettyjen menettelyiden poistaminen. Siinä pyritään myös ohjeiden tiivistämiseen ja sivumäärän pienentämiseen sekä kansallisten parametrien vähentämiseen.
Kokonaisuutena Eurokoodit käsittää yhteensä 6611 sivua. Puurakenteiden Eurokoodit jakaantuvat kolmeen osaan: yleissuunnittelu, palosuunnittelu ja puusiltojen suunnittelu. Sivuja näissä on yhteensä 232 ja kansallisesti valittavia parametreja 38 kappaletta. Muihin materiaali-Eurokoodeihin verrattuna sivu- ja parametrimäärä on kuitenkin kohtuullinen, sillä betoni-Eurokoodissa sivuja on 460 ja kansallisia parametrejä n. 220 ja teräs-Eurokoodissa sivuja on peräti n. 1500 ja kansallisia parametrejä n. 430.
Pois kansallisesta lisäohjeistuksesta kohti eurooppalaista markkinaa
Puurakenteiden Eurokoodeissa ongelma on etupäässä niiden huono kattavuus ja sen vuoksi rakennesuunnittelijoiden tarpeisiin tarvitaan lisää sisältöä. Tämä on johtanut suureen määrään kansallista lisäohjeistusta.
Uudistustyössä on tarkoitus viedä kansalliset lisäohjeet itse Eurokoodiin ja näin mahdollistaa eurooppalaiset markkinat rakenteellisille puutuotteille. Eurokoodi ei tällä hetkellä vielä sisällä CLT-rakenteiden suunnittelua. Uuteen puurakenteiden eurokoodiin on tulossa mm CLT-rakenteiden suunnittelu kattavasti, entistä laajemmin ohjeistusta LVL-rakennesuunnitteluun, liimapuurakenteiden lujuuden kokovaikutus uuden tutkimustiedon mukaiseksi sekä poikittaispuristuslujuuden laskenta uuden tutkimustiedon mukaiseksi. Lattian värähtelykriteerit jaetaan kuuteen eri luokkaan, joista viranomainen tai asiakas voi valita. Liitosten suunnittelu tehdään nykyistä helpommaksi ja uuden tutkimustiedon mukaiseksi, palomitoitus selkeämmäksi sekä lisätään ohjeita myös liitosten palomitoitukseen. Puusiltamitoituksen ohjeistusta laajennetaan.
Uudistaminen on pitkäjänteistä työtä
Eurokoodien uudistustyö tapahtuu työryhmissä ja varsinainen kirjoitustyö työryhmien alaisissa projektiryhmissä. Puurakenteiden osalta projektiryhmiä on kuusi kappaletta ja suomalaisia edustajia on yleiset suunnitteluohjeet- ja palomitoitusohjeet-ryhmissä.
Puutuoteteollisuus ry:n Tomi Toratti johtaa yleiset suunnitteluohjeet -projektiryhmää. Uusien Eurokoodien arvioidaan tulevan käyttöön vuonna 2025.
Lisätietoja: Tomi Toratti, tomi.toratti@puutuoteteollisuus.fi, puh. 050 5361702
EU:n ja Japanin välinen vapaakauppasopimus voimaan helmikuun alussa
EU:n ja Japanin solmima vapaakauppasopimus sisältää joitakin helpotuksia kaupankäyntiin, vaikkakaan se ei vielä poista standardeissa olevia olennaisia eroja. Tehty sopimus poistaa tullit metsäteollisuustuotteilta 0-10 vuoden siirtymäajan kuluessa. Tulliedun saaminen vaatii Japaaniin vievien yritysten rekisteröitymisen tullin REX-tietokantaan. Ohjeet tullin sivulla tässä linkissä.
Ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelmassa on avautumassa kaksi rahoituskokonaisuutta vuoden 2019 alkupuolella. Ohjelmasta on mahdollisuus saada rahoitusta puutuotteita ja toimialaa koskeville kehityshankkeille. Aukenevien hakujen aihepiirit koskevat puutuoteteollisuuden kannalta alueita, joissa tällä hetkellä erityisesti on tutkimustiedon tarvetta. Hakuohjeet löytyvät täältä.
Helmikuussa 2019 käynnistyvässä rahoitushaussa tuetaan hankkeita, jotka tutkivat puunkäytön mahdollisuuksia käyttäjälähtöisten rakentamisen ratkaisujen kehittämisessä. Hankkeet voivat koskea esimerkiksi puun vaikutusta asukkaiden viihtyvyyteen ja terveyteen, rakennusten sisäilmaa tai kosteudenhallintaa. Lisäksi tämän haun aihepiiriin kuuluu ympäristötietoisuuden heijastuminen kuluttajakäyttäytymiseen, käyttäjien sekä elämänkaariajattelun ja muuntojoustavuuden huomioiminen suunnittelussa.
Kesällä avautuu toinen rahoitushaku, joka keskittyy puurakentamisen kiertotalousratkaisuihin. Sillä kannustetaan hakemaan teknisiä ratkaisuja muuntojoustavuuden, purettavuuden ja uudelleenkäytön edistämiseksi. Lisäksi se tukee puun kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön liittyvän osaamisen kehittämistä ja materiaalitehokkaita rakennustapoja.
Rahoitusohjelma on osa Ympäristöministeriön Puurakentamisohjelman toimenpiteitä, tietoa ohjelmasta löytyy täältä.
Ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelmassa on avautumassa kaksi rahoituskokonaisuutta vuoden 2019 alkupuolella. Ohjelmasta on mahdollisuus saada rahoitusta puutuotteita ja toimialaa koskeville kehityshankkeille. Aukenevien hakujen aihepiirit koskevat puutuoteteollisuuden kannalta alueita, joissa tällä hetkellä erityisesti on tutkimustiedon tarvetta. Hakuohjeet löytyvät täältä.
Helmikuussa 2019 käynnistyvässä rahoitushaussa tuetaan hankkeita, jotka tutkivat puunkäytön mahdollisuuksia käyttäjälähtöisten rakentamisen ratkaisujen kehittämisessä. Hankkeet voivat koskea esimerkiksi puun vaikutusta asukkaiden viihtyvyyteen ja terveyteen, rakennusten sisäilmaa tai kosteudenhallintaa. Lisäksi tämän haun aihepiiriin kuuluu ympäristötietoisuuden heijastuminen kuluttajakäyttäytymiseen, käyttäjien sekä elämänkaariajattelun ja muuntojoustavuuden huomioiminen suunnittelussa.
Kesällä avautuu toinen rahoitushaku, joka keskittyy puurakentamisen kiertotalousratkaisuihin. Sillä kannustetaan hakemaan teknisiä ratkaisuja muuntojoustavuuden, purettavuuden ja uudelleenkäytön edistämiseksi. Lisäksi se tukee puun kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön liittyvän osaamisen kehittämistä ja materiaalitehokkaita rakennustapoja.
Rahoitusohjelma on osa Ympäristöministeriön Puurakentamisohjelman toimenpiteitä, tietoa ohjelmasta löytyy täältä.
Ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelmassa on avautumassa kaksi rahoituskokonaisuutta vuoden 2019 alkupuolella. Ohjelmasta on mahdollisuus saada rahoitusta puutuotteita ja toimialaa koskeville kehityshankkeille. Aukenevien hakujen aihepiirit koskevat puutuoteteollisuuden kannalta alueita, joissa tällä hetkellä erityisesti on tutkimustiedon tarvetta. Hakuohjeet löytyvät täältä.
Helmikuussa 2019 käynnistyvässä rahoitushaussa tuetaan hankkeita, jotka tutkivat puunkäytön mahdollisuuksia käyttäjälähtöisten rakentamisen ratkaisujen kehittämisessä. Hankkeet voivat koskea esimerkiksi puun vaikutusta asukkaiden viihtyvyyteen ja terveyteen, rakennusten sisäilmaa tai kosteudenhallintaa. Lisäksi tämän haun aihepiiriin kuuluu ympäristötietoisuuden heijastuminen kuluttajakäyttäytymiseen, käyttäjien sekä elämänkaariajattelun ja muuntojoustavuuden huomioiminen suunnittelussa.
Kesällä avautuu toinen rahoitushaku, joka keskittyy puurakentamisen kiertotalousratkaisuihin. Sillä kannustetaan hakemaan teknisiä ratkaisuja muuntojoustavuuden, purettavuuden ja uudelleenkäytön edistämiseksi. Lisäksi se tukee puun kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön liittyvän osaamisen kehittämistä ja materiaalitehokkaita rakennustapoja.
Rahoitusohjelma on osa Ympäristöministeriön Puurakentamisohjelman toimenpiteitä, tietoa ohjelmasta löytyy täältä.
Käyttöturvallisuusasetuksen ohjeistusta täydennetty ikkunoiden ja portaiden osalta
Asetus rakennusten käyttöturvallisuudesta astui voimaan 1.1.2018. Koska Ympäristöministeriö ei antanut tarkentavaa ohjeistusta, ovat rakennusvalvonnat ja teollisuus yhdessä laatineet tarkentavia ohjekortteja tulkintojen yhtenäistämiseksi.
Suurimpien kaupunkien rakennusvalvonnat tekevät ns. Topten -yhteistyötä laatimalla parhaitten käytäntöjen ohjeita rakentamisen määräyksiin. Tällä hetkellä yhteistyössä on mukana 17 kaupunkia ja ohjeet ovat vapaasti kaikkien muidenkin kuntien käytettävissä. Teollisuuden kannalta myönteistä on se, että yhtenäiset käytännöt vähentävät tulkintaeroja maan eri kolkilla. Rakennusvalvontojen ohjeet eivät ole sitovia, mutta laajan valmistelijajoukon ansiosta ne ovat myös laajalti käytössä.
Käyttöturvallisuusasetuksen osalta tärkeät tulkinnat on tehty turvallisen lasituksen sekä portaiden mitoituksen osalta. Ohjekortit on julkaistu ns. topten-kortteina rakennusvalvontojen yhteisellä nettisivuilla.
Turvallista lasitusta käsittelevä ohjekortti Lasirakenteet, 117 d 03
Kortissa selkeytetään riskikohteita törmäysvaaran sekä putoamisvaaran osalta. Mikäli näitä vaaroja ei ole estetty esimerkiksi suojakaiteella, riskilliset kohteet tulee varustaa ko. rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisesti ohjeistetuilla turvallisella lasituksella. Ohjeita on täydennetty selventävillä piirroksilla. Kortissa on myös täsmennetty testauksen ja kuormituksen määrittelymenettelyitä. Kortin kuvitusta on selkeytetty uusimmassa versiossa.
Koska asetus koskee uudisrakentamisen lisäksi tietyissä tapauksissa myös korjausrakentamista, tarpeen arviointia helpotetaan kuvailemalla joitakin tilanteita, joissa uusia määräyksiä tulisi soveltaa myös korjausrakennuskohteissa.
Portaiden mitoituksen kortti 117d 02 C
Porraskortti täsmentää sisäportaiden suunnittelun ja mitoituksen yksityiskohtia erityisesti nousun ja etenemän osalta. Portaiden suunnittelussa otetaan huomioon turvallisuuden lisäksi asumismukavuus sekä tilankäyttö. Portaasta on rakennettavissa turvallinen porrastyypistä riippumatta. Turvallisuutta lisää se, että myös asunnoissa käsijohde tulee jatkossa olla porrassyöksyn molemmilla puolilla. Julkisessa sekä liikerakentamisessa käsijohde ulottuu portaan ulkopuolelle.
Erityinen täsmennys on parviportaan ohjeistus. Sitä voidaan käyttää tilanteissa, jossa se johtaa tilaan, joka ei täytä huoneen tunnusmerkkejä esim. huonekorkeuden osalta.
Ohjeita täydennetään vielä portaita ja luiskia koskevalla RT-ohjekortilla, joka esittelee suunnitteluvaihtoehtoja laajasanaisemmin ja kuvien kera.
Käyttöturvallisuusasetuksen ohjeistusta täydennetty ikkunoiden ja portaiden osalta
Asetus rakennusten käyttöturvallisuudesta astui voimaan 1.1.2018. Koska Ympäristöministeriö ei antanut tarkentavaa ohjeistusta, ovat rakennusvalvonnat ja teollisuus yhdessä laatineet tarkentavia ohjekortteja tulkintojen yhtenäistämiseksi.
Suurimpien kaupunkien rakennusvalvonnat tekevät ns. Topten -yhteistyötä laatimalla parhaitten käytäntöjen ohjeita rakentamisen määräyksiin. Tällä hetkellä yhteistyössä on mukana 17 kaupunkia ja ohjeet ovat vapaasti kaikkien muidenkin kuntien käytettävissä. Teollisuuden kannalta myönteistä on se, että yhtenäiset käytännöt vähentävät tulkintaeroja maan eri kolkilla. Rakennusvalvontojen ohjeet eivät ole sitovia, mutta laajan valmistelijajoukon ansiosta ne ovat myös laajalti käytössä.
Käyttöturvallisuusasetuksen osalta tärkeät tulkinnat on tehty turvallisen lasituksen sekä portaiden mitoituksen osalta. Ohjekortit on julkaistu ns. topten-kortteina rakennusvalvontojen yhteisellä nettisivuilla.
Turvallista lasitusta käsittelevä ohjekortti Lasirakenteet, 117 d 03
Kortissa selkeytetään riskikohteita törmäysvaaran sekä putoamisvaaran osalta. Mikäli näitä vaaroja ei ole estetty esimerkiksi suojakaiteella, riskilliset kohteet tulee varustaa ko. rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisesti ohjeistetuilla turvallisella lasituksella. Ohjeita on täydennetty selventävillä piirroksilla. Kortissa on myös täsmennetty testauksen ja kuormituksen määrittelymenettelyitä. Kortin kuvitusta on selkeytetty uusimmassa versiossa.
Koska asetus koskee uudisrakentamisen lisäksi tietyissä tapauksissa myös korjausrakentamista, tarpeen arviointia helpotetaan kuvailemalla joitakin tilanteita, joissa uusia määräyksiä tulisi soveltaa myös korjausrakennuskohteissa.
Portaiden mitoituksen kortti 117d 02 C
Porraskortti täsmentää sisäportaiden suunnittelun ja mitoituksen yksityiskohtia erityisesti nousun ja etenemän osalta. Portaiden suunnittelussa otetaan huomioon turvallisuuden lisäksi asumismukavuus sekä tilankäyttö. Portaasta on rakennettavissa turvallinen porrastyypistä riippumatta. Turvallisuutta lisää se, että myös asunnoissa käsijohde tulee jatkossa olla porrassyöksyn molemmilla puolilla. Julkisessa sekä liikerakentamisessa käsijohde ulottuu portaan ulkopuolelle.
Erityinen täsmennys on parviportaan ohjeistus. Sitä voidaan käyttää tilanteissa, jossa se johtaa tilaan, joka ei täytä huoneen tunnusmerkkejä esim. huonekorkeuden osalta.
Ohjeita täydennetään vielä portaita ja luiskia koskevalla RT-ohjekortilla, joka esittelee suunnitteluvaihtoehtoja laajasanaisemmin ja kuvien kera.
Käyttöturvallisuusasetuksen ohjeistusta täydennetty ikkunoiden ja portaiden osalta
Asetus rakennusten käyttöturvallisuudesta astui voimaan 1.1.2018. Koska Ympäristöministeriö ei antanut tarkentavaa ohjeistusta, ovat rakennusvalvonnat ja teollisuus yhdessä laatineet tarkentavia ohjekortteja tulkintojen yhtenäistämiseksi.
Suurimpien kaupunkien rakennusvalvonnat tekevät ns. Topten -yhteistyötä laatimalla parhaitten käytäntöjen ohjeita rakentamisen määräyksiin. Tällä hetkellä yhteistyössä on mukana 17 kaupunkia ja ohjeet ovat vapaasti kaikkien muidenkin kuntien käytettävissä. Teollisuuden kannalta myönteistä on se, että yhtenäiset käytännöt vähentävät tulkintaeroja maan eri kolkilla. Rakennusvalvontojen ohjeet eivät ole sitovia, mutta laajan valmistelijajoukon ansiosta ne ovat myös laajalti käytössä.
Käyttöturvallisuusasetuksen osalta tärkeät tulkinnat on tehty turvallisen lasituksen sekä portaiden mitoituksen osalta. Ohjekortit on julkaistu ns. topten-kortteina rakennusvalvontojen yhteisellä nettisivuilla.
Turvallista lasitusta käsittelevä ohjekortti Lasirakenteet, 117 d 03
Kortissa selkeytetään riskikohteita törmäysvaaran sekä putoamisvaaran osalta. Mikäli näitä vaaroja ei ole estetty esimerkiksi suojakaiteella, riskilliset kohteet tulee varustaa ko. rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisesti ohjeistetuilla turvallisella lasituksella. Ohjeita on täydennetty selventävillä piirroksilla. Kortissa on myös täsmennetty testauksen ja kuormituksen määrittelymenettelyitä. Kortin kuvitusta on selkeytetty uusimmassa versiossa.
Koska asetus koskee uudisrakentamisen lisäksi tietyissä tapauksissa myös korjausrakentamista, tarpeen arviointia helpotetaan kuvailemalla joitakin tilanteita, joissa uusia määräyksiä tulisi soveltaa myös korjausrakennuskohteissa.
Portaiden mitoituksen kortti 117d 02 C
Porraskortti täsmentää sisäportaiden suunnittelun ja mitoituksen yksityiskohtia erityisesti nousun ja etenemän osalta. Portaiden suunnittelussa otetaan huomioon turvallisuuden lisäksi asumismukavuus sekä tilankäyttö. Portaasta on rakennettavissa turvallinen porrastyypistä riippumatta. Turvallisuutta lisää se, että myös asunnoissa käsijohde tulee jatkossa olla porrassyöksyn molemmilla puolilla. Julkisessa sekä liikerakentamisessa käsijohde ulottuu portaan ulkopuolelle.
Erityinen täsmennys on parviportaan ohjeistus. Sitä voidaan käyttää tilanteissa, jossa se johtaa tilaan, joka ei täytä huoneen tunnusmerkkejä esim. huonekorkeuden osalta.
Ohjeita täydennetään vielä portaita ja luiskia koskevalla RT-ohjekortilla, joka esittelee suunnitteluvaihtoehtoja laajasanaisemmin ja kuvien kera.
Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi ohjelman puun käytön lisäämiseksi liikenneinfrarakentamisessa. Ohjelman tavoitteena on nostaa puun osuus 10 %:iin valtion rakentamista silloista vuoteen 2022 mennessä. Puun käyttöä myös muussa infrarakentamisessa lisätään.
Ohjelman avulla tuotetaan tietoa puun käytön positiivisista ympäristövaikutuksista ja elinkaarikustannuksista. Lisäksi järjestetään tarvittavaa lisäkoulutusta nostamaan puuhun perustuvan infrarakentamisen suunnittelijoiden ja hanketoteuttajien osaamisen tasoa. Ohjelma tähtää puupohjaisten infrakohteiden volyymituotantoon myös teknisten innovaatioiden ja referenssikohteiden avulla. Osana ohjelmaa on tarkoitus toteuttaa liikenneinfrakohteen suunnittelu- tai ideakilpailu.
Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola on tyytyväinen Liikenne- ja viestintäministeriön ohjelmaan. ”Tällä hetkellä Suomi on puupohjaisessa infrarakentamisessa selvästi perässä muita Pohjoismaita. Keskustelua puun käytön lisäämisestä infrarakentamisessa on käyty jo noin vuoden ajan. On hienoa, että ministeri Berner laittoi ohjelman liikkeelle. Pidän tärkeänä, että puusiltojen osuus halutaan nostaa ripeästi nykyiseltä muutaman prosentin tasolta 10 %:iin. Korkeaan esivalmistukseen perustuva puurakentamien parantaa infrakohteiden toteutuksen tehokkuutta. Puu on myös keino infrarakentamisen osalta vastata ajankohtaisiin ilmastohaasteisiin.”
Puun käytön lisäämistä väyläinfrarakentamisessa puoltaa uusituvan materiaalin avulla toteutettava pitkäaikainen hiilivarasto, puurakenteiden toteuttamisen alhaisemmat hiilidioksidipäästöt, korkeasta esivalmistusasteesta johtuva nopea toteutus sekä erityisesti kaupunki- ja kevyen liikenteen silloissa visuaalinen ilme ja miellyttäväksi koettu materiaali.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Matti Mikkola, puh. 040 829 4026
Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä on hallituksen kärkihanke. Puun käyttöä monipuolistetaan, lisätään ja jalostusarvoa kasvatetaan. Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja synnytetään uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja vientiä
Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi ohjelman puun käytön lisäämiseksi liikenneinfrarakentamisessa. Ohjelman tavoitteena on nostaa puun osuus 10 %:iin valtion rakentamista silloista vuoteen 2022 mennessä. Puun käyttöä myös muussa infrarakentamisessa lisätään.
Ohjelman avulla tuotetaan tietoa puun käytön positiivisista ympäristövaikutuksista ja elinkaarikustannuksista. Lisäksi järjestetään tarvittavaa lisäkoulutusta nostamaan puuhun perustuvan infrarakentamisen suunnittelijoiden ja hanketoteuttajien osaamisen tasoa. Ohjelma tähtää puupohjaisten infrakohteiden volyymituotantoon myös teknisten innovaatioiden ja referenssikohteiden avulla. Osana ohjelmaa on tarkoitus toteuttaa liikenneinfrakohteen suunnittelu- tai ideakilpailu.
Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola on tyytyväinen Liikenne- ja viestintäministeriön ohjelmaan. ”Tällä hetkellä Suomi on puupohjaisessa infrarakentamisessa selvästi perässä muita Pohjoismaita. Keskustelua puun käytön lisäämisestä infrarakentamisessa on käyty jo noin vuoden ajan. On hienoa, että ministeri Berner laittoi ohjelman liikkeelle. Pidän tärkeänä, että puusiltojen osuus halutaan nostaa ripeästi nykyiseltä muutaman prosentin tasolta 10 %:iin. Korkeaan esivalmistukseen perustuva puurakentamien parantaa infrakohteiden toteutuksen tehokkuutta. Puu on myös keino infrarakentamisen osalta vastata ajankohtaisiin ilmastohaasteisiin.”
Puun käytön lisäämistä väyläinfrarakentamisessa puoltaa uusituvan materiaalin avulla toteutettava pitkäaikainen hiilivarasto, puurakenteiden toteuttamisen alhaisemmat hiilidioksidipäästöt, korkeasta esivalmistusasteesta johtuva nopea toteutus sekä erityisesti kaupunki- ja kevyen liikenteen silloissa visuaalinen ilme ja miellyttäväksi koettu materiaali.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Matti Mikkola, puh. 040 829 4026
Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä on hallituksen kärkihanke. Puun käyttöä monipuolistetaan, lisätään ja jalostusarvoa kasvatetaan. Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja synnytetään uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja vientiä
Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi ohjelman puun käytön lisäämiseksi liikenneinfrarakentamisessa. Ohjelman tavoitteena on nostaa puun osuus 10 %:iin valtion rakentamista silloista vuoteen 2022 mennessä. Puun käyttöä myös muussa infrarakentamisessa lisätään.
Ohjelman avulla tuotetaan tietoa puun käytön positiivisista ympäristövaikutuksista ja elinkaarikustannuksista. Lisäksi järjestetään tarvittavaa lisäkoulutusta nostamaan puuhun perustuvan infrarakentamisen suunnittelijoiden ja hanketoteuttajien osaamisen tasoa. Ohjelma tähtää puupohjaisten infrakohteiden volyymituotantoon myös teknisten innovaatioiden ja referenssikohteiden avulla. Osana ohjelmaa on tarkoitus toteuttaa liikenneinfrakohteen suunnittelu- tai ideakilpailu.
Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola on tyytyväinen Liikenne- ja viestintäministeriön ohjelmaan. ”Tällä hetkellä Suomi on puupohjaisessa infrarakentamisessa selvästi perässä muita Pohjoismaita. Keskustelua puun käytön lisäämisestä infrarakentamisessa on käyty jo noin vuoden ajan. On hienoa, että ministeri Berner laittoi ohjelman liikkeelle. Pidän tärkeänä, että puusiltojen osuus halutaan nostaa ripeästi nykyiseltä muutaman prosentin tasolta 10 %:iin. Korkeaan esivalmistukseen perustuva puurakentamien parantaa infrakohteiden toteutuksen tehokkuutta. Puu on myös keino infrarakentamisen osalta vastata ajankohtaisiin ilmastohaasteisiin.”
Puun käytön lisäämistä väyläinfrarakentamisessa puoltaa uusituvan materiaalin avulla toteutettava pitkäaikainen hiilivarasto, puurakenteiden toteuttamisen alhaisemmat hiilidioksidipäästöt, korkeasta esivalmistusasteesta johtuva nopea toteutus sekä erityisesti kaupunki- ja kevyen liikenteen silloissa visuaalinen ilme ja miellyttäväksi koettu materiaali.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Matti Mikkola, puh. 040 829 4026
Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä on hallituksen kärkihanke. Puun käyttöä monipuolistetaan, lisätään ja jalostusarvoa kasvatetaan. Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja synnytetään uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja vientiä
FinnBuild-messut ovat Messukeskuksessa 10.-12.10. Puu tulee hyvin esille, kun alan yritykset ovat keskittäytyneet yhteiselle osastolle.
Messujen avajaiset ovat keskiviikkona 10.10. klo 10. Messujen avaaja, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen vierailee puutuoteteollisuuden osastolla heti avauspuheensa jälkeen. Klo 11-15.20 osastolla on mukana olevien yritysten tietoiskuja.
Lisäksi klo 15.30-17.00 Ympäristöministeriö järjestää Asuntoreformi Helsinki -kilpailuun liittyvä Puukerrostalon suunnittelu -esittelyn Rakennuslehden lavalla. Messut sulkeutuvat keskiviikkona klo 18.
Torstaina osaston tietoiskut alkavat klo 9.20 ja jatkuvat klo 14 saakka, jolloin alkaa Puutuoteteollisuuden seminaari Rakennuslehden lavalla. Messut sulkeutuvat klo 19
Viimeinen messupäivä on perjantai, jolloin osastolla on tietoiskuja klo 10-14.30 välillä. Messut sulkeutuvat klo 16.
Osaston yritykset ovat Kestopuuteollisuus ry, Konepuristin Oy, Kontiotuote Oy, Koskisen Oy, Kuusamon Hirsitalot Oy, Metsä Wood, Oy CrossLam Kuhmo Ltd, Pölkky Oy, Sisco Oyj, Stora Enso, Timberpoint Oy, UPM Plywood, Versowood Oy, VVR Wood Oy. Puutuoteteollisuus ry on koonnut osaston ja järjestänyt ohjelman. Lisäksi Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma on myös osastolla mukana.
FinnBuild-messut ovat Messukeskuksessa 10.-12.10. Puu tulee hyvin esille, kun alan yritykset ovat keskittäytyneet yhteiselle osastolle.
Messujen avajaiset ovat keskiviikkona 10.10. klo 10. Messujen avaaja, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen vierailee puutuoteteollisuuden osastolla heti avauspuheensa jälkeen. Klo 11-15.20 osastolla on mukana olevien yritysten tietoiskuja.
Lisäksi klo 15.30-17.00 Ympäristöministeriö järjestää Asuntoreformi Helsinki -kilpailuun liittyvä Puukerrostalon suunnittelu -esittelyn Rakennuslehden lavalla. Messut sulkeutuvat keskiviikkona klo 18.
Torstaina osaston tietoiskut alkavat klo 9.20 ja jatkuvat klo 14 saakka, jolloin alkaa Puutuoteteollisuuden seminaari Rakennuslehden lavalla. Messut sulkeutuvat klo 19
Viimeinen messupäivä on perjantai, jolloin osastolla on tietoiskuja klo 10-14.30 välillä. Messut sulkeutuvat klo 16.
Osaston yritykset ovat Kestopuuteollisuus ry, Konepuristin Oy, Kontiotuote Oy, Koskisen Oy, Kuusamon Hirsitalot Oy, Metsä Wood, Oy CrossLam Kuhmo Ltd, Pölkky Oy, Sisco Oyj, Stora Enso, Timberpoint Oy, UPM Plywood, Versowood Oy, VVR Wood Oy. Puutuoteteollisuus ry on koonnut osaston ja järjestänyt ohjelman. Lisäksi Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma on myös osastolla mukana.
FinnBuild-messut ovat Messukeskuksessa 10.-12.10. Puu tulee hyvin esille, kun alan yritykset ovat keskittäytyneet yhteiselle osastolle.
Messujen avajaiset ovat keskiviikkona 10.10. klo 10. Messujen avaaja, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen vierailee puutuoteteollisuuden osastolla heti avauspuheensa jälkeen. Klo 11-15.20 osastolla on mukana olevien yritysten tietoiskuja.
Lisäksi klo 15.30-17.00 Ympäristöministeriö järjestää Asuntoreformi Helsinki -kilpailuun liittyvä Puukerrostalon suunnittelu -esittelyn Rakennuslehden lavalla. Messut sulkeutuvat keskiviikkona klo 18.
Torstaina osaston tietoiskut alkavat klo 9.20 ja jatkuvat klo 14 saakka, jolloin alkaa Puutuoteteollisuuden seminaari Rakennuslehden lavalla. Messut sulkeutuvat klo 19
Viimeinen messupäivä on perjantai, jolloin osastolla on tietoiskuja klo 10-14.30 välillä. Messut sulkeutuvat klo 16.
Osaston yritykset ovat Kestopuuteollisuus ry, Konepuristin Oy, Kontiotuote Oy, Koskisen Oy, Kuusamon Hirsitalot Oy, Metsä Wood, Oy CrossLam Kuhmo Ltd, Pölkky Oy, Sisco Oyj, Stora Enso, Timberpoint Oy, UPM Plywood, Versowood Oy, VVR Wood Oy. Puutuoteteollisuus ry on koonnut osaston ja järjestänyt ohjelman. Lisäksi Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma on myös osastolla mukana.
Kuntamarkkinat on Kuntaliiton vuosittainen tapahtuma kunta-alan päättäjille ja asiantuntijoille. Tänä vuonna markkinat järjestetään 12.-13.9. Kuntatalossa. Tapahtuma koostuu seminaareista, tietoiskuista sekä näyttelyosastoista. Puutuoteteollisuus on mukana ensimmäistä kertaa omalla osastolla ja meillä teemana on Terve Suomi rakentuu puulle.
Tapahtuman koko ohjelma on nähtävissä Kuntaliiton kotisivulla osoitteessa www.kuntamarkkinat.fi. Ilmaiseen tapahtumaan toivotaan julkisista hankinnoista kiinnostuneiden Puutuoteteollisuus ry:n jäsen- ja jäsenyhdistysten yritysedustajien osallistuvan. Yritykset voivat myös jakaa omaa materiaaliaan Puutuoteteollisuuden osastolla. Osallistujien tulee rekisteröityä tilaisuuteen etukäteen Kuntaliiton nettisivun kautta. Lisäksi meidän puolelta tapahtumaa koordinoiva Seppo Romppainen pyytää ilmoittamaan osallistumisesta myös hänelle.
Puurakentamisen maailmankonferenssi, World Timber Engineering Conference
Puurakentamisen maailmankonferenssi, WCTE2018, järjestettiin tänä vuonna Soulissa Etelä-Koreassa. Se kokosi yhteensä noin 750 osallistujaa ympäri maailmaa. Lähialueet olivat hyvin edustettuina: erityisesti isäntämaa, Japani ja Kiina. Eurooppa oli hyvin mukana, Suomestakin viisi henkilöä. Myös Venäjältä oli runsaasti osallistujia. Konferenssin keskeisenä teemana oli massiivipuurakentaminen ja erityisesti CLT.
Uudessa-Seelannissa maanjäristyksen jälleenrakentamisessa olisi tarvittu ja toivottu nopeampaa tutkimustulosten käyttöönottoa ja suunnittelijoiden koulutusta. Ratkaisut ja rakennekonseptit tulee olla valmiina, kun vaihtoehdoista kilpaillaan. Kilpailua toivotaan lähinnä betonivaihtoehtoja vastaan eikä puurakennekonseptien välillä.
Kiinan puurakentamisen kehitystä ja puuratkaisujen hyväksyttävyyttä esiteltiin laajalti. Aasian näkökulmasta etenkin maanjäristyskestävyys on keskeinen teema ja asiaa käsiteltiin useissa esityksissä.
Paloasiat olivat myös paljon esillä, varsinkin CLT sisäpinnoissa: Miten sitä tulisi arvioida suojaamattomana, miten testata ja miten liima vaikuttaa hiiltymisen delaminointiin? Teemana olivat myös historialliset rakennukset ja näiden tutkimus, Koreassa tämä liittyy vahvasti pagoda-temppeleihin ja näiden pitkään käyttöikään.
Useita esityksiä oli myös korkeista puutaloista, joissa oli liittorakenteita jäykistävin betonitornein ja seinin. Alankomaihin on tulossa Arupin suunnittelema 21-kerroksinen talo, jonka rakentaminen käynnistynee jo tänä syksynä. Maailmankuulu arkkitehti Kengo Kuma esitti hienoja puurakenneratkaisuja yksinkertaisilla puusauvoilla.
Vuonna 2020 puurakentamisen maailmankonferenssi järjestetään Santiagossa Chilessä ja vuonna 2022 se on Oslossa. Konferenssin koko ohjelma on nähtävissä nettisivulla http://wcte2018.kr/home/
Hirsitaloteollisuus ry on valinnut uudeksi puheenjohtajaksi Honkarakenne Oyj:n toimitusjohtaja Marko Saarelaisen. Valinta tehtiin Pudasjärvellä 29.8.2018 pidetyssä yhdistyksen kokouksessa.
Hirsitaloteollisuus ry (HTT) on suomalaisten hirsitalotuottajien yhteinen järjestö, joka on myös Puutuoteteollisuus ry:n yhdistysjäsen.
Lisätietoja: Seppo Romppainen
Puun hyvinvointivaikutuksista kilpailuetua, Luken seminaari
Puun vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja viihtyvyyteen on osoitettu useissa tutkimuksissa. Seuraava askel on muuttaa tämä tieto liiketoiminnaksi. Luke järjestää aiheesta seminaarin tiistaina 18.9.
Kilpailuetua puun hyvinvointivaikutuksista, 18.9. Tampere, TTY/Luke. Lisätietoa: Riina Muilu-Mäkelä, Luke.
Kuntamarkkinat on Kuntaliiton vuosittainen tapahtuma kunta-alan päättäjille ja asiantuntijoille. Tänä vuonna markkinat järjestetään 12.-13.9. Kuntatalossa. Tapahtuma koostuu seminaareista, tietoiskuista sekä näyttelyosastoista. Puutuoteteollisuus on mukana ensimmäistä kertaa omalla osastolla ja meillä teemana on Terve Suomi rakentuu puulle.
Tapahtuman koko ohjelma on nähtävissä Kuntaliiton kotisivulla osoitteessa www.kuntamarkkinat.fi. Ilmaiseen tapahtumaan toivotaan julkisista hankinnoista kiinnostuneiden Puutuoteteollisuus ry:n jäsen- ja jäsenyhdistysten yritysedustajien osallistuvan. Yritykset voivat myös jakaa omaa materiaaliaan Puutuoteteollisuuden osastolla. Osallistujien tulee rekisteröityä tilaisuuteen etukäteen Kuntaliiton nettisivun kautta. Lisäksi meidän puolelta tapahtumaa koordinoiva Seppo Romppainen pyytää ilmoittamaan osallistumisesta myös hänelle.
Puurakentamisen maailmankonferenssi, World Timber Engineering Conference
Puurakentamisen maailmankonferenssi, WCTE2018, järjestettiin tänä vuonna Soulissa Etelä-Koreassa. Se kokosi yhteensä noin 750 osallistujaa ympäri maailmaa. Lähialueet olivat hyvin edustettuina: erityisesti isäntämaa, Japani ja Kiina. Eurooppa oli hyvin mukana, Suomestakin viisi henkilöä. Myös Venäjältä oli runsaasti osallistujia. Konferenssin keskeisenä teemana oli massiivipuurakentaminen ja erityisesti CLT.
Uudessa-Seelannissa maanjäristyksen jälleenrakentamisessa olisi tarvittu ja toivottu nopeampaa tutkimustulosten käyttöönottoa ja suunnittelijoiden koulutusta. Ratkaisut ja rakennekonseptit tulee olla valmiina, kun vaihtoehdoista kilpaillaan. Kilpailua toivotaan lähinnä betonivaihtoehtoja vastaan eikä puurakennekonseptien välillä.
Kiinan puurakentamisen kehitystä ja puuratkaisujen hyväksyttävyyttä esiteltiin laajalti. Aasian näkökulmasta etenkin maanjäristyskestävyys on keskeinen teema ja asiaa käsiteltiin useissa esityksissä.
Paloasiat olivat myös paljon esillä, varsinkin CLT sisäpinnoissa: Miten sitä tulisi arvioida suojaamattomana, miten testata ja miten liima vaikuttaa hiiltymisen delaminointiin? Teemana olivat myös historialliset rakennukset ja näiden tutkimus, Koreassa tämä liittyy vahvasti pagoda-temppeleihin ja näiden pitkään käyttöikään.
Useita esityksiä oli myös korkeista puutaloista, joissa oli liittorakenteita jäykistävin betonitornein ja seinin. Alankomaihin on tulossa Arupin suunnittelema 21-kerroksinen talo, jonka rakentaminen käynnistynee jo tänä syksynä. Maailmankuulu arkkitehti Kengo Kuma esitti hienoja puurakenneratkaisuja yksinkertaisilla puusauvoilla.
Vuonna 2020 puurakentamisen maailmankonferenssi järjestetään Santiagossa Chilessä ja vuonna 2022 se on Oslossa. Konferenssin koko ohjelma on nähtävissä nettisivulla http://wcte2018.kr/home/
Hirsitaloteollisuus ry on valinnut uudeksi puheenjohtajaksi Honkarakenne Oyj:n toimitusjohtaja Marko Saarelaisen. Valinta tehtiin Pudasjärvellä 29.8.2018 pidetyssä yhdistyksen kokouksessa.
Hirsitaloteollisuus ry (HTT) on suomalaisten hirsitalotuottajien yhteinen järjestö, joka on myös Puutuoteteollisuus ry:n yhdistysjäsen.
Lisätietoja: Seppo Romppainen
Puun hyvinvointivaikutuksista kilpailuetua, Luken seminaari
Puun vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja viihtyvyyteen on osoitettu useissa tutkimuksissa. Seuraava askel on muuttaa tämä tieto liiketoiminnaksi. Luke järjestää aiheesta seminaarin tiistaina 18.9.
Kilpailuetua puun hyvinvointivaikutuksista, 18.9. Tampere, TTY/Luke. Lisätietoa: Riina Muilu-Mäkelä, Luke.
Kuntamarkkinat on Kuntaliiton vuosittainen tapahtuma kunta-alan päättäjille ja asiantuntijoille. Tänä vuonna markkinat järjestetään 12.-13.9. Kuntatalossa. Tapahtuma koostuu seminaareista, tietoiskuista sekä näyttelyosastoista. Puutuoteteollisuus on mukana ensimmäistä kertaa omalla osastolla ja meillä teemana on Terve Suomi rakentuu puulle.
Tapahtuman koko ohjelma on nähtävissä Kuntaliiton kotisivulla osoitteessa www.kuntamarkkinat.fi. Ilmaiseen tapahtumaan toivotaan julkisista hankinnoista kiinnostuneiden Puutuoteteollisuus ry:n jäsen- ja jäsenyhdistysten yritysedustajien osallistuvan. Yritykset voivat myös jakaa omaa materiaaliaan Puutuoteteollisuuden osastolla. Osallistujien tulee rekisteröityä tilaisuuteen etukäteen Kuntaliiton nettisivun kautta. Lisäksi meidän puolelta tapahtumaa koordinoiva Seppo Romppainen pyytää ilmoittamaan osallistumisesta myös hänelle.
Puurakentamisen maailmankonferenssi, World Timber Engineering Conference
Puurakentamisen maailmankonferenssi, WCTE2018, järjestettiin tänä vuonna Soulissa Etelä-Koreassa. Se kokosi yhteensä noin 750 osallistujaa ympäri maailmaa. Lähialueet olivat hyvin edustettuina: erityisesti isäntämaa, Japani ja Kiina. Eurooppa oli hyvin mukana, Suomestakin viisi henkilöä. Myös Venäjältä oli runsaasti osallistujia. Konferenssin keskeisenä teemana oli massiivipuurakentaminen ja erityisesti CLT.
Uudessa-Seelannissa maanjäristyksen jälleenrakentamisessa olisi tarvittu ja toivottu nopeampaa tutkimustulosten käyttöönottoa ja suunnittelijoiden koulutusta. Ratkaisut ja rakennekonseptit tulee olla valmiina, kun vaihtoehdoista kilpaillaan. Kilpailua toivotaan lähinnä betonivaihtoehtoja vastaan eikä puurakennekonseptien välillä.
Kiinan puurakentamisen kehitystä ja puuratkaisujen hyväksyttävyyttä esiteltiin laajalti. Aasian näkökulmasta etenkin maanjäristyskestävyys on keskeinen teema ja asiaa käsiteltiin useissa esityksissä.
Paloasiat olivat myös paljon esillä, varsinkin CLT sisäpinnoissa: Miten sitä tulisi arvioida suojaamattomana, miten testata ja miten liima vaikuttaa hiiltymisen delaminointiin? Teemana olivat myös historialliset rakennukset ja näiden tutkimus, Koreassa tämä liittyy vahvasti pagoda-temppeleihin ja näiden pitkään käyttöikään.
Useita esityksiä oli myös korkeista puutaloista, joissa oli liittorakenteita jäykistävin betonitornein ja seinin. Alankomaihin on tulossa Arupin suunnittelema 21-kerroksinen talo, jonka rakentaminen käynnistynee jo tänä syksynä. Maailmankuulu arkkitehti Kengo Kuma esitti hienoja puurakenneratkaisuja yksinkertaisilla puusauvoilla.
Vuonna 2020 puurakentamisen maailmankonferenssi järjestetään Santiagossa Chilessä ja vuonna 2022 se on Oslossa. Konferenssin koko ohjelma on nähtävissä nettisivulla http://wcte2018.kr/home/
Hirsitaloteollisuus ry on valinnut uudeksi puheenjohtajaksi Honkarakenne Oyj:n toimitusjohtaja Marko Saarelaisen. Valinta tehtiin Pudasjärvellä 29.8.2018 pidetyssä yhdistyksen kokouksessa.
Hirsitaloteollisuus ry (HTT) on suomalaisten hirsitalotuottajien yhteinen järjestö, joka on myös Puutuoteteollisuus ry:n yhdistysjäsen.
Lisätietoja: Seppo Romppainen
Puun hyvinvointivaikutuksista kilpailuetua, Luken seminaari
Puun vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja viihtyvyyteen on osoitettu useissa tutkimuksissa. Seuraava askel on muuttaa tämä tieto liiketoiminnaksi. Luke järjestää aiheesta seminaarin tiistaina 18.9.
Kilpailuetua puun hyvinvointivaikutuksista, 18.9. Tampere, TTY/Luke. Lisätietoa: Riina Muilu-Mäkelä, Luke.
Puutuoteteollisuuden kevätkokouksessa tehtiin vain yksi henkilömuutos. Puheenjohtajana jatkaa Jari Suominen Stora Enso Wood Products’ista, uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Hannu Saarinen Lammin Ikkunat ja Ovet Oy:ltä. Hallituksen kokoonpano kokonaisuudessaan on seuraava:
Arto Halonen, Lunawood Oy (Lämpöpuuyhdistys ry)
Esa Kaikkonen, Metsä Wood
Ville Kopra, Versowood Oy
Esa Retva, UPM Timber
Esko Rintamäki, Finnlamelli Oy (Hirsitaloteollisuus ry)
Hannu Saarinen, Lammin ikkunat ja ovet Oy, (Puusepänteollisuus ry), varapuheenjohtaja
Mika Sillanpää, UPM Plywood
Jari Suominen, Stora Enso Wood Products, puheenjohtaja
Ilkka Turpiainen, Hyvinkään Puuseppien Oy, (Puuteollisuusyrittäjät ry)
Petteri Virranniemi, Pölkky Oy, (Kestopuuteollisuus ry)
Osaamistarveselvitys käynnistyi
Osaavan työvoiman saatavuus koetaan yhä laajemmaksi ongelmaksi kaikilla puutuoteteollisuuden sektoreilla. Määrän lisäksi yhä useammin törmätään tilanteeseen, ettei saatavilla olevan työvoiman koulutus vastaa nykyisiä vaatimuksia. Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen kilpailukyvyn varmistaminen koulutuksen kehittämisen ja kompetenssimallin avulla -hanke etsii tähän ratkaisua.
Tämä Kikka-hankkeeksi nimetty selvitys tuottaa tietoa puutuoteteollisuuden eri sektoreiden osaamis- ja työvoimatarpeiden muutoksista, identifioi tarpeet nopeisiin täydennyskoulutuksiin sekä pidemmän aikavälin tarpeet tutkintokoulutusten sisältöihin. Tulosten avulla pyritään varmistamaan koulutuksen vastaavuus tulevaisuuden tehtävien ja työvoimatarpeiden kanssa kymmenen vuoden tähtäimellä. Tulokset viestitään alan päättäjille ja vaikuttajille.
Selvityksen toteuttaa Puutuoteteollisuus ry yhdessä Työtehoseuran kanssa. Lisätietoa antaa: Matti Mikkola
Sahatavaran ympäristöseloste työn alla
Rakennustuotteiden ympäristöselostetietoa tarvitaan rakentamisen ympäristövaikutusten laskemiseen ja erityisesti niiden vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden tueksi. Suomessa Ympäristöministeriö on aloittamassa pilottiprojekteja, joissa tarkastellaan erityisesti julkisen rakentamisen hiilijalanjäljen rajoittamista. Myös vientimarkkinoilla tietoa vaaditaan vastaaviin tarkoituksiin.
Sahatavaran selostetiedot palvelevat myös jatkojalostavaa teollisuutta syöttötietona omien tuotteidensa selosteille. Nyt työn alla oleva ympäristöseloste kattaa Puutuoteteollisuus ry:n jäsenenä olevan sahateollisuuden tuotannon ja kattavan tuotantomäärän vuoksi sitä voi käyttää geneerisen suomalaisen sahatavaran selosteena. Se valmistuu alkusyksystä ja pyritään julkaisemaan vielä tämän vuoden aikana. Lisätietoa antaa Aila Janatuinen.
Puutuoteteollisuuden kevätkokouksessa tehtiin vain yksi henkilömuutos. Puheenjohtajana jatkaa Jari Suominen Stora Enso Wood Products’ista, uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Hannu Saarinen Lammin Ikkunat ja Ovet Oy:ltä. Hallituksen kokoonpano kokonaisuudessaan on seuraava:
Arto Halonen, Lunawood Oy (Lämpöpuuyhdistys ry)
Esa Kaikkonen, Metsä Wood
Ville Kopra, Versowood Oy
Esa Retva, UPM Timber
Esko Rintamäki, Finnlamelli Oy (Hirsitaloteollisuus ry)
Hannu Saarinen, Lammin ikkunat ja ovet Oy, (Puusepänteollisuus ry), varapuheenjohtaja
Mika Sillanpää, UPM Plywood
Jari Suominen, Stora Enso Wood Products, puheenjohtaja
Ilkka Turpiainen, Hyvinkään Puuseppien Oy, (Puuteollisuusyrittäjät ry)
Petteri Virranniemi, Pölkky Oy, (Kestopuuteollisuus ry)
Osaamistarveselvitys käynnistyi
Osaavan työvoiman saatavuus koetaan yhä laajemmaksi ongelmaksi kaikilla puutuoteteollisuuden sektoreilla. Määrän lisäksi yhä useammin törmätään tilanteeseen, ettei saatavilla olevan työvoiman koulutus vastaa nykyisiä vaatimuksia. Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen kilpailukyvyn varmistaminen koulutuksen kehittämisen ja kompetenssimallin avulla -hanke etsii tähän ratkaisua.
Tämä Kikka-hankkeeksi nimetty selvitys tuottaa tietoa puutuoteteollisuuden eri sektoreiden osaamis- ja työvoimatarpeiden muutoksista, identifioi tarpeet nopeisiin täydennyskoulutuksiin sekä pidemmän aikavälin tarpeet tutkintokoulutusten sisältöihin. Tulosten avulla pyritään varmistamaan koulutuksen vastaavuus tulevaisuuden tehtävien ja työvoimatarpeiden kanssa kymmenen vuoden tähtäimellä. Tulokset viestitään alan päättäjille ja vaikuttajille.
Selvityksen toteuttaa Puutuoteteollisuus ry yhdessä Työtehoseuran kanssa. Lisätietoa antaa: Matti Mikkola
Sahatavaran ympäristöseloste työn alla
Rakennustuotteiden ympäristöselostetietoa tarvitaan rakentamisen ympäristövaikutusten laskemiseen ja erityisesti niiden vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden tueksi. Suomessa Ympäristöministeriö on aloittamassa pilottiprojekteja, joissa tarkastellaan erityisesti julkisen rakentamisen hiilijalanjäljen rajoittamista. Myös vientimarkkinoilla tietoa vaaditaan vastaaviin tarkoituksiin.
Sahatavaran selostetiedot palvelevat myös jatkojalostavaa teollisuutta syöttötietona omien tuotteidensa selosteille. Nyt työn alla oleva ympäristöseloste kattaa Puutuoteteollisuus ry:n jäsenenä olevan sahateollisuuden tuotannon ja kattavan tuotantomäärän vuoksi sitä voi käyttää geneerisen suomalaisen sahatavaran selosteena. Se valmistuu alkusyksystä ja pyritään julkaisemaan vielä tämän vuoden aikana. Lisätietoa antaa Aila Janatuinen.
Puutuoteteollisuuden kevätkokouksessa tehtiin vain yksi henkilömuutos. Puheenjohtajana jatkaa Jari Suominen Stora Enso Wood Products’ista, uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Hannu Saarinen Lammin Ikkunat ja Ovet Oy:ltä. Hallituksen kokoonpano kokonaisuudessaan on seuraava:
Arto Halonen, Lunawood Oy (Lämpöpuuyhdistys ry)
Esa Kaikkonen, Metsä Wood
Ville Kopra, Versowood Oy
Esa Retva, UPM Timber
Esko Rintamäki, Finnlamelli Oy (Hirsitaloteollisuus ry)
Hannu Saarinen, Lammin ikkunat ja ovet Oy, (Puusepänteollisuus ry), varapuheenjohtaja
Mika Sillanpää, UPM Plywood
Jari Suominen, Stora Enso Wood Products, puheenjohtaja
Ilkka Turpiainen, Hyvinkään Puuseppien Oy, (Puuteollisuusyrittäjät ry)
Petteri Virranniemi, Pölkky Oy, (Kestopuuteollisuus ry)
Osaamistarveselvitys käynnistyi
Osaavan työvoiman saatavuus koetaan yhä laajemmaksi ongelmaksi kaikilla puutuoteteollisuuden sektoreilla. Määrän lisäksi yhä useammin törmätään tilanteeseen, ettei saatavilla olevan työvoiman koulutus vastaa nykyisiä vaatimuksia. Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen kilpailukyvyn varmistaminen koulutuksen kehittämisen ja kompetenssimallin avulla -hanke etsii tähän ratkaisua.
Tämä Kikka-hankkeeksi nimetty selvitys tuottaa tietoa puutuoteteollisuuden eri sektoreiden osaamis- ja työvoimatarpeiden muutoksista, identifioi tarpeet nopeisiin täydennyskoulutuksiin sekä pidemmän aikavälin tarpeet tutkintokoulutusten sisältöihin. Tulosten avulla pyritään varmistamaan koulutuksen vastaavuus tulevaisuuden tehtävien ja työvoimatarpeiden kanssa kymmenen vuoden tähtäimellä. Tulokset viestitään alan päättäjille ja vaikuttajille.
Selvityksen toteuttaa Puutuoteteollisuus ry yhdessä Työtehoseuran kanssa. Lisätietoa antaa: Matti Mikkola
Sahatavaran ympäristöseloste työn alla
Rakennustuotteiden ympäristöselostetietoa tarvitaan rakentamisen ympäristövaikutusten laskemiseen ja erityisesti niiden vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden tueksi. Suomessa Ympäristöministeriö on aloittamassa pilottiprojekteja, joissa tarkastellaan erityisesti julkisen rakentamisen hiilijalanjäljen rajoittamista. Myös vientimarkkinoilla tietoa vaaditaan vastaaviin tarkoituksiin.
Sahatavaran selostetiedot palvelevat myös jatkojalostavaa teollisuutta syöttötietona omien tuotteidensa selosteille. Nyt työn alla oleva ympäristöseloste kattaa Puutuoteteollisuus ry:n jäsenenä olevan sahateollisuuden tuotannon ja kattavan tuotantomäärän vuoksi sitä voi käyttää geneerisen suomalaisen sahatavaran selosteena. Se valmistuu alkusyksystä ja pyritään julkaisemaan vielä tämän vuoden aikana. Lisätietoa antaa Aila Janatuinen.
Puutuoteteollisuuden hankeportaali kokoaa alan tutkimustiedon
Puutuoteteollisuus ry on rakentanut nettipohjaisen tutkimusportaalin, joka mahdollistaa tutkimustiedon helpon jakamisen kaikille kiinnostuneille tahoille. Portaali toimii kirjastona ja tiedon lähteenä valmiista tutkimuksista. Lisäksi se helpottaa tutkimushankkeiden suunnittelua ja tekijöiden löytymistä.
Portaalista käy ilmi mitkä tutkimus- ja oppilaitokset sekä tutkijat ovat aktiivisia tämän alan tutkimuksen tekijöitä. Teollisuus tulee käyttämään portaalia uusien tutkimustarpeiden esittelyyn ja tekijöiden hakemiseen. Lisäksi portaali parantaa teollisuuden, oppilaitosten ja tutkijoiden keskinäistä tiedonvaihtoa.
Puutuoteteollisuuden toimintaympäristö muuttuu monimutkaisemmaksi ja kehityksessä mukana pysyminen vaatii uutta osaamista. Niukat resurssit on käytettävä tehokkaasti hyväksi. On verkostoiduttava myös uusien osaamisalueiden kanssa. Portaalin kautta voi seurata mitä on tutkittu, mitä on meneillään ja millaisia tutkimustarpeita on. Sivuavat tutkimusalat voivat esitellä osaamistaan, jolle voi löytyä uutta käyttöä myös puutuoteteollisuudessa.
Portaali kertoo kuka kukin on puualan tutkimuksessa
Portaalia voi selata asiasanojen kautta. Uuden tutkimushankkeen suunnittelija voi tarkistaa mitä aiheesta on aikaisemmin selvitetty. Samalla käy ilmi tekijät sekä missä asiaan kuuluvaa osaamista on. Silloin on mahdollista löytää paras osaaja, joka ei välttämättä ole ennestään tuttu, mutta jonka tietämys sopii ko. hankkeeseen.
Hankeportaaliin voi luoda hankkeen kuka tahansa, joka kokee osaamisensa ja tekemistensä palvelevan puutuotealan tutkimuksen tarpeita. Hankkeiden kokoamisessa on mahdollista löytää uusia osallistujia vaikkapa nano- tai ympäristötutkimuksen puolelta. Näin puutuoteteollisuuden tutkimus voi saada uutta virtaa aivan uusilta alueilta.
Tiiviimpi yhteys teollisuuden ja tutkimuksen välillä
Hankeportaalin ajan tasalla pitäminen vaatii tiivistä yhteydenpitoa tutkimuslaitosten ja oppilaitosten kanssa. Se tarjoaa teollisuudelle mahdollisuuden kertoa tutkimustarpeista sekä löytää tekijöitä. Portaalin ympärille tullaan rakentamaan myös tiedonvaihtoa sekä viestinnän että tutkimuspäivien muodossa.
Portaalista kerrotaan lisää Puutuoteteollisuuden sivulla tai sinne pääsee suoraan osoitteesta https://www.hankeportaali.fi/
Puutuoteteollisuuden hankeportaali kokoaa alan tutkimustiedon
Puutuoteteollisuus ry on rakentanut nettipohjaisen tutkimusportaalin, joka mahdollistaa tutkimustiedon helpon jakamisen kaikille kiinnostuneille tahoille. Portaali toimii kirjastona ja tiedon lähteenä valmiista tutkimuksista. Lisäksi se helpottaa tutkimushankkeiden suunnittelua ja tekijöiden löytymistä.
Portaalista käy ilmi mitkä tutkimus- ja oppilaitokset sekä tutkijat ovat aktiivisia tämän alan tutkimuksen tekijöitä. Teollisuus tulee käyttämään portaalia uusien tutkimustarpeiden esittelyyn ja tekijöiden hakemiseen. Lisäksi portaali parantaa teollisuuden, oppilaitosten ja tutkijoiden keskinäistä tiedonvaihtoa.
Puutuoteteollisuuden toimintaympäristö muuttuu monimutkaisemmaksi ja kehityksessä mukana pysyminen vaatii uutta osaamista. Niukat resurssit on käytettävä tehokkaasti hyväksi. On verkostoiduttava myös uusien osaamisalueiden kanssa. Portaalin kautta voi seurata mitä on tutkittu, mitä on meneillään ja millaisia tutkimustarpeita on. Sivuavat tutkimusalat voivat esitellä osaamistaan, jolle voi löytyä uutta käyttöä myös puutuoteteollisuudessa.
Portaali kertoo kuka kukin on puualan tutkimuksessa
Portaalia voi selata asiasanojen kautta. Uuden tutkimushankkeen suunnittelija voi tarkistaa mitä aiheesta on aikaisemmin selvitetty. Samalla käy ilmi tekijät sekä missä asiaan kuuluvaa osaamista on. Silloin on mahdollista löytää paras osaaja, joka ei välttämättä ole ennestään tuttu, mutta jonka tietämys sopii ko. hankkeeseen.
Hankeportaaliin voi luoda hankkeen kuka tahansa, joka kokee osaamisensa ja tekemistensä palvelevan puutuotealan tutkimuksen tarpeita. Hankkeiden kokoamisessa on mahdollista löytää uusia osallistujia vaikkapa nano- tai ympäristötutkimuksen puolelta. Näin puutuoteteollisuuden tutkimus voi saada uutta virtaa aivan uusilta alueilta.
Tiiviimpi yhteys teollisuuden ja tutkimuksen välillä
Hankeportaalin ajan tasalla pitäminen vaatii tiivistä yhteydenpitoa tutkimuslaitosten ja oppilaitosten kanssa. Se tarjoaa teollisuudelle mahdollisuuden kertoa tutkimustarpeista sekä löytää tekijöitä. Portaalin ympärille tullaan rakentamaan myös tiedonvaihtoa sekä viestinnän että tutkimuspäivien muodossa.
Portaalista kerrotaan lisää Puutuoteteollisuuden sivulla tai sinne pääsee suoraan osoitteesta https://www.hankeportaali.fi/
Puutuoteteollisuuden hankeportaali kokoaa alan tutkimustiedon
Puutuoteteollisuus ry on rakentanut nettipohjaisen tutkimusportaalin, joka mahdollistaa tutkimustiedon helpon jakamisen kaikille kiinnostuneille tahoille. Portaali toimii kirjastona ja tiedon lähteenä valmiista tutkimuksista. Lisäksi se helpottaa tutkimushankkeiden suunnittelua ja tekijöiden löytymistä.
Portaalista käy ilmi mitkä tutkimus- ja oppilaitokset sekä tutkijat ovat aktiivisia tämän alan tutkimuksen tekijöitä. Teollisuus tulee käyttämään portaalia uusien tutkimustarpeiden esittelyyn ja tekijöiden hakemiseen. Lisäksi portaali parantaa teollisuuden, oppilaitosten ja tutkijoiden keskinäistä tiedonvaihtoa.
Puutuoteteollisuuden toimintaympäristö muuttuu monimutkaisemmaksi ja kehityksessä mukana pysyminen vaatii uutta osaamista. Niukat resurssit on käytettävä tehokkaasti hyväksi. On verkostoiduttava myös uusien osaamisalueiden kanssa. Portaalin kautta voi seurata mitä on tutkittu, mitä on meneillään ja millaisia tutkimustarpeita on. Sivuavat tutkimusalat voivat esitellä osaamistaan, jolle voi löytyä uutta käyttöä myös puutuoteteollisuudessa.
Portaali kertoo kuka kukin on puualan tutkimuksessa
Portaalia voi selata asiasanojen kautta. Uuden tutkimushankkeen suunnittelija voi tarkistaa mitä aiheesta on aikaisemmin selvitetty. Samalla käy ilmi tekijät sekä missä asiaan kuuluvaa osaamista on. Silloin on mahdollista löytää paras osaaja, joka ei välttämättä ole ennestään tuttu, mutta jonka tietämys sopii ko. hankkeeseen.
Hankeportaaliin voi luoda hankkeen kuka tahansa, joka kokee osaamisensa ja tekemistensä palvelevan puutuotealan tutkimuksen tarpeita. Hankkeiden kokoamisessa on mahdollista löytää uusia osallistujia vaikkapa nano- tai ympäristötutkimuksen puolelta. Näin puutuoteteollisuuden tutkimus voi saada uutta virtaa aivan uusilta alueilta.
Tiiviimpi yhteys teollisuuden ja tutkimuksen välillä
Hankeportaalin ajan tasalla pitäminen vaatii tiivistä yhteydenpitoa tutkimuslaitosten ja oppilaitosten kanssa. Se tarjoaa teollisuudelle mahdollisuuden kertoa tutkimustarpeista sekä löytää tekijöitä. Portaalin ympärille tullaan rakentamaan myös tiedonvaihtoa sekä viestinnän että tutkimuspäivien muodossa.
Portaalista kerrotaan lisää Puutuoteteollisuuden sivulla tai sinne pääsee suoraan osoitteesta https://www.hankeportaali.fi/
